Vesipattereiden kytkentätapa

[sljk]

Mittailin vesipattereiden pintalämpötiloja eri pisteissä patteripintaa. Tavoitteena kun on saada mahdollisimman kylmää paluuvettä maalämpöpumpulle.

Esimerkkinä olkoon kellarissa sijaitseva pitkähkö Purmon Compact C11 500/2000, joka on kytketty toisesta päästään patteriverkon tuloon ja menoon. Vesiliityntöjen kytkentäpäässä patteria ylä-/alalämpö oli 28,0/25,0”C ja toisessa päässä 25,9/21,0 ”C.

Näyttäisi siis siltä, että patteripinnan lämmönluovutuskykyä ei tällä perinteisellä kytkentätavalla saada ihan kokonaan ulosmitattua.

Vesi virtaa patterin läpi ilman patteritermostaateja tai muita kuristuksia.

Pitäisikö vesipatterin tulo ja lähtö kytkeä mieluummin eri päähän patteria?

[fraatti]

Tavoitteena kun on saada mahdollisimman kylmää paluuvettä maalämpöpumpulle.

Jos patterin lämmönluovutus on maksimoitu niin että patteri on mahd tasalämpöinen niin riittääkö silloin matalampi lämpöinen vesi pitämään mökin lämpöisenä? Karrikoidusti jos toinen pää on 50 ja toinen 30 niin ei sekään taida olla hyvä....

[Seagear]

Jos patterin lämmönluovutus on maksimoitu niin että patteri on mahd tasalämpöinen niin riittääkö silloin matalampi lämpöinen vesi pitämään mökin lämpöisenä? Karrikoidusti jos toinen pää on 50 ja toinen 30 niin ei sekään taida olla hyvä....

Ja tähän taas auttaa se että kiertopumput ovat "täysillä". Meillä on mlp:n sisäisen pumpun lisäksi myös öljyajoilta oleva ulkoinen kiertovesipumppu joka on III-teholla (65W) kun pakkasta on enemmän kuin -10. Meno- ja paluupuolen dT on vain 4 astetta mutta patterit ovat paljon tasalämpisemmät kuin pumpun ollessa ykkösteholla (30W). Tosin epäilen hieman sitä pumpun paluulämpötilan mittausta. Täytyisi tarkistaa se joskus putken pinnasta.

[tomppeli]

Pitäisikö vesipatterin tulo ja lähtö kytkeä mieluummin eri päähän patteria?

Jos liitännät ovat samassa päässä patteria,
tulee siinä aina jonkin verran oikovirtausta enemmän liitännän puoleiseen päähän.
Se voidaan toki korvata vähän suuremmalla kierrätyksellä.
Toimii hiukan paremmin, jos virtaus on ristiin patterin läpi.
Liitännät samassa päässä on yleisesti käytössä.

[alspe]

Karrikoidusti jos toinen pää on 50 ja toinen 30 niin ei sekään taida olla hyvä....

Niin voihan asian kääntää niin, että onko fiksua tehdä 55 asteen lauhtumisella vettä vain siksi, että voi pudottaa paluun matalalle pienellä virtauksella.

[Seagear]

Niin voihan asian kääntää niin, että onko fiksua tehdä 55 asteen lauhtumisella vettä vain siksi, että voi pudottaa paluun matalalle pienellä virtauksella.

Mahtaako sitä virtausta käytännössä niin pienelle saadakaan? Meillä ainakin meno- ja paluupuolen lämpötilaero on pumpun ilmoituksen mukaan 4-5 astetta.

[fraatti]

Mahtaako sitä virtausta käytännössä niin pienelle saadakaan? Meillä ainakin meno- ja paluupuolen lämpötilaero on pumpun ilmoituksen mukaan 4-5 astetta.

Sen takia esimerkki olikin karrikoitu yli 10 asteen lämpötilaerolla ainakin pumppu suostuu vielä toimimaan... vaikkei se ehkä enää optimaalista olisikaan...

[Seagear]

Sen takia esimerkki olikin karrikoitu yli 10 asteen lämpötilaerolla ainakin pumppu suostuu vielä toimimaan... vaikkei se ehkä enää optimaalista olisikaan...

