käyntiajat ekat pakkaset..

[Lämpöä maasta]

Keskilämpötilaa en osaa sanoa, mutta tuossa jonkunlaisia lukemia noilta päiviltä.

Tämä paikka on jo sen verran sisämaassa, että Hki-Vantaan lämmöt on varmasti liikaa.

Toisella mittausjaksollani oli tosiaan -10 ja -15 välillä lukemat. Ekalle jaksolle oli myös vähän lämpimämpää. 29.12. oli pakkasta -12 astetta, 30.12. noin -3 astetta, 31.12. myös noin -3, 1.1. -7 astetta.

[stiebel käyttäjä]

Pistin kameran lätkytteleen tuossa 21:30
Aamulla kun tuun kotia teen koosteen ja pistän käyntiajat ja tauot foorumille.

[Lämpöä maasta]

Hei Stiebel -käyttäjä,

Säädin käyrän kuuden maissa 0,75:stä 0,70:en kuten eilen suunniteltiin. Nyt tässä viiden tunnin aikana sisälämpö on noussut 23,2 asteesta 24,5:en.. Ulkolämpötila on pysynyt samassa eli -10 asteessa. On toki vasta muutama tunti mennyt, mutta yllättävä on muutos näin päin jos olen tämän ymmärtänyt oikein.. Tulee lämmin yö, jos lämmönnousu vielä jatkuu mutta testin takia pitää kestää

Odotan mielenkiinnolla videotasi!

[OilToSoil]

Mistä Stiebelissä näkee käynnistysten määrän?
Onko joku uusi softa-versio?

[Lämpöä maasta]

Sen näkee kun menee Info - lämpöpumppu -käynnistykset (alimpana valikossa).

Siellä näkyy summana kaikki kompressorin käynnistykset eli jos haluaa tietää montako kertaa on käynnistynyt vaikka viimeisen 24 h aikana niin on pitänyt ottaa luku sen verran ennen ja sitten vähentää edellinen lukema. Näin olen siis itse asian käsittänyt. Laite on tullut nyt joulukuussa, joten senaikainen softakin sitten. Löydätkö sinä koneestasi?

[OilToSoil]

Joo, ei löydy.
On n. 1,5 vanha pumppu.

Millähän nuo uusimmat softat aina saisi?
Ei varmaan millään ainakaan ilmaiseksi...

[Lämpöä maasta]

Sehän harmi ettei sulla ole sitä! En tiedä miten ne saisi, mutta olishan se hyvä jos laitetta vois jotenkin päivittää. Meillä on täsmälleen samanlaiset laitteet, mutta onko sinulla kaivo vai maapiiri lämmönlähteenä?

[OilToSoil]

Kaivo löytyy täältä, n. 230 m syvyyttä.

Huvittaa, kun meilläkin on v. -65 talo, mutta 240 neliötä tilaa.
Sinulla näyttäisi olevan 125 neliötä ja meillä on kuitenkin saman tehoiset pumput!? 

[Lämpöä maasta]

Kaivo löytyy täältä, n. 230 m syvyyttä.

Huvittaa, kun meilläkin on v. -65 talo, mutta 240 neliötä tilaa.
Sinulla näyttäisi olevan 125 neliötä ja meillä on kuitenkin saman tehoiset pumput!? 

No sitä mekin tässä ihmeteltiin just! Missä päin talosi on? Osa tarjoajista oli sitä mieltä, että meille olis voinu laittaa myös sen 8 kW mallin (Stiebelistä ja muistakin merkeistä) mutta päädyttiin sitten tähän. Nyt olen nämä viikot tutustunut asiaan ja miettinyt että missä vaiheessa tiedän oliko oikea ratkaisu.. Ja miten tämä tulisi oikein säädetyksi. Siksi on ollut mielenkiintoista lukea teidän aiempiakin keskustelujanne!

Stiebel -käyttäjän kanssa havaittiin eilen, että hänellä meni noin puolet vähemmän energiaa vaikka talo on isompi. Selittäväksi tekijäksi löydettiin ainakin hänen talonsa yläpohjan lisäeristeet. Eli ei se mitoittaminen ihan yksinkertaista taida olla!

