Liesituulettimesta vettä

[MaalämpöFIN]

Rupesin täältä kysymään vinkkiä, että mistä voi johtua liesituulettimen kanavasta tuleva vesi (onkohan joku fysikaalinen ilmiö tms?) ja voiko asialle tehdä jotain.. Olen tässä testaillut erilaisia tilanteita ja tilanne on mielestäni tämä:

* Tämä tilanne on vain pakkas keleillä ja mitä kovempi pakkanen, niin sitä enemmän vettä tulee..
* Vettä tulee vain silloin, kun liesituulettimen käytön aloittaa.. Pitää liestituuletinta päällä esim. 5min jonka jälkeen sammuttaa liesituulettimen, niin vedet valuvat pois ja sitten voi taas käyttää liesituuletinta normaalisti eikä vettä enään tule..
* Mutta seuraavana päivänä tilanne on taas sama ja vettä taas tulee..

[fraatti]

Yksinkertaisesti ja lyhyesti.

Sisäilmasta tuleva kosteus jäätyy putkeen. Kun käyttö aloitetaan tuo jää sulaa ja valuu liedelle.

Syitä:
Käytön jälkeen liesituuletin on liian vähän aikaa päällä ja kosteutta/jäätä kertyy putken pintaan. Toinen syy on mahdollisesti termisen paineron takia vuotamaan alkava perhospelti. Nuo eivät ole ilmatiivitä ja tuo saattaa johtaa siihen että kosteutta kulkeutuu myös putkeen. Perhospeltejä on myös olemassa tiviitä ja viimevuonna itsellä jäi selvitykset tuosta kesken. Se täytyisi tilata ulkomailta. Täytyy jatkaa tutkimista nyt. Itsellä on juuri kokeilu menossa missä lopuksi huippuimuria pidetään päällä 5min täysillä ennen sulkemista jotta kosteus poistuisi hyvin putkesta. Aikaisemmin se on ollut aina myös 5-10min päällä ennen sulkemista mutta tehoa ei ole tuolloin nostettu. Tuo on saattanut aiheittaa sen että jo käytön jäljiltä tuonne on tiivistynyt kosteutta.

t. 15min sitten vedet induktiotasolle 

[MaalämpöFIN]

Kiitoksia vastauksesta..

Itse myös koittanut saada syytä selvitettyä, mutta hankalaa meinaa olla..

Voisiko sillä olla vaikutusta, kun talossa on alipaine, niin alipaine vetää liesituulettimen kautta taloon sisälle kylmää ilmaa, jonka takia käytön jälkeen lämmin liesituulettimen putki viilenee.. Voisiko tässä tapauksessa tapahtua kondensoitumista putken sisäpintaan joka jäätyy ja sitten sulaa seuraavalla kerralla, kun liesituuletinta käytetään ja tulee vetenä sitten alas..?

[fraatti]

Kiitoksia vastauksesta..

Itse myös koittanut saada syytä selvitettyä, mutta hankalaa meinaa olla..

Voisiko sillä olla vaikutusta, kun talossa on alipaine, niin alipaine vetää liesituulettimen kautta taloon sisälle kylmää ilmaa, jonka takia käytön jälkeen lämmin liesituulettimen putki viilenee.. Voisiko tässä tapauksessa tapahtua kondensoitumista putken sisäpintaan joka jäätyy ja sitten sulaa seuraavalla kerralla, kun liesituuletinta käytetään ja tulee vetenä sitten alas..?

Ulkoilma on niin kuivaa ettei se voi kastella tuota putkea mitenkään vaan syynä on asunnosta tuleva kostea ilma joka jäähtyy samalla tavalla kuin ikkunoiden sisäpintoihin. Myös putkien eristysongelmat voivat aiheuttaa ongelmia mutta tiedän omasta kokemuksesta(eristin itse) että siitä ei ole kyse 100% varmuudella.

Liesituulettimen putki toimii muutenkin samalla periaatteella kuin savupiippu. Suuri korkeus sekä suuri lämpötilaero ulkoilman välissä aiheuttaa termisen paine-eron ulkoilman välillä. Tällöin pakkasilla ilman suunta tuolta putkesta on todennäköisesti aina pihalle päin. Ellei kyseessä ole poikkeuksellisen tiivis talo sekä todella alipaineiseksi säädetty ilmanvaihto. Ja vaikka ilma kulkisikin väärään suuntaan niin kosteutta sieltä ei silti tulisi. Tuon ilman kulkemisen huomaisi myös jääkylmästä liesituulettimesta pakkasilla.

Tämä kuva on otettu muutama tunti sitten. Jos tuota tiivistynyttä ja jäätynyttä kosteutta mitä tuossa huippuimurin reunoilla näkyy jää hiukankin putken sisäpintoihin niin se on selvä mihin se valuu kun se sulaa uudestaan. Putken kyljessä näkyy myös jäätä mikä johtuu myös putkesta tulleesta kosteudesta...

[MaalämpöFIN]

Itselläni talo on kyllä tiivis, kun tuli itse teippailtua höyrynsulkumuovit (menneitä rullien määrää ei edes kehtaa sanoa, mutta paljon niitä rullia meni).. Ilman virtaussuunta on itselläni katolta talon sisälle eli sieltä tulee viileää ilmaa perhospellin läpi jonkun verran, koska perhospelti ei ole ihan tiivis, myös liesituulettimen putki on kovilla pakkasilla jonkun verran kylmempi kuin huonelämpötila (kädellä todettuna).. Talossa ei myöskään pitäisi olla mitenkään hirmu suuri alipaine (tulo 55% ja poisto 58%)..

Mietin vaan, että voisiko kuitenkin olla niin, että kun on viileä putki ja siihen ohjataan lämmintä ilmaa (liesituuletin päälle), niin tämä sitten kondensoituisi vedeksi..? Jos näin on, niin onko tähän olemassa millaisia mahdollisuuksia ko. ongelman korjaamiseksi..?

Kumpa tämän saisi jollain tapaa selvitettyä ja korjattua, että mihin ongelma jää, niin ei tarvitsisi pakkasilla olla varuilla liesituulettimesta tulevan veden osalta..

[fraatti]

Mulla korkeuserot on tälläiset:

Näillä korkeuseroilla ilmavirta on ulospäin ja kävin sen vielä äsken varmistamassa myös iv-kone 1:llä. Kylmällä ja lämpöisellä ilmalla suunta voi vaihtua.

Täällä asiasta on vaikka kuinka juttua kun on tullut asian kanssa raavittua päätä.
http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=21565.0

Meillä vesi lorahti muutaman minuutin aikana laitteen päälle laittamisesta. Vettä tuli ehkä puoli desiä. Taitaa olla mahdotonta että ilmamäärästä joka tuossa ajassa menee putkesta läpi kondensoisi noin paljon vettä.

[MaalämpöFIN]

Kiitoksia linkistä, täytyykin lukaista myös toi läpi, koska myös itseä vaivaa tämä ko. ongelma..

