käyntiajat ekat pakkaset..

[stiebel käyttäjä]

juu 100% oli.
nyt on myös dyn:25 ---> käynti 26 min
ulkolämpö 0,6c

[stiebel käyttäjä]

terve,tuossa mittailin keruupuolen lämpöeroja,
noin 2-2.5c meno/paluu putkista mitattu...kone käynyt noin 20 min.
hyvä vai huono?

[WPF]

Ihan ok. voisi olla vähän isompikin. Ei käytännön merkitystä.

[stiebel käyttäjä]

10c pakkasta säädin dyn 25.
Käyntiä 30 min 
Lepoa 30 min
Yksi levyiset patterit.

[WPF]

Laita "säädin dyn" tappiin eli lukemaan 30.

[OilToSoil]

Täällä oli aamulla -8,4 astetta pakkasta ja tein havainnon, että pumppu huilasi 36 min.
Säädin dyn on asennossa 30.

Olisin katsonut siihen perään kauanko tekee lämmitystä, mutta tulikin käyttöveden lämmitys sotkemaan kuvioita...
Kyllä se varmaan vähintään tunnin olisi jauhanut.

Eli vaikka meillä on täällä puolet isompi puskuri, niin ei tuo kovin pitkään jaksa huilia.
Puskuria latailen 6 asteen erolla menon ja paluun välillä ja näin ollen saan vähän järkevämpiä käyntijaksoja verrattuna siihen, että pumppu olisi täysillä ja sotkisi puskurin kerrostumat.

[WPF]

Kaikkihan riippuu paljonko taloa haluaa energiaa. Paljonko kunkin koon puskurivaraajaan on ladattu energia, josta se puretaan, niin nopeasti kuin talo imee.
Se paljonko pyyntiä voi ylittää ja sitä kautta pidentää vaikuttaa "säädin dyn" arvo, mutta silläkin on tietysti maksiminsa.

[Lämpöä maasta]

Hei arvoisat forumilaiset!

Uusi Stiebel -käyttäjä ilmoittautuu mukaan ja kiitän heti alkuun mielenkiintoisista viesteistänne. Olen seurannut niitä jonkin aikaa ja niistä on ollut iso apu suunnittelussa. Nyt kone ollut käytössä vajaan kuukauden ja lämmintä on riittänyt! Ei siis moitteen sijaa, mutta nyt kiinnostaa se, toimiiko koneet kuten pitää ja onko säädöissä fiksattavaa. Lämpö on pysynyt mukavasti talossa 22 - 22,5 asteessa, vaikka ulkolämpötila on muuttunut +10 asteesta nykyiseen -15 asteeseen ja seilannut siinä välillä. Termostaatit on pattereissa auki ja talon alkuperäiset patterit tuntuvat lämpiävän tasaisesti.

Olen seurannut käynnistyksiä ja käyntijakson pituuksia. Viime päivinä on menty niin, että viimeisten 90 tunnin aikana kompressori on käynnistynyt 95 kertaa ja käynyt yhteensä 57 tuntia (eli 1,05 krt/h ja käynyt 63 % ajasta). Pumppu kävi kerralla noin 50 minuuttia ja piti sitten 20 minuutin tauon, joka taitaa olla pakollinen. Aiemmin lämpimillä keleillä pumppu käynnistyi ensin useammin ja kävi vajaat 40 % ajasta. Sittemmin olen säätänyt teidän neuvojenne mukaan Säädin Dynin maksimiin eli 30 :en ja sillä oli mielestäni vaikutusta jonkin verran.

Eilisen aikana (otin lukemat klo 23.50) kone oli tuottanut lämpöä 140 kWh ja kuluttanut siihen tehoa 43,6 kWh oman laskurinsa mukaan. Tästä laskin copiksi 3,19. Mitään erillisiä mittareita minulla ei ole, joten sikäli olen riippuvainen laitteen antamista tiedoista.
Mitä mieltä te kokeneemmat olette noista tiedoista, vaikuttaako toimivan ok? Ja mitä asioita kannattaisi ottaa ylös ja seurata, jotta näkee että kaikki sujuu mahdollisimman hyvin ja tarvittaessa osaa muuttaa jotain? Hieman harmittaa, ettei tässä ole tallennusmahdollisuutta, joten täytyy tehdä kirjauksia manuaalisesti

Suuret kiitokset kokemuksistanne ja vastauksistanne jo etukäteen!