[stiebel käyttäjä]

Se virrankulutus homma...ettei siinä koneessa ole bugia mikä näyttää kulutuksen pieleen mulla ainakin käyttövesi puolella näyttää aika rajuja verrattuna käynti tunteihin tarvii piirikortti päivityksen.
Olisi hyvä jos pystys vertaamaan koko talon sähkönkulutusta ja pumpun ilmoituksia.
Uusi painos sulla ilmeisesti.
Esim: mulla koko talo 38kw/24h pumpun osuus 14kw/24h  olen nyt seurannut pelkkää lämmitystä koska käyttövesi laskuri ei näytä mielestäni oikein.
Jos vaikka koko talon kulutus on vuorokaudessa 60kw ja pumppu ilmoittaa 50 saattaap olla bugi.

[stiebel käyttäjä]

tossa video---> https://drive.google.com/file/d/0B3380XSPtFAnR3Q3SEM5QWpwVDA/view?usp=sharing
on vähän huono laatu mutta kai siitä selvää saa.

pakkanen nousi -11 --> -15

käynnistys klo 00:09
sammui 00:39
käynti 30min

tauko 23min

käynnistys 1:02
sammui 1:32
käynti 30min

tauko 23min

käynnistys 1:55
sammui 2:28
käynti 33min

tauko 22min

käynnistys 2:50
sammui 3:22
käynti 32min

tauko 22

käynnistys 3:44 ---> muksut meni suihkuun joten se sitten kävi ja nauhoitus loppui.

[fraatti]

Käyntiaikoja kun katselee niin kone käy jatkuvasti hetken ja sitten pysyy topissa noin pakollisen määrätyn ajan(n 20) min.

Katso viereisestä oiltosoilin ketjusta kirjoitus liittyen virtauksiin ja missä on myös kuva nuolien kera.

[stiebel käyttäjä]

Käyntiaikoja kun katselee niin kone käy jatkuvasti hetken ja sitten pysyy topissa noin pakollisen määrätyn ajan(n 20) min.

Katso viereisestä oiltosoilin ketjusta kirjoitus liittyen virtauksiin ja missä on myös kuva nuolien kera.

on luvannut tänne hyviä pakkasia... pistän puskurin latauspumpun 70% ja kuvauksen päälle.

[WPF]

Täällä laite ilman puskuria ja lattia lämmitys

Pakkanen viime yöllä laski -16,2 parhaimmillaan .

Käyntijakso yöllä 4 h ja sammuksissa 25 min. Eli sähkö tarvitaan varmaankin -19-20 lämpötilassa. Aika nappi mielestäni jos -20 käy optimaalisesti eli kokoajan.

[fraatti]

Täällä laite ilman puskuria ja lattia lämmitys

Pakkanen viime yöllä laski -16,2 parhaimmillaan .

Käyntijakso yöllä 4 h ja sammuksissa 25 min. Eli sähkö tarvitaan varmaankin -19-20 lämpötilassa. Aika nappi mielestäni jos -20 käy optimaalisesti eli kokoajan.

Lämpötilan lasku yhdistettynä varaavaan laattaan aiheuttaa usein menoveden lämpötilan nousun. Kun massaa on paljon sinne tarvitaan myös energiaa paljon. Tämä laatan lämpötilan nostamiseen kulunut jakso on usein ylläpitoa pidempi käyntijakso. Vaatii oikeastaan tasaista lämpötilaa jotta totuus tulee esille...

[Lämpöä maasta]

Mielenkiintoista! Minua vaivaa vielä se, että meillä ei näytä toistaiseksi tulevan noin pitkiä käyntijaksoja, vaan pisimmillään on menty niin, että käynti on 50 minuuttia ja tauko sen 20 minuuttia (kun maltoin käydä seuraamassa milloin käynnistyi ja sammui, se vaatii pannuhuoneessa käymistä 5 min välein lähellä oletettua sammumis-/käynnistymishetkenä). Viime yöltä ja aamupäivältä laskin pumpun olleen yli 70 % ajasta käynnissä ja käynnistyneen 1 krt/tunti.

