Pumpputekniikkan trendit ja ominaispiirteet

[Fossiili]

Hei

Kiinnostaisi päästä maailmankartalle, millaisia teknisiä ratkaisuja maalämpöpumpuissa nykyisin on ja mitkä näistä ovat osoittautuneet hyviksi ja mitkä ehkä huonoiksi? Mistä mihin kehitys on kulkenut jos jotain kehityssuuntaa on havaittavissa.

*Veden lämmitystä on ainakin suoraan varaajan vaipan kautta käyttöveteen. Sitten on myös lämmönvaihdin ratkaisuja
*Kylmäaineissa näyttää olevan eroja
*Joissakin taitaa olla kierukka kylmäaineelle, joissakin suoraan varaajan vaipan pinta.
 
Tarkoitus olisi saada öljykattila kylmenemään. Lämmön tarve minulla on suhteellisen suuri, noin 50 000 kWh vuodessa (400 m²). Talossa on on kolme lämmönjakopiiriä, joista kaksi on pattereille (asuinkerros ja kellarikerros) ja lisäksi lattialämmitys asuinkerroksessa, joka kattaa koko kerroksen. Arvio olisi, että joku 15 kW tai isompi pumppu olisi tarpeen, mutta millainen sen pitäisi olla ?

[tomppeli]

Tarkoitus olisi saada öljykattila kylmenemään. Lämmön tarve minulla on suhteellisen suuri, noin 50 000 kWh vuodessa (400 m²). Talossa on on kolme lämmönjakopiiriä, joista kaksi on pattereille (asuinkerros ja kellarikerros) ja lisäksi lattialämmitys asuinkerroksessa, joka kattaa koko kerroksen. Arvio olisi, että joku 15 kW tai isompi pumppu olisi tarpeen, mutta millainen sen pitäisi olla ?

Tervetuloa mukaan joukkoomme foorumille!
Nappasit sitten tuon hyvän nimimerkin, minullehan se kuuluisi, kun ikääkin on roimasti.
Jospa varaisin itselleni vielä käyttämättömänä olevan "Muinaisjäänne".

Kokeilinpahan tehdä mitoituslaskelman ja sekin päätyi suunnilleen samaan, kulutustietojen perusteella laskien, kuin olit itsekin laskenut.
Kovasti suositan patterilämmityskohteeseen aina tulistusvaraajallista lämpöpumppua.
Tulistusvaraajalliseen pumppuun on helppo liittää useampia jakopiirejä.
Tulistusvaraajallinen tuottaa lämpimän käyttöveden vähän paremmalla hyötysuhteella
ja se syöttää jakoverkkoon tasalämpöistä kiertovettä samaan tapaan, kuin tavallinen öljykeskuslämmityskin.
Varaajan koko tulisi olla ainakin 700 litraa, mieluummin jopa 1000 litraa.
Jos on kiinnostunut vaihtoehtoisista energiamuodoista, kannattaa hankkia varaaja, joka mahdollistaa sen.



...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi.
Foorumin mailiin ei voi laittaa liitetiedostoja. Koko laskelma on tänne liian iso, noin 600 kB.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma.
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä.

Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.

[euroshopperi]

Mulla taitaa olla käytössä nyt hieman päältä 2 vuotta sellainen järjestelmä, joka kävisi tuohon melkein sellaisenaan. Tulistus pumppukin kävisi varmaan eli sellainen vaatehuoneen kokoinen VM malli. Käyttöveden tuoton osalta en tehokertoimista ota kantaa, mutta vaihtoventtiili toimii vähintään yhtä hyvällä COP lla kokonaisuutena. Esim lämmitystä hoitaessa se toimittaa lämpöä matalammilla kaasupaineilla ja koko teholla lämmitykseen ja kuumaa vettä tehdään myös täydellä teholla ja nopeammin, kuin tulistuksen poistolla. Myös vaihtoventtiilillä saadaan käytettyä hyväksi lämmityksen matalaa lämpöä laittamalla esilämmityskierukka lämmitysvaraajaan. Joten homma on kyllä ihan molempi parempi homma. Maalämpöä voi kyllä sinänsä suositella ihan kaikille.

