Terve! Minulla on vaikeuksia suunnitella ja mitoittaa järkevintä lämpöratkaisua saneerauskohteeseen, johon on jatkossa tulossa lisää asuinkäyttöön lämmitettyä tilaa. Kyseessä on -51 rakennettu suoralla sähköllä lämpiävä hirsirunkoinen talo Turussa. Seinässä pinkopahvit, hirsi, tervapaperi, lautaverhoilu. Talo on rakennettu rinteeseen. Ikkunat ovat 2-lasiset. Ulkomitat 10mx17m. Ei vesikiertoa. Painovoimainen ilmanvaihto. Alapohjassa turvetta/sammalta ja yläpohjassa purua. Rakennuksen alla keskellä betonipohjainen kellari ja tätä kiertää maapohjainen kellari.
Tällä hetkellä lämitettynä tilana on alakerta n. 160m2 ja 490m3. Arvioisin tilojen ja veden lämmitykseen kuluneen n. 25 000 – 30 000 kWh/v. Ajatuksena on vaihtaa suora sähkölämmitys järjestelmään, joka olisi pitkällä tähtäimellä edullisin. Suunnitelmana olisi n. 5-10 vuoden kuluttua eristää asuinkäyttöön vintti, jonka kooksi tulisi n. 145m2 ja 250m3. Vintin tila jäisi yhtenäiseksi avoimeksi tilaksi. Vintin lattia tullaan vaihtamaan, joten samalla pystyisi rakentamaan lattialämmityksen. Myös alakerran kylpyhuoneeseen (21m2) voisi laittaa lattialämmityksen, mutta muualle alakertaan ollaan mietitty pattereita.
Mikä mahtaisi olla optimaalisin tapa toteuttaa lämpöjärjestelmä pitkässä juoksussa? Mitoittaa saman tien suuri pumppu ajatellen myöhemmin käyttöön otettavaa tilaa? Vai mitoittaa maalämpö alakerralle ja laittaa myöhemmin yläkerralle ilmanlämpöpumppu? Vai pystyisikö jotenkin maalämpöpumpun tai patterijärjestelmän tehoa lisäämään myöhemmin niin, että vintillekkin riittäisi. Olen jo muutamia tarjouksia kysynyt maalämmöstä mitoitettuna sekä ala- että yläkertaan ja tarjottujen pumppujen tehot vaihtelevat melko paljon 12-20kW.
Koetin tehdä laskelman ja liitin siitä tulosteen omaan aloitusviestiisi.
Arvioit
tilojen ja veden lämmitykseen kuluneen n. 25 000 – 30 000 kWh/v.Se tosiaan näyttää liian pieneltä.
Laskelmaan jää epävarmuutta siksi, että ulkovaipan rakennetiedot ovat vajavaiset.
Nyt tein laskelman sillä oletuksella, että yläkerta tehdään lämpimäksi suunnilleen 2010 RAK määräysten mukaisesti.
Samalla oletin, että ullakon lämpimien tilojen ulkopuolelle jääville välipohjan reunakaistoille lisätään eristevillaa.
Muutoin alakerta pysyy entisellään.
Sinänsä alakerran ulkoseiniin kannattaisi laittaa ulkopuolelle ainakin 50 mm tuulensuojalevy parantamaan talon ilmanpitävyyttä ja lisäämään lämpöeristystä.
Ulkovuorilaudoitus menisi kyllä silloin uusiksi.!
Vielä parempi olisi, jos villaa lisättäisiin enemmänkin.
Yläpohjien eristäminen puhallusvillalla on helppo ja edullinen tapa parantaa lämmönpitävyyttä.
Tämäkin laskelma on vain suuntaa antava! Ei ole mikään takuumitoitus.