[Jouni1]

Jossain talossa oli laitettu perhospelti myös katolle ja siellä ei ollut tätä ongelmaa. Jos on näitä vilpen tehdastekoisia kattoläpivientejä on niissä hieman pienempi putki kuin standardi iv putki ja silloin se on hankala asentaa. Mutta jos katolle menevä putki on standardi kokoa suosittelen kokeilemaan että laitat myös sinne perhospellin.

[alspe]

Meillä luirii aikalailla kylmää liesituulettimesta. Ehkä perhospelti jumissa tai puuttuu kokonaan.

Onko tuollaisen tarkistaminen millainen homma? Pitääkö yleensä koko liesari ottaa pois vai pääseekö kanavaan käsiksi suodattimen ja kotelointia purkamalla?

[fraatti]

Meillä luirii aikalailla kylmää liesituulettimesta. Ehkä perhospelti jumissa tai puuttuu kokonaan.

Onko tuollaisen tarkistaminen millainen homma? Pitääkö yleensä koko liesari ottaa pois vai pääseekö kanavaan käsiksi suodattimen ja kotelointia purkamalla?

Joistain saa ainaki moottorin otettua helposti pois muutamalla ruuvilla. Tämä jälkeen pelli pitäisi näkyä. Valmistaja kohtaisia eroja tietysti on...

Eli suodattimet irti ja sinne alle kurkkiin vaan..

[Pasber]

Itselläni talo on kyllä tiivis, kun tuli itse teippailtua höyrynsulkumuovit (menneitä rullien määrää ei edes kehtaa sanoa, mutta paljon niitä rullia meni).. Ilman virtaussuunta on itselläni katolta talon sisälle eli sieltä tulee viileää ilmaa perhospellin läpi jonkun verran, koska perhospelti ei ole ihan tiivis, myös liesituulettimen putki on kovilla pakkasilla jonkun verran kylmempi kuin huonelämpötila (kädellä todettuna).. Talossa ei myöskään pitäisi olla mitenkään hirmu suuri alipaine (tulo 55% ja poisto 58%)..

Mietin vaan, että voisiko kuitenkin olla niin, että kun on viileä putki ja siihen ohjataan lämmintä ilmaa (liesituuletin päälle), niin tämä sitten kondensoituisi vedeksi..? Jos näin on, niin onko tähän olemassa millaisia mahdollisuuksia ko. ongelman korjaamiseksi..?

Kumpa tämän saisi jollain tapaa selvitettyä ja korjattua, että mihin ongelma jää, niin ei tarvitsisi pakkasilla olla varuilla liesituulettimesta tulevan veden osalta..

Nuo iv-puhaltimien prosentit ei suoraan kerro onko talo liian alipaineinen. Virtaukset säädetään vielä lautasilla mittarin kanssa, uskoisin että tämä on kuitenkin tehty.

Liesituulettimen kanava jos on eristetty hieman huolimattomasti, niin sisältä tuleva lämmin/kostea ilma tiivistyy tuohon kylmään pintaan putkessa sisäpuolelle ja valuu putken kylkeä pitkin alas.
Mitä kylmempi, sitä herkemmin.

[fraatti]

Liesituulettimen kanava jos on eristetty hieman huolimattomasti, niin sisältä tuleva lämmin/kostea ilma tiivistyy tuohon kylmään pintaan putkessa sisäpuolelle ja valuu putken kylkeä pitkin alas.
Mitä kylmempi, sitä herkemmin.

Vaikka putket olisi miten eristetty ja sinne ei tule energiaa jatkuvalla syötöllä niin se on varma että kostea ilma jäätyy putken kylkiin kiinni. Pakkanen kyllä pitää huolen siitä että se kulkee putkeen vaikka päällä olisi 1m villaa jos lämpöä ei tuoda jatkuvasti lisää...

[Pasber]

Niinhän se onkin. Mutta silloinhan sisällä ei ole enää sitä lämmintä ilmaa mikä kondensoi putken pintaan. Jos sisällä ja ulkona on sama lämpö ei tapahdu mitään, tämä siis sen jälkeen kun pakkanen on päässyt putkeen asti. Ainakaan meillä ei edellisessä talossa ollut tuota ongelmaa. Tästä kohteesta en vielä tiedä 

[Pasber]

Ajattelin viestiä kirjoittaessa, että vesi tulisi käytön aikana, ja vesi tulisi ilmavirtauksen aikaan kondensoituvasta vedestä. Mutta täällä onkin toisilla ongelmaa, että ilma virtaa putkessa "tahtomattomasti" joko ulos tai sisään päin. Silloinhan voi tulla sitä jäädä putkeen. Anteeksi maalaisuuteni, en malttanut lukea koko ketjua läpi. 

[KimmoK]

Jossain talossa oli laitettu perhospelti myös katolle ja siellä ei ollut tätä ongelmaa....jos katolle menevä putki on standardi kokoa suosittelen kokeilemaan että laitat myös sinne perhospellin.

Meillä on perhospelti yläpohjan lämmöneristeen alapinnan tasossa ja juuri ennen huippuimuria, ei taida vaikuttaa veden sisääntuloon. Kerran on tullut muutama litra vettä sisään pakkasjakson päätteeksi.

Talo on IVK:lla tehty alipaineiseksi, joten meillä kosteus päässee putkeen vain tuulettimen käytön yhteydessä. Lyhyitä käyttöjaksoja pitää välttää.

Meidän viat (ja korjausjärjestys):
1-Joskus pitäisi liesituuletinta käyttää sen verran pidempi jakso että putki kauttaaltaan lämpiäisi ja kerkiäisi kuivaa.
2-Osassa liesituulettimen poistoputkea on vain 5cm palovillaa, se on liian vähän.
3-alempi perhospelti pitäisi ottaa pois ja laittaa käyttöön kuvun mukana toimitettu perhospelti joka tulee kuvun sisälle. Tällöin lämmöneristeen alapuolelle jäävä putken osuus ehkä auttaisi putkea pysymään lämpöisempänä ja se kondensoisi vähemmän.
4-Ylempi perhospelti varmaan täysin turha, se vain vie tahoa. Ajattelin että se auttaa pitämään lämmön putkessa, mutta ei se siihen juurikaan auta, eristys auttaa. (mutta enpä taida ottaa pois jos muut konstit auttaa)
5-sulanapitokaapeli putkeen jottei se koskaan menisi pakkaselle

(Joskus pitäisi laittaa lämpöanturi ja vesianturi liesituulettimen poistoputken puoliväliin. Ei tulisi lirahdus yllätyksenä yms.)

[fraatti]

Talo on IVK:lla tehty alipaineiseksi, joten meillä kosteus päässee putkeen vain tuulettimen käytön yhteydessä.

Oletko varma? Vaikka talo on alipaineinen niin tarpeeksi korkealle kuin mennää niin siellä vallitsee ylipaine. Mitä kylmempi ulkona on niin sitä suuremman alipaineen tuo pyrkii tekemään putken alapäähän.