[tomppeli]

Esim lämmitystä hoitaessa se toimittaa lämpöä matalammilla kaasupaineilla ja koko teholla lämmitykseen ja kuumaa vettä tehdään myös täydellä teholla ja nopeammin, kuin tulistuksen poistolla. Myös vaihtoventtiilillä saadaan käytettyä hyväksi lämmityksen matalaa lämpöä laittamalla esilämmityskierukka lämmitysvaraajaan. Joten homma on kyllä ihan molempi parempi homma. Maalämpöä voi kyllä sinänsä suositella ihan kaikille.

Tämä on ollut ikuinen väittelyn aihe täällä foorumilla!

Tässä on tulistusvaraajallisen maalämpöpumpun kaaviokuva:

Kyllä tulistuspumppu toimii ihan samanlaisilla kaasun paineilla, kuin vv -konekin.
On jotenkin virheellinen usko, että tulistuskone "kävisi kuumempana" lämmityksen kiertovettä tehdessään, kuin vaihtoventtiilikone.
Tulistuskone tekee isoon varaajaansa patteriverkkoon vaadittavan lämpöistä vettä + 2-3 astetta.
Tulistuskone syöttää tasalämpöistä vettä patteriverkostoon.
Olisi hyvä ymmärtää tulistuspumpun periaate.

Ei esimerkiksi ruotsalainen Thermia ihan noin vain turhan takia olisi ottanut käyttöönsä TWS- ja HGW tulistustekniikkaansa.
Jotain parannusta sillä on ollut tarkoituksena saada. Tosin se nostaa jonkin verran pumpun hintaa.

Vaihtoventtiilikone ilman varaajaa tai pienellä varaajalla nostaa patterien lämpötilan hiukan korkeammalle,
kuin tarvittaisiin silloin, kun pattereissa on jatkuvasti tasasainen lämpö päällä.
Tämä hiukan korkeampi lämpötila tarvitaan siksi, että silloin, kun lämpöpumppu on pysähtyneenä, jäähtyvät patterit, eivät siis lämmitä.
Nuo jäähtyneenä olo ajat on korvattava jonkin verran korkeammalla menoveden lämpötilalla pumpun käyntijakson aikana,
jotta saataisiin lämpöpattereiden keskiarvolämpötila riittävän korkeaksi, pitämään tupa sopivan lämpöisenä.

Lämmintä käyttövettä tulistusvaraajallisen lämpöpumpun ei tarvitse tehdä lämmityskaudella erikseen ollenkaan,
koska käyttövesi syntyy lämmitysveden teon aikana tulistuksen poistolla.
Lämmityksen kiertovesi tehdään COP -arvoilla noin 3,0 ... 3,5. Käyttöveden COP on taviaikaan tuo sama,
koska sitä ei tarvitse erikseen tehdä.
Tulistustekniikalla saadaan myöskin jonkin verran kuumempaa käyttövettä, kuin on mahdollista saada vaihtoventtiilitekniikalla.

[Roori]

Oikotaans hieman:
Thermian TSW-tekniikka ei ole 'tulistustekniikkaa' vain pelkkä tapa tuottaa käyttövettä vanhaan mantteli-tekniikkaan verrattuna paremmin, Sitä vastoin HGW-tekniikka on tulistushommia ja varsin järkevällä tavalla toimiva onkin...koko pumpun teholla saadaan tuotettua joko lämmitystä tai käyttövettä (ihan omaan säiliöönsä) ja normi ajotapana siinä leikataan osa kokonais tehosta tulistuksena käyttöveteen.

Yhtälailla vaihtovenakone tuottaa tasalämpöistä vettä lämmityspiireihin...kyse on varaajasta ja shunteista eikä pumpputyypistä!

Ei voi verrata keskenään tulistuspumppua vaikka 1000L varaajalla vaihtovenakoneeseen ilman varaajaa lämmityspuuhiin...jos varaaja tarvitaan niin vertailu pitää tehdä kohtuu samankokoisilla varaajilla, vaihtovenakone tulee kylläkin toimeen pienemmällä lämmitysvaraajalla ja on muutenkin järkevämpi tapa kun sekä lämmitys että käyttövedet on eri säiliössä koska voivat olla kovinkin eri lämpöisiä.