Miksei se voisi käydä yhtä päätä pidemmän aikaa vaan stoppaa pitämään sitä 20 minuutin taukoa? Olen säätänyt säädin dyn 30:en eli maksimiin.

[WPF]

Lämpötilan lasku yhdistettynä varaavaan laattaan aiheuttaa usein menoveden lämpötilan nousun. Kun massaa on paljon sinne tarvitaan myös energiaa paljon. Tämä laatan lämpötilan nostamiseen kulunut jakso on usein ylläpitoa pidempi käyntijakso. Vaatii oikeastaan tasaista lämpötilaa jotta totuus tulee esille...

Totta siksi arvoinkin että -20 on se noin lämpötila jossa tarvitaan sähköä. Kun laatta lämpenee ja pakkanen tasoittaa massa vaikutus auttaa tilannetta.

Eka lauseesi ei oikein kyllä auennut. Mutta massavaikutus on ok.

[WPF]

Mielenkiintoista! Minua vaivaa vielä se, että meillä ei näytä toistaiseksi tulevan noin pitkiä käyntijaksoja, vaan pisimmillään on menty niin, että käynti on 50 minuuttia ja tauko sen 20 minuuttia (kun maltoin käydä seuraamassa milloin käynnistyi ja sammui, se vaatii pannuhuoneessa käymistä 5 min välein lähellä oletettua sammumis-/käynnistymishetkenä). Viime yöltä ja aamupäivältä laskin pumpun olleen yli 70 % ajasta käynnissä ja käynnistyneen 1 krt/tunti.

Miksei se voisi käydä yhtä päätä pidemmän aikaa vaan stoppaa pitämään sitä 20 minuutin taukoa? Olen säätänyt säädin dyn 30:en eli maksimiin.

Jos asut -26 c alueella on laitteesi liian iso.

[fraatti]

Totta siksi arvoinkin että -20 on se noin lämpötila jossa tarvitaan sähköä. Kun laatta lämpenee ja pakkanen tasoittaa massa vaikutus auttaa tilannetta.
Eka lauseesi ei oikein kyllä auennut. Mutta massavaikutus on ok.

Mielenkiintoista! Minua vaivaa vielä se, että meillä ei näytä toistaiseksi tulevan noin pitkiä käyntijaksoja, vaan pisimmillään on menty niin, että käynti on 50 minuuttia ja tauko sen 20 minuuttia.

Laatan valuun meni 22,5m3 betonia, massaksi laatalle saadaan (2200kg/m3) 49 500kg. Betonin ominaislämpökapasiteetti on 0,75kJ/(K x kg). Tästä saadaan laattaan yhden asteen lämpötilamuutoksen vaatima energia  37125kJ. Vedellä tuo ominaislämpökapasiteetti on 4,182kJ/(K x kg) Josta saa että tuolla samalla energiamäärällä lämmitetään vettä 8,9m3 yhden asteen verran. Tuo sama energiamäärä (1 kWh = 3.6 MJ) kWh:ssa on 10,3kWh

Eli periaatteessa mulla on tuossa 8,9m3 vesivaraaja minkä lämmittäminen yhden asteen ottaa tehoa 10,3kWh.
Esimerkiksi itsellä pelkästään talossa (170m2] on lattialaatassa 22m3 betonia vastaa varaavuudeltaan noin 9m3 vesivaraajaa.

Lisäksi talli. Tämä on aivan eri asia kun muutama sata litraa vettä kiertämässä yhteensä pattereissa. Jos tuollaisen lattiavalun lämpöä nostetaan asteella tai parilla niin pumppu rykii tällöin pitkään yhtäjaksoisesti... Esim jos laskeva ulkolämpötila muuttaa veden pyyntilämpötilaa vaikka 27:stä 29:n asteeseen täytyy mun 10kW jauhaa 2h + päälle se mitä laatasta häviää lämpöä kokoajan vielä päälle....

Selvensikö? 