Kaikkea nuo teidän pohdinnat saavatkin aikaan. Nyt tuli ensimmäistä kertaa 50 kuukauden maalämpökäytön aikana kokeiltua että saanko tuota patteriverkon meno- ja paluupuolen eroa suuremmaksi ottamalla ulkoisen kiertopumpun pois pelistä. Jännitys tiivistyy... 

[Seagear]

Kaikkea nuo teidän pohdinnat saavatkin aikaan. Nyt tuli ensimmäistä kertaa 50 kuukauden maalämpökäytön aikana kokeiltua että saanko tuota patteriverkon meno- ja paluupuolen eroa suuremmaksi ottamalla ulkoisen kiertopumpun pois pelistä. Jännitys tiivistyy... 

Juu, ei toimi. Kompura kävi vain muutaman minuutin, meno pomppasi 54 asteeseen (pyynti 44) ja kompura sammui. Pattereissa ei taida vesi juurikaan kiertää (meno 52, paluu 52). Sulake paikoilleen ja ulkoinen pumppu takaisin III-nopeudelle, meno ja paluu putosivat hetkessä 15-astetta ja patteritkin alkoivat taas lämmetä.

[fraatti]

Juu, ei toimi. Kompura kävi vain muutaman minuutin, meno pomppasi 54 asteeseen (pyynti 44) ja kompura sammui. Pattereissa ei taida vesi juurikaan kiertää (meno 52, paluu 52). Sulake paikoilleen ja ulkoinen pumppu takaisin III-nopeudelle, meno ja paluu putosivat hetkessä 15-astetta ja patteritkin alkoivat taas lämmetä.

Minkälainen kytkentä puskurivaraajassa?

[Seagear]

Minkälainen kytkentä puskurivaraajassa?

4-putkinen

[sljk]

Mahtaako sitä virtausta käytännössä niin pienelle saadakaan? Meillä ainakin meno- ja paluupuolen lämpötilaero on pumpun ilmoituksen mukaan 4-5 astetta.

Äkkiseltään olettaisi, että patterikierron paluulämpö asettuisi alimpaan mahdolliseen lukemaan kiertonopeuden ollessa max. ja dT min. Silloinhan pattereiden lämmönluovutuspinnan koko kapasiteetti olisi käytössä.

Mihin mahtaa perustua esim. Niben suosittelema 5 ”C dT patterikierrossa? Onko se mahdollisesti. kvp:n ottotehon optimointia tai jotain muuta?

[sljk]

Jos liitännät ovat samassa päässä patteria,
tulee siinä aina jonkin verran oikovirtausta enemmän liitännän puoleiseen päähän.
Se voidaan toki korvata vähän suuremmalla kierrätyksellä.
Toimii hiukan paremmin, jos virtaus on ristiin patterin läpi.
Liitännät samassa päässä on yleisesti käytössä.

Kokeilin suurempaa kierrätystä, mutta alustavien mittaustulosten perusteella patteripinnan epätasainen lämpöjakauma vain korostui.

Isommalla kiertonopeudella oikovirtaus patterin kytkentäpäässä näytti siis vain kasvavan.

Olisi mielenkiintoista kuulla mittaustuloksia patteripinnan lämpötiloista muissa talouksissa.

[Seagear]

Äkkiseltään olettaisi, että patterikierron paluulämpö asettuisi alimpaan mahdolliseen lukemaan kiertonopeuden ollessa max. ja dT min. Silloinhan pattereiden lämmönluovutuspinnan koko kapasiteetti olisi käytössä.

Mihin mahtaa perustua esim. Niben suosittelema 5 ”C dT patterikierrossa? Onko se mahdollisesti. kvp:n ottotehon optimointia tai jotain muuta?

Minä kyllä ajattelen asian niin, että pienemmällä kierrolla vesi ehtää pattereissa jäähtyä enemmän. Vastaavasti isolla kierrolla patterit lämpenevät kauttaaltaan tasaisemmin ja lauhtumispaine pysyy alempana. Käyntiojaksot pysyvät myös pidempinä kun kiertovesi ei "ehdi" lämmetä kumpuran läpi kulkiessaan niin kuumaksi => pärjätään pienemmällä kiertoveden lämpötilalla vaikka kiertopumpun kasvanut tehontarve osittain heikentääkin kokonaishyötysuhdetta.