Esimerkkinä vaikka takka. Vaikka talo on alipaineinen niin siitä huolimatta piipun yläpäässä on imua ja takan savut menee ulos eikä sisälle. Mitä suuremmat lämpötila ja korkeuserot ovat kyseessä niin sitä suuremmiksi nuo paine-erot muodostuvat.

Mun mielestä ainut ratkaisu ongelmaan on se että pelti on tiivis ja joka kerta kun laitetta käytetään niin sitä käytetään sen verran että putki on kauttaaltaan lämmin ja kuiva.

Omat arvelut. Joko perhosventtiili ei pidä(tai tieto on että tuo ei ole täysin ilmatiivis) ja sisäilman kosteutta päätyy peltikanaviin joka jäätyy sinne välittömästi(mikäs nuo kanavat plussalla pitäs jos putkessa ei ole ilmavirtausta vaikka villaa olisi 50cm). Tai toinen vaihtoehto on se että ruuan laitoin yhteydessä tuota konetta käytetään liian lyhyen ajan. Eli härveli laitetaan päälle kun jo keitellään/kokkaillaan ja tällöin putkeen menevä todella kostea ilma jäätyy kanavaan välittömästi ja sitten myöhemmin keitosten aikana sulaa. En tiedä mahtaisiko auttaa jos kanava "lämmitetään" vaikka aluksi käyttämällä tuota laitetta 10min ennen pahimpia kosteuslähteitä ja sitten vastaavasti putki "kuivataan" kokkauksen päätyttyä riittävällä tuuletuksella esim 10 min ajan. Muutenkin tuon laitteen käyttö on totaalisen p*rseestä tälläisissä tiiviissä taloissa. Melkein pakko avata ikkunaa jos meinaa tuolta jotain ilmaa pihallekkin saada. Kuitenkin tuollainen Vilpe imaisee 90l/s mikäli kokonaispaine on 150 Pa. Tuon on kuitenkin melko paljon jos ajattelee että talossa kaikenkaikkiaan kuitenkin ilmanvaihdon määrä on vain noin 60l/s. Ja kaiken meinaisi saada pelkästään ilmanvaihtokoneen kautta asuntoon sisään.

Eikös korkeusero muodosta tuonne hormiin termisen paine-eron? Eli kun poistoputki kohoaa tuonne yläilmoihin vielä 3,6m liesituulettimen alaosan/perhopellin kohdalta. Eli jos tuo paine kumoaisi ilmanvaihtokoneen aiheuttaman alipaineen niin ilma alkaa pikkuhiljaa virrata ylöspäin? Tuo perhosventtiili itsessään on jo melko säälittävän oloinen kapistus ja vaihtaisin sen heti parempaan jos jostain löytäisin paremman. Onneksi tein noihin putkiin kuitenkin reilusti kaatoa ettei vesi jää mihinkään makaamaan.

Noniin osui silmiin vielä tälläinen laskuri jolla voi laskea suoraan millaisen paineen tuo hormi saa aikaiseksi eri lämpötilaeroilla. (tuota voi käyttää myös tietysti vaikka painovoimaisen hormin vedon arviointiin) -> laskuri http://www.engineeringtoolbox.com/natural-draught-ventilation-d_122.html

Tuossa on käytetty vertailuna huoneiston keskitasoa paineen suhteen joten hormilla korkeutta 3,9m ja sisällä 22 astetta ja ulkona -10. Tällöin saadaan paineeksi 5,6 Pa. Jos huoneiston alipainesuus on alle tämän niin silloin virtaus putkessa kääntyy ulospäin. Ja jos normaalisti alipaine on muutaman pascalin niin silloinhan suunta on selvä että ulos mennään että raikaa. Tuollainen onneton perhosventtiili on vain hidaste matkalla. Toisaalta taas jos tuo pelti olisi tarpeeksi väljä niin silloin vuotava ilma pitäisi paikat sulana koko ajan... Tosin en tiedä mitä tuohon yhtälöön vaikuttaa se että ilma ei välttämättä ole yhtä lämmintä koko matkalta. Vai vaikuttaako mitenkään...  Ainakin jos ulkolämpötila on 5-10 astetta, normaalin talon alipaineen pitäisi pitää ilmavirtaukset kurissa.

Tuosta hiukan overkilliä.   Tuollakin varmaan pysyisi kanava tiiviinä..
 
Ja sitten viimein monen tunnin etsimisen jälkeen löytyi myös ilmatiivis mikä käy sekä vaaka että pystyputkeen. Taidan tilata kaksi samantien. Toisen survasen liesituulettimen putkeen sisälle ja toisen laitan takan korvausilmaputkeen. Jospa tuo vaikka antaisi lisäilmaa imuroidessa, liesituuletinta käytettäessä ja vaikka jos takka sattuu imaisemaan oikein reilun alipaineen asuntoon. Tiiviste tuossa on silikonia ja kestää 210 asteen lämpötilan. Ainut on että ovat Tsekeissä. 

Tuota alempaa olen metsästänyt itselleni...

[KimmoK]

@fraatti
>Oletko varma?

Eiku Kimmo.

>Vaikka talo on alipaineinen niin tarpeeksi korkealle kuin mennää niin siellä vallitsee ylipaine. Mitä kylmempi ulkona on niin sitä suuremman alipaineen tuo pyrkii tekemään putken alapäähän.
>Esimerkkinä vaikka takka. Vaikka talo on alipaineinen niin siitä huolimatta piipun yläpäässä on imua ja takan savut menee ulos eikä sisälle. Mitä suuremmat lämpötila ja korkeuserot ovat kyseessä niin sitä suuremmiksi nuo paine-erot muodostuvat.

Esim. alakerra takkaa sytyttäessä meillä ei 9m hormi jaksa alkaa kunnolla vetämään ellei jokin akkuna ole auki tai IVK tuloilma isolle säädetty.
Hormin lämmettyä veto riittää vaikka laitan ikkunat kiinni ja IVK on 1 teholla.
Esim2. Yläkerran uunin häkäsavut tulee sisälle mikäli IVK on 2teholla

Jne. Eli arvelen että meillä ei samaan korkeuteen nouseva liesituuletinkanava itsekseen vedä.
MUTTA koska en Varma ole niin tuohan pitäisi myös kokeilla ... taitaa liesikuupan suodattimet muuetnkin olla pesun tarpeessa.

>Mun mielestä ainut ratkaisu ongelmaan on se että pelti on tiivis ja joka kerta kun laitetta käytetään niin sitä käytetään sen verran että putki on kauttaaltaan lämmin ja kuiva.

Sehän se varminta ois.

[seppaant]

Tosin en tiedä mitä tuohon yhtälöön vaikuttaa se että ilma ei välttämättä ole yhtä lämmintä koko matkalta. Vai vaikuttaako mitenkään... 

Kyllä se vaikuttaa.
Laskuri olettaa, että koko putki on täynnä huonelämmintä ilmaa.