_{Stiebel Eltron WPC10 + 400 -litrainen puskurivaraaja, 2 x 400 m keruupiiri pellossa, 125 -neliöinen täystiilitalo vuodelta 1965, jossa 1- ja 2 -levyisiä pattereita, paljon ikkunapinta-alaa ja alkuperäinen eristys.}

[stiebel käyttäjä]

taitaa olla pakkasilla dyn max 25 meidän tötterössä...
30dyn seilaa sisälämpö ja ja tuntuu cop huonotuvan
hakemista mullakin vielä on
tosiaan eilen tein timelapsen niin dyn 20 antoi -11c pakkasella
käyntiä 25 min
lepoa 25min
hop

[Lämpöä maasta]

On näissä taloissa sitten jotain eroa, siis siinä miten näitä voi säätää. Samalla pakkasella tosiaan täällä menee nyt 50 min käyntiä ja 20 min lepoa, dyn 30. Mielestäni se sisälämmön vaihtelu on ollut asteen kymmenyksiä ja voi vaikuttaa sekin onko oltu kotona vai ei.

Kauanko sinulla Stiebel käyttäjä on ollut kone käytössä ja millainen kaivo tai keruupiiri sinulla on? Ja mistä päin Suomea suunnilleen olet?

[stiebel käyttäjä]

On näissä taloissa sitten jotain eroa, siis siinä miten näitä voi säätää. Samalla pakkasella tosiaan täällä menee nyt 50 min käyntiä ja 20 min lepoa, dyn 30. Mielestäni se sisälämmön vaihtelu on ollut asteen kymmenyksiä ja voi vaikuttaa sekin onko oltu kotona vai ei.

Kauanko sinulla Stiebel käyttäjä on ollut kone käytössä ja millainen kaivo tai keruupiiri sinulla on? Ja mistä päin Suomea suunnilleen olet?

kesäkuusta 2015,160m, tku.
äsken kävin kyttäämässä, lämpöa tälle päivälle 58,766kw
kulutus 14,850kw
klo 00:00-20:20
onkohan se cop 3,95
 sisälämpöä oon pitäny 19c
mukavuuspyynti 23c+käyrä noin 05

[Lämpöä maasta]

Kiitos, mielenkiintoista! Kävin just katsomassa, eli klo 20.45. Meillä näin:

Lämpöä tälle päivälle 126,677 kWh
Kulutus 43,004 kWh
klo 00:00-20:45
cop tästä olisi ilmeisesti 2,95
sisälämpöä meillä 22,5-23 (eli vajaa 4 astetta enemmän kuin teillä)
mukavuuspyynti on 22 astetta ja käyrä 075 (nämä laitettiin jo asentajan kanssa enkä ole muuttanut sen jälkeen, koska on tosiaan pysynyt niin hyvin toivotussa se lämpö)

Nyt täällä on -15 astetta, päivällä oli yli -10 pakkasta kaiken aikaa ja yöllä myös.
 
Hitsin paljon enemmän energiaa meidän talo vie, vaikka tietysti lämpöäkin pidetään isommalla!

[stiebel käyttäjä]

meillä esiasetus oli 20c+käyrä 0,7
tosiaan yksilevyisiä pattereita täällä
myyjä tosiaan sanoi että kun talvella saa säädot kohdalleen niin se on siinä...joten nyt kyn on pakkasta niin sävelletään ja kuvataan
mulla lokitus ohjelmaa ei ole niin hero4 kamera ulkoisella virtalähteellä hoitaa.
siitä sitten video niiin näkee miten kone käyttäytyy
kuva intervallia oon pitäny 10 sec.

[Lämpöä maasta]

meillä esiasetus oli 20c+käyrä 0,7
tosiaan yksilevyisiä pattereita täällä
myyjä tosiaan sanoi että kun talvella saa säädot kohdalleen niin se on siinä...joten nyt kyn on pakkasta niin sävelletään ja kuvataan
mulla lokitus ohjelmaa ei ole niin hero4 kamera ulkoisella virtalähteellä hoitaa.
siitä sitten video niiin näkee miten kone käyttäytyy
kuva intervallia oon pitäny 10 sec.

Ihan samat puheet meillä, kun pakkaset tulee niin sitten säätäisimme lähinnä käyrää joka laitettiin siihen 0,75 missä sitten ollutkin. Lämpötila siihen 22 asteeseen, jota oikeasti toivottiinkin ja hyvin on ollutkin sitä sitten.