[fraatti]

4-putkinen

Tällöinhän ulkoista pumppua ei voi sammuttaa tai muuten vesi kiertää pelkästään puskurin kautta.
Muokkasin hiukan tätä yhtä kuvaa jotta se kuvaa paremmin järjestemäsi toimintaa. Nuolien koko kuvaa virtauksen suuruutta.



Jotta patteripiirin lämpötilaeroa voi kasvattaa se vaatii ulkoisen pumpun nopeuden laskua. Kun nopeutta lasketaan se aiheuttaa enemmän kiertoa koneen menosta koneen paluuseen varaajan läpi joka nostaa taas koneen ottaman veden lämpötilaa.

Jos molempia pumppuja onnistuisi laskemaan yhtä paljon niin suhde pysyisi jotakuinkin samankaltaisena kuin se on nyt sillä erotuksella että koneeseen menevän veden lämpötila laskisi ja lähtevän nousisi. Jos putkissa on sulkuja niin myös niillä pystyy kuristamaan kiertoa tilapäisesti jos haluaa "kikkailla"

[fraatti]

Minä kyllä ajattelen asian niin, että pienemmällä kierrolla vesi ehtää pattereissa jäähtyä enemmän. Vastaavasti isolla kierrolla patterit lämpenevät kauttaaltaan tasaisemmin ja lauhtumispaine pysyy alempana. Käyntiojaksot pysyvät myös pidempinä kun kiertovesi ei "ehdi" lämmetä kumpuran läpi kulkiessaan niin kuumaksi => pärjätään pienemmällä kiertoveden lämpötilalla vaikka kiertopumpun kasvanut tehontarve osittain heikentääkin kokonaishyötysuhdetta.

Jos menoveden lämpötila on vakio niin pattereista irtoaa parempi lämmitystehoa kun lämpölaskee mahdollisimman vähän. Tämä on tietysti vain pattereiden tehon kannalta. Toinen muuttuja on vielä lisäksi virtaus koneen läpi. Jos virtaus on suurempi niin myös lähtevän veden lämpötila laskee.
Tämä on tehty purmon laskurilla jolla lasketaan patterin lämmitysteho. Laskurit löytyy täältä. http://www.purmo.com/fi/ladattavat-tiedostot/teholaskentaohjelmat.htm


Olikos seppaant koskaan miettinyt mikä on paras virtausnopeus sisäisen ja ulkoisen pumpun välillä ihan puhtaasti hyötysuhteen kannalta neliputkikytkennällä olevassa systeemissä? Muuttujia on ainakin PALJON. Ja tuo taitaa itseasiassa olla kiinni myös järjestelmästä muuten kuinka se käyttäytyy.

[seppaant]

Muuttujia on ainakin PALJON

Liikaa muuttujia.

ATS

[jm82]

Ja tähän taas auttaa se että kiertopumput ovat "täysillä". Meillä on mlp:n sisäisen pumpun lisäksi myös öljyajoilta oleva ulkoinen kiertovesipumppu joka on III-teholla (65W) kun pakkasta on enemmän kuin -10. Meno- ja paluupuolen dT on vain 4 astetta mutta patterit ovat paljon tasalämpisemmät kuin pumpun ollessa ykkösteholla (30W). Tosin epäilen hieman sitä pumpun paluulämpötilan mittausta. Täytyisi tarkistaa se joskus putken pinnasta.

Täällä kävin vähän säätelemässä. Lämpökäyrä 3, korjaus +7.5. Löysin ohjekirjasta valinnan jolla saa säädettyä meno maks arvoa. Se arvo 40C, eli suurin laskettu menolämpötila olisi 40C. 40C ei tietysti ihan huippu pakkasille riitä, mutta täytyy seurailla.

Kiertovesipumpun teho III 90W. Grundfos ups 15-60 s0 130

Samaa 4 asteen dT:tä sain täälläkin nyt -7 pakkasella.
Meno pattereille 44C, paluu pattereilta 40.5C.

Kävin katselemassa nyt lukemat kun asteminuutit oli laskeneet. Astem. +100 -> +1, käynnistys arvossa -5, eli kahden minuutin päästä.
Meno pattereille 36, paluu pattereilta 34.7. Tuossa on enää 1 asteen dt, vaikka kiertovesipumppu onkin jatkuvasti samalla nopeudella.
Eli tuo 4C dt on varmaan ihan hyvä.

