Maalämpöpumpun optimoinnista

[Continen]

Työni puolesta teen näitä projekteja hieman suurempiin laitoksiin, mutta miksikäs ei oppeja soveltaisi myös kotona energiansäästöön.

http://www.qk-karjalainen.fi/files/7114/4119/8691/Vastepintakoe_lampopumpulle_Kontu.pdf

Nyt kun nuo reunaehtojen mukaiset optimiarvot ovat oleet käytössä melkein vuoden, on lämpöpumpun kyseisen ajan COP 5,53.
Lämpöä tuotettu 12380kWh, sähköä käytetty 2240 kWh. Käyntitunteja 974. Käynnistyksiä en ole laskenut eikä tuo pumppu niitä taida tallentaa. Maksimissaan taitaa olla pyörinyt kovilla pakkasilla 10 kertaa vuorokaudessa.

[stiebel käyttäjä]

kiitos.

[seppaant]

Hyötysuhteeseen ei ole otettu huomioon ulkoista sähköllä toimivaa
lämpimän käyttöveden varaajaa eikä lattialämmityksen kiertopumppua
sekoitusventtiileineen, koska kyseisten laitteiden energiankulutusta ei saada mitattua.

Nyt kun nuo reunaehtojen mukaiset optimiarvot ovat oleet käytössä melkein vuoden, on lämpöpumpun kyseisen ajan COP 5,53.

Niinpä niin

ATS

[jm82]

Niinpä niin

ATS

Kaikkihan saadaan varmasti mitattua Joka talossa on kumminkin sähkömittari josta voi katsoa.
Nuo hienot laskelmat menee vähän hukkaan kun ei mitata kokonaisuutta.

Kumma homma kun stiebel ei ole laittanut käyttöveden varaajaa ollenkaan vaan sähköllä joutuu lämmittää vaikka maalämpöpumppukin nyt löytyy jo valmiina.

Tai saahan stiebelistä käyttövedenkin kun vaan nostaa varaajan lämpötilan johonkin 50 asteeseen.

Pikavilkaisulla stiebeliltä löytyisi nyt 13kW jossa on myös 200l käyttövesivaraaja. Tuossa talossa oli ilmeisesti Stiebel-Eltron WPF 13 malli.

edit.
Luin uudemman kerran ja tuossa taisi olla syy:

Lämmitys hoidetaan autotallirakennuksen teknisessä tilassa olevalla maalämpöpumpulla,
jolla varataan lämmitysvesi 2,4m3 suuruiseen varaajaan. Varaajasta lämmitysvesi ajetaan
shuntin läpi lattiakiertoon. Lämpimän käyttöveden esilämmitys suoritetaan varaajassa
olevissa lämmityskierukoissa ja johdetaan talon teknisessä tilassa olevaan sähkövaraajaan
n. 25 asteen lämpöisenä.

[Roori]

Työni puolesta teen näitä projekteja hieman suurempiin laitoksiin, mutta miksikäs ei oppeja soveltaisi myös kotona energiansäästöön.

http://www.qk-karjalainen.fi/files/7114/4119/8691/Vastepintakoe_lampopumpulle_Kontu.pdf

Nyt kun nuo reunaehtojen mukaiset optimiarvot ovat oleet käytössä melkein vuoden, on lämpöpumpun kyseisen ajan COP 5,53.
Lämpöä tuotettu 12380kWh, sähköä käytetty 2240 kWh. Käyntitunteja 974. Käynnistyksiä en ole laskenut eikä tuo pumppu niitä taida tallentaa. Maksimissaan taitaa olla pyörinyt kovilla pakkasilla 10 kertaa vuorokaudessa.

Hyötysuhteeseen ei ole otettu huomioon ulkoista sähköllä toimivaa
lämpimän käyttöveden varaajaa eikä lattialämmityksen kiertopumppua
sekoitusventtiileineen, koska kyseisten laitteiden energiankulutusta ei saada mitattua.

Tuohon kun heittää 1760kWh suoraa sähköä LKV tulistukseen ja kiertopumppuun, cop olisis 12380/4000=COP3.1

[Roori]

Kaikkihan saadaan varmasti mitattua Joka talossa on kumminkin sähkömittari josta voi katsoa.
Nuo hienot laskelmat menee vähän hukkaan kun ei mitata kokonaisuutta.

