Geopro GS 90 lisääntyneet vastustunnit

[kapi]

Tiedot
-talo puolitoistakerroksinen ja lisäksi maan alla pohjakerros (2. krs 90 m2 + 1 krs 110 m2 + pohja krs 50 m2 = 250 m2)
-huonekorkeus 2. krs  250, 1. krs 260 ja pohja krs 240 cm
-puuverhoiltu lämmöneristävyydeltään ns. normaalimitoitettu
-vesikiertoinen lattialämmitys
-Enerventin Pandion IV-kone
-ei kylpyammetta
-Geopro GS 90 MPL
-maalämpökaivo kalliossa 170 m

ajanjakso, sähkönkulutus, kompressoritunnit vuodessa, vastustunnit vuodessa
10/2006-09/2007 16592 kWh 2204 h 112 h
10/2007-09/2008 15338 kWh 2041 h 140 h
10/2008-09/2009 17380 kWh 2085 h 493 h

Viimeisen vuoden aikana vastustunnit ovat siis kasvaneet merkittävästi. Noin vuosi sitten MLPn lisävastusta ohjaava kontaktori paloi kiinni ja vastus "laukesi". Osia vaihdettin, mutta kenties joku asetus jäi väärään asentoon tms?

Asentaja pyysi kulutuksen noususta kuultuaan muuttamaan asetusta "LV lisälämm" 2h->1h. Ei ole tiedossa mikä tämä asetus oli alunperin.

Sanokaahan asiantuntijat onko tuo 2h -> 1h oikea asetus palauttamaan vastustunnit edelliselle tasolle?
Onko laitteen kulutusarvot ylipäätänsä "oikealla" tasolla?

[sailor]

Katso manuaalista, löytämäni GS:n manuaali vastaa informaatiosisällöltään Aku Ankkaa, mutta:

Säädä: SVviiveAlaos (GS) 15 min 0[ch8230]35 min maksimiin eli 35 minuuttiin tai blokkaa asetuksista kone pelkälle kompressorille, jolloin vastustunnit jäävät nollaan. Voihan sen vastuksen käydä napsauttamassa taas päälle, mikäli nyt kauheat pakkaset tulee.

Jani

http://netfi.oilon.com/static/geopro/material/kaytt_manuaalinet.pdf

[Believer]

Katso manuaalista, löytämäni GS:n manuaali vastaa informaatiosisällöltään Aku Ankkaa, mutta:

Täysin samaa mieltä, molemmat GS:n mukana tulevat manuaalit ovat niin vaikeasti luettavia, että hohhoh... ja luulin insinöörikoulutuksen aikana luetun teknisen materiaalin jotenkin auttavan sisäistämisessä, mutta ei!

Meillä teki viime talvena ihan samaa, eli rupesi vastustunnit juoksemaan, vaikkei mitään über pakasia ollutkaan. Vastusviive oli jo silloin valmiiksi 35min, joten ei auttanut kuin kieltää vastuksen käyttö!

[SH7,vm2008]

Joo,

Olen samaa mieltä että kannattaa ottaa vatus kokonaan pois päältä. Itselläni on riittänyt ihan hyvin lämpöä -18 C pakkasissakin vaikka vastus pois pelistä. Tosin mulla on SH pumppu.

Kun ottaa vastuksen pois päältä kannattaa kylmimmillä ilmoilla seurata myös ettei maapiirin neste mene liian kylmäksi ja kaivo jäädy, muuta tämä onkin sitten jo kiinni siitä millaisella mitoituksella kaivo on tehty ja millä tuotolla kaivossa virtaa vettä lämmittämässä maapiiriä.

[Believer]

Joo,


Kun ottaa vastuksen pois päältä kannattaa kylmimmillä ilmoilla seurata myös ettei maapiirin neste mene liian kylmäksi ja kaivo jäädy, muuta tämä onkin sitten jo kiinni siitä millaisella mitoituksella kaivo on tehty ja millä tuotolla kaivossa virtaa vettä lämmittämässä maapiiriä.

Missäs kohtaa tuo kaivon jäätyminen rupeaa realisoitumaan, meinaan kun maaliuos häly on asetettu -6C:n kohdalle....?

Olen muuten miettinyt että mistäs sen saa selvitettyä kuinka se vesi siellä kaivossa vaihtuu? onko vedentuotto noin yleisesti ottaen hyvä mittari?

[seatts]

Näkeekö gs90:stä jostain että mikä on maapiiristä tulevan nesteen lämpötila??
Menevä näkyy olevan -2  14 asteen pakkasella.