Tulistustekniikka toimii oikeastaan vain kovimmalla lämmityskaudella, kesällä käyttöveden riittävyys pitää varmistaa ylilämpöisellä isolla varaaajalla.

Eri pummpujen COPeja ja SCOPeja voi vertailla yhteisten standardien mukaisilla arvoilla joita on (jos on) näkyvillä dokumenteissa ja testeissä.
Oliskohan muuten Ruotsista taas kohta odotettavissa uutta MLP testiä kun on nuo pumput taas kovasti muuttuneet sitten viime testin, toivottavasti.

[jm82]

Joihinkin tuollaisiin isoihin taloihin on laitettu 16kW invertteriä. Ja lisäksi 200 l puskuri. Mutta onhan niitä monenlaisia muitakin vaihtoehtoja. Tehon puolesta menisi joku tuollainen aika hyvin. Hinta näyttää olevan 7400e.
http://www.maalampotukku.fi/product/21/nibe-f1255-4---16-kw-kierroslukuohjattu-maalampopumppu

[Roori]

Joihinkin tuollaisiin isoihin taloihin on laitettu 16kW invertteriä. Ja lisäksi 200 l puskuri. Mutta onhan niitä monenlaisia muitakin vaihtoehtoja. Tehon puolesta menisi joku tuollainen aika hyvin. Hinta näyttää olevan 7400e.
http://www.maalampotukku.fi/product/21/nibe-f1255-4---16-kw-kierroslukuohjattu-maalampopumppu

Talosta ei oikein tiedä onko LKV kulutus suhteellisesti myös suuri vrt talon neliöt, eli onko paljon vedenkuluttajiakin kun on paljon neliöitäkin...

Laittaisin tommosen 3:n piirin taloon kumminkin ainakin 500L varaajan tuon Niben jatkoksi, esim se Jäspin uusi GTV500 ei ole edes kallis...

[Fossiili]

Kiitos kovasti informatiivisista vastauksista.

Veden käyttö: Pitäisi olla ihan normikulutusta 4 hengen mukaan. Yhden perheen asuttavaksi tämä on selvästi rakennettu.
Kiertojen lämpötilat: Arvelisin, että lattioiden menoveden lämpötila on pakkasella max 32 astetta. Yleensä 30 astetta tai hiukan alle (27-30 astetta lämmityskaudella). Vaikuttaisi, että pattereihin ei pitäisi tarvita yli 40 asteista vettä. Kellarikerros on kuta kuinkin kokonaan maan alla.
Tehontarve: Kovalla pakkasella olen itse arvioinut tehontarpeeksi 16 kW polttimen käynnin ja öljyn kulutuksen perusteella. Lämmitystarvetta on kesälläkin, sillä maanalaisia tiloja pitää lämmittää myös kesällä. Sitten miten mahtaneen veden hetkellinen käyttö tähän vaikuttaa. Kun öljyn perua sähkö on 3x25A niin tämä pitäisi saada riittämään jatkossakin. Jos MLP:n kapasiteetti on riittävä, ongelmaa ei ymmärtääkseni pitäisi tulla.

Varaajissa minun täytyy muistaa, että pannuhuone on 80 senttiä leveiden ovien takana. Suhteellisen solakoitahan nuo vaikuttavat olevan. Tilaa pannuhuoneessa on yllin kyllin myös varaajille, jos ne ovat eduksi asialle. Pannuhuone myös tarvitsee lämpöä ja pienet häviöt eivät välttämättä mene hukkaan.

Teknologiassa tuo tulistuksen hyödyntäminen olisi sitten hyväksi. Ainakin joissakin pumpuissa näyttää olevan energiamittauksia käytetylle sähkölle ja tuotetulle lämmölle + ties mitä softa hienouksia. Onkohan näissä sellaisia todella hyödyllisiksi osoittautuneita keksintöjä.

[Matias]

Teknologiassa tuo tulistuksen hyödyntäminen olisi sitten hyväksi. Ainakin joissakin pumpuissa näyttää olevan energiamittauksia käytetylle sähkölle ja tuotetulle lämmölle + ties mitä softa hienouksia. Onkohan näissä sellaisia todella hyödyllisiksi osoittautuneita keksintöjä.