Kumma homma kun stiebel ei ole laittanut käyttöveden varaajaa ollenkaan vaan sähköllä joutuu lämmittää vaikka maalämpöpumppukin nyt löytyy jo valmiina.

Tai saahan stiebelistä käyttövedenkin kun vaan nostaa varaajan lämpötilan johonkin 50 asteeseen.

Pikavilkaisulla stiebeliltä löytyisi nyt 13kW jossa on myös 200l käyttövesivaraaja. Tuossa talossa oli ilmeisesti Stiebel-Eltron WPF 13 malli.

Tässä on se Talli-----------Talo ratkaisu ja on päädytty laittaan sähkövaraaja taloon, jos olis korotettu se LKV jo tallissa niin jonkun pienehkön siivun sais leikattua suoraa sähköä.
Jos vaikka sen 25C sijaan taloon meneisikin 40-45C vesi tulistukselle, niin tuosta voi laskea paljonko olis hyötyä...heittona 750kWh. (ei mitään käryä montako immesitä on talossa).

[Continen]

Nimenomaan minulla ei ole varaajallista versiota tuosta pumpusta. Tämä johtuu siitä että pumppu on q3 ulkorakennukseen jossa oli jo tuo suuri varaaja. Käyttöveden esilämmitys tehdään kyseisessä suuressa varaajassa. Sähkövaraaja sisätiloissa tuo mukavuutta kun lämmintä vettä saa ilman kierrätyksen tuomaa lämmönhukkaa alle minuutissa.

Postauksen tarkoituksena oli tuoda esille systemaattisempaa mahdollisuutta lämpöpumpun optimointiin perinteises yrityksen ja erehdyksen sijaan. Se että Stiebelin laskurit eivät varmasti anna alle vuorokauden koepisteelle täysin oikeaa arvoa on sivuseikka, riittää että ollaan hehtaarilla ja koepisteiden erit saadaan selville. Tuolla menetelmällä voisi myös helposti optimoida pumpun lämpimän veden tuotannon parametrit jos olisi varaajallinen pumppu.

Minun tapauksessani on pyritty hyvään hyötysuhteesen lämmityksessä ottaen huomioon käynnistysmäärät. Vielä tuosta saisi hiottua paremman hyötysuhteen, mutta sitten käynnistysmäärä luonnollisesti kasvaisi reilusti.

Koeajon suorittaminen ja optimiarvot toivat mielenrauhan ja varmuuden riittävän hyvästä toiminnasta. Suosittelen.

[Continen]

Ehkä vielä sen verran kommentoin, että tässä oli tarkoitus tuoda tuo menetelmä esiin. Ei niinkään pelkästään tuon oman järjestelmän hyötysuhde. Menetelmän ansiosta hyötysuhde lämmityksessä parani aiemmasta "selvästi". Samalla kuitenkin käytöveteen menevä energia pysyi samana koska varaajan lämpötila ei muuttunut. Optimoitu on siis lämmityspuolen dt ja kaivon dt energiankäytön suhteen. lisäksi myös käynnistysmäärät varaajan lämpötilalla. Kokeen seurauksena huonelämpötila-asetus ei muuttunut.

Jokaisella on omanlaisensa järjestelmä ja sen hyötysuhde jota kehittää.

[fraatti]

Työni puolesta teen näitä projekteja hieman suurempiin laitoksiin, mutta miksikäs ei oppeja soveltaisi myös kotona energiansäästöön.

http://www.qk-karjalainen.fi/files/7114/4119/8691/Vastepintakoe_lampopumpulle_Kontu.pdf

Nyt kun nuo reunaehtojen mukaiset optimiarvot ovat oleet käytössä melkein vuoden, on lämpöpumpun kyseisen ajan COP 5,53.
Lämpöä tuotettu 12380kWh, sähköä käytetty 2240 kWh. Käyntitunteja 974. Käynnistyksiä en ole laskenut eikä tuo pumppu niitä taida tallentaa. Maksimissaan taitaa olla pyörinyt kovilla pakkasilla 10 kertaa vuorokaudessa.

Monimutkaisen kuuloinen järjestely.  Pääasia kuitenkin lienee se että tutkmus täyttää tehtänsä, oli se sitten tehty miten tahansa...

Millainen menoveden lämpötila on ollut keskimäärin? Entä tulevan liuoksen lämpötila? Cop kuulostaa varsin korkealle varsinkin kun kyse ei ole uudistalosta joten voisi kuvitella että menoveden lämpötilakin on hiukan korkeampi.

