Korkea menoveden lämpötila ja kiertovesipumpun riittävyys

[Enter]

Foorumin innoittamana olen alkanut perehtymään omaan lämmitysjärjestelmään, jossa on selkeästi säädettävää… Perusongelmana on mielestäni liian suuri menoveden lämpötila (n. 32c / ulkolämpö 0c ja käyrän huippu 44c, lattialämpö). Tällä käyrällä lämmöt kyllä riittävät, tosin yläkerta jää hieman alakertaa viileämmäksi, ja toisaalta alakerran lämpötilaa olisi vara vaikka pienentääkin.

Oma teoria on, että ”hullunkierron” pumppu (Wilo Smart 25/6) ei nykyisillä jakotukkien säädöillä jaksa kierrättää vettä riittävästi. Pumppu on asennettu paluukiertoon ja säädetty täysille, eli asentoon kolme. Vaikuttaisi, että osa kierrosta menee hullunkierron putken kautta takaisin pumpulle, koska hullunkierron putki lämpenee lähes saman lämpöiseksi kuin menoveden putki (ei kait kuulu näin mennä?). Sihti on juuri putsattu, itse asiassa kerää jostain sen verran ”metallihileitä” sihtiin, että pitää sitäkin putsailla n. kuukauden välein.

Lauhdutinpumppua (Wilo taitaa sekin olla, mallista ei tarkkaa tietoa) ohjataan IVT:n ohjausyksiköltä automaattisesti siten, että lämpötilaero tulo/meno pysyy lauhduttimella n. 7c:ssa (käyttövedellä 5c:ssa). Olen kokeillut ajaa vakionopeudella, jolloin pumpun nopeus n. 60% tuottaa saman lopputuloksen.

Lattialämmityksen (Uponor 20mm) painehäviölaskelma antaa kokonaisvirtaamaksi 0,444 l/s ja kokonaispainehäviöksi 23,6 kpa, jolle Wilon hullunkierron pumpun pitäisi riittää? Todelliset säätöarvot lienevät kuitenkin jotain muuta, koska laskelmassa on mm. kaksi piiriä, joita ei ole edes olemassa (!). Virtausmittareita ei ole ja ”oikeita” laskelmia kyselen ensimmäiseltä omistajalta, joka on talon rakentanut/rakennuttanut. Kerroksittain säädöt kuitenkin jalkatuntumalla oikein hyvät, mutta yläkertaan voisi tosiaan pukata hieman enemmänkin lämpöä.

Summa summarum, onko ehdotuksia, kuinka saada käyrää matalammaksi ja yläkerta hieman lämpimämmäksi?

- jakotukkien säätäminen? Yläkerrassa on yksi jakotukki, josta oleskelutilat lämpiävät enimmäkseen yhdellä pitkällä piirillä (on täysin auki). Muut yläkerran piirit ovat jonkin verran lyhempiä ja kuristettu noin 2-3 kierrosta siten, että lämpö on tasainen. Alakerrassa on kaksi jakotukkia (märkätilat+KHH ja oleskelutila+MH) --> kaikkia alakerran piirejä kuristettu n. 2-3 kierrosta, lämpötilat silti varsin riittävät. Alakerrassa ei taida olla enää kuristamisen varaa yläkerran tasapainottamiseksi, koska vesi kiertää jo nyt (ainakin osittain) hullunkierron kautta.. Haastetta taitaa osaltaan lisätä se, että yläkerran huonekorkeus on melkein tuplat alakertaan (n. 4,4 m) ja ikkunapinta-alaa on reilusti --> vaatinee enemmän lämmitystehoa/virtausta? Mittailin tavallisella sisälämpömittarilla lämmityksen aikana jakotukeilta meno-paluuarvoja ja sain suuntaa-antavasti lämpötilaerojen keskiarvoksi yläkerrassa 6,4c, alakerrassa (märkätilat) 5,5 ja oleskelutilojen tukilta 9,5 (! märkätilojen tukilta lyhyt haara --> menoputki siksi lämpimämpi?) Piirien meno-paluu tältä tukilta tasaisesti n. 7,7. Pumpun näyttämä meno/paluu erotus lämmityspiiriltä kokonaisuudessaan n. 6,5 astetta.