Täällä on kaksiputkikytkentä ja yksi kiertovesipumppu vain.

Mihin mahtaa perustua esim. Niben suosittelema 5 ”C dT patterikierrossa? Onko se mahdollisesti. kvp:n ottotehon optimointia tai jotain muuta?

Itse en kyllä tiedä, mutta tulisi mieleen että jos maalämpöpumppu lämmittää vettä 5C, niin patterit kuluttaisi sitten tuon 5C veden yhden kierron aikana pois.

Täällä maalämpöpumppu lämmittää vettä ensin 6 C, mutta hetken päästä tehot vähän hyytyy ja lämmittää enää 5C.

[Timo Karhu]

Mihin mahtaa perustua esim. Niben suosittelema 5 ”C dT patterikierrossa? Onko se mahdollisesti. kvp:n ottotehon optimointia tai jotain muuta?

Nibehän itseasiassa suosittelee 5C - 10C ja vielä niin, lämpötilaero kasvaa lähestyttäessä mitoittavaa ulkolämpötilaa (automaatin käytös). Tähän kyselin joskus periaatetta mutta ei oikein löytynyt eikä auennut.

[jm82]

Tuo lämpötilaero tosiaan muuttuu automaattisesti suuremmaksi +0 astetta ja kun mennään -30 astetta, niin lämpötilaero kasvaa, en tiedä vaan että kuinka paljon.

Riippuu tietysti myös että miten esim patteriputket on tehty. Täällä rautaiset patteriputket menee kaksoisbetonilaatan valissä hiekassa, hiekan päällä 5cm styroks. Patteriputket mahtaa lämmittää myös sokkelia ainakin jonkun verran.

[rsaarela]

Tuo lämpötilaero tosiaan muuttuu automaattisesti suuremmaksi +0 astetta ja kun mennään -30 astetta, niin lämpötilaero kasvaa, en tiedä vaan että kuinka paljon.

Riippuu tietysti myös että miten esim patteriputket on tehty. Täällä rautaiset patteriputket menee kaksoisbetonilaatan valissä hiekassa, hiekan päällä 5cm styroks. Patteriputket mahtaa lämmittää myös sokkelia ainakin jonkun verran.

10ast. erolla mennään, tällä noin -10 ast. pakkasella. Nibet on automaatti pumppuasetuksella, säätävät itse deltaa.

[fraatti]

Nibehän itseasiassa suosittelee 5C - 10C ja vielä niin, lämpötilaero kasvaa lähestyttäessä mitoittavaa ulkolämpötilaa (automaatin käytös). Tähän kyselin joskus periaatetta mutta ei oikein löytynyt eikä auennut.

Veikkaus on että lämpöisemmillä keleillä pumppu pyörii rauhallisemmin ja kovemmilla pakkasilla nopeampaa jos kyseessä on sarjaan kytketty puskuri ja vakio delta. Onko tästä kenelläkään tietoa tai logia? Ja mielestäni toiminnan pitäisikin mennä näin. Perusteluina on se että lämmitysteho pattereilla kasvaa lämpötilan kohotessa joka aiheuttaa suurempaa jäähtymistä paluuvedessä. Tosin yhtälöön vaikuttaa myös se että koneen antoteho taas vastaavasti laskee.

Jos huonelämpötila on melkein jotakuinkin samansuuruinen kuin patterinlämpötila tällöin teho ei enää oleellisesti kasva vaikka niissä kierrattäisi kuinka vettä. En tiedä onko päätelmissäni järkeä? 

Eikös ainakin käyttövesipuolella ole saatavissa ulkoisia pumppuja jotka pitävät haluttua lämpötilaeroa automaattisesti? Osaakos nibe ohjata ulkoista kiertovesipumppua pwm:llä ja säädellä se nopeutta? Yksikertaisimmillaan nopeus muuttuisi suhteessa ulkolämpötilaan.

Eikös vanhempi kansakin ole kesäksi laskeneet pumpun nopeutta? 

[jm82]

10ast. erolla mennään, tällä noin -10 ast. pakkasella. Nibet on automaatti pumppuasetuksella, säätävät itse deltaa.

Tuosta kuvastahan näkee hyvin automaattisen toiminnan.