Oletko ajanut pumppua kiinteällä lauhdutuksella? Jos lauhdutus on vaihteleva eli varaajassa oleva lämpötila vaihtelee ulkolämpötilan mukaan niin tällöin menoveden lämpötila vaikuttaa coppiin. Katsoin myös että testisi on ollut varsinpitkäkestoinen jolloin nämä asiat pitäisi jollain tavalla huomioida jotta tulokset olisivat vertailukelpoiset. Lämmityskaudella kaivon lämpötila laskee suuremman energian oton takia joka myös vaikuttaa lopputulokseen. Onko tätä huomioitu?

Tässä kuvaajassa nämä molemmat asiat tulevat esille. Eli cop sitä parempi mitä vähemmän kaivosta otetaan energiaa ja myöskin cop on mitä alempi menoveden lämpötila on. Käyttöveden kanssa voi sanoa että on käytössä "kiinteä lauhdutus" eli pyynti on aina sama. Sen coppiin ei vaikuta kuin kaivon lämpötila(todellisuudessa kiinteistöön tuleva vesi on hiukan lämpöisempää kesällä, talvella varaajan käyttövesikierukan lämmönsiirtoteho lienee hiukan parempi  tämän takia, sen vaikutusta en osaa tämän paremmin arvioida). Lämmityksen coppiin vaikuttaa sekä kaivon lämpötila että tuotettavan veden lämpötila.

[fraatti]

Täällä on pohdittu liuospuolen virtauksen vaikutusta coppiin.

http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5381.10

Mun käsitys asiasta on se että kaivonlämmöntuoton kannalta on hyvä että virtaus pysyy suurena. Myös hyötysuhteen kannalta olisi hyvä jotta höyrystimessä olisi mahdollisimman suuri virtaus. Käytännössä se on kohteesta kiinni paljonko pumppaustehoa kannatta käyttää parhaaseen hytötysuhteeseen pääsemiseen. Tähän lähinnä vaikuttaa millainen kaivo/keräin kombinaatio kohteessa on.



Ymmärsin että sinulla on liuospumppuna koneen sisäinen pumppu wilo stratos 25/1-8 sekä wilo stratos 25/1-12 kytkettynä sarjaan? Onko tuloksissa huomioitu ylimääräinen liuospumpun kulutus? Jos nyt tulkitsen testiäsi oikein niin sen perusteella hyötysuhde vain paranee kun liuospumpun nopeus kasvaa? Säätönä lienee sinulla ollut liuspumpun paineasetus? Eli 1-12? Tämän ylimääräisen pumpun kulutus tulisi myös ottaa huomioon. Onhan se jo kuitenkin 12-300W. Pumpulla ollessa täysillä ja copin ollessa 5 pitäisi tuolla 300W lisäkulutuksella jo saada yli 1,5kW lisää lämmitystehoa jotta se parantaisi coppia. En usko että niin kuitenkaan todellisuudessa tapahtuu.

Onko sinulla dataa kuinka liuspuolet dT käyttäytyy eri liuospumpun paineasetuksella? Itseä kiinnostaisi kovasti kuinka tuo kierto kaivossa käyttäytyy. Omaan maalämpöpumppuuni piti vaihtaa suurempi liuospumppu ja vanha oli jo kourassa mutta homma kaatui siihen että toinen pumppu oli 130mm ja toinen 180mm pitkä. Sinulla on kuitenkin teoreettisesti nostokorkeutta noilla pumpuilla yhteensä lähelle 20m.

[Continen]

Käytössä on lämpötilan mukaan säätyvä lauhdutus. Koeajon analysointi on tehty kahdella tavalla juuri tästä syystä. Vastepintamenetelmä ei ota huomioon ulkoisia tekijöitä, mutta 2-faktorikokeen analysoinnissa voidaan huomioida ulkoiset tekijät (tässä tapauksessa se lämpötila). Lämpötilaa kovarianttina käyttäen tuo ulkolämpötilan vaikutus saadaan eliminoitua tuloksista. Tässä tapauksessa tulokset on normitettu ulkolämpötilan arvoon 0-astetta. Kaivon jäähtymistä kovimmilla pakkasilla ei ole huomioitu. Toisaalta näillä 0 asteen keleillä kaivo ei juurikaan jäähdy ja kovan pakkasjakso n jälkeen toipuminen on suhteellisen nopeaa.