- yläkerran kiertoon oma pumppu? (esim. ALPHA2 25-40). Tämän avulla yläkerran virtausta voisi lisätä alakertaa liikaa kuristamatta --> lämpökäyrää voisi pienentää ja ei lähtisi kiertämään hullunkiertoa? Vai olenko ihan metsässä tämän kanssa?

- hullunkierron fiksaaminen jotenkin?? Tarvitaan käsittääkseni IV-koneen jälkilämmitykseen

Husdatan olen ottanut käyttöön, käppyröitä saan tarvittaessa näkyviin jos noista jotain apua on. Pumppu vaikuttaisi olevan asetuksiltaan ok. Kytkentäerotukset ovat lähes tapissaan, jotta käynnistykset pysyy järkevinä (huonoon kiertoon viittaa tämäkin?). Termarit ovat käytössä auringon lämmön tasaamiseen, mutta normaalitilanteessa aina auki.

Talon tiedot:
- Rv. 2008, lämmitettävä ala n. 175 neliötä / 650 kuutiota, Keski-Suomi
- Rinnetalo, alakerta eristeharkko ja yläkerta lamellihirsi.
- Uponor 20mm lattialämmitys, rakenteena betoni, pinnassa enimmäkseen laatta
- pumppu IVT Greenline HE C9

Kiitoksia etukäteen kommenteista! Hieman opettelua vielä tämän kanssa ja olisi hyvä perehtyä asiaan itsekin, ennen kuin alan tilaamaan ammattilaisia paikalle

[tk-]

Onko lämpötila noilla asetuksilla kuitenkin jatkuvasti sopiva sisällä? Voi olla, ettei tuon menoveden lämpöä leikkaamalla mitään kovin merkittävää hyötysuhteen paranemista saataisi aikaan, varsinkaan jos sitä varten joutuisi uuden pumpunkin asentamaan. Ensimmäisenä lähtisin esim. ilmanvaihdon kautta selvittelemään mahdollisia syitä suureen lämmitystarpeeseen (jos sellainen nyt edes on kyseessä).

Tuota hullunkierron balanssia voi hakea sisäisen ja ulkoisen pumpun keskinäisillä säädöillä (sisäistä pienemmälle). Tällaisessa tasapainottamattomassa systeemissä joutunee tekemään hieman kompromissia optimideltan ja tuon "oikaisevan" vesimäärän kesken. Toki sisäisen pumpun pienentäminen nostaa lämpöeroa lauhduttimella, mutta toisaalta sitten taas suurempi osa vedestä kiertää lattialenkin kautta takaisin pumpulle.

Ei tuo 32 astetta nollakelissä nyt vielä hirveän suurelta kuulosta, käyrä on ehkä pykälää turhan jyrkkä ja sitä kannattaa tietysti kokeilla riittäisikö pienempikin käyrä pitämään talossa lämmöt vielä kovemmilla pakkasilla.

[euroshopperi]

Mulla on juurikin 2 pumppua. Ylä- ja alakerta toimii hienosti niillä erikseen. Molemmat on 25-60 alpha joissa tarvittaessa saa suuremmankin kierron mutta taipuvat kyllä yhtä alas, kuin se pienempikin pumppu.

[tk-]

- yläkerran kiertoon oma pumppu? (esim. ALPHA2 25-40). Tämän avulla yläkerran virtausta voisi lisätä alakertaa liikaa kuristamatta --> lämpökäyrää voisi pienentää ja ei lähtisi kiertämään hullunkiertoa? Vai olenko ihan metsässä tämän kanssa?

Mietin vaan tuota, että eikö yksi isompi pumppu ajaisi saman asian, sitten vaan linjasäädöillä kuristelisi tuota alakerran kiertoa jo ennen jakotukkia. Tuleeko se sitten edullisemmaksi asentaa uusi pienempi pumppu vanhan rinnalle kuin vaihtaa vanha isommaksi? Lopputulos on kuitenkin sama, eli pumppauskapasiteettia verkkoon kasvatetaan.