Täällä osa pattereista 2- levyisiä ja osa 1-levyisiä, alkuperäiset vuodelta 1965 ja öljylämmitystä varten laitettu.

Kuvaatko sitä näyttöä, mikä on perusnäkymänä pumpussa? Ja miten sen muutoksia sitten tulkitset? Hyvään copiin olet päässyt! Meillä korkeampi sisälämpö varmaan vähän huonontaa. Ja onhan se energiankulutus täällä yli tuplaten, vaikka pienempi talo jos muistan oikein (tämä 125 neliötä). Vai osaatko sanoa mistä muusta johtuisi?

[stiebel käyttäjä]

https://drive.google.com/file/d/0B3380XSPtFAnOFkzNkpaTjdaTUU/view?pref=2&pli=1

on näköjään +7c

[stiebel käyttäjä]

Meillä korkeampi sisälämpö varmaan vähän huonontaa. Ja onhan se energiankulutus täällä yli tuplaten, vaikka pienempi talo jos muistan oikein (tämä 125 neliötä). Vai osaatko sanoa mistä muusta johtuisi?
[/quote]
ei kai se käytä vastuksia lämmityksessä?
onko sulla asetus -19c jolloin vastukset jeesaa.

[Lämpöä maasta]

Joo, on just niin että vasta -19 asteessa vastukset mukaan jos tarvitaan. Ei mielestäni ole niitä käyttänyt. Ehkä tämä talo vaan hassaa energiaa. Isot ikkunat ja alkuperäiset eristykset..

[stiebel käyttäjä]

meillä ikkunat 5x 130x130cm ikkunat ja on vanhat vm70?
alkuperäiset eristeet puutönö.
ikkunat valskaa kyllä.

[Lämpöä maasta]

Millainen yläpohjaeristys talossasi on? Täällä on 2 x 70 mm villaa, eli alkuperäinen.
Tämä on tiilitalo väliseiniä myöden, mutta ikkunat varmaan falskaa myös vaikkei nyt mitään vetoa suoraan tunnukaan.

Eilen kun katsoin niitä lämmöntuottoja ja sähkönkulutusta klo 23.50 niin oli seuraavat:

139,178 kWh lämpöä ja siihen mennyt 43,624 kWh sähköä. COP 3,19.

[stiebel käyttäjä]

villaa oli noin 30-40cm.
sen päälle pistettiin pari viikkoa sitten selluvillaa 30cm.
ihmettelen kyllä tuota kulutustasi mikä on koko talon sähkön kulutus?
miettii että vähempi neliöitä
olen itse aika untuvikko neuvomaan, mites nämä kokeneemmat jantterit on mieltä?

[Lämpöä maasta]

Okei, luulen että tämä selittää aika paljon! Varmasti kannattava juttu se lisääminen vaikka paremmalla tasolla oli jo ennenkin. Olemme suunnitelleet samaa, mutta se vaatii muutakin remonttia ennen kuin voi tehdä. Paljonko suunnilleen maksoi se lisääminen?

[tomppeli]

Jos ennestään on noin 100 m2 neliön yläpohja 140 mm villalla ja lisää siihen 30 - 40 cm villaa,
niin sillä säästää vuodessa noin 2500 kWh lämpöenergiaa.
Ja lisäksi lämmityslaitteen tehontarpeesta lähtee noin 0,7 ... 0,8 kW pois.

[stiebel käyttäjä]

Okei, luulen että tämä selittää aika paljon! Varmasti kannattava juttu se lisääminen vaikka paremmalla tasolla oli jo ennenkin. Olemme suunnitelleet samaa, mutta se vaatii muutakin remonttia ennen kuin voi tehdä. Paljonko suunnilleen maksoi se lisääminen?

2700e.
oli käytännössä sama hyötysuhde ennen lisäystä mutta on torpassa tasaisempi lämpö.
mites jos tiputat käyrää 0,70 ja koitat miten vaikuttaa kulutukseen ja sisälämpöön...
saa sen aina takas.

[Lämpöä maasta]

Kiitos! Hyvä hanke varmasti. Ollaan tosiaan uusia asukkaita tässä talossa ja edelliset ei asuneet vuosiin (lämpö kyllä päällä, lähes asuinlämpötilassa), joten oli vähän haastetta järjestelmän mitoituksessa. Toki saatiin kulutustietoja heiltä, mutta aika paljon arviotietoa kuitenkin kun vuodetkin vaihtelee.