[Lämpöä maasta]

Mielenkiintoista! Minua vaivaa vielä se, että meillä ei näytä toistaiseksi tulevan noin pitkiä käyntijaksoja, vaan pisimmillään on menty niin, että käynti on 50 minuuttia ja tauko sen 20 minuuttia (kun maltoin käydä seuraamassa milloin käynnistyi ja sammui, se vaatii pannuhuoneessa käymistä 5 min välein lähellä oletettua sammumis-/käynnistymishetkenä). Viime yöltä ja aamupäivältä laskin pumpun olleen yli 70 % ajasta käynnissä ja käynnistyneen 1 krt/tunti.

Miksei se voisi käydä yhtä päätä pidemmän aikaa vaan stoppaa pitämään sitä 20 minuutin taukoa? Olen säätänyt säädin dyn 30:en eli maksimiin.

Jos asut -26 c alueella on laitteesi liian iso.

Sekin on mahdollista ja silloin se vaihtoehdoista pienempi olisi ollut se oikeampi valinta. Mutta onko tuollainen ns. pätkäkäyntiä vai missä raja menee? Tulkitsin kuitenkin Tomppelin mitoituksen puoltavan tätä isompaa (hankinnan jälkeen vasta kirjauduin tänne ja se tehtiin). Sinänsähän se on samantekevää, nyt mennään näillä, mutta omassa asian ymmärtämisessä koen, että minulla on tässä vielä jonkinlainen "musta piste".

[OilToSoil]

Sekin on mahdollista ja silloin se vaihtoehdoista pienempi olisi ollut se oikeampi valinta. Mutta onko tuollainen ns. pätkäkäyntiä vai missä raja menee? Tulkitsin kuitenkin Tomppelin mitoituksen puoltavan tätä isompaa (hankinnan jälkeen vasta kirjauduin tänne ja se tehtiin). Sinänsähän se on samantekevää, nyt mennään näillä, mutta omassa asian ymmärtämisessä koen, että minulla on tässä vielä jonkinlainen "musta piste".

Onko sinulla puskurin latauspumppu millä teholla?
Jos ja kun sinulla tehoja riittää, niin pudota sen nopeutta, jolloin menon ja paluun ero lauhduttimen yli kasvaa ja samalla pumppu käy pidempään ja huilaa pidempään.
Olettaen, että se on nyt täysillä.
Itse pidin latausta 50 % teholla ennen kuin nämä kunnon pakkaset alkoivat. Sitten oli pakko nostaa tehoa kun alkoi kone hyytymään.

Jos pidän latauspumppua täysillä, niin ainakin leudommilla keleillä aiheuttaa pätkäkäyntiä, koska vesi ikään kuin puskee puskurin läpi liian lujaa. Ei tapahdu kerrostumista ollenkaan.

Sitä en tässä ymmärrä, että miksi sitten kovemmilla pakkasilla en saa puskuria latautumaan esim. patteriverkon paluuvedellä, jos nostan ulkoisen pumpun kierroksia...?
Tai onko siinä ylipäänsä mitään järkeäkään.
Liian monta liikkuvaa osaa systeemissä!

[Lämpöä maasta]

Onko sinulla puskurin latauspumppu millä teholla?
Jos ja kun sinulla tehoja riittää, niin pudota sen nopeutta, jolloin menon ja paluun ero lauhduttimen yli kasvaa ja samalla pumppu käy pidempään ja huilaa pidempään.
Olettaen, että se on nyt täysillä.
Itse pidin latausta 50 % teholla ennen kuin nämä kunnon pakkaset alkoivat. Sitten oli pakko nostaa tehoa kun alkoi kone hyytymään.

Jos pidän latauspumppua täysillä, niin ainakin leudommilla keleillä aiheuttaa pätkäkäyntiä, koska vesi ikään kuin puskee puskurin läpi liian lujaa. Ei tapahdu kerrostumista ollenkaan.

Sitä en tässä ymmärrä, että miksi sitten kovemmilla pakkasilla en saa puskuria latautumaan esim. patteriverkon paluuvedellä, jos nostan ulkoisen pumpun kierroksia...?
Tai onko siinä ylipäänsä mitään järkeäkään.
Liian monta liikkuvaa osaa systeemissä!