Hyötysuhteeseen on laskettu mukaan liuospuolen lisäpumpun kulutus. Lämpöpumpun oma liuospumppu pyörii aina 100% asetuksella. Liuoskierron lämtimoista ei ole ihan eksaktia tietoa, mutta paineasetuksella 10 dt n. 3-astetta ja 5 n. 4-astetta.

Edit: sen tuo koeajo nimenomaan osoitti, että lisäpumpun tuoma lisäkulutus heikentää hyötysuhdetta vaikka liuoskierro  dt pienenisi. Siinäkin on siis optiminsa kulutuksen suhteen.

Sorry nuo kaikki kännytypot

[fraatti]

Edit: sen tuo koeajo nimenomaan osoitti, että lisäpumpun tuoma lisäkulutus heikentää hyötysuhdetta vaikka liuoskierro  dt pienenisi. Siinäkin on siis optiminsa kulutuksen suhteen.

Onko kyse nimenomaan tästä?


Jos nyt ymmärsin oikein niin tämän mukaan koko ulkoisesta pumpusta ei ole tuon käyrän mukaan mitään hyötyä. Tai ainakin parhaimmillaan hyötysuhde on paineasetuksella 3. Et tainnut testata ollenkaan niin että ulkoinen pumppu ei ole käynnissä ollenkaan? Pumppujen ollessa kytkettynä sarjaan käsittääkseni nostokorkeudet lasketaan yhteen. Tällöin nostokorkeus olisi 11m. Onko koneen sisäinen pumppu vakiopainetilassa? Tämän mukaan jotta maksimaalinen nostokorkeus saavutetaan täytyy olla käytössä vakiopainetila. Muuten vaadittaisiin 3,5m3/h virtaus jotta maksimi nostokorkeus toteutuisi. Tuon mukaan vakiopainetilalla saavutetaan noin 7,5m nostokorkeus.

[Continen]

Nyt kun näin jälkenpäin tuota asetelmaa tarkemmin muistelee niin koeajon peruteella todellakin näyttää siltä, että liuoskierron lisäpumpusta ei ole mitään hyötyä. Muistaakseni tuossa raportissakaan ei ole mainintaa siitä että kovemmilla pakkasilla kaivon jäähtyessä (tai ihan vaan liuoksen jäähtyessä lämmitysjaksolla) saadaan kaivoon palaavan liuoksen lämpötilaa nostettua liuoskierron lisäpumppua tehostamalla.

Periaatteessa siis nyt nollakeleillä ja lämpöasteilla hyötysuhdetta saataisiin paremmaksi ohittamalla lisäpumppu. Mutta koska haluan olla mietiskelemättä noita arvoja jatkuvasti, on asetuksena se 5.

[fraatti]

Periaatteessa siis nyt nollakeleillä ja lämpöasteilla hyötysuhdetta saataisiin paremmaksi ohittamalla lisäpumppu. Mutta koska haluan olla mietiskelemättä noita arvoja jatkuvasti, on asetuksena se 5.

Mutta eikös optimointi ole nyt siis "puolitiessä" ? 

[Continen]

Nojuu. Saattaa olla. Josko tuo kuitenkin riittäisi. Pitäisi saada ne sopivat kelit. Tosin oli kyllä mielessä että ajaisi tuon uudestaan kun on kovemmat pakkaset. Sitten voisi tulokset yhdistää ja analysoida sen yleispätevän ratkaisun. Aina voisi loputtomiin hieroskella, mutta pitää myös muistaa minkälaisista summista tuossa puhutaan säästönä. Jos kyse alkaa olla kympistä vuodessa niin ei maksa vaivaa 

[seppaant]

8. PARANNUSTOIMENPITEET
Järjestelmän koeajoon sisällytettyjä parametreja muutettiin taulukon 2 mukaisesti.
Taulukko 2: Parametrien muutokset
Vanha
arvo Uusi
arvo
Liuoskierron
lisäpumppu 8 ->5
Lämmityskierron
pumppu 75 ->100
Huonelämpötila
asetus 23 ->22,5
9. JOHTOPÄÄTÖKSET
9.1 Saavutukset ja taloudelliset tulokset
Projektissa saavutettiin n. 10% hyötysuhteen parannus aiempaan verrattuna ja lisäksi
kompressorin päivittäinen käynnistysmäärä saatiin pidettyä vakiona tai sitä saatiin jopa
laskettua aiemmasta. Hyötysuhteen parantaminen näkyy ostetun sähkön säästönä, jolloin
voidaan laskea, että lämmityskustannukset laskevat n. 10% koska rakennusten tarvitseman
lämmitysenergian määrä ei muutu. Lisäksi käynnistysten määrän vähentäminen kasvattaa
kompressorin käyttöikää ja siirtää näin laitteen vaatimia korvausinvestointeja kauemmas
tulevaisuuteen.