Katsoisitko Tomppeli koko ketjun kun ehdit, olisi hienoa kuulla mielipiteesi. Siellä pitäisi alkupuolella olla järjestelmän ja talon tiedotkin. Laittaisin ne mielelläni näkyviin kaikkiin viesteihin niin kuin monilla on, mutta en nyt keksi mistä sen tekisin.. Kirjoitin ne myös sinne ketjuun, missä on muidenkin "pohjatiedot".

[Lämpöä maasta]

Kiitos! Luulen nyt saaneeni sen allekirjoituksen kohdalleen. Se on tosiaan houkutteleva se yläpohjan lisäeristys, mutta edellyttää täällä kattomuodon muuttamista, jotta tilaa on tarpeeksi. Se varmaan tehdäänkin, mutta ei nyt tähän hätään vielä. Edulliselta kuulostaa kuitenkin. Tosin laskenko oikein, jos sillä saisi Tomppelin laskemat 2500 kWh pois lämpöenergiasta niin se tarkoittaisi cop 3:lla noin 800 kWh:n sähkönkulutuksesta pois. Eli 100 euron luokkaa per vuosi? Vai saisiko enemmän?

Mutta tässä vaiheessa olisin iloinen, jos kommentoisitteko käyntiaikoja ja käynnistyskertoja tuosta lämpöpumpusta. Se on jo hankittuna ja olisi mukava saada se toimimaan mahdollisimman hyvin. Koitetaan sitä stiebel käyttäjän ehdottamaa käyrän muutosta lähipäivinä, nyt yötä vasten ei tohdi

[stiebel käyttäjä]

tiputa vaan käyrää pikkaasen ei se montaa astetta voi tiputtaa.

[stiebel käyttäjä]

viim: 24h
ulkona-10
tuotto--> 71kw
kulutus--> 18kw
käyntiaika--> 12h
cop 3,94
pelkkä lämmitys!!!!

[Lämpöä maasta]

Kiitos!

Täällä näin:

ulkona -13.6
tuotto 145,545 kWh
kulutus 49,481 kWh
käyntiaika (harmi, en tiedä. En ole ottanut ylös tunteja 0:00 viimeksi..). Mielestäni on mennyt koko päivän sen 50 min käyntiä.. 20 min taukoa.. 50 min käyntiä..

Sisälämpötilaa nostaa nyt puusaunan lämmitys illan mittaan, joten sitä ei voi huomioida nyt. Hiukan vajaa 3 cop tästä nyt kuitenkin tuli.

[tomppeli]

Katsoisitko Tomppeli koko ketjun kun ehdit, olisi hienoa kuulla mielipiteesi. Siellä pitäisi alkupuolella olla järjestelmän ja talon tiedotkin. Laittaisin ne mielelläni näkyviin kaikkiin viesteihin niin kuin monilla on, mutta en nyt keksi mistä sen tekisin.. Kirjoitin ne myös sinne ketjuun, missä on muidenkin "pohjatiedot".

Koetin tehdä laskelman nykytilanteesta ja liitin siitä .PDF -tulosteen omaan viestiisi.
Jos olen käyttänyt laskelmassa virheellisiä lähtötietoja, kerro niistä ja korjaan ne.

Pelkän rakennuksen (ilman lämmintä käyttövettä) lämmitystarve olisi sen mukaan
nykytilassa 35 453 kWh  ja kustannus noin 1 600 € /vuosi.

Jos yläpohjan lämpöeristystä parannetaan lisäämällä noin 40 cm puhallusvillaa,
pelkän rakennuksen lämmitystarve 31 909 kWh ja kustannus noin 1 386 € /vuosi.
Rahallinen säästö ei olisi kovin suuri.
Kuitenkin, jos kyseessä on tasakattoinen rakennus huopakatteella,
on siinä olemassa riski katon vuotamisesta ja katon korjaaminen on väistämättä edessä.

Voisitte koettaa teettää jollain suunnittelijalla suunnitelman ja laskelman harjakaton tekemisestä.
Silloin olisi myöskin varsin helppo toteuttaa koneellinen ilmanvaihto koko taloon.
Näin laskisi pelkän rakennuksen vuotuinen lämmitystarve noin 27.500 kilowattiin per vuosi.