Thermian G3 mallisto on sikäli fiksu että siinä voidaan lämmöntarpeen mukaan käyttää käyttöveden lämmitykseen joko tulistus tai vaihtoventtiilitekniikkaa.

Tuohon tapaan niinkuin Roori tuossa aiemmassa viestissä esitti

Oikotaans hieman:
Thermian TSW-tekniikka ei ole 'tulistustekniikkaa' vain pelkkä tapa tuottaa käyttövettä vanhaan mantteli-tekniikkaan verrattuna paremmin, Sitä vastoin HGW-tekniikka on tulistushommia ja varsin järkevällä tavalla toimiva onkin...koko pumpun teholla saadaan tuotettua joko lämmitystä tai käyttövettä (ihan omaan säiliöönsä) ja normi ajotapana siinä leikataan osa kokonais tehosta tulistuksena käyttöveteen.

[Fossiili]

Millaisia hyötysuhteita (COP) MLP:lta voi odottaa ja miten ne liittyvät koneen teknisiin ratkaisuihin ?
Entä miten teho ja kuormitusaste. Laitteilla on jokin minimiteho (kompresorin minimi pyörimisnopeus), millä niitä voidaan pyörittää mutta millaisella kuormalla laitteista esim. saadaan paras COP? Jos kone on esim. ylimitoitettu, putoaako COP vai parantuuko se ?

[AAA]

Mitä pitempään käy niin aina parempi.

Tulistuskone on hyvä olla osatehoinen, toimii paremmin välikeleillä. Tulistus kun toimii vain jos kone käy.

[Roori]

Tulistuskone on hyvä olla osatehoinen, toimii paremmin välikeleillä. Tulistus kun toimii vain jos kone käy.

Tuo on varmaan ihan noin että alimittaisella tulistinkoneella saa sille tulistukselle isompaa merkitystä, mutta toisaalta sen tulistuksen osuus kokonaistuotannosta on niin pieni etten itse laske sitä tärkeäksi...tärkeämpää mielestäni on että on semmonen kone joka tekee sen suurimman työ tehokkaalla tavalla eli yleensä lämmityksen.

[Fossiili]

Tässä on tulistusvaraajallisen maalämpöpumpun kaaviokuva

Tuota kaaviokuvaa on tullut ihailtua moneen otteeseen. Kylmäainetta lauhduttava lämmönvaihdin on varmaan melkoinen rakennelma, kun siinä on noin paljon ulosottoja eri lämpötiloissa.

Tuossahan siis lauhtumispisteen määrää alin lämpötila, sillä sinnehän se kaasu lurahtaa kuumempien pintojen läpi. Kaukolämmön talovaihtimissa olen aikaisemmin kohdannut ongelmia likaantumisen kanssa. Talon patterivesi helposti likaa ainakin levylämmönvaihtimen ja tätä on jouduttu huuhtelemaan. Minkä näköisiä nuo kylmäaineen lauhdutuslämmönvaihtimet ovat.

Ensimmäiseksi tulisi mieleen, että jos tuo kylmäaine kaasu kulkisi esim. spiraalissa tuon varaajan sisällä. Jäisi yksi pumpu pois mutta asennettaessa pitää tehdä sitten kylmäaineen liitokset ja tyhjiöinnit. Ilmeisesti tehtaalla tehtävä paketti on kuitenkin todettu parhaaksi.

[ego]

Käytännössä tulistuksen poisto, lauhdutus ja aljäähdytys toteutetaan omilla lämmönsiirtimillään.

Lauhduttimen jälkeen pitää järjestelmässä olla nestevaraaja "vesilukkona" keräämässä kaasukuplat kierrosta.

Muutoin prosessi uskoo olevansa vieläkin lauhduttimessa. Vain silkkaa nestettä voi alijäähdyttää 

Levylämmönsiirtimet ovat saman tyyppisiä kuin kaukolämmönlämmönsiirtimet. Vesipuolella mutapussi on hyvä olemassa tukkeentumisen välttämiseksi.