ATS

[fraatti]

Kyllä se vaikuttaa.
Laskuri olettaa, että koko putki on täynnä huonelämmintä ilmaa.

ATS

Niinhän tuo varmasti menee. Nuo huoneiston painesuhteet ylipäätään ovat niin pieniä että tuo keli tekee niihin jo merkittäviä muutoksia. Epäilen että meilläkin tuossa putkessa ilman suunta vaihtuu vasta kylmemmillä keleillä. Ainakin ongelmat ilmevät vasta kovilla pakkasilla. -30 C:ssa ilmavirta oli ulos mutta nyt -10:ssä suuntaa oli enää vaikea huomata. Jos jompikumpi pitäisi sanoa niin ehkä virtaus oli ulospäin.

[Kimmo_L]

Pääosin olen samaa mieltä analyysistä. Tässä joitakin lisäajatuksia:

- huippuimurin/poistoputken pää katolla toimii tuulisella säällä ejektoripumpun tavoin, t.s. pään ohitse kulkeva tuulen ilmavirta imee liesituulettimen putkesta ilmaa. Minun käsityksen mukaan tämä on merkittävämpi asia kuin lämpötilaeroista johtuva virtaus. (Saman ilmiön huomaa tuulisella säällä ulkoillessa, kun nenän/suun ohi tuuleva ilma vaikeuttaa sisäänhengitystä.)

- en täysin ymmärrä keskustelua perhospellin tiiveydestä. Minulla ainakaan ongelma ei ole perhospellin tiiveys estosuunnassa, t.s. kylmä ilma ei virtaa sisälle poistoputkesta. Valitsin aikanaan parhaimmalta vaikuttaneen kaupan hyllyssä olleen perhospellin, jossa metalliset "siivet" sulkeutuvat muovitiivistettä vasten (joissakin toisissa metallisiipi sulkeutuu metallipintaa vasten).

- perhospellin päästösuunnassa tiiveydellä ei ole merkitystä. Siipien avautuminen vaatii tietyn paine-eron, mutta tässä ei ole kyse mistään tiiveydestä vaan siipien jousien paineesta. Tämä on ajoittain ongelma, kun em. tuulen aiheuttama imu tekee riittävän ison paine-eron, että siivet avautuvat. Olen tarkkaillut siipiä joskus alakautta ja ainakin minulla ne normaalisti ovat tiiviisti kiinni, mutta tuulinen ilma saa ne avautumaan välillä (ja huoneilma virtaa tällöin ulospäin).

- minun käsityksen mukaan normaali huoneilma myös muulloin kuin ruuanlaiton aikaan on riittävän kosteaa, että ulkoilman kanssa kosketuksiin päästyään voi pakkasella muodostaa jäätä. Minulla on taatusti riittävästi eristettä putken ympärillä, mutta hidas ajoittainen virtaus johtaa kostean ilman jäätymiseen putken yläpäässä.

Tällöin ei ainakaan kokonaan auta putken "kuivaaminen" pitämällä tuuletinta päällä ruuanlaiton jälkeen, koska pysäytystilanteessa ja ajoittain sen jälkeen (esim. tuulella) huoneilmaa virtaa putkeen.

Tiedän yhden keinon, joka auttaa estämään jäätymistä: kovemmalla pakkasella voi pitää liesituulettimen huippuimurin koko ajan päällä pienimmällä teholla, joka on kuitenkin riittävä pitämään putken lämpimänä katolle saakka. Energiaa tämä ratkaisu tietysti hukkaa, kun poistoilmaa kulkee LTO:n ohi, mutta putki pysyy sulana.

[KimmoK]

Hoxio liesituulettimen poiston yläpäässä olevasta perhospeltistä.
Kanavan loppupätkällä on aina käytön jälkeen himpun kosteutta putken sisäpinnalla, siellä oleva perhospelti täten jäätyy todella herkästi kiinni.
Huomasin äskettäin että 10min sai olla huippuimuri täydellä teholla ennen kuin se perhospelti lopsahti auki.

Eli olen sitä mieltä että perhospelti (mahdollisimman tiivis) vain liesituulettimeen / liesikupuun (ja se ullakon putki extreme hyviin eristeisiin).

[Pahkis]

Täälläkin on ongelmia liesituulettimesta tulevan veden kanssa..
Taitaa olla ongelmana myös huono(t) perhospellit, kun tuulisella säällä kyllä kuulee kun pellit menee auki ja kiinni.. Eli laitoin itse liesituulettimen (savo) muovisen perhospellin lisäksi myös yläpohjan tasolle toisen peltisen perhospellin ja silti tulee vettä liesituulettimesta

Nyt on suunnitelmissa laittaa liesituulettimen moottorin alle sellainen tiivis kaukalo johon vesi tippuisi ettei tippuisi alla oleviin kattiloihin/paistinpannuille

Meillä on yläpohjassa oleva putki katon mukaisesti kallellaan ennenkuin menee ylös katosta läpi, voisiko se myös edesauttaa tuota veden kertymistä sisälle?
Vai onko vaan kokeitava parempaa perhospeltiä ja mistä sellaisen oikeesti hyvän löytäisi?

[fraatti]

Siinä se brutus. Jos ilman suunta olisi sisäänpäin tällöin tuo pelti olisi viileä. Nyt se on lämmin. Pihalle puskee kosteutta minkä kerkiää.  Ulkona -17 astetta.

Vai onko vaan kokeitava parempaa perhospeltiä ja mistä sellaisen oikeesti hyvän löytäisi?

Etsin tiivistä peltiä kissojen ja koirien kanssa ympäri maailmaa. En ole löytänyt kuin tuon yhden mikä on tiivis. Laitan viimeistään huomenna kyselyä jos tuolta Tsekeistä joku vastaisi... Jos satun saamaan tilausen vetämään niin samalla noita voi useamman sitten ottaa... Hinta tais olla 20€ kieppeillä joten ei tuosta kokeilusta konkurssia tule.

[noble]

Itsellä tulee takan korvausilma takan päälle, eristetyssä ja moottoripellillä varustetussa 100mm putkessa.

Talon poikkileikkaus saman tyylinen kuin fraattilla, takka korkeammalla osalla. Kovemmilla pakkasilla huomasin, savukynällä, että korvausputken aukaistaessa ilma tuli tosiaan sisältä ulos. Johtunee ilmeisesti tuosta piippuilmiöstä?

Iv koneessa poisto 88% ja tulo 100%. Kun sain virtauksen kääntymään, oli poisto 100% ja tulo 93%. Aika raju muutos.. Iv-mittaus tehty muuttaessa paine-eroja mitaten.

Ainakin ikkunoiden integroiduista sälekaihdin rei'istä tuli ilma sisään eli alipaineen merkki.

[Kimmo_L]

Täälläkin on ongelmia liesituulettimesta tulevan veden kanssa..
Taitaa olla ongelmana myös huono(t) perhospellit, kun tuulisella säällä kyllä kuulee kun pellit menee auki ja kiinni..