Kiitos vinkistä, tätä voisi kokeilla sitten kun pakkaset hellittää. Nythän mulla on menossa kokeilu käyrän muutoksesta 0,75:stä 0,7:än
Mutta miten se tehdään se puskurin latauspumpun tehon muuttaminen tai ylipäätään katsominen millä teholla se on?

[OilToSoil]

Kiitos vinkistä, tätä voisi kokeilla sitten kun pakkaset hellittää. Nythän mulla on menossa kokeilu käyrän muutoksesta 0,75:stä 0,7:än
Mutta miten se tehdään se puskurin latauspumpun tehon muuttaminen tai ylipäätään katsominen millä teholla se on?

Puskurin latauspumppu on koneen valikoissa sama asia kuin piirin 1 pumppu.
Siellä jossain käyttöönotto -valikon puolella on se asetus, lämmitys -> pumpun tehot.

Olihan sinullakin neliputkikytkennällä ja ulkoisella kiertovesipumpulla varustettu setuppi?
Ja lämmityspiiri on suora eikä shuntattu?

Sitten kun pudotat latauspumpun kierroksia ja jos perässä on suora piiri, niin saat pudottaa vieläkin lämmityskäyrää, koska kone tekee lämpimämpää vettä. Meno-paluun ero kasvaa, menolämpö nousee puskurin latauksessa.

[WPF]

 

Lisäksi talli. Tämä on aivan eri asia kun muutama sata litraa vettä kiertämässä yhteensä pattereissa. Jos tuollaisen lattiavalun lämpöä nostetaan asteella tai parilla niin pumppu rykii tällöin pitkään yhtäjaksoisesti... Esim jos laskeva ulkolämpötila muuttaa veden pyyntilämpötilaa vaikka 27:stä 29:n asteeseen täytyy mun 10kW jauhaa 2h + päälle se mitä laatasta häviää lämpöä kokoajan vielä päälle....

Selvensikö?

Jeep. Ymmärrän kyllä tekniikaa 100%.

Ulkolämpötila lämmityskäyrän funktion aiheuttaa menoveden nousun, ei ulkolämpötila ja varaava laatta.... Ajoimme luultavasti samaa asiaa ja puutuin vaan kirjoitus asuusi. Tämä padi on muuten aivan p...a näihin kirjoitteluihin ja kopiointeihin.

[Lämpöä maasta]

Puskurin latauspumppu on koneen valikoissa sama asia kuin piirin 1 pumppu.
Siellä jossain käyttöönotto -valikon puolella on se asetus, lämmitys -> pumpun tehot.

Olihan sinullakin neliputkikytkennällä ja ulkoisella kiertovesipumpulla varustettu setuppi?
Ja lämmityspiiri on suora eikä shuntattu?

Sitten kun pudotat latauspumpun kierroksia ja jos perässä on suora piiri, niin saat pudottaa vieläkin lämmityskäyrää, koska kone tekee lämpimämpää vettä. Meno-paluun ero kasvaa, menolämpö nousee puskurin latauksessa.

Kiitos, tätähän pitää tosiaan kokeilla! Ja ensin katsoa mihin se on nyt säädetty. En ole käynyt tuolla valikossa ollenkaan vielä. Mielestäni kytkennät on kuten sanoit. Huonontaako se copia jos lataa puskuria kuumemmalla vedellä?

[OilToSoil]

Kiitos, tätähän pitää tosiaan kokeilla! Ja ensin katsoa mihin se on nyt säädetty. En ole käynyt tuolla valikossa ollenkaan vielä. Mielestäni kytkennät on kuten sanoit. Huonontaako se copia jos lataa puskuria kuumemmalla vedellä?

Kyllä se periaatteessa huonontaa, mutta jos samalla voit tiputtaa käyrää alemmas, niin ei pitäisi näkyä missään.

[jm82]

Käyrää ei oikein voi pudottaa alemmaksi koska silloin talossa sisälämpö tippuu.
Mutta tietysti lämpökäyrää saa nyt hienosäädettyä kohdalleen ja näkee jos käyrässä on varaa tiputtaa alemmaksi.