Jos höyrystin- ja lauhdutinpumppujen tehoja (virtauksia) muuttamalla saadaan 10% parannus hyötysuhteeseen, on niiden asetukset olleet tosi pahasti pielessä.
Tämähän tarkoittaa sitä että sekä höyrystimen että lauhduttimen Dt:n olisi pitänyt pienentyä kummankin n. 5C.
Paljonko oli höyrystimen ja lauhduttimen Dt ennen ja jälkeen optimoinnin?

Huonelämpötilan pudottaminen 0,5C vähentää lämmitysenergian tarvetta 3-4%

ATS

[fraatti]

Nojuu. Saattaa olla. Josko tuo kuitenkin riittäisi. Pitäisi saada ne sopivat kelit. Tosin oli kyllä mielessä että ajaisi tuon uudestaan kun on kovemmat pakkaset. Sitten voisi tulokset yhdistää ja analysoida sen yleispätevän ratkaisun. Aina voisi loputtomiin hieroskella, mutta pitää myös muistaa minkälaisista summista tuossa puhutaan säästönä. Jos kyse alkaa olla kympistä vuodessa niin ei maksa vaivaa 

Jos vielä ajat jotain testejä niin aja lämpöä varaajaan kiinteällä lauhdutuksella testin ajan -> tasainen lämmityskayrä? Sullahan taisi olla kuitenkin varaajasta shunttaus kaikkiin piireihin. Tällä saa ainakin hiukan kavennettua riskiä virheellisiin tuloksiin...

[Continen]

Tuo huonelämpötila-asetus ei vaikuta minun tapauksessani suoraan huonelämpötilaan vaan varaajan lämpötilaan. Huonelämpötila-asetus yhdessä mlp lämminvesipumpun kanssa määräävät käyntijakson pituuden ja tehtävän veden lämpötilan. Kun pumpun tehoa nosti, muuttui dt noin 4 astetta. 9-->5 asteesen. Tuo 70% asetus ja n.10 asteen dt olivat myyjäfirman suosituksia ja kuulemma maahantuojalta saatuja. Lisäksi pitää huomioide että tuon liuospuolen pumpun kulutus on suuremmalla paineella kohtuuttoman suuri ja laskee hyötysuhdetta melko paljo tuomatta juurikaan hyötyä. Kuten tuossa aiemmin mainitsin tuo se ulkoinen pumppu hyötyjä kovemmalla käytöllä. Tuo 5 asetus on hyvä kompromissi muutaman euron lisäkustannusten ja oman vaivan välillä. Liuospuolen dt tuosta hieman nousee. Ehkä 3->3.5 mutta liuoksen tuleva lämpötila nousee kun käyttö on kovaa --> lämmön keruu siis toimii paremmin. Muistaakseni tuo pyörii siinä juuri ja juuri heikosti turbulenttisen rajoilla -> lisätehot eivät juurikaan lisää virtausta mutta lämpö siirtyy paremmin.

[Continen]

En ajatellut enää ajaa. Ei ole tarvinut aikoihin noita ajatella ja hifistelyyn siinä sortuu jos vielä lähtee tekemään. Nykyiseen tilaan olen ihan tyytyväinen.

Testin halusin jakaa jos joku sattuu vaikka kiinnostumaan. Vaivaaha se vaatii, mutta ainakin minä sain mielenrauhan.