Tuulisella säällä, kun tuuli puhaltaa kohtisuoraan poistoputken päätä vasten, se "sieppaa" poistoputkesta ilmaa mukaansa vastaavalla periaatteella kuin ejektoripumppu toimii. Poistoputkeen tulee siis imu tuulen vaikutuksesta.

Perhospellin kuuluukin avautua, kun riittävä imu ylhäältä imee. Se ei osaa erotella huippuimurin imua ja tuulen imua.

Siinä se brutus. Jos ilman suunta olisi sisäänpäin tällöin tuo pelti olisi viileä. Nyt se on lämmin. Pihalle puskee kosteutta minkä kerkiää.  Ulkona -17 astetta.


Etsin tiivistä peltiä kissojen ja koirien kanssa ympäri maailmaa. En ole löytänyt kuin tuon yhden mikä on tiivis.

En ole täysin vakuuttunut tuosta päättelystä. Kun perhospelti on kiinni, ilma ei virtaa kumpaankaan suuntaan. Koska virtausta ei ole pellin alapuolella eikä myöskään yläpuolella, ilma vain seisoo putkessa pellin molemmin puolin ja pellin lämpötila tasaantuu ympäristön lämpötilaan.

Tästä päästäänkin perhospellin toimintaan. Sehän on vastaava periaate kuin takaiskuventtiilissä tai elektroniikassa diodilla. Jos ongelmana on virtaus päästösuuntaan eli sisältä ulos, niin siihen suuntaanhan pellin pitääkin päästää ilma.

Jos haluaisi säätää "kynnysjännitettä" eli tarvittavaa paine-eroa perhospellin aukeamiseen isommaksi, se onnistuu lisäämällä massaa perhospellin siiven päälle. Eli sinne vaikka joku metalliprikka tai pieni kolikko teipillä siipeen kiinni, niin vaatii enemmän imua siiven avautuminen.

En ole oikein vakuuttunut siitä, että siivet suljettuina pelti vuotaisi kovin paljon. Tosin huonommat pellit, missä metalli sulkeutuu metallia vasten, voivat vuotaa. Rautakaupoissa on kuitenkin ihan yleisesti sellaisia peltejä, missä metallinen siipi sulkeutuu muovista tiivistettä vasten. En usko tällaisen pellin vuotavan kovin merkittävästi.

Jos tämä olisi kovin iso ongelma, niin ehkä pitäisi korvata perhospelti sitten moottoroidulla tiivillä sulkupellillä, joka avataan ohjatusti liesituuletinta käytettäessä. Nämä eivät avautuisi tuulen vaikutuksesta ja ovat myös tiiviitä. Moottoroituja sulkupeltejä on saatavanakin ihan yleisesti, hinta vaan on aika suolainen.

Kysyisin vielä, kuinka jatkuvaa ja iso ongelma tämä veden tippuminen teillä on?

Minullakin sitä kovalla pakkasella jonkin verran ilmeni, varsinkin jos ruuanlaiton jälkeen huippuimuri kytkettiin liian nopeasti pois päältä. Itsellä tämä ei kuitenkaan ole ollut kovin merkittävä ongelma ja esiintyy ainoastaan pari kertaa talvessa. Olen aikanaan eristänyt liesikuvun hormin yläpohjassa todella hyvin (kovat palovillat putken ympärillä ja lisäksi pari kerrosta pehmeää käärittävää villaa). Uskoisin, että hyvällä eristyksellä on enemmän vaikutusta jäätymisongelmaan kuin perhospellin mahdollisella pienellä vuodolla.

Tuulen aiheuttamaa imua ja perhospellin ajoittaista avautumista minullakin esiintyy, mutta ei siitä merkittävää haittaa ole ollut.

[fraatti]

Tuulisella säällä, kun tuuli puhaltaa kohtisuoraan poistoputken päätä vasten, se "sieppaa" poistoputkesta ilmaa mukaansa vastaavalla periaatteella kuin ejektoripumppu toimii. Poistoputkeen tulee siis imu tuulen vaikutuksesta.

Perhospellin kuuluukin avautua, kun riittävä imu ylhäältä imee. Se ei osaa erotella huippuimurin imua ja tuulen imua.

En ole täysin vakuuttunut tuosta päättelystä. Kun perhospelti on kiinni, ilma ei virtaa kumpaankaan suuntaan. Koska virtausta ei ole pellin alapuolella eikä myöskään yläpuolella, ilma vain seisoo putkessa pellin molemmin puolin ja pellin lämpötila tasaantuu ympäristön lämpötilaan.

Tästä päästäänkin perhospellin toimintaan. Sehän on vastaava periaate kuin takaiskuventtiilissä tai elektroniikassa diodilla. Jos ongelmana on virtaus päästösuuntaan eli sisältä ulos, niin siihen suuntaanhan pellin pitääkin päästää ilma.

Jos haluaisi säätää "kynnysjännitettä" eli tarvittavaa paine-eroa perhospellin aukeamiseen isommaksi, se onnistuu lisäämällä massaa perhospellin siiven päälle. Eli sinne vaikka joku metalliprikka tai pieni kolikko teipillä siipeen kiinni, niin vaatii enemmän imua siiven avautuminen.

En ole oikein vakuuttunut siitä, että siivet suljettuina pelti vuotaisi kovin paljon. Tosin huonommat pellit, missä metalli sulkeutuu metallia vasten, voivat vuotaa. Rautakaupoissa on kuitenkin ihan yleisesti sellaisia peltejä, missä metallinen siipi sulkeutuu muovista tiivistettä vasten. En usko tällaisen pellin vuotavan kovin merkittävästi.

Jos tämä olisi kovin iso ongelma, niin ehkä pitäisi korvata perhospelti sitten moottoroidulla tiivillä sulkupellillä, joka avataan ohjatusti liesituuletinta käytettäessä. Nämä eivät avautuisi tuulen vaikutuksesta ja ovat myös tiiviitä. Moottoroituja sulkupeltejä on saatavanakin ihan yleisesti, hinta vaan on aika suolainen.

Kysyisin vielä, kuinka jatkuvaa ja iso ongelma tämä veden tippuminen teillä on?

Minullakin sitä kovalla pakkasella jonkin verran ilmeni, varsinkin jos ruuanlaiton jälkeen huippuimuri kytkettiin liian nopeasti pois päältä. Itsellä tämä ei kuitenkaan ole ollut kovin merkittävä ongelma ja esiintyy ainoastaan pari kertaa talvessa. Olen aikanaan eristänyt liesikuvun hormin yläpohjassa todella hyvin (kovat palovillat putken ympärillä ja lisäksi pari kerrosta pehmeää käärittävää villaa). Uskoisin, että hyvällä eristyksellä on enemmän vaikutusta jäätymisongelmaan kuin perhospellin mahdollisella pienellä vuodolla.