[juma]

Uskoisinpa, että GS90:ssä näkyy vakiona vain maahan palaavan lämpötila. Tulevan anturi täytyy kytkeä erikseen. Meillä tällainen asennettiin pari vuotta sitten GS 60:een.

On muuten mielenkiintoinen kysymys tuo kaivon ja putkien jäätyminen. Milloinka pitäisi havahtua ja mitä tuolloin tehdä? Ja miten tarkkoja nuo mittaukset ovat?

[seppaant]

On muuten mielenkiintoinen kysymys tuo kaivon ja putkien jäätyminen. Milloinka pitäisi havahtua ja mitä tuolloin tehdä? Ja miten tarkkoja nuo mittaukset ovat?

Kaivon jäätymisestä ei ole lämpöteknistä haittaa.

Jäätymisen huomaa siitä, että kun kaivo jäätyy riittävän pitkältä matkalta umpijäähän, puristaa laajeneva jää keruuputkia ja sen seurauksena nestettä siirtyy paisuntasäiliöön.

Jossain vaiheessa saattaa paisuntasäiliön varoventtiilistä purkautua nestettä ulos.
On huolehdittava, että purkuputken päässä on astia jottei paikat kastu purkautuvasta nesteestä.
Jäätymisen voi estää tai ainakin hidastaa pitämällä liuospumppu jatkuvalla käytöllä.

Siinä vaiheessa kun kaivo sulaa pitää paisuntasäiliöön lisätä nestettä sama määrä mikä sieltä on purkautunut, jotta putkistoon ei pääsisi ilmaa.

ATS

[juma]

Hyvä näin, jos ei ole lämpöteknistä haittaa, mutta entäs ne kuuluisat messinkimutterit? Kuinkas ne kestävät  jäätyvässä kaivossa ja huoltokaivossa?

Eikös jäätymistä voi estää myös vastuksen käytöllä ja pitämällä liuospumppua päällä?

[seatts]

Hyvä näin, jos ei ole lämpöteknistä haittaa, mutta entäs ne kuuluisat messinkimutterit? Kuinkas ne kestävät  jäätyvässä kaivossa ja huoltokaivossa?

Itsellä ei ole tuota pelkoa kun ensimmäiset messinkiosat on vasta rakennuksen sisäpuolella.

Oletteko muuten laittaneet jotain eristystä lämpökaivon sisälle siis siihen kannen alle??

[juma]

Oletteko muuten laittaneet jotain eristystä lämpökaivon sisälle siis siihen kannen alle??
[/quote]


Betonikannen alla on 30 cm styroxia "muotoonleikattuna".

Miten sinulla putket tekevät lenkin kaivon pohjalla, kun ei ole messinkimutkaa?

[seatts]

Ei kun mulla on kaivo, mutta ei ole messinki liitoksia vaan mulla on putket jatkettu niillä muovihitsaus laitteilla (väittää että ovat paremmat tiedä sitten) mutta usko on luja tuohon väiteeseen kun on itse muovitehtaassa töissä.

Täytyis varmaan itsekkin laittaa jotain eristyksiä huoltokaivoon.

[SH7,vm2008]

Niin, mulla tuo kaivon porari kertoi millaisia veden tuottoja oli mitannut kaivoa poratessaan. Minulla oli n. 20 m:ssä virtausta 1 m3/h ja 123 m:ssä 4m3/h.

Nyt ennen pakkasia pistin 10.12.09 talon sisälämmön 23 C ja lämmitän taloa vain maalämmöllä (täällä Salon alueella kylmimmät pakkaset tällä viikolla -17 C). En ole toistaiseksi saanut paluunestettä 0 C  kylmemmäksi. Keskustelin tänään Geopron tehtaan kaverin kanssa ja oli kanssani samaa mieltä että kun maapiirin paluuvesi on -4-5C kannattaa vastus laittaa avustamaan ettei kaivo jäädy.

[juma]

Niin, mulla tuo kaivon porari kertoi millaisia veden tuottoja oli mitannut kaivoa poratessaan. Minulla oli n. 20 m:ssä virtausta 1 m3/h ja 123 m:ssä 4m3/h.

Nyt ennen pakkasia pistin 10.12.09 talon sisälämmön 23 C ja lämmitän taloa vain maalämmöllä (täällä Salon alueella kylmimmät pakkaset tällä viikolla -17 C). En ole toistaiseksi saanut paluunestettä 0 C  kylmemmäksi. Keskustelin tänään Geopron tehtaan kaverin kanssa ja oli kanssani samaa mieltä että kun maapiirin paluuvesi on -4-5C kannattaa vastus laittaa avustamaan ettei kaivo jäädy.