[seppaant]

Kun pumpun tehoa nosti, muuttui dt noin 4 astetta. 9-->5 asteesen. Tuo 70% asetus ja n.10 asteen dt olivat myyjäfirman suosituksia ja kuulemma maahantuojalta saatuja. Lisäksi pitää huomioide että tuon liuospuolen pumpun kulutus on suuremmalla paineella kohtuuttoman suuri ja laskee hyötysuhdetta melko paljo tuomatta juurikaan hyötyä. Kuten tuossa aiemmin mainitsin tuo se ulkoinen pumppu hyötyjä kovemmalla käytöllä. Tuo 5 asetus on hyvä kompromissi muutaman euron lisäkustannusten ja oman vaivan välillä. Liuospuolen dt tuosta hieman nousee. Ehkä 3->3.5

Olen ajanut koeajoja erilaisilla lauhdutin ja höyrystinvirtauksilla ja mitannut niiden vaikutuksen lämpöpumpun suoritusarvoihin.
Näissä kokeissa:
- Lauhduttimen yli on Dt vaihdellut 3C -> 11C
- Höyrystimen yli on Dt vaihdellut 3C -> 8C

Näissä mittauksissa lauhduttimen Dt:n muutos 9C -> 5C paransi COP:a 3,5%
ja höyrystimen Dt:n muutos 3C -> 3,5C huononsi COP:a 0,5%

Yhteensä nämä muutokset tekevät 3,0% parannusta COP:iin.

Ero on melkoinen verrattuna Contisen 10%:iin.

ATS

[Continen]

Tuo suurin parannus tuleekin siitä ulkoisen liuospumpun kuluttamasta energiasta. Olin aiemmin siinä uskossa että se paransi hyötysuhdetta kelistä riippumatta ja että sitä kannattaa pitää "isolla", mutta totuus olikin toinen. "Normaalimmassa järjestelmässä todenmäköisesti parannukset ovatkin pienempiä. Jos tuota ulkoista pumppua ei olisi/tarvisi ollenkaan, olisi hyötysuhteet melko huimat.

[Continen]

Se tässä ketjussa jäi hieman kaivelemaan, että lähes kaikki osallistuvat ovat kiinnittäneet huomiota vain tuohon hyötysuhteeseen. Mutta kuten reunaehdot määrittävät ja raportti kertoo, oli toinen tärkeä tavoite saattaa käynnistysmäärä hyvälle tasolle niin että hyötysuhde pysyy hyvänä. Tällä järjestelmällä pääsisi paljon parempaankin hyötysuhteeseen, mutta se ei ole tarkoituksenmukaista, koska rahallinen säästö on melko pieni nykyisestä. Sen sijaan tärkeää on ollut säästää laitteistoa käynnistysmäärää optimoimalla. Nykyinen taso näyttää olevan 0-keleillä 4,5 kertaa vuorokaudessa.

Prosessin säätäminen on kuitenkin monen asian kompromissi. Tämä seikka tuntuu unohtuvan monelta teollisuudessakin.

[fraatti]

Se tässä ketjussa jäi hieman kaivelemaan, että lähes kaikki osallistuvat ovat kiinnittäneet huomiota vain tuohon hyötysuhteeseen. Mutta kuten reunaehdot määrittävät ja raportti kertoo, oli toinen tärkeä tavoite saattaa käynnistysmäärä hyvälle tasolle niin että hyötysuhde pysyy hyvänä. Tällä järjestelmällä pääsisi paljon parempaankin hyötysuhteeseen, mutta se ei ole tarkoituksenmukaista, koska rahallinen säästö on melko pieni nykyisestä. Sen sijaan tärkeää on ollut säästää laitteistoa käynnistysmäärää optimoimalla. Nykyinen taso näyttää olevan 0-keleillä 4,5 kertaa vuorokaudessa.

Prosessin säätäminen on kuitenkin monen asian kompromissi. Tämä seikka tuntuu unohtuvan monelta teollisuudessakin.

Oleellisin asia käynnistysmäärään vaikuttamiseen lienee stiebelin pumpuissa tuo "säädin dyn" asetus. Varmaksi tätä en tosin sano koska kyseessä on varaajallinen ratkaisu. Muut siihen vaikuttavat säädöt lienevät miltei taustakohinaa.

[seppaant]

Sen sijaan tärkeää on ollut säästää laitteistoa käynnistysmäärää optimoimalla. Nykyinen taso näyttää olevan 0-keleillä 4,5 kertaa vuorokaudessa.

Mitenkä tämä toteutettiin?