Tuulen aiheuttamaa imua ja perhospellin ajoittaista avautumista minullakin esiintyy, mutta ei siitä merkittävää haittaa ole ollut.

Talo menee kovilla pakkasilla ylipaineiseksi yläosistaan ja sille ei mahda yksinkertaisesti yhtään mitään. Siihen tulokseen olen nyt itse tullut. Voidaan ajatella tätä tilannetta vastaavana kuin kuumailmapalloa täytetään. Mitä suurempi lämpötilaero on ulkopuolen sekä sisäpuolen välillä niin sitä hanakammin ilma pihalle pyrkii.

Tälläinen olisi tilanne jos terminen paine-ero kumottaisiin ilmanvaihdolla. Terminen paine-ero vaan kasvaa pakkasella niin suureksi että sen kumoaminen ei oikein meinaa onnistua. Tämä huomaa myös noblen havainnoista. Tästä syystä myös mielestäni takan korvausilmaputken sijainti katossa on väärä. Eihän se toimi tarkoituksessaan jos suunta siitä on ulos?


Kuitenkin tutkimukset sanovat näin:


Höpinää asiasta on täällä: http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=21319.0

Ja tässä empiiriset kokemukset muutamanpäivän takaa. (jäähilettä kattotuolin poikittais sauvojen juuressa niissä paikoissa missä villa oli painunut.) Höyrynsulkumuovi on teipattu huolellisesti sekä jatkokohdat mekaanisesti puristettu. Siitä huolimatta naulojen/niittien reijät vuotavat kosteutta ulos. Höpinää ja lämpökamerakuvia täällä:


Puhallusvillan painuminen aiheuttaa lämpövuotoja

[fraatti]

Ja mielestäni nämä painesuhteet menee pakkasilla näin.


Nollakohta sitten riippuu ilmanvaihtopuhaltimien nopeuksien suhteesta toisiinsa ja niiden aiheuttamasta alipaineesta sekä ulko- ja sisälämpötilan erosta toisiinsa nähden ja tästä johtuvasta termisestä paine-erosta. Sälekaihtimien nupeista tutkittuna ilmavirran suunta oli sisäänpäin ainakin 2,4m korkeudella @-16C. Ylempänä ei taida olla reikiä mistä havaintoja voi tehdä.

Täytyisi ostaa tuo teston paine-ero mittari leikkikaluksi niin voisi tarjota faktaa... Hiukan yli 100€ tuolla taitaisi olla hintaa...

Mietin myös että kun sulkupelti on lämpöisellä puolella niin tällöin tuossa on usein jonkinlainen pätkä eristämätöntä putkea sisäpuolella. Tämä ilman lämpeneminen tässä sisätiloissa olevalla osuudella saattaisi toimia jonkinlaisena moottorina tuolle ilmiölle koska lämpöenevä ilma pyrkii nousemaan ylöspäin.

Ja niin kun kysyit että kuinka usein tätä tapahtuu niin kait tämä on sellainen ilmiö mistä saa nauttia kun kelit jäähtyvät alla -15 asteen tai jotain sinnepäin... Ja mieluustihan ilmankin olisi jos tuon saisi estettyä jotenkin. Joissain liesituulettimissahan on jonkinlaiset kipot jo valmiiksi tuota vettä varten.

[Pahkis]

Fraatti: ilmoita jos saat vastausta tuolta tsekeistä. Voisin osallistua tilaukseen. Millä hakusanalla olet noita peltejä koittanut etsiä?
Kimmo L: meillä ei ole huippuimuria vaan moottori on liesituulettimessa.. pitää kokeilla parempaa perhospeltiä tai sitten painoja pelteihin

Mistä noita veden keräys kaukaloita iv-kanavaan löytyisi?

[Peta]

Itse olen huomannut sen ,että kun ilmanvaihto on säädetty kesällä hiukan alipaineiseksi niin talvella kun on reilummin pakkasta 20-30 niin lämmön vaihdin on osin jäässä ja sulatuksillakaa ei sitä kaikkea jäätä saa siitä pois niin siinä poistopuolella on sen verran jo virtaus vastusta ,että tuo asunnon alipaineisuus saattaa alkaa kääntyä jo ylipaineen puolelle. Pyöriväkennoisilla ei tuota pitäisi tapahtua mutta näillä matalaenergia iv koneilla tuokin on mahdollista.

[noble]

Tämä huomaa myös noblen havainnoista. Tästä syystä myös mielestäni takan korvausilmaputken sijainti katossa on väärä. Eihän se toimi tarkoituksessaan jos suunta siitä on ulos?

Takkaan kun sytyttää tulen, kääntyy virtaus samantien ulkoa sisälle. Yläpohjassa olevan korvausputken saa paremmin eristettyä ja suljettua, joten kylmäsiltavaaraa ei ole.

Pitäisi keskupölynimuri ja huippari kytkeä ohjaamaan myös tuota, ettei tarvitse itse painaa kytkintä.

[Kimmo_L]

Talo menee kovilla pakkasilla ylipaineiseksi yläosistaan ja sille ei mahda yksinkertaisesti yhtään mitään. Siihen tulokseen olen nyt itse tullut. Voidaan ajatella tätä tilannetta vastaavana kuin kuumailmapalloa täytetään. Mitä suurempi lämpötilaero on ulkopuolen sekä sisäpuolen välillä niin sitä hanakammin ilma pihalle pyrkii.

Tälläinen olisi tilanne jos terminen paine-ero kumottaisiin ilmanvaihdolla. Terminen paine-ero vaan kasvaa pakkasella niin suureksi että sen kumoaminen ei oikein meinaa onnistua. Tämä huomaa myös noblen havainnoista. Tästä syystä myös mielestäni takan korvausilmaputken sijainti katossa on väärä. Eihän se toimi tarkoituksessaan jos suunta siitä on ulos?

Joo, tuon paine-eron uskon, että näin siinä käy. Se tosiaan voi raottaa perhospeltiäkin. Ehkä sen avautumiskynnyksen säätäminen lisäpainolla voisi auttaa.

Minulla onkin takan korvausilmaputki takan alla ja siinä on suhteellisen tiivis pelti, jolla sen saa avattua vain takan polttamisen ajaksi ja suljettua muuten. Se on toiminut hyvin.

Pitäisiköhän minunkin vaivautua mennä kurkkimaan yläpohjaan, näkyykö siellä jäähilettä tai muuta. Sielläkin voi niittien rei'istä päästä kosteutta siirtymään, vaikka yritin olla huolellinen teippauksissa ja läpivientien tiivistyksessä.

Mietin myös että kun sulkupelti on lämpöisellä puolella niin tällöin tuossa on usein jonkinlainen pätkä eristämätöntä putkea sisäpuolella. Tämä ilman lämpeneminen tässä sisätiloissa olevalla osuudella saattaisi toimia jonkinlaisena moottorina tuolle ilmiölle koska lämpöenevä ilma pyrkii nousemaan ylöspäin.