Kylmäainepuolella putkissa kiertää puhdas kylmäaine ja polyesteri voiteluaine. Epäpuhtauksia ei saa olla kylmäpiirissä.
Lisäksi nestelinjassa on suodatinkuivain keräämässä pöpöjä.

Tulistuslämmönsiirtimenä putkikierukka on erinomainen ratkaisu. Jostain syystä valmistajat käyttävät kallista levaria ja kiertopumppua.

[AAA]

Tuota kaaviokuvaa on tullut ihailtua moneen otteeseen. Kylmäainetta lauhduttava lämmönvaihdin on varmaan melkoinen rakennelma, kun siinä on noin paljon ulosottoja eri lämpötiloissa.

En tiedä miksi, joku on sekoittanut kuvaa Suomen ja Englannin kielellä (ja mm autotalli tekstillä), mutta kuvasta puuttuu tärkeä asia eli sähkövastus tulistuksen menolinjassa varaajaan.

[tomppeli]

Tuota kaaviokuvaa on tullut ihailtua moneen otteeseen. Kylmäainetta lauhduttava lämmönvaihdin on varmaan melkoinen rakennelma, kun siinä on noin paljon ulosottoja eri lämpötiloissa.

Siinä on kolme erillistä lämmönvaihdinta.

Alijäähdytin on yleensä ns. optio. Sen saa mukaan tilauksesta.
Tällaista rakennetta käyttävät kotimaiset valmistajat, mm Gebwell, Ekowell, Lämpöässä ja Oilon.
Thermian tulistustekniikka eroaa suomalaisvalmistajien tekniikasta.

Kysymys sähkövastuksesta tulistuslinjassa.
Se on vain hätävarakomponentti eikä sitä käytetä ollenkaan,
mikäli tulistuspumppu on mitoitettu täystehoiseksi,
niin, että pumpun teho riittää kovimmillekin pakkasille. Sitä ei tarvita käyttöveden kuumentamiseen.

[Fossiili]

Vesipuolella mutapussi on hyvä olemassa tukkeentumisen välttämiseksi.

Aikoinaan huuhtelin kaukolämpöyksikön lämmönsiirrintä sillä tavalla, että suljin kierrot pattereihin ja latasin täyttöhanasta paineen paisuntasiliöön. Patterikierrot piti sulkea, jotta patterit eivät halkea.

Tuossa kaukolämpöyksikössä oli proppu alaspäin lämmityskierron tyhjennykselle. Asensin siihen hanan ja vielä paineilman syöttömahdollisuuden, mutta pelkkä vesi riitti. Tyhjennys paisuntasäiliöstä ulos kulki lämmönvaihtimen läpi takaperin.

Eli ei muuta kuin paineen noston jälkeen sitten hana äkkiä auki ja letkun pää saaviin. Muutama purkautus kunnes vesi oli kirkasta, hanat auki ja taas talo lämpeni. Tämä toimenpide piti tehdä joka syksy. Joka vuosi tuo pesu toi tietysti uutta vettä noin 10 litraa patterikeirtoon. Mutta ei sentään sen enempää. Suurin työ oli kantaa se ruostevesi pois kun ei viitsinyt sitä lattioille läträtä.

[AAA]

Kysymys sähkövastuksesta tulistuslinjassa.
Se on vain hätävarakomponentti eikä sitä käytetä ollenkaan,
mikäli tulistuspumppu on mitoitettu täystehoiseksi,
niin, että pumpun teho riittää kovimmillekin pakkasille. Sitä ei tarvita käyttöveden kuumentamiseen.

Se ei ole hätävarakomponentii, vaan tärkeä osa SH mallin toimintaa.

Varavastus tai vastukset ovat varaajan kyljessä, joihin tulee tulla oma sähkösyöttö.

[tomppeli]

Se ei ole hätävarakomponentii, vaan tärkeä osa SH mallin toimintaa.

On ihan omaa kokemusta.
Tuo mainitsemasi vastus on ollut vuosikausia estettynä varokekytkimen avaamisella.
Ei ole tarvittu koskaan ja kuuma vesi on riittänyt isohkolle perheelle ympäri vuoden hyvin.
Ei todellakaan ole muulloin tarpeen, kuin jos osatehoisena loppuu kompressorin tuottama lämpöteho taikka kone olisi rikki ja kompressori ei tuota lämpöä.