...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi.
Foorumin mailiin ei voi laittaa liitetiedostoja. Koko laskelma on tänne liian iso, noin 600 kB.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma.
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä.

Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.

[fraatti]

Täällä kunnon lisäeristyksestä puhettä niin täytyy muistuttaa että ei sillä saa paikkoja pihaltaa "täyteen" vaan yläpohjaan pitää jäädä vielä tuuletusrako ilman kulkemista varten. Jos yläpohjassa ilma ei vaihdu on pian mökki homeessa varsinkin jos sisätiloista tapahtuu puutteellisen höyrynsulun takia vuotoa yläpohjaan. Jos sisätiloista lämpövuoto yläpohjaan pienenee niin tällöin "kuivaava" lämpökin vähenee ja tuuletuksen osuus korostuu entisestään...

Lisäksi jos ko rakennuksessa ei ole tuulenohjaimia niin tulee sellaiset mieluusti asentaa kattotuolien väliin yläpohjaan. Tuulenohjain nimensäveroisesti ohjaa tuullta rakennuksen harjan suuntaisilla sivuilla niin että tuuli ei puhalla tuota puhallusvillaa minne sattuu...

[alspe]

Olin juuri tulossa kirjoittamaan, että lämpöhukka pitää vesikattoa kuivempana kuin sillä että kaiken lämmön sulkee taloon. Jos ei ole 100% varma höyrysuluista niin miettisin kaksi kertaa onko
tarvetta säästää satanen vuodessa?

[Lämpöä maasta]

Kiitos! Talo on pulpettikattoinen ja alareunalla on tosiaan vähän tilaa lisäeristeille. Siksi ajatuksena on, että muutettaisiin katon muotoa ja samalla sitten tulisi riittävästi tilaa villoille. Tuulenohjaimet kuten Fraatti sanoi, laitettaisiin sitten myös. Mutta kyseessä on tosiaan sitten isompi remontti eikä siksi ihan heti toteutettavissa, varsinkin kun on talvi Peltikatto sinällään on ihan hyvässä kunnossa, joten perusteet olisi energiansäästölliset ja ulkonäölliset, jos ei suunnittelussa ihan metsään mennä.

Tomppelille kiitos laskelmasta! Tiedot ovat kohdallaan. Energiankulutusta siinä tuli talolle enemmän kuin mistä meillä on ollut tietoa. Meidän tiedot ei tosin ihan vastaa nykytilannetta, koska talo on ollut useamman vuoden tyhjillään (silti lämmöt ilmeisesti aika lähellä normaalia, ei mitään +10 asteen luokkaa). Niiltäkin vuosilta on kokonaiskulutus ollut 25 000 kWh:n luokkaa. Sitten 2000 -luvun alusta oli pari ison kulutuksen vuotta, jolloin kokonaiskulutus oli 34 000 ja 37 000 kWh sisältäen kaiken leipomisesta ja valoista lämmitykseen. Silloin vielä asui 2 ihmistä vakituisesti. Täällähän oli tosiaan vanha öljylämmitys muutettu käymään sähkövastuksilla.

Oli varmaan laskelman perusteella ihan hyvä, että otettiin 10 kW:n pumppu. Meille tarjottiin sekä 8 ja 10 kW:n laitteita ja kaivoja väliltä 150 - 225 metriä. Siksi päädyttiin maapiiriin, koska tuntui vähän epävarmalta se kaivon mitta. Maapiiriä oli tässä tapauksessa helppo laittaa reilummin, työläin kaivuosuus piti tehdä joka tapauksessa, oli metrejä kuinka paljon vaan. Moni myyjä piti talon kulutustietoja isoina kokoon nähden ja ehkä siksi piti riittävänä 8 kW:n laitetta.

Pätkäkäynnin riski kai isommassa olisi se riski, joka 400 litran puskurin pitäisi poistaa. Nyt kun laitteen toimintaa olen seurannut, niin tajusin että niin paljon kuin  pätkäkäynnistä puhutaan, niin mitä se loppujen lopuksi tarkoittaa? Kuinka pitkiä jaksoja koneen pitäisi käydä, jotta ei olisi pätkäkäyntiä ja mikä sitten olisi sitä? Miltä teistä nyt kuulostaa se, että kone käy 50 minuuttia ja lepää 20 minuuttia, kun pakkasta -14 astetta ja talossa lämmintä 22 astetta? Esimerkiksi viime vuorokautena lämpöä tuotettiin Stiebelin mukaan pyöristettynä 150 kWh ja sähkö meni siihen 50 kWh.