Ja niin kun kysyit että kuinka usein tätä tapahtuu niin kait tämä on sellainen ilmiö mistä saa nauttia kun kelit jäähtyvät alla -15 asteen tai jotain sinnepäin... Ja mieluustihan ilmankin olisi jos tuon saisi estettyä jotenkin. Joissain liesituulettimissahan on jonkinlaiset kipot jo valmiiksi tuota vettä varten.

Miten paljon lämpöisellä puolella se perhospelti sinulla on? 

Minä olen laittanut sen aika tarkkaan höyrynsulkumuovin korkeudelle, kun LVI-suunnittelijan tekemissä IV-piirrustuksissa luki jotain sellaista. Silloin siinä ei ole oikeastaan lainkaan eristämätöntä putkea perhospellin yläpuolella.

[fraatti]

Joo, tuon paine-eron uskon, että näin siinä käy. Se tosiaan voi raottaa perhospeltiäkin. Ehkä sen avautumiskynnyksen säätäminen lisäpainolla voisi auttaa.

Pitäisiköhän minunkin vaivautua mennä kurkkimaan yläpohjaan, näkyykö siellä jäähilettä tai muuta. Sielläkin voi niittien rei'istä päästä kosteutta siirtymään, vaikka yritin olla huolellinen teippauksissa ja läpivientien tiivistyksessä.

Miten paljon lämpöisellä puolella se perhospelti sinulla on? 

Minä olen laittanut sen aika tarkkaan höyrynsulkumuovin korkeudelle, kun LVI-suunnittelijan tekemissä IV-piirrustuksissa luki jotain sellaista. Silloin siinä ei ole oikeastaan lainkaan eristämätöntä putkea perhospellin yläpuolella.

Epäilen että perhospellin ei tarviste aueta ollenkaan että siitä ohitse virtaa ilmaa. Sen on senverran harva itsessään että virtaus menee tuosta vastakarvaan helposti. Puhaltelin tuosta läpi ennen asennusta ja totesin asian. Kokeilen jopa tilkkiä tuota paremmaksi mutta huonolla menestyksellä. Ja oli vielä valitsevinani tiiveimmän version missä läppien alla oli solukumia.

Yläpohjan itsekin yritin kursia höyrynsulun niin hyvin tiiviiksi kuin pystyin ja teippiä meni laatikko kaupalla. Siitä huolimatta naulat ja niitit tekevät oman osuutensa. Myös naulatut liitokset saattavat "löystyä" ajansaatossa kun puut kuivavat. Seinien ja kattojen liitoksista sen näkee hyvin kun niihin on revennyt muutaman millin raot juuri samasta syystä. Kattotuolien väliset höyrynsulkujen liitokset tiivistin vielä niin että limitykset jäivät kahden vanerilapun väliin vielä limityksen ja teippauksen lisäksi. Jos nyt rakentaisin niin silloin höyrynsulku korvattaisiin spu:lla kokonaan. Tällöin jäisi kylmäsillat kokonaan pois(nauluja lukuunottamatta). Nyt runkotolpat ja vaakakoolaukset pystyy näkemään lämpökameralla seinän läpi.

Perhospelti on siinä missä tuo laite ja ivkanavat yhtyvät. Tuossa se yleisesti ottaen yleensä on tainnut sijaita. Monihan käyttää vain laitteiden mukana tullutta muovista rimpulaa. Näin jälkikäteen ajatellen sille paraspaikka olisi katon villojen tietämillä. Saattaa tuossa 1m pätkä putkea olla välissä.

[Kimmo_L]

Epäilen että perhospellin ei tarviste aueta ollenkaan että siitä ohitse virtaa ilmaa. Sen on senverran harva itsessään että virtaus menee tuosta vastakarvaan helposti. Puhaltelin tuosta läpi ennen asennusta ja totesin asian. Kokeilen jopa tilkkiä tuota paremmaksi mutta huonolla menestyksellä. Ja oli vielä valitsevinani tiiveimmän version missä läppien alla oli solukumia.

OK. Meillä saattaa olla ihan saman mallinen perhospelti. Minusta se ei niin harvalta vaikuttanut, mutta ehkä siitä pieni virtaus mahtuu menemään (samaa luokkaa kuin parista niitinreiästä höyrynsulkumuovissa).

Jos nyt rakentaisin niin silloin höyrynsulku korvattaisiin spu:lla kokonaan. Tällöin jäisi kylmäsillat kokonaan pois(nauluja lukuunottamatta). Nyt runkotolpat ja vaakakoolaukset pystyy näkemään lämpökameralla seinän läpi.

Perhospelti on siinä missä tuo laite ja ivkanavat yhtyvät. Tuossa se yleisesti ottaen yleensä on tainnut sijaita. Monihan käyttää vain laitteiden mukana tullutta muovista rimpulaa. Näin jälkikäteen ajatellen sille paraspaikka olisi katon villojen tietämillä. Saattaa tuossa 1m pätkä putkea olla välissä.

Samalainen rakenne höyrynsulkumuovin kanssa minullakin. Tuo SPU olisi ollut vaihtoehto jo silloin, mutta lisähinta oli niin iso, etten ottanut.

Olen ymmärtänyt jälkeenpäin, että myöskään SPU ei ole ongelmaton. Levyt on täysin jäykkiä ja puinen runko kuitenkin elää jonkin verran. Rungon eläminen saattaa aikaa myöden repäistä levyjen saumaan halkeaman, josta ilma sitten liikkuu täysin vapaasti.

Villat ja muovi ovat joustavia ja myötäävät puurungon elämistä, vaikka uutena eivät uuden SPU-eristetyn veroisia olekaan.

[Jouni1]

Samansuuntaisia kokemuksia Peta:n kanssa että kun jäätä kertyy kennoon pienenee poistoilmanvirta. Samoin monissa IV-koneissa kesä- ja talviasennoilla on erilaiset ilmanvirtaukset. Onkohan jollain kokemusta miten nuo ulospuhallusputket alkaa ahdistaa poistoilmaa kun jäätyvät tarpeeksi? Aikamoisia jäätaideteoksia alkaa olla nuokin paikoitellen näin pitemmällä pakkasjaksolla.
 Katolla oleva pelti jäätyy, mutta jos on lyhyt putki ja vain katolla perhospelti pysyisiköhän putki lämpimänä?
 Itselläni kokemusta että aina nuo tehdasvalmiit metalliputken liittimet ei tiivisteineen ole 100% vedenpitäviä. Jos putki tulee ylhäältä liitoksen päälle voi putken sisällä oleva jää sulaessaan tulla myös putken eristeisiin eikä kaikki tulekaan liesituulettimelle asti. Itse tiivistin butyylimassalla liesituulettimen ja iv-koneen poistoputken liitokset.
 