Myös pattereiden kiertoa voi yrittää parantaa ja on mahdollista säätää myös sitä pattereiden kiertovesipumppua suuremmalle.

Samoin kun Lämpöä maasta, niin täälläkin on suht pienessä talossa 10kW pumppu. Ja nyt kun vähän pakkasta on niin epäilen että 8kW olisi ollut vähän liian pieni -29 pakkasille.

[Lämpöä maasta]

Kiitos! Itse asiassa huvittaa se, että jm:n talo kuvassa on hyvin paljon samaa tyyliä kuin meidän. Onko sekin Tiilikeskuksen tyyppitaloja?

Voinko mielestänne tehdä niin, että pudotan käyrää niin kauan kuin lämmöt riittää, vaikka 1-2 päivän välein? Ainakin nämä pakkaset tarjoaa hyvät testiolosuhteet! Ennuste sanoo että täällä voidaan mennä yli -25 asteenkin tällä viikolla.

[stiebel käyttäjä]

on luvannut tänne hyviä pakkasia... pistän puskurin latauspumpun 70% ja kuvauksen päälle.


eipä tuolla mitään eroa lepo/käyntiaikoihin ollut.

[WPF]

on luvannut tänne hyviä pakkasia... pistän puskurin latauspumpun 70% ja kuvauksen päälle.


eipä tuolla mitään eroa lepo/käyntiaikoihin ollut.

Pakkanen ja laitteen mitoitus verrattuna talon tehontarpeeseen lisättynä puskurin koko vaikuttaa käyntiaikaan. Jos on iso kone ja talo vie vähän niin luonnollisesti kone käy vähän aikaa.

[jm82]

Kiitos! Itse asiassa huvittaa se, että jm:n talo kuvassa on hyvin paljon samaa tyyliä kuin meidän. Onko sekin Tiilikeskuksen tyyppitaloja?

Voinko mielestänne tehdä niin, että pudotan käyrää niin kauan kuin lämmöt riittää, vaikka 1-2 päivän välein? Ainakin nämä pakkaset tarjoaa hyvät testiolosuhteet! Ennuste sanoo että täällä voidaan mennä yli -25 asteenkin tällä viikolla.

Joo kunhan riittävän harvoin laskee käyrää, että lämpö ehtii vähän tasaantua. 1-2 päivän välein ehkä.

Piti vähän etsiä tiilikeskuksen tyyppitalosta jotain tietoa. Nyt kun sanoit niin eihän tätä taloa päältäpäin erota että onko talo puurungolla vai täystiilitalo. Ainoastaan kuisti on tehty upotuksella ja siinä on pätkä ulkovuorilaudotusta, että siitä erottaa että ei ole täystiilitalo.

Sivu 55. Tuolla näkyi timo-69 talon seinärakenne, täystiilitalo taitaa olla.
https://www.google.fi/url?sa=i&rct=j&q=&esrc=s&source=images&cd=&cad=rja&uact=8&ved=0ahUKEwjQ-8Sjz5DKAhVj83IKHXeSAJYQjRwIBQ&url=http%3A%2F%2Fdspace.cc.tut.fi%2Fdpub%2Fbitstream%2Fhandle%2F123456789%2F20533%2Fruotsalainen.pdf%3Fsequence%3D3&bvm=bv.110151844,d.bGQ&psig=AFQjCNEaRIjhu0RvCnEXnt9dJolA_V0tzg&ust=1452007389708368

"Timo-69, tiilikeskus Oy". Saattaa olla täällä joku tiilikeskuksen kopio. Rakenne näyttä suht samalta mutta 100mm puurunko, sama 125mm villa. Sisäpuolisen tiilen tilalla on höyrynsulkumuovi ja lastulevy.
Lattiassa on pientä eroa, täällä ei ole lattiassa villaa. Villan tilalla on hiekkaa ja 5cm styroks ja sen päällä toinen betoni (kaksoisbetonilaatta). Vanhimmat piirrustukset näyttää olevan 8.5.1971. Joku nuori aloitteleva rakenja tainnut tehdä.