[tomppeli]

Tomppelille kiitos laskelmasta! Tiedot ovat kohdallaan. Energiankulutusta siinä tuli talolle enemmän kuin mistä meillä on ollut tietoa. Meidän tiedot ei tosin ihan vastaa nykytilannetta, koska talo on ollut useamman vuoden tyhjillään (silti lämmöt ilmeisesti aika lähellä normaalia, ei mitään +10 asteen luokkaa). Niiltäkin vuosilta on kokonaiskulutus ollut 25 000 kWh:n luokkaa. Sitten 2000 -luvun alusta oli pari ison kulutuksen vuotta, jolloin kokonaiskulutus oli 34 000 ja 37 000 kWh sisältäen kaiken leipomisesta ja valoista lämmitykseen. Silloin vielä asui 2 ihmistä vakituisesti. Täällähän oli tosiaan vanha öljylämmitys muutettu käymään sähkövastuksilla.

Minulla ei ole talon ulkoseinien tarkkoja rakennetietoja, joten laskelma voi virheellinen.
En tunne kohteen ulkovaipan lämpöeristeiden määrää ja laatua.
Joudun vain käyttämään ajankohdalle tyypillisiä rakennusteknisiä arvoja.
Todellinen lämmitystarve voi olla vähän pienempi, kuin laskelman antama.

[Lämpöä maasta]

Tässä on paljon epävarmuustekijöitä kaikille, ei mekään tiedetä esimerkiksi ulkoseinien eristyksen kuntoa. Voi ihan hyvin olla, että Tomppelin tekemä laskelma on täysin oikea. Eihän esimerkiksi välttämättä ollut silloin aiemmin näin korkeaa sisälämpötilaa kuin meillä nyt (22 astetta ja välillä vähän ylikin).

Nyt pakkasta on -8 ja katsoin just, että kompressori käy 30 minuuttia ja lepää 20 minuuttia. Sisällä 23,5 mikä on vähän reilusti. Eilisiltainen saunan lämmitys voi vähän vaikuttaa ja olisiko tämä lauhtuminen sitten toinen tekijä. Voisin kokeilla sitä stiebel käyttäjän ehdottamaa käyrän säätöä nyt, eli 0,75:stä 0,7:än ja katsoa mitä vaikuttaa!

[tomppeli]

Tässä on paljon epävarmuustekijöitä kaikille, ei mekään tiedetä esimerkiksi ulkoseinien eristyksen kuntoa. Voi ihan hyvin olla, että Tomppelin tekemä laskelma on täysin oikea. Eihän esimerkiksi välttämättä ollut silloin aiemmin näin korkeaa sisälämpötilaa kuin meillä nyt (22 astetta ja välillä vähän ylikin).

Nyt pakkasta on -8 ja katsoin just, että kompressori käy 30 minuuttia ja lepää 20 minuuttia. Sisällä 23,5 mikä on vähän reilusti. Eilisiltainen saunan lämmitys voi vähän vaikuttaa ja olisiko tämä lauhtuminen sitten toinen tekijä. Voisin kokeilla sitä stiebel käyttäjän ehdottamaa käyrän säätöä nyt, eli 0,75:stä 0,7:än ja katsoa mitä vaikuttaa!

Jos tuo käyntiaika ja taukoaika, samoin, kuin ulkolämpötilakin olivat jokseenkin tarkkoja, (Nyt pakkasta on -8 ja katsoin just, että kompressori käy 30 minuuttia ja lepää 20 minuuttia. )
on laskelma osunut aika hyvin kohdalleen.

[Lämpöä maasta]

Joo, kyllä ne tarkkoja on! Sanoisin että maksimissaan minuutin heitto
Ja eilen oli pakkasta -15, sisällä se 22,3 ja käyntiaika 50 minuuttia ja lepo 20 min. Viittaako samaan kuin tämän päivän ajat eli ihan suoraan laskelmaasi?

[fraatti]

Kiitos! Talo on pulpettikattoinen ja alareunalla on tosiaan vähän tilaa lisäeristeille. Siksi ajatuksena on, että muutettaisiin katon muotoa ja samalla sitten tulisi riittävästi tilaa villoille. Tuulenohjaimet kuten Fraatti sanoi, laitettaisiin sitten myös. Mutta kyseessä on tosiaan sitten isompi remontti eikä siksi ihan heti toteutettavissa, varsinkin kun on talvi Peltikatto sinällään on ihan hyvässä kunnossa, joten perusteet olisi energiansäästölliset ja ulkonäölliset, jos ei suunnittelussa ihan metsään mennä.