Tuosta voisi päätellä että kiertovesipumppu pyörisi nollakelillä suht rauhallista vauhtia ja -20 pakkasella pyörisi nopeammin että 10 asteen delta säilyy.
Riippuu tietysti automatiikasta pitääkö 10C deltan vai muuttuuko se ulkolämpötilan mukaan.

Eikös vanhempi kansakin ole kesäksi laskeneet pumpun nopeutta? 

Itse en oikein varmaksi tiedä. Vanhempien talossa puulämmityksellä shuntti on käytön puuttesta johtuen juimiutunut täysille (termostaatit pattereissa). Kiertovesipumppuunkaan tuskin on koskettu, mutta ilmeisesti lämpöisellä kelillä pysäyttää pattereiden kiertovesipumpun kokonaan (kuuma vesi kiertäisi muuten hullunkiertoa pelkissä patteriputkissa). Lattialämmitykselle mahtaa mennä koko ajan lämpö. Talo tehty 1987. Epäilen että kiertovesipumppu pyörii jatkuvasti jotain pientä nopeutta. Ei kai ole mitään hyötyä kierrättää vettä nopeasti.

Täällä talossa oli alunperin kiertovesipumppu jossa oli vain yksi nopeus. Latauspumpulle ja kiertovesipumpulle oli/on kyllä katkaisimet seinässä.

[alspe]

Jotta patteripiirin lämpötilaeroa voi kasvattaa se vaatii ulkoisen pumpun nopeuden laskua. Kun nopeutta lasketaan se aiheuttaa enemmän kiertoa koneen menosta koneen paluuseen varaajan läpi joka nostaa taas koneen ottaman veden lämpötilaa.

Tästä tuli mieleen oma tapaukseni, minulla kun ei ole ulkoista menovesianturia niin dT patteriverkossa on herran hallussa ja arvailussa. dT on siis jotain puskurista lähteävää - Jämän näyttämä paluuvesi. Käynnin aikana dT lauhduttimen yli on jotain 6K, lepovaiheessa nolla. Ilmeisesti paluu lauhduttimelle on joku sekoituslämpötila puskurista ja verkon paluusta?

Mulla patterit vähän kohiseekin alakerrassa joten olen olettanut, että kierto on riittävä. Pitäisikö lepovaiheen pumppunopeus laittaa 1%:iin lämpöpumpussa?

[fraatti]

Ilmeisesti paluu lauhduttimelle on joku sekoituslämpötila puskurista ja verkon paluusta?

Riippunee sisäisen ja ulkoisen pumpun nopeuksien suhteesta.... kts aikaisempi kuva.

Pitäisikö lepovaiheen pumppunopeus laittaa 1%:iin lämpöpumpussa?

En tiedä miten puskurivaraajallisessa kokoonpanossa asteminuuttilaskenta menee jos mukana ei ole bt25 anturia. Joku nibeistä paremmin tietävä voisi kommentoida.

[jm82]

Riippunee sisäisen ja ulkoisen pumpun nopeuksien suhteesta.... kts aikaisempi kuva.

En tiedä miten puskurivaraajallisessa kokoonpanossa asteminuuttilaskenta menee jos mukana ei ole bt25 anturia. Joku nibeistä paremmin tietävä voisi kommentoida.

Jos bt25 anturia ei ole, tai anturia ei ole laitettu päälle, laskee kone asteminuutit lauhduttimen lähtö lämpötilasta.

Jos anturi on kytketty voi pumpun nopeus olla vaikka 0%. Jos anturi ei ole kytketty niin pumppu joutuu olla päällä, vaikka 1% nopeudella.

Tapaus kohtaisesti taitaa myös mennä.
Täällä nibe 1217 jossa ei ole bt25 anturille paikkaa ja latauspumppua ei saa sammutettua.
Mutta olen kikkaillut että otin lauhduttimen anturin irti ja siirsin anturin pattereiden menoputkeen. Sai sillä konstilla "päivitetyn" version pumpusta Lauhduttimen lämpömittarina on nyt vaan erillinen digitaalimittari, että pystyy kumminkin itse seuraamaan lämpötilaa. Käyttöveden lämpötilan katkaisu on käyttöveden lämpötilasta, eli tuo pumppu on toiminut, vaikka osa antureista onkin nyt vähän miten sattuu.