[Lämpöä maasta]

Joo, tämä meidän on just noita taloja. Aikansa tyyliä edustavat meidän kummankin talot ja suunnitelijat varmasti ottaneet vaikutteita toisiltaan.

Nyt täällä pakkasta on jo -17 ja se uusi alempi käyrä kokeilussa. Lämpö on sisällä 22,2 mikä olis ihan hyvä. On 0,2-0,3 astetta vähemmän kuin edellisellä käyrällä. Jos tää muutaman päivän menee näin kun pakkanenkin kiristyy niin ainakin tämän verran voi pudottaa käyrää. Ja kun kerran säätämässä ollaan ja rajoja haetaan niin pitää tietysti koittaa lisääkin. Mitä pienempi luku (siis tää käyrä) sitä taloudellisempaa, niinkö se menee?

Seuraan just käyntijakson pituutta ja näyttää siltä, että päästään täyteen tuntiin. Maapiiristä tulee vielä plussan puolella olevaa liuosta, koska pumpun kertoma paluulämpötila on +0,2. Se on kaiketi hyvä asia. Lunta ei täälläkään ole paljon, ihan 2-3 senttiä varmaan.

[stiebel käyttäjä]

Tehot maanantaille....
Tuotto 77.624kw
Kulutus21.508kw
Pakkasta 17

[Lämpöä maasta]

No niin, tiistai-torstai -välillä pumppu onkin päässyt tositoimiin! Käynyt 81 % ajasta, kerralla noin 1 tunti 20 minuuttia. Tauko on sen pakollisen 20 minuuttia.
Käyrän pudottaminen 0,75:stä 0,70 :en on tiputtanut sisälämpötilaa hiukan, 0,5-1 asteella. Kun pakkasta nyt on -25 niin sisälämpö on ollut 21,4 mikä on ihan ok.

Vastukset tuli ekan kerran peliin myös, kaikkiaan 8 tuntia viimeisten kolmen päivän aikana. Käsittääkseni vastuksia on 3 x 3 kW, mutta valikosta löydän NHZ1 ja NHZ2 sekä NHZ 1/2. Näistä siihen NHZ1:en oli tullut noi 8 tuntia. Miikähän se kolmas vastus on? NHZ 1/2 on ollut päällä laitteen asennuksen yhteydessä kun varsinainen maalämpö ei vielä ollut kytkettynä.

Mites teillä muilla on menny pakkasissa?

[OilToSoil]

Huonosti on mennyt, olen shokissa.
Toissapäivän sähkönkulutus torpassa 124 kWh!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
Ei pysty enempää analysoimaan, vastukset on laulanu tiuhaan.

Kerran aikoinaan kun öljylämmitysaikoina öljy loppui helmikuussa ja mentiin vastuksilla pari päivää, niin yhden päivän kulutukseksi tuli 127 kWh.
Aattelin, että ei tuohon päästä enää ikinä.
Mutta aika lähellehän tässä päästiin...

Ne NHZ:t, eli vastukset menee asteittain, eli 1 = 2,9 kW, 2 = 5,8 kW ja 1/2 = 8,8 kW.

Näihin tunnelmiin...

Taidanpa huomenna soitella myyjälle, että olikos tässä minkälainen meininki, kun piti olla täysteholaite ja nyt ei päästä -20 asteeseen ilman vastuksia...
Uutta kompuraa kehiin!

EDIT: tuo 124 kWh kulutus on koko talon sähköt, mutta onhan siitä varmaan 99,9999999 % lämmitystä.

[WPF]

No niin, tiistai-torstai -välillä pumppu onkin päässyt tositoimiin! Käynyt 81 % ajasta, kerralla noin 1 tunti 20 minuuttia. Tauko on sen pakollisen 20 minuuttia.
Käyrän pudottaminen 0,75:stä 0,70 :en on tiputtanut sisälämpötilaa hiukan, 0,5-1 asteella. Kun pakkasta nyt on -25 niin sisälämpö on ollut 21,4 mikä on ihan ok.