7.3 Konfirmaatiokoeajon tulokset
Konfirmaatiokoeajon tuloksista voidaan päätellä, että projekti oli onnistunut. Lämpötilan
keskiarvo oli konfirmaatiojaksolla -0,37 astetta. Järjestelmän hyötysuhteeksi saatiiin 5,457
ja käynnistysmääräksi 6kpl/d. Konfirmaatiokoe sijoittui ajallisesti 21.10-27.12. väliselle
jaksolle.
7.4 Johtopäätökset
Molemmat analyysitavat antoivat suhteellisen hyvän tuloksen hyötysuhteen arvioimiseksi.
Kumpikaan ei kuitenkaan saanut ennustettua oikein käynnistysmäärää, joiden määrä osui
melko tarkalleen puoleen väliin ennustuksia.
Kokeen tuloksena järjestelmän hyötysuhdetta saatiin nostettua n. 10% aiemmasta
käynnistysmäärien lisääntymättä.

Todetaan vain että käynnistyksiä on 6 kpl/d
Paljonko se oli aiemmin?

ATS

[Kimmo_L]

Oleellisin asia käynnistysmäärään vaikuttamiseen lienee stiebelin pumpuissa tuo "säädin dyn" asetus. Varmaksi tätä en tosin sano koska kyseessä on varaajallinen ratkaisu. Muut siihen vaikuttavat säädöt lienevät miltei taustakohinaa.

Minulla myös sama käsitys. "Säädin dyn" asetus ilmeisesti vaikuttaa hystereesivälin suuruuteen, joka tietysti vaikuttaa suoraan käynnistysten määrään.

Se vaikuttanee myös siihen, kuinka helposti pumppu ottaa vastukset avuksi. Dokumentaatio ei ole kovin selkeää, enkä ole itse kovin laajaa kokeilua tehnyt.

[OilToSoil]

Minulla myös sama käsitys. "Säädin dyn" asetus ilmeisesti vaikuttaa hystereesivälin suuruuteen, joka tietysti vaikuttaa suoraan käynnistysten määrään.

Se vaikuttanee myös siihen, kuinka helposti pumppu ottaa vastukset avuksi. Dokumentaatio ei ole kovin selkeää, enkä ole itse kovin laajaa kokeilua tehnyt.

Joo, säädin dyn vaikuttaa käyntijaksoihin.

http://www.energiapakkaus.fi/l%C3%A4mp%C3%B6pumput/maal%C3%A4mp%C3%B6pumput/maal%C3%A4mp%C3%B6pumppu-stiebel-eltron-wpc-04-13-wpc-04-13-cool1.html#sisalto
Tuon linkin takaa löytyy pikakäyttöohje ja siellä asiasta mainitaan.

Itse kaipaisin kyllä vieläkin isompaa säätövaraa kuin mitä säädin dyn nyt mahdollistaa.

Ja varaajan kanssa saan ainakin itse säädettyä starttien määrää ja käynti- / lepojaksojen pituuksia säätämällä puskurin syöttöpumpun nopeutta.

[Continen]

Säädin dyn-asetus oli järjestelmässäni jo hyödynnetty. Piti siis hakea huonelämpötila-asetuksella kompromissia käyntijakson pituuden, hyötysuhteen ja käyntimäärien väliltä. Ja kuten tuossa mainittiin, vaikuttaa puskurin latauspumpun nopeus tähän myös. Nuo yhdessä määrittävät käynnistysmäärät ja valmistettavan veden lämpötilan. Latauspumpun 100% asetuksella saadaan aikaiseksi täysi varaajallinen lämmitysvettä kun taas aiemmin 70% asetuksella tuli hieman lämpimämpää ja lämpötila katkaisi lämmityksen aiemmin. Tämä lisäsi käynnistyksiä nykyiseen verrattuna muutaman kerran vuorokaudessa. Muistaakseni oli n. 7-8 kertaa vuorokaudessa. Siitä siis päästiin tuohon 6/vrk myös toteutuneissa. Tämän hetkinen käynnistysmäärä on vielä pienempi kun ajattelin totuttaa perheen hieman viimeämpään sisäilmaan.

[WPF]

Sisäilma kannattaa lämmittää lattialämmityksellä, jos siihen viittasit "sisäilmalla". LTO laite ei ole lämmityslaite.

LTO:n tuloilmaa joka johdetetaan ja sekoitetaan katonrajassa liian lämpöiseen ilmaan on turha lämmittää lähes ollenkaan.( Ainakaan LTO:n kautta maalämmöllä)

[Continen]

Lähinnä viittasin yleisesti sisäilman lämpötilaan. Eli nyt kohdetaan lattiaan (ja LTOn jälkilämmityspatterille) viileämpää vettä. LTOssa ei sähköisiä lämmityksiä ollenkaan.