Ongelmallisin tuossa kuitenkin tullee olemaan tuo ison tilan pitkä kierto, mihin voi olla vaikeaa saada lisää virtausta kovinkaan merkittävästi. Ja tuo Uponorinkin laskema kokonaisvirtaama 0,444l/s on jo suurempi kun pumpun nimellisvirtaama 0,31l/s, eli onko kovinkaan mielekästä lisätä noiden lattiapiirien virtausta nykyisestä?

[Matias]

Vaikuttaisi, että osa kierrosta menee hullunkierron putken kautta takaisin pumpulle, koska hullunkierron putki lämpenee lähes saman lämpöiseksi kuin menoveden putki (ei kait kuulu näin mennä?).

Ilmeisesti tämä tilanne on vain kompressorin käydessä?

Siihen auttaisi jos hullukiertoputkessa olisi yksisuunta (takaisku) venttiili joka sallii virtauksen ulkoiselta kiertopumpulta paluuputkesta menoputkeen mutta estäisi sisäisen kiertopumpu ja kompressorin käydessä virtauksen menoputkesta paluuputkeen ennen lattiakiertoa.

Jonkinlaisen testin voisi tehdä siten että sulkee hullunkierto ohitusputken jolloin kaikki virtaus kiertää lauhduttimen kautta,tosin tässä lattiapiirissä ei vesi kierrä käyttöveden lämmityksen aikana

[peki]

Foorumin innoittamana olen alkanut perehtymään omaan lämmitysjärjestelmään, jossa on selkeästi säädettävää… Perusongelmana on mielestäni liian suuri menoveden lämpötila (n. 32c / ulkolämpö 0c ja käyrän huippu 44c, lattialämpö). Tällä käyrällä lämmöt kyllä riittävät, tosin yläkerta jää hieman alakertaa viileämmäksi, ja toisaalta alakerran lämpötilaa olisi vara vaikka pienentääkin.

Oma teoria on, että ”hullunkierron” pumppu (Wilo Smart 25/6) ei nykyisillä jakotukkien säädöillä jaksa kierrättää vettä riittävästi. Pumppu on asennettu paluukiertoon ja säädetty täysille, eli asentoon kolme. Vaikuttaisi, että osa kierrosta menee hullunkierron putken kautta takaisin pumpulle, koska hullunkierron putki lämpenee lähes saman lämpöiseksi kuin menoveden putki (ei kait kuulu näin mennä?). Sihti on juuri putsattu, itse asiassa kerää jostain sen verran ”metallihileitä” sihtiin, että pitää sitäkin putsailla n. kuukauden välein.

Lauhdutinpumppua (Wilo taitaa sekin olla, mallista ei tarkkaa tietoa) ohjataan IVT:n ohjausyksiköltä automaattisesti siten, että lämpötilaero tulo/meno pysyy lauhduttimella n. 7c:ssa (käyttövedellä 5c:ssa). Olen kokeillut ajaa vakionopeudella, jolloin pumpun nopeus n. 60% tuottaa saman lopputuloksen.

Lattialämmityksen (Uponor 20mm) painehäviölaskelma antaa kokonaisvirtaamaksi 0,444 l/s ja kokonaispainehäviöksi 23,6 kpa, jolle Wilon hullunkierron pumpun pitäisi riittää? Todelliset säätöarvot lienevät kuitenkin jotain muuta, koska laskelmassa on mm. kaksi piiriä, joita ei ole edes olemassa (!). Virtausmittareita ei ole ja ”oikeita” laskelmia kyselen ensimmäiseltä omistajalta, joka on talon rakentanut/rakennuttanut. Kerroksittain säädöt kuitenkin jalkatuntumalla oikein hyvät, mutta yläkertaan voisi tosiaan pukata hieman enemmänkin lämpöä.

Summa summarum, onko ehdotuksia, kuinka saada käyrää matalammaksi ja yläkerta hieman lämpimämmäksi?