[Selvittäjä]

Varaajan koko tulisi olla ainakin 700 litraa, mieluummin jopa 1000 litraa.
Jos on kiinnostunut vaihtoehtoisista energiamuodoista, kannattaa hankkia varaaja, joka mahdollistaa sen.

Varaajasta saa monta etua, kuten:
- lämpöpumppu saa ladata varaajaa aina täydellä tehollaan jolloin se myös toimii optimaalisesti
- kesäaikainen pieni lämmitystarve ei aiheuta vikatilanteita koska varaajasta voi lämpöä purkaa miten hitaasti haluaa. Tässä suhteessa varaajaratkaisu on vielä joustavampi kuin invertteripumput joilla niilläkin on jokin alin teho.
- mahdollinen "ylitehoinen" tai tarpeeksi tehokas lämpöpumppu ei käy pätkäkäyntiä kun varaaja on riittävä iso.

Varaajissa minun täytyy muistaa, että pannuhuone on 80 senttiä leveiden ovien takana. Suhteellisen solakoitahan nuo vaikuttavat olevan. Tilaa pannuhuoneessa on yllin kyllin myös varaajille, jos ne ovat eduksi asialle. Pannuhuone myös tarvitsee lämpöä ja pienet häviöt eivät välttämättä mene hukkaan.

Akvaterm leikkaa, jos tilatessa pyytää, 100 mm:n eristesuikaleet pois varaajan kahdelta puolelta jolloin varaaja kapenee samanverran. Asennuksen jälkeen siivut kiinnitetään uretaanivaahdolla ja peltikuori laitetaan ruuveilla kiinni. Meillä tehtiin juuri noin. Tässä kuva, (https://www.dropbox.com/s/mkac7phxb42x2k0/AKVA%20500.jpg?dl=0), jota olen sutannut jonkun toisen keskustelun yhteydessä. Sen mukaan 750 litrainen pytty mahtuisi laihduttamisen jälkeen sinunkin ovistasi.

Mutta, jollain, ehkä Jäspillä, on ovaali varaajia jotka voisivat sopia sinulle.

Varaajaa ei ole pakko sijoittaa paloluokiteltuun pannuhuoneeseen. Meillä se laitettiin lämpimään autotalliin.

Varaajan huono puoli on se, että se eittämättä nostaa projektin hintaa luokkaa 2000 EUR. Siksi sitä harvoin tarjotaan kun kauppiaan on vaikeampi myydä sellainen.

Laitan liitteeksi näköjään tasan vuoden vanhan kuvan, josta näkee, mikä vaikutus varaajalla on meillä lämmitysjaksoihin. Yleensä pyritään pieneen määrään käynnistyksiä, tuossa kuvassa näkyy mustalla viivalla 2 käyttövesilämmitystä (korkeat piikit), ja 9 lämmitysjaksoa ("vinohampaan muotoiset jaksot" joista kaksi saumattomasti ennen tai jälkeen veden lämmityksen).

Tuo meidän lämmitysvaraaja siis 1500 litranen, mutta pumppukin on 19-20 kW. (Öljyä paloi vanhaan aikaan 5500 - 6000 litraa vuodessa).

(Meidän ratkaisussa ei ole lämmitysveden sunttausta, joten lämmitysvesi  heiluu jonkin verran. Tätä ei voi ihan puhtaasti suositella, mutta en usko että sunttausta lisätään. Ainoa haittapuoli siis 5 metrisen patterin satunnainen ääntely, huonelämmössä ei vaimokaan huomaa mitään  .)

Edit: Jos Dropbox kysyy kirjautumista niin alaosassa lukee jotain No thanks... niin siitä pääsee kirjautumisen ohi.