Vastukset tuli ekan kerran peliin myös, kaikkiaan 8 tuntia viimeisten kolmen päivän aikana. Käsittääkseni vastuksia on 3 x 3 kW, mutta valikosta löydän NHZ1 ja NHZ2 sekä NHZ 1/2. Näistä siihen NHZ1:en oli tullut noi 8 tuntia. Miikähän se kolmas vastus on? NHZ 1/2 on ollut päällä laitteen asennuksen yhteydessä kun varsinainen maalämpö ei vielä ollut kytkettynä.

Mites teillä muilla on menny pakkasissa?

Eli 3 kW vastus ollut päällä. Vielä varalla vielä 6 ja 9 tehot.

Minulla ollut n 10 h vastus 3kW apuna. Autotalliin jos viitsis laittaa suunnitellut eristeet, niin olis täystehoinen, mutta ei ole tullut laitettua.

[Lämpöä maasta]

Otan osaa suruun! Toisaalta, just tuli sääennuste, jonka mukaan sää lauhtuu. Ja käsittääkseni monen mielestä toi sun mitoitus on just oikea koska eihän tällaisia yli -20 pakkasia niin usein ole. Mikä näistä lopulta on fiksumpi niin en tiedä tällä kokemuksella!

Kiitos kun opastit ne vastusmerkinnät! Aika oudot kyllä, olisihan se tietysti pitänyt ymmärtää, että 1/2 tarkoittaa että nyt käytössä on kaikki 3 vastusta... Hohhoijaa!

Näethän sä siitä pumpusta paljonko se on vieny sähköä, eikö vaan? Vai etkö luota sen mittaukseen? Tai onko eroa eri vuosimalleilla.

WPF olikin kirjoittanut tässä välissä, meinasin jo lähettää tämän. Selitäpäs se, että miksi pumppu ei käy pidempään (kävi sen tunti 20 min ja sitten 20 min tauko) vaan ottaa sen vastuksen mukaan ehkä käyntijakson lopussa noin vartiksi? Voi olla nolo kysymys, mutta tällaista tää on, välillä tuntuu että on ymmärtävinään tätä ja sitten taas miettii, että mites tää nyt näin tekee..

Näissä tunnelmissa jatketaan!

[Seagear]

Toissapäivän sähkönkulutus torpassa 124 kWh!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

Meillä oli vaan 107 kWh 
No, eilen meni 112 kWh eli tuplasti sen mitä esim. viime lauantaina. Ja tänään menee taatusti vielä enemmän. Nytkin on ulkona -27 C. Viimeiset 3 vrk pumppu on käynyt tauotta ja 3 kW vastus on avittanut 20h mutta antaa käydä vaan. Koneet tykkää kun niitä käytetään.

[WPF]

Muutama tunti sähköä apuna ei todellakaan ole iso päänsärky. Vastukset on tehty käytettäväksi tälläisilla poikkeus pakkasilla.

"Lämpöä maasta"
Se miksi kone ei käy pitempää johtunee siitä että paluuvesi nousee korkealle tuossa ajassa ja kone sammuttaa eli lämpöä ei siirry pattereista tarpeeksi. Toisaalta kone starttaa uudestaan lepoajan jälkeen kun paluuvesi kuitenkin jäähtyy nopeasti, kun talo syö energiaa.
Minä ottaisin patteriventtilit irti ainakin osasta tiloista ja laittaisin patterien kierron kovalle. Pattereissa voisi olla enemmän siirtopinta-alaakin ehkä. Kokeile automatiikasta estää vastuksen päälle meno vaikka -26c saakka... Tarvitseeko taloa edes sähkövastus apua vielä?

Yllä oleva omaa arvuuttelua.

[Lämpöä maasta]

Kiitos WPF! Noin se varmaan on. Sitä vastuksen päälle menoa voisin ensiksi säätää. Nyt en ole kotona, mutta hyvin se voisi olla vaikka se -26.

Laitetaanko patterien kierto kovalle siitä erillisestä kiertovesipumpusta? Se on varmaan jo aika kovalle, kuuluu suhinaakin muttei häiritsevästi ja sinänsä patterit on tasaisesti lämpimiä.