- jakotukkien säätäminen? Yläkerrassa on yksi jakotukki, josta oleskelutilat lämpiävät enimmäkseen yhdellä pitkällä piirillä (on täysin auki). Muut yläkerran piirit ovat jonkin verran lyhempiä ja kuristettu noin 2-3 kierrosta siten, että lämpö on tasainen. Alakerrassa on kaksi jakotukkia (märkätilat+KHH ja oleskelutila+MH) --> kaikkia alakerran piirejä kuristettu n. 2-3 kierrosta, lämpötilat silti varsin riittävät. Alakerrassa ei taida olla enää kuristamisen varaa yläkerran tasapainottamiseksi, koska vesi kiertää jo nyt (ainakin osittain) hullunkierron kautta.. Haastetta taitaa osaltaan lisätä se, että yläkerran huonekorkeus on melkein tuplat alakertaan (n. 4,4 m) ja ikkunapinta-alaa on reilusti --> vaatinee enemmän lämmitystehoa/virtausta? Mittailin tavallisella sisälämpömittarilla lämmityksen aikana jakotukeilta meno-paluuarvoja ja sain suuntaa-antavasti lämpötilaerojen keskiarvoksi yläkerrassa 6,4c, alakerrassa (märkätilat) 5,5 ja oleskelutilojen tukilta 9,5 (! märkätilojen tukilta lyhyt haara --> menoputki siksi lämpimämpi?) Piirien meno-paluu tältä tukilta tasaisesti n. 7,7. Pumpun näyttämä meno/paluu erotus lämmityspiiriltä kokonaisuudessaan n. 6,5 astetta.

- yläkerran kiertoon oma pumppu? (esim. ALPHA2 25-40). Tämän avulla yläkerran virtausta voisi lisätä alakertaa liikaa kuristamatta --> lämpökäyrää voisi pienentää ja ei lähtisi kiertämään hullunkiertoa? Vai olenko ihan metsässä tämän kanssa?

- hullunkierron fiksaaminen jotenkin?? Tarvitaan käsittääkseni IV-koneen jälkilämmitykseen

Husdatan olen ottanut käyttöön, käppyröitä saan tarvittaessa näkyviin jos noista jotain apua on. Pumppu vaikuttaisi olevan asetuksiltaan ok. Kytkentäerotukset ovat lähes tapissaan, jotta käynnistykset pysyy järkevinä (huonoon kiertoon viittaa tämäkin?). Termarit ovat käytössä auringon lämmön tasaamiseen, mutta normaalitilanteessa aina auki.

Talon tiedot:
- Rv. 2008, lämmitettävä ala n. 175 neliötä / 650 kuutiota, Keski-Suomi
- Rinnetalo, alakerta eristeharkko ja yläkerta lamellihirsi.
- Uponor 20mm lattialämmitys, rakenteena betoni, pinnassa enimmäkseen laatta
- pumppu IVT Greenline HE C9

Kiitoksia etukäteen kommenteista! Hieman opettelua vielä tämän kanssa ja olisi hyvä perehtyä asiaan itsekin, ennen kuin alan tilaamaan ammattilaisia paikalle

Itsellä melkein samanlainen systeemi ja toimii ihan ok.
Miksi ulkonen pumppu on paluuputkessa? Itsellä pumppu on hullunkierron S muotoisen putken jälkeen menoputkessa.
Mistä tuo metallihile tulee? Ei pitäisi tuon ikäisessä enää tulla mitään kökköjä sihtiin.
Tukkivat aika tehokkaasti jakotukin.
Mulla noin nollakelillä meno 37c lauhduttimen jälkeen ja laimenee hullunkierron jälkeen 3-4C.
Oletko  kokeillut tiputtaa ulkosen pumpun nopeutta ja  ensin kaikki piirit täysin auki.

[Enter]

Onko lämpötila noilla asetuksilla kuitenkin jatkuvasti sopiva sisällä?

Lämpötila on sinällään ihan riittävä sisällä, ehkä kovemmilla pakkasilla käyrää voisi hieman laskeakin. Alakerta on aika tasaisesti n. 22-23 asteessa, ylhäällä noin 21. Tätä eroa olisi tarkoitus tosiaan tasata ihan asumismukavuuttakin ajatellen, jos se tällä kokoonpanolla tai pienin muutoksin jotenkin onnistuisi (muuten kuin liikaa kuristelemalla ja käyrää nostamalla)..