[jm82]

Tästä tuli mieleen oma tapaukseni, minulla kun ei ole ulkoista menovesianturia niin dT patteriverkossa on herran hallussa ja arvailussa. dT on siis jotain puskurista lähteävää - Jämän näyttämä paluuvesi. Käynnin aikana dT lauhduttimen yli on jotain 6K, lepovaiheessa nolla. Ilmeisesti paluu lauhduttimelle on joku sekoituslämpötila puskurista ja verkon paluusta?

Mulla patterit vähän kohiseekin alakerrassa joten olen olettanut, että kierto on riittävä. Pitäisikö lepovaiheen pumppunopeus laittaa 1%:iin lämpöpumpussa?

Joo nolla astetta kuuluu näyttää koska lauhduttimen meno ja paluu lämpömittarit on "peräkkäin".
Paluu on kumminkin sitä kylmää vettä ja lähtevä sitä vettä mikä menee puskurivaraajassa ylhäälle.
Nibe säätää laudutinpumppua ja pitää tuon dT:n kuudessa asteessa.

[alspe]

Jos bt25 anturia ei ole, tai anturia ei ole laitettu päälle, laskee kone asteminuutit lauhduttimen lähtö lämpötilasta.

Jos anturi on kytketty voi pumpun nopeus olla vaikka 0%. Jos anturi ei ole kytketty niin pumppu joutuu olla päällä, vaikka 1% nopeudella.

Eli jos ulkoisen KV-pumpun kierrätys on pienehkö suhteessa sisäiseen, tai ei ainakaan hallitseva osa, niin asteminuuttit tulee täyteen liian aikaisin? Lasketaan paluuvedestä ja käyrälämpötilasta tuolloin?

Mulla on ollut latausjaksot jotain 45min silloin kun käyntisuhde oli noin 50% joten sen perusteella varaajastakin energiaa aika hyvin oli poistunut?

[tomppeli]

Tämäkin keskustelu taasen osoittaa sen, että
tulistusvaraajallinen maalämpöpumppu on helpompi ratkaisu patterilämmitteisessä talossa.
Ei tarvitse pohtia tällaisia asioita, kun noita ongelmia ei ole.

Onhan se niin, että jokainen uskoo omaan valintaansa ja hyvähän se on niin.
Uutta pumppua patterilämmitteiseen suunnittelevien on syytä ottaa huomioon valinnassaan tulistusvaraajalliset maalämpöpumput.

Taitaa tulla lunta tupaan vaihtoventtiilikonemiehiltä...

[fraatti]

Tämäkin keskustelu taasen osoittaa sen, että
tulistusvaraajallinen maalämpöpumppu on helpompi ratkaisu patterilämmitteisessä talossa.
Ei tarvitse pohtia tällaisia asioita, kun noita ongelmia ei ole.

Onhan se niin, että jokainen uskoo omaan valintaansa ja hyvähän se on niin.
Uutta pumppua patterilämmitteiseen suunnittelevien on syytä ottaa huomioon valinnassaan tulistusvaraajalliset maalämpöpumput.

Taitaa tulla lunta tupaan vaihtoventtiilikonemiehiltä...

hmm... järjestelmän hyvän toiminnan perusta on se että siinä on riittävästi varauskapasiteettia jos kyseessä on patterikohde. Jos mitoitus on "kintaalla" pienen puskurin kera saattaa erilaisilla virtauksilla käydä niin että puskuri latautuu täyteen ja sen jälkeen käynnistyy aika kun kompressorin käynti on estetty pätkäkäynnin takia (tai pehmokäynnistimen suojelemiseks). Stiebelissä tuo aika on harvinaisen pitkä 20min(viessmann 10min). Tällöin saattaa käydä niin että energiaa olisikin kaivattu jo lisää sillävälin patteriverkostoon. Lisäksi kun tuossa stiebelin pumpussa käyntivälin "säädin dyn" säätö varsin nihkeä verrattuna moneen muuhun laitteeseen se aiheuttaa omia harmaita hiuksia kun energiaa ei saa ladattua "yli tarpeen" kuten haluaa.

[jm82]

Taitaa tulla lunta tupaan vaihtoventtiilikonemiehiltä...