Nykyäänhän pulpettikattoisia taloja tehdään ainakin tällä suunnalla päämärkänä

Tässä omasta antenniperspektiivi...

[tomppeli]

Joo, kyllä ne tarkkoja on! Sanoisin että maksimissaan minuutin heitto
Ja eilen oli pakkasta -15, sisällä se 22,3 ja käyntiaika 50 minuuttia ja lepo 20 min. Viittaako samaan kuin tämän päivän ajat eli ihan suoraan laskelmaasi?

Tämä puolestaan kertoo, että kulutus olisi vähän pienempi, kuin laskelman antama.
Yhden käyntijakson mittaaminen ei anna ihan tarkkaa tietoa. Kulutuksen vaihtelua syntyy monista syistä.
Vähän pitemmän ajan keskiarvo antaa aika tarkan tuloksen.

[Lämpöä maasta]

Tämä puolestaan kertoo, että kulutus olisi vähän pienempi, kuin laskelman antama.
Yhden käyntijakson mittaaminen ei anna ihan tarkkaa tietoa. Kulutuksen vaihtelua syntyy monista syistä.
Vähän pitemmän ajan keskiarvo antaa aika tarkan tuloksen.

Kertoisiko tämä pidemmältä ajalta asiaa:

Saan Stiebelistä käyntiajan ja käynnistysten lukumäärän ja olen niitä ottanut ylös välillä. Niistä olen laskenut kauanko pumppu on käynyt ja montako kertaa käynnistynyt tietyllä aikavälillä. Tässä tulokset:

29.12. klo 21 - 2.1.2016 klo 15 (90 tuntia):
Pumppu on käynnistynyt 95 kertaa ja käynyt 57 tuntia. Se on siis käynnistynyt 1,05 krt/h ja käynyt 63 % ajasta. 
Lämmöntuotto tällä välillä on 514 kWh ja siihen on mennyt 160 kWh (cop 3,21)

2.1. klo 14 - 3.1. klo 17.30 (27,5 h):
Pumppu on käynnistynyt 31 kertaa eli 1,13 krt/h ja käynyt 16 tuntia eli 58 % ajasta.
Lämmöntuotto tällä välillä 143 kWh ja siihen on mennyt 47 kWh (cop 3,04)
Tällä jaksolla pakkasta -10-15 astetta.

Mitä mieltä olette näistä luvuista? Ja onko ylipäätään loogista seurata tätä näin?

[tomppeli]

Kertoisiko tämä pidemmältä ajalta asiaa:

Saan Stiebelistä käyntiajan ja käynnistysten lukumäärän ja olen niitä ottanut ylös välillä. Niistä olen laskenut kauanko pumppu on käynyt ja montako kertaa käynnistynyt tietyllä aikavälillä. Tässä tulokset:

29.12. klo 21 - 2.1.2016 klo 15 (90 tuntia):
Pumppu on käynnistynyt 95 kertaa ja käynyt 57 tuntia. Se on siis käynnistynyt 1,05 krt/h ja käynyt 63 % ajasta. 
Lämmöntuotto tällä välillä on 514 kWh ja siihen on mennyt 160 kWh (cop 3,21)

En löytänyt tälle jaksolle paikallista lämpötilaa. HEL -Vantaa löytyy, mutta se ei taida olla ihan sama, kuin Mäntsälän

2.1. klo 14 - 3.1. klo 17.30 (27,5 h):
Pumppu on käynnistynyt 31 kertaa eli 1,13 krt/h ja käynyt 16 tuntia eli 58 % ajasta.
Lämmöntuotto tällä välillä 143 kWh ja siihen on mennyt 47 kWh (cop 3,04)
Tällä jaksolla pakkasta -10-15 astetta.

Vuotuinen lämmitystarve menisi jonnekin luokkaan 33.000 kWh/a.
Katselin noita Vantaan lentoaseman säätilastoja ja siellä lämpötila ovat huomattavat vähemmän pakkasella, kuin nuo kertomasi.
Pitäisi olla suunnilleen oikea keskilämpötila mittausjaksolta, jolloin tällä menetelmällä päästään aika hyvään tarkkuuteen.