Ensimmäisenä lähtisin esim. ilmanvaihdon kautta selvittelemään mahdollisia syitä suureen lämmitystarpeeseen (jos sellainen nyt edes on kyseessä).

Ilmanvaihto vaikuttaisi olevan säädetty siten, että lämpö ei merkittävästi nouse yläkertaan (märkätilat ja KHH siis alhaalla). Voinee vaikuttaa osaltaan koko hommaan? Kokonaiskulutus kaikelle sähkölle oli viime vuodelta tasan 14000 kwh, josta jonkin verran on vienyt varmasti ILP:lla jäähdyttäminen kesällä ja erillisen ulkorakennuksen lämmitys talvella (n.12 neliötä / 15 astetta, n. 1000w patterilla). En tiedä paljon talon lämmitystarpeen osuus koko potista sitten on, mutta odotin itse asiassa kulutukseksi hieman enemmän.

Pitää testailla ajan kanssa tuota sisäisen pumpun pienentämistä (deltan suurentamista). Aiemmissa testeissä en juuri saanut eroa nykyiseen sisälämpötilaan tai tarvittavaan lämpökäyrään, mutta voi olla että olin liian hätäinen muutosten kanssa

Mietin vaan tuota, että eikö yksi isompi pumppu ajaisi saman asian, sitten vaan linjasäädöillä kuristelisi tuota alakerran kiertoa jo ennen jakotukkia.

Ongelmallisin tuossa kuitenkin tullee olemaan tuo ison tilan pitkä kierto, mihin voi olla vaikeaa saada lisää virtausta kovinkaan merkittävästi. Ja tuo Uponorinkin laskema kokonaisvirtaama 0,444l/s on jo suurempi kun pumpun nimellisvirtaama 0,31l/s, eli onko kovinkaan mielekästä lisätä noiden lattiapiirien virtausta nykyisestä?

Voisi olla hyvä vaihtoehto isomman kiertopumpun vaihtaminenkin, helpommin tuon ainakin saisi paikalleen. Virtaukset ovat tosiaan mitä todennäköisimmin tällä hetkellä jotain muuta kuin suunnitelman mukaiset.. Tuo yläkerran pitkä piiri vaikuttaa merkittävästi koko kerroksen lämpötilaan. On vielä isojen ikkunoiden kohdalla, jolloin saisi olla muutenkin kaikista lämpimin piiri (ikkunoiden edessä tosin putket taitavat ollakin tiheämmässä). Jonkin verran virtausta tuonne pitäisi saada lisää, jotta olisi hyvä, mutta en sitten tiedä onko järkevästi toteutettavissa.

Ilmeisesti tämä tilanne on vain kompressorin käydessä?

Siihen auttaisi jos hullukiertoputkessa olisi yksisuunta (takaisku) venttiili joka sallii virtauksen ulkoiselta kiertopumpulta paluuputkesta menoputkeen mutta estäisi sisäisen kiertopumpu ja kompressorin käydessä virtauksen menoputkesta paluuputkeen ennen lattiakiertoa.

Kompressorin käydessä siis osa kiertää takaisin pumpulle, ainakin jos pidän sisäisen pumpun siten, että lauhduttimella delta noin 7 astetta. Tätä kasvattamalla saan varmastikin jossain vaiheessa kierron suoraan menoputkelle (pitää tutkia lisää).

Miksi ulkonen pumppu on paluuputkessa? Itsellä pumppu on hullunkierron S muotoisen putken jälkeen menoputkessa.
Mistä tuo metallihile tulee? Ei pitäisi tuon ikäisessä enää tulla mitään kökköjä sihtiin.
Tukkivat aika tehokkaasti jakotukin.
Mulla noin nollakelillä meno 37c lauhduttimen jälkeen ja laimenee hullunkierron jälkeen 3-4C.
Oletko  kokeillut tiputtaa ulkosen pumpun nopeutta ja  ensin kaikki piirit täysin auki.

En tiedä miksi pumppu on paluuputkessa, onkohan tuolla merkitystä asiaan? Jäi mainitsematta, että maalämpö on asennettu vasta v. 2011 sähkölämmityksen tilalle. Käytin asentajia paikalla tