Kiitos Tomppeli laskennasta! Mielelläni otan tuon sähköpostiini myös. Tarkka p-a on 101m2 ja rakennusvuosi -71 mutta tuskimpa ne tuota hetkauttavat mihinkään suuntaan.
Tuo laskelma on periaatteessa aivan sama, mitä Alpha-Innotecin myyjä on laskenut, kaivo n 170m ja 8kW pumppu. Myös IVT ja Nibe ovat jokseenkin linjassa tuon laskelman kanssa, sillä ne on osatehomitoituksia jolloin 140m kaivo lienee hehtaarillaan (?). Tuo Lämpöässä 120m kaivo hieman mietityttää, ehkäpä tulistinpumppu sitten pärjää matalammalla kaivolla?
Pystyykö tuosta taulokosta laskeman jotenkin osatehomitoituksellisen pumpun tarvitseman lisäsähkön vastuksille kylminä vuodenaikoina? Voisi peilata tuota sähkömäärää investointihinnan eroon.
Laitoin ohjelmapaketin tavalliseen sähköpostiisi.
Taulukosta saa osatehoisen pumpun aiheuttaman lisäsähkön tarpeen.
Mutta, mutta.. Se ei ole niinkään taattua, että se lisäenergian määrä on oikein.
Vuodet eivät ole veljeksiä ja talvien pakkasprofiili vaihtelee, joten lisäsähkön tarvekin on vain noin keskiarvoinen.
Ei siis ole mitään takeita, että lisäsähkön määrä olisi vuosittain oikein arvioitu.
Viime talvikin oli tosi leuto ja osatehoinen pumppu selvisi siitä hyvin, ihan ilman lisäsähköä.
Olen sitä mieltä, että ei kannata tinkiä mitoitustehoissa. Vähän isompi pumppu maksaa vain vähän enemmän.
Lämpökaivon syvyydestä ei varsinkaan kannata tinkiä. Matala kaivo aiheuttaa huonomman COP -arvon.
Kaivosta voi tulla liian kylmä.
Lämpökaivon mitoituslaskenta on aina arvauspeliä.
Ei voi koskaan ennen porausta tietää, millainen kiviaines kaivossa on ja onko kaivossa mahdollisesti veden läpivirtausta.
Siksi kaivojen mitoitusohjelmat laskevat keskimäärin oikean kaivosyvyyden ns. kuivalle kaivolle.
Jos kaivo sattuukin olemaan lämpötalouden kannalta hyvässä kallioperässä, on mitoitus runsaanlainen, mutta ei ole, jos on se kuiva kaivo, tai varsinkin, jos kiviaineksen laatu onkin huonosti lämpöä johtavaa laatua, esimerkiksi kalkkikiveä.
Jos kallioperän kiviaines on kovin huonosti lämpöä johtavaa, voi käydä niinkin, että laskentaohjelma antaa alimitoitetun kaivon.
Tarkimman mitoituksen saa tekemällä koekaivolle kuormitusmittaus,
esimerkiksi TRT -mittaus.
On myöskin hyvä muistaa, että kaivoa ympäröivän kallioperä lämpötila laskee muutaman ensimmäisen vuoden aikana.
Tämä näkyy siinä, että kaivosta tulee ensimmäisenä vuonna lämpöisempää kiertonestettä ylös, kuin seuraavina vuosina.
Selvästi näkyvää kallioperän lämpötilan laskua on havaittavissa ensimmäisten 3 - 5 vuoden aikana.
Ensimmäisten vuosien aikainen lämpötilan lasku on luokassa noin 1 - 2 - 3 astetta, kallioperän laadusta ja lämpökuormasta riippuen.
Lasku on nopeampaa ensimmäisinä vuosina ja vähenee vuosien kuluessa.
Lämpötilan laskeminen kuitenkin jatkuu niin kauan, kun kaivoa kuormitetaan.
Kuvatekstin käännös.:- Jahre = vuodet
- ungestörte Bodentemperatur = häiriintymätön maan lämpötila
-
mit Regenerierung = kun lämpöä on ladattu maaperään
-
ohne Regenerierung = kun lämpöä ei ole ladattu maaperään
Siis:
jos kaivon teho riittää ensimmäisena vuotena hyvin,
niin se ei riitäkään enään yhtä hyvin seuraavana vuotena!