Eiku tämä on vaan hienosäätöä

Eli jos ulkoisen KV-pumpun kierrätys on pienehkö suhteessa sisäiseen, tai ei ainakaan hallitseva osa, niin asteminuuttit tulee täyteen liian aikaisin? Lasketaan paluuvedestä ja käyrälämpötilasta tuolloin?

Mulla on ollut latausjaksot jotain 45min silloin kun käyntisuhde oli noin 50% joten sen perusteella varaajastakin energiaa aika hyvin oli poistunut?

Jep. Maalämpöpumppu lämmittää puskurivaraajan ja sammuu. Jos patteripumppu on vähän isommalla, niin patterit vie lämmön pois ja puskurivaraaja ei ole niin nopeasti kuuma.

Joo on varmaankin aika hyvin lämpöä mennyt varaajasta jos käyntiaika on 45 minuuttia.

[maalämmittää]

Jos bt25 anturia ei ole, tai anturia ei ole laitettu päälle, laskee kone asteminuutit lauhduttimen lähtö lämpötilasta.

Jos tarkkoja ollaan, niin ilman BT25:sta kone laskee asteminuutit BT2:sta (lähtö MLP:stä).
BT12 mittaa lauhduttimelta lähtevää.
BT12 ja BT2 välissä on sähkövastus.

[jm82]

Jos tarkkoja ollaan, niin ilman BT25:sta kone laskee asteminuutit BT2:sta (lähtö MLP:stä).
BT12 mittaa lauhduttimelta lähtevää.
BT12 ja BT2 välissä on sähkövastus.

Juu.
Niinhän sen tosiaan täytyykin olla koska sähkövastus nostaa lähtevää lämpötilaa.

Kävin kurkkaamassa tuosta 1217 pumpusta ja siinä ei ole BT12 anturia. Vain BT2, eli tuo lähduttimelta lähtevä, mutta on siinä tosiaan vielä sähkövastusputki välissä.

Eli tuohon uudempaan 1245 malliin on tuo yksi anturi lisätty, että voi mitata sähkövastuksen tehoa lämpötilan perusteella. Tai varmaankin siksi että kiertovesipumpun säätö ei mene sekaisin sähkövastuksesta johtuen.
Tuossa 1217 taisi olla max meno 70C, siinä on varmaan laskettu jo sähkövastus mukaan. Max paluu 55C, uudemmassa 1245 mallissa 58C.

[alspe]

Tällöinhän ulkoista pumppua ei voi sammuttaa tai muuten vesi kiertää pelkästään puskurin kautta.
Muokkasin hiukan tätä yhtä kuvaa jotta se kuvaa paremmin järjestemäsi toimintaa. Nuolien koko kuvaa virtauksen suuruutta.



Jotta patteripiirin lämpötilaeroa voi kasvattaa se vaatii ulkoisen pumpun nopeuden laskua. Kun nopeutta lasketaan se aiheuttaa enemmän kiertoa koneen menosta koneen paluuseen varaajan läpi joka nostaa taas koneen ottaman veden lämpötilaa.

Jos molempia pumppuja onnistuisi laskemaan yhtä paljon niin suhde pysyisi jotakuinkin samankaltaisena kuin se on nyt sillä erotuksella että koneeseen menevän veden lämpötila laskisi ja lähtevän nousisi. Jos putkissa on sulkuja niin myös niillä pystyy kuristamaan kiertoa tilapäisesti jos haluaa "kikkailla"

Tästä kuvasta vielä vähän pohdintaa ja jos kokemuksia löytyy niin kiitos. En ehdi töissä nyt pähkäillä ihan koko päivää 

Mä olen koittanut nostaa ulkoista kiertoa kovastikin siinä toivossa että patterit kuumenisivat täysin läpeensä. No, pääsääntöisesti yläreunat on lämpöisiä, alaspäin mentäessä kylmempiä. Silti, edes 50-52C menovedellä ei tunnu juuri missään patterissa erityisen hotilta. Tosin pitä huomata, että se 50-52C koneen lauhduttimelta puskuriin ja lisäksi kellarissani on joitakin metrejä eristämätöntä, joskin isoa putkilinjaa. Iso putkihan ei niin paljon jäähdytä kuin pilli.