Mitä tarkoitat tuolla, että vastus kannattaa laittaa avustamaan? Jos tulee jäätymishälytys, kytkeytyykö vastus itse päälle?  Ja miten tämä seuraaminen onnistuu, jos olet poissa kotoa muutaman viikon pahimpien pakkasten aikaan? Kuka ottaa tuolloin vastuun vahingoista?

[Believer]

Mitä tarkoitat tuolla, että vastus kannattaa laittaa avustamaan? Jos tulee jäätymishälytys, kytkeytyykö vastus itse päälle?  Ja miten tämä seuraaminen onnistuu, jos olet poissa kotoa muutaman viikon pahimpien pakkasten aikaan? Kuka ottaa tuolloin vastuun vahingoista?

Tuskin vastuuta ottaa kukaan. Vastus tulee avuksi jos valikosta on valittu ohjaustavaksi "kompura+vastus".
Tosin tuon vastuksen avuksi ottaminen pienillä pakkasilla on mielestäni vähän niin ja näin, koska vastushan tulee avuksi vasta viiveen jälkeen(max. 35min), ja silloinkin käsittääkseni vasta jos säätökäyrän mukaista tavoitelämpötilaa ei ole saavutettu (korjatkaa jos olen väärässä). Pumppuhan kuitenkin lämmittää lämmitysveden 4 astetta yli tuon säätökäyrän määräämän lämpötilan.

Mutta elämme jännittäviä aikoja, pian nähdään onko Geopron mitoitukset kohdallaan... vai onko Geopron omistajien tontilla ikirouta

Paljonko teillä on pumpulta lähtevän ja sinne palaavan lioksen lämpötila-ero?

[juma]

Mitä tarkoitat tuolla, että vastus kannattaa laittaa avustamaan? Jos tulee jäätymishälytys, kytkeytyykö vastus itse päälle?  Ja miten tämä seuraaminen onnistuu, jos olet poissa kotoa muutaman viikon pahimpien pakkasten aikaan? Kuka ottaa tuolloin vastuun vahingoista?

Tuskin vastuuta ottaa kukaan. Vastus tulee avuksi jos valikosta on valittu ohjaustavaksi "kompura+vastus".
Tosin tuon vastuksen avuksi ottaminen pienillä pakkasilla on mielestäni vähän niin ja näin, koska vastushan tulee avuksi vasta viiveen jälkeen(max. 35min), ja silloinkin käsittääkseni vasta jos säätökäyrän mukaista tavoitelämpötilaa ei ole saavutettu (korjatkaa jos olen väärässä). Pumppuhan kuitenkin lämmittää lämmitysveden 4 astetta yli tuon säätökäyrän määräämän lämpötilan.

Mutta elämme jännittäviä aikoja, pian nähdään onko Geopron mitoitukset kohdallaan... vai onko Geopron omistajien tontilla ikirouta

Paljonko teillä on pumpulta lähtevän ja sinne palaavan lioksen lämpötila-ero?

Sori, että vastaus tulee näin myöhään! Kävin juuri katsomassa lukemat: pakkasta -9C, kaivolta tulee +3c ja pumpulta lähtee +0,2. Vastus ei ole kertaakaan kolmen ja puolen vuoden aikana tullut apuun, vaan kompura on riittänyt pitämään talon n. 21C asteisena .

[Believer]

Katso manuaalista, löytämäni GS:n manuaali vastaa informaatiosisällöltään Aku Ankkaa, mutta:

Säädä: SVviiveAlaos (GS) 15 min 0…35 min maksimiin eli 35 minuuttiin tai blokkaa asetuksista kone pelkälle kompressorille, jolloin vastustunnit jäävät nollaan. Voihan sen vastuksen käydä napsauttamassa taas päälle, mikäli nyt kauheat pakkaset tulee.

Jani

http://netfi.oilon.com/static/geopro/material/kaytt_manuaalinet.pdf

kävin kurkkaamassa tuota manuaalia, ja siellä oli SV viive max 120min !!!!

onkohan tuo painovirhe? vai voiko jossain malleissa noin pitkä viive mahdollista?

[SH7,vm2008]

Mun SH7:ssa se ainakin onnistuu

[VHR]

SH:ssa max SVviiveAlaos on 120 min mutta GS:ssä max viive vain 35 min.

Minkähän takia ?

Voisi olla tarvetta myös yli tuon 35 minuutin, jos vastus rynnii liian herkästi päälle vai onkohan jokin varotoimi, ettei saa laitettua yli tuon 35 minuutin ?