[fraatti]

Katolla oleva pelti jäätyy, mutta jos on lyhyt putki ja vain katolla perhospelti pysyisiköhän putki lämpimänä?
Itselläni kokemusta että aina nuo tehdasvalmiit metalliputken liittimet ei tiivisteineen ole 100% vedenpitäviä. Jos putki tulee ylhäältä liitoksen päälle voi putken sisällä oleva jää sulaessaan tulla myös putken eristeisiin eikä kaikki tulekaan liesituulettimelle asti. Itse tiivistin butyylimassalla liesituulettimen ja iv-koneen poistoputken liitokset.

Teit ihan fiksusti. Itse jätin tuonne reilut kaadot ja jokapaikassa kallistus putkessa on huomattavasti suurempi kuin katon kallistus. Vedenpitäviähän nuo liitokset eivät tosiaan ole. Joskus olen kuullut että tuo vesi on valunut liitoksista läpi ja yläpohjassa on ollut odottamassa jääpuikot. Tässä yksi hyvä syy miksi ylimääräisen kosteuden kulkeminen putkeen pitäisi saada estettyä. Sekin ratkaisu kuulostaa varsin erikoiselle että kone on aina päällä. Ilmavirta täytyy olla melkoinen ettei tuo kondesoi mihinkään ollenkaan kovemmillakaan pakkasilla.

En näe mitään järkeä pitää putkea koko matkalta plussan puolella. Jso kanavassa on 5m mittaa tuo vaatisi jatkuvan ilmavirran. Katolla olleista sulkupellistä on sellaisia kokemuksia että ne ovat olleet jäässä.

Sinänsä ihme ettei ketään ole kiinnostanut ratkaista tätä asiaa mitenkään vaikka ainakin uusissa taloissa tämä ongelma on ihan todellinen. Tai no osaa se ei haittaa olleenkaan ja toisia taas hiukan enemmän. Luulisi että tämän takia nuo lvi-inssit noita lvikuvia piirtelevät mutta ei. Sama juttu takankorvausilman kanssa....

[MaalämpöFIN]

Itse vielä tuohon liestituulettimen putken ilman virtaus suuntaan laittaisin vielä kommentin, että itselläni se suunta on tosiaan ulkoa talon sisään päin.. Tiedä sitten, että mistä johtuu, vaikka ymmärrän kyllä noi painesuhteet pakkasella ja "savupiippu" ilmiön jne..

Itselläni on liesituulettimen putki näkyvissä maustehyllyn takana ja pääsin siihen käsiksi ja kun kokeilin putkea kädellä, niin putken pinta tuntuu tosiaan viileälle.. Tästä johtuen oma johtopäätökseni omalla kohdallani on, että viileä putken pinta johtuu siitä, kun pakkasilma virtaa ulkoa talon sisälle ja viilentää putken pinnan..

[KimmoK]

Ja vielä liesituuletinpoiston yläpäähän laittamastani perhospellistä.
Se on ollut nyt yli viikon aivan umpijumissa jäässä ja tukossa.

Huomasin myös virheen alapäässä olevassa perhospeltissä. (oma kämmi, niitit haittaa perhospeltin toimintaa)

Tänään kerinnen aloittamaan korjuun, ensin alapään pelti kuntoon, sitten sulanapitokaapeli yläpään pellin kohdalle ja vehkeet täysille, muutoin tullee ensi yönä vedet sisään luulen ma.

[fraatti]

Fraatti: ilmoita jos saat vastausta tuolta tsekeistä. Voisin osallistua tilaukseen. Millä hakusanalla olet noita peltejä koittanut etsiä?

Joo laiskuus on vielä riivannut koska täytyisi yrittää raapustaa kysely paikallisten kielelle... 

Backdrawt shutter hakusanalla noita löytyy mm googlen kuvahaulla. Käytin tunteja noiden pläräämiseen viimevuonna...   

[KimmoK]

> Yläpohjassa olevan korvausputken saa paremmin eristettyä ja suljettua, joten kylmäsiltavaaraa ei ole.
>Pitäisi keskupölynimuri ja huippari kytkeä ohjaamaan myös tuota, ettei tarvitse itse painaa kytkintä.

Minullakin heikkovirta+softainsinöörinä oli moiset haaveet sähköisesti ohjautuvasta korvausilmakanavasta.

Mutta ne haaveet romuttui kertaheitolla eräänä päivänä.
Olin laittanut IVK:n tuloilman 3 teholla ja poiston 1 teholle ja leivinuuniin tulet.

Sitten tuli noin 10 sekunnin mittainen sähkökatko, hetken päästä vaimo ja palovaroitin huutaa keittiössä, savut puski sisälle ihan täpöllä.

1) Sähkökatko pysäytti IVK puhaltimet, korvausilman saanti loppui, sama olisi tapahtunut sähköisellä erillisellä korvausilmakanavalla.
2) Sähköjen palauduttua IVK ilmeisesti käynnistää ensin poistopuhaltimen ja myöhemmin tulopuhaltimen.
3) IVK asetusten (esim takkakytkin) säilyminen sähkökatkon yli on epävarmaa, samoin myös sähköisen korvausilman toiminta sähkökatkon jälkeen.

[fraatti]

> Yläpohjassa olevan korvausputken saa paremmin eristettyä ja suljettua, joten kylmäsiltavaaraa ei ole.
>Pitäisi keskupölynimuri ja huippari kytkeä ohjaamaan myös tuota, ettei tarvitse itse painaa kytkintä.

Minullakin heikkovirta+softainsinöörinä oli moiset haaveet sähköisesti ohjautuvasta korvausilmakanavasta.

Mutta ne haaveet romuttui kertaheitolla eräänä päivänä.
Olin laittanut IVK:n tuloilman 3 teholla ja poiston 1 teholle ja leivinuuniin tulet.

Sitten tuli noin 10 sekunnin mittainen sähkökatko, hetken päästä vaimo ja palovaroitin huutaa keittiössä, savut puski sisälle ihan täpöllä.

1) Sähkökatko pysäytti IVK puhaltimet, korvausilman saanti loppui, sama olisi tapahtunut sähköisellä erillisellä korvausilmakanavalla.
2) Sähköjen palauduttua IVK ilmeisesti käynnistää ensin poistopuhaltimen ja myöhemmin tulopuhaltimen.
3) IVK asetusten (esim takkakytkin) säilyminen sähkökatkon yli on epävarmaa, samoin myös sähköisen korvausilman toiminta sähkökatkon jälkeen.

Hvviä pointteja. Takalle menuaalinen venttiili lienee sen kaikkein varmin tapa hoitaa asia. Täytyyhän se räppänä hormistakin aukaista polttoa varten. 

Liesarista ja imurista ei niinkään sitten ongelmia saa aikaiseksi vaikka sähköt menisikin poikki kun samalla loppuu imurin imukin.

Pläräsin jotain noita lämpökamerakuvia ja samalla silmiin osui tämä ulkoa otettu kuva noin -20 asteessa. Siinä tuo huipparin piippu hohkaa selvästi lämpösempänä kuin muut röörit. Kuvassa se on tuo kirkkain ja oikean puoleisin.