[jm82]

Itse saattaisin valita niben tai jämän invertterin ja jäspi gtv hybrid 500 varaaja siihen puskuriksi.
Täällä tuo puskurivaraaja toimii läpivirtaavana ja siitä on ainakin omasta mielestä hyviä kokemuksia toimivuuden kannalta. Lisäksi puskurivaraajassa on yksi kuparikierukka. Maalämpöpumppu voisi ottaa kylmän veden lämmityksen paluulinjasta. Maalämpöpumpun tekemä kuuma vesi voisi mennä varaajassa vaikka tuon välilaipion yläpuolelle. Pattereille ja lattialämmitykselle vesi menisi sitten tuolta varaajan yläosasta.
Jäspin varaaja toimisi samalla käyttöveden esilämmityksenä kahden kierukan kautta. Käyttövesivaraajaksi voisi valita joko integroidun 180 l tai jos ei riitä niin isomman 300 l tai 500 l. Kooltaanhan nuo on melko pieniä että ovesta mahtuu ainakin maalämpöpumppu ja hybrid varaaja.

jäspi näyttää maksavan jotain 1500e.
http://www.varaaja.com/index.php/energiavaraajat/jaespi-energiavaraajat/gtv-varaajat/energiavaraaja-jaspi-gtv-hybrid-500-detail

http://www.kaukora.fi/sites/default/files/kaukorafiles/esitteet/Jaspi_GTV-Hybrid-500_0915.pdf

Kaukoralla on vähän huonohkot nettisivut selkeyden puolesta. Mutta kannattaa kysyä huvikseen tarjousta myös jämä invertteristä noiden tulistuspumppujen lisäksi.
http://www.kaukora.fi/http%3A/%252Fwww.kaukora.fi/lampopumput/jama-star-rst-inverter

[fraatti]

Täällä tuo puskurivaraaja toimii läpivirtaavana ja siitä on ainakin omasta mielestä hyviä kokemuksia toimivuuden kannalta.

Jos puhutaan ihan pelkästään hyötysuhteista niin varmasti riittävän virtauksen lauhduttimen saa reilunkokoisella puskurilla josta otetaan vesi erikseen lämmityspiireihin. Patteripuolen pumppu saa sitten pyöriä niin kuten haluaa itsenäisesti ja myöskään termostaatit eivät haittaa järjestelmän toimintaa oleellisesti.

Sarjaankytketyn puolesta puhuu asennuksen hinta.

[jm82]

Jos puhutaan ihan pelkästään hyötysuhteista niin varmasti riittävän virtauksen lauhduttimen saa reilunkokoisella puskurilla josta otetaan vesi erikseen lämmityspiireihin. Patteripuolen pumppu saa sitten pyöriä niin kuten haluaa itsenäisesti ja myöskään termostaatit eivät haittaa järjestelmän toimintaa oleellisesti.

Sarjaankytketyn puolesta puhuu asennuksen hinta.

Aivan totta. Kaksi vaihtoehtoa ja tuo fraattin juttu on kyllä hyvä sekin. Se että saa säädeltyä patterien ja lattialämmityksen virtaukset juuri haluamikseen puhuisi tuon varaajan puolesta.

[euroshopperi]

Mulla on varaaja kytkettynä juurikin omaksi piirikseen ja lämmityspiirien otot on shuntattu tuloputkesta hieman ennen varaajaa. Paluut sitten varaajan pohjalta lähtevän paluuputken alkuun. Tuolle varaajan piirille on oma säätönsä lämmöille ja shunttipiireille omansa. Latauspumppu pyöräyttää vain täysteho kierroksen ja lämmityspiirit jatkaa omaa pumppaamistaan, kun mlp pysähtyy. Shuntit alkaa sitten taas aueskella, kun kuumapiikki on ohi. Kesällä tietty shuntit huolehtii ettei aurinko kärvennä lattioita mureniksi, joten mulla on siis pakkoshuntit. Nuo shuntit ei kyllä muuten ole haitannut, mutta ne akselit tuppaa juuttumaan vähän liian helposti. Eli tuo mun systeemi on 3 lämmityskiertoa kytkettynä rinnan. Varaajaan menee 1 putki katolle ja pohjalta lähtee 1 putki. Näihin putkiin on sitten laitettu molempien lämmityspiirien menot ja tulot ja piireillä siis omat moottorit Alpha mallia, jotka säätelee itteensä virtausvastusten mukaan.