Eli voikohan mulla on tilanne, että ulkoinen pumppu vatkaa puskurin jotenkin sekaisin? Mulla ei ole BT25:sta joten seuraaminen on hankalampaa kuin kärpän pyytäminen, pitää varmaan hakea heti tänään pintalämpötilamittari jotta asia vähän selkenee. Meinaan kun musta tuntuu, että kierron lisäämisellä en ole saanut aikaiseksi kuin kohinaa, mahdollisesti olen joutunut nostamaan käyrää vaikka toisinpäin pitäisi käydä.

Lauhduttimen tulo ja meno ovat noin 42C/50C.

[Selvittäjä]

Liikaa muuttujia.

Olen samaa mieltä. Meillä on isohko varaaja, ja ulkoisen kiertovesipumpun kierrosnopeus vaikuttaa paljon varaajan kerrostumiseen, ja sitä myöten käyntijaksojen määrään. Käynnistyksiä on optimitilanteessa 8 kpl/ vrk, mutta jossain kohtaa menin putkiremontin jälkeen koskemaan kierroslukusäätöön jolloin käynnistysten määrä kasvoi 20:een / vrk. Nyt ollaan taas lähempänä tuota optimia mutta kovat pakkaset "häiritsee" säätöä (kova tehontarve ja siksi pitkät käyntijaksot).  Logtemp seuranta on kyllä ehdoton näissä säädöissä, näkee heti vaikutuksen jos jotain muuttaa.

[fraatti]

Iso putkihan ei niin paljon jäähdytä kuin pilli.

Suuri putki eristämättömänä jäähdyttää enemmän kuin pieni, oli materiaali mikä tahansa.

[euroshopperi]

Tämäkin keskustelu taasen osoittaa sen, että
tulistusvaraajallinen maalämpöpumppu on helpompi ratkaisu patterilämmitteisessä talossa.
Ei tarvitse pohtia tällaisia asioita, kun noita ongelmia ei ole.

Onhan se niin, että jokainen uskoo omaan valintaansa ja hyvähän se on niin.
Uutta pumppua patterilämmitteiseen suunnittelevien on syytä ottaa huomioon valinnassaan tulistusvaraajalliset maalämpöpumput.

Taitaa tulla lunta tupaan vaihtoventtiilikonemiehiltä...

Kysytään nyt ennen lumimyrskkyä, että tarkoitatko tomppeli nyt siis varaajalla varustettua tulistin pumppua, vai ihan yleensä kunhan olisi tulistin kone. Mulla on tullut kyllä sellainen käsitys tässä parin vuoden aikana, että tuo omakin vaihtoventtiilikone on kyllä parhaimmillaan n. 1000 L varaajalla varustettuna. En tiedä, mitä paremmuutta siihen saisi 1000 L tulistin koneella aikaiseksi. Käyttövettäkin riittää yllinkyllin ja sitä tulee ihan COP 3,2 nykyään.

[tomppeli]

Kysytään nyt ennen lumimyrskkyä, että tarkoitatko tomppeli nyt siis varaajalla varustettua tulistin pumppua..

Olen haluton alkamaan väittelyä.

[alspe]

Suuri putki eristämättömänä jäähdyttää enemmän kuin pieni, oli materiaali mikä tahansa.

Joo, siis tietenkin pinta-alansa mukaan, mutta kun ottaa huomioon miten paljon isompi virtaama mahtuu menemään isosta putkesta niin....

Joo olet oikeassa, että reaalitilanteessa kun massavirta on käytännössä vakio ja riippuu pattereista eikä putkikoosta niin noinhan siinä käy että suuri putki hävittää enemmän. Ajattelin hätäisesti sen kautta, että hyvin pienessä putkessa on niin vähän vettä että se jäähtyy saman tien ja isossa niin paljon massaan ettei hukkaa suhteessa yhtä paljon.

---

Taitaa kilowatti pari mennä mulla kellarin lämmitykseen putkista
50W/m niin 20m riittää kilowatin "hukkaamiseen". Siinähän sitä on syytä miksi asuinkerroksessa ei meinaa potku riittää. Järkevältä kuulostaisi eristää ne heti, mutta toisaalta kellari pitää lämmittää, putkieristeet maksaa ja varsinkin vie aikaa. Helpommalla pääsee kun vaihtaa pattereita isompiin, silmääkin miellyttää enemmän maalatut patteriputket kuin eristepäälysteiset.