Lämmitysveden puskurivaraajan tarve?

[Pena2015]

Tarkoitus vaihtaa poistoilmalämpöpumpusta maalämpöön. Lattialämmitysveden puskurivaraajan tarvetta olen ruvennut miettimään. Yhden valmistajan edustaja sanoi käydessään, että lattialämmitystalossa tuollaiselle puskurivaraajalle ei ole tarvetta, mutta lopulliseen tarjoukseen oli kuitenkin 200l varaajan laittanut. Miten on, onko lattialämmitystalossa tuollaselle puskurivaraajalle tarvetta vai pärjääkö hyvin ilman?

Mulla talossa märkätilat oman jakotukkinsa takana. Tuossa virtaama piirustusten mukaan 177l/h, neliöitä noissa tiloissa 19m2. Jos kesäaikaan on ainoastaan tuo jakotukki auki, niin tältä foorumilta olen ymmärtänyt, että tuolloin voisi järkevää olla puskurivaraaja, jotta vältytään kompuran pätkäkäynniltä.

Entäs jos päädynkin hommaamaan invertterikompuralla varustetun MLPn (esim. Nibe F1255). Onko tuollaisen kanssa tarvetta lattialämmitysveden puskurivaraajalle vai tekeekö esim. tuon Niben tehojen alaraja 4kW sen, että ilman puskurivaraajaakaan ei kompuralle tule pätkäkäyntiä kesäaikaan? Mitäs sanotte?

Jos päädyn laittamaan MLP:n talousrakennukseen (KHH:n sijaan) ja käyttämään rakennusten välissä siis lämpökanaalia, niin muuttaako tämä jotenkin lattialämmitysveden puskurivaraajan tarvetta?

[tomppeli]

- Jos 10 kW tehoinen lämmityslaite lämmittää 40 litraa vettä +25 C -> +35 C, kestää sen lämmittäminen noin 2,8 minuuttia.
Tämä voisi olla kosteiden tilojen lattialämmityksen vesimäärä.
Eikä tässä ole huomioitu ollenkaan sitä lämpöä joka siirtyy lattian betoniin.

- Jos 10 kW tehoinen lämmityslaite lämmittää 240 litraa vettä +25 C -> +35 C, kestää sen lämmittäminen noin 16,75 minuuttia.
Tämä olisi se 40 litraa lattiakierrossa + 200 litran lisävaraaja.
Tässäkään ei ole huomioitu sitä lämpöä joka siirtyy betoniin.

Varaajalla pidennetään käyntiaikoja ja kompressorin elinkaari pitenee.

[Kimmo_L]

Mulla talossa märkätilat oman jakotukkinsa takana. Tuossa virtaama piirustusten mukaan 177l/h, neliöitä noissa tiloissa 19m2. Jos kesäaikaan on ainoastaan tuo jakotukki auki, niin tältä foorumilta olen ymmärtänyt, että tuolloin voisi järkevää olla puskurivaraaja, jotta vältytään kompuran pätkäkäynniltä.

Tomppelin laskelma on tietysti oikein ja se on perustelu puskurivaraajan tarpeelle.

Miksi niitä kosteita tiloja sitten pitäisi kesällä lämmittää?

Uudehkossa talossa sille ei pitäisi olla tarvetta. Päinvastoin yleensä on tarve viilentää kesäisin (paitsi tänä kesänä). Kosteisiin tiloihin tuotu lämpö kuitenkin kulkeutuu myös muihin tiloihin, joissa se lisää viilennyksen tarvetta. Lisäksi se tietysti kuluttaa energiaa, sekä lämmitys että lisääntynyt viilennyksen tarve.

Jos päädyt siihen, että kosteita tiloja ei tarvitse lämmittää kesällä, niin silloin et tarvitse puskurivaraajaa. Sinulla on lattian betonilaatassa iso varauskyky. Jos haluat välttämättä lämmittää kosteita tiloja kesällä, silloin tuo puskurivaraaja on hyvä olla.

[peki]

Tomppelin laskelma on tietysti oikein ja se on perustelu puskurivaraajan tarpeelle.

Miksi niitä kosteita tiloja sitten pitäisi kesällä lämmittää?

Uudehkossa talossa sille ei pitäisi olla tarvetta. Päinvastoin yleensä on tarve viilentää kesäisin (paitsi tänä kesänä). Kosteisiin tiloihin tuotu lämpö kuitenkin kulkeutuu myös muihin tiloihin, joissa se lisää viilennyksen tarvetta. Lisäksi se tietysti kuluttaa energiaa, sekä lämmitys että lisääntynyt viilennyksen tarve.

Jos päädyt siihen, että kosteita tiloja ei tarvitse lämmittää kesällä, niin silloin et tarvitse puskurivaraajaa. Sinulla on lattian betonilaatassa iso varauskyky. Jos haluat välttämättä lämmittää kosteita tiloja kesällä, silloin tuo puskurivaraaja on hyvä olla.

Itse yritin lämmittää aikoinaan tuota khh,pesuhuone, sauna osastoa myös kesäisin huonetermarit muualla kiinni.
Kyllä se lämpö karkaa muihin asuintiloihin. Toisaalta taitaa talvella olla enempi ongelma laattalattiassa kun
talo pysyy lämpimänä jo 26 asteissa kierron vedessä.
Talvella olisi ehkä tuo puskuri märkätiloissa paikallaan.