Yksi mikä voi myös vaikuttaa on pumpun käyntiaikasuhteen muutos. Kovalla pakkasella kone käy suuremman osan ajasta jolloin luulisin että osa lattiasta lämpenee enemmän vaikka paluuvesi olisikin halutun lämpöistä. Tarkoitan sitä että jos kone käy 0 asteessa 35% ajasta niin tällöin menoveden lämpötila on vaikka 32 ja paluulämpötila 25 niin tällöin lepojakson aikana laatan lämpötilat tasautuvat varsin nopeasti. Toisena esimerkkinä ulkolämpötilan laskiessa -26 asteeseen kone kävisikin 90% ajasta. Tällöin menovesi voisi olla 35 astetta ja paluuvesi 28 astetta. Kun kone käy jotakuinkin tauotta niin tämä johtaa siihen että myös noita lämpöisempiäkin vyöhykkeitä alkaa ilmestymään enemmän lattiaan.... Tosin tämä käyntiaikasuhdekin pitäisi kasvaa lineaarisesti.... 
Toivottavasti pysyy edes hieman otsikossa, mutta tuo käyntiaikasuhde ja sen vaikutus pumpun kulutukseen kiinnostais kovasti. Tuossahan tulee vielä mukaan lämmönkeruupiirin lämpötilanmuutokset mukaan jotka riippuvat ainakin otetusta energiamäärästä ja käyntijaksojen pituuksista.
Tässä on taustalla sen verta omaa lehmää ojassa, että kiinnostais näkyykö pumpun kulutuksen käyttäytymisessa lämmitystarpeen/käyntiajan mukaan eroja invertteri ja on/off pumppujen välillä?
Olen selkeästi tehnyt koko ajan mielessäni kaksi oletusta:
1. Jos ollaan mitoituslämpötilassa ja on/off pumppu käy koko ajan niin ero invertteripumppuun pitäisi kutistua olemattomiin.
2. Kaikkialla mitoituslämpötilaa lämpöisemmissä olosuhteissa invertteripumppu toimisi energiatehokkaammin, varsinkin jatkuvan käyntinsä alueella, koska
-lauhduttimen lämpötila voidaan pitää mahdollisimman lähellä lämmitysjärjestelmän pyyntilämpötilaa kun ei tarvitse kiriä kiinni asteminuuttivelkoja tms.
-keruun lämpötila pysyy korkeampana, koska keruusta otetaan energiaa pienemmällä teholla
(en pidä jatkuvan käynnin tilasta tippumista on/off käytökseenkään katastrofina, koska ainakin täällä 1.5kW on/off käytös takaa pitkät käynti- ja lepoajat verrattuna saman tehoiseen 8kW on/off pumppuun).
Olisi kiva nähdä tukeeko mittaustulokset näitä aika rankkoja oletuksia?
Ohessa oman pumpun kuvaaja jossa on piirretty joulu- ja tammikuun pelkän pumpun vrk-kulutus (omasta mittaristaan) vs. nibe_BT1:sen vrk keskiarvo.

punainen trendikäyrä on lineaarinen ja sininen exponentiaalinen trendikäyrä koko datasetistä.
musta käyrä on uusimpien säätöjen mukainen lineaarisovitus kylmimmästä tämänpäiväiseen tilanteeseen.
Oletuksia tukee se ettei lineaarinen trendikäyrä oikein sovi datasettiin, mutta kuten tais olla fraatti:llakin niin samoin täällä on takkaa polteltu joskus enemmän, joskus vähemmän. Mutta noiden kahden kulutushuipun kohdalla (32,3 ja 32,5 6-7.1) oli muurissa vain peruslämpö. Samoin ensimäistä talvea pumppaillessa on kuvaajan aikakaudella vaihdeltua asetuksia aika paljon.
Valitettavasti en pysty piirtämään talon kulutuskäyriä, koska virtausmittaukset vaihtelivat tuolla aikavälillä turhan paljon johtuen mittaisjärjestelmän päivityksistä.
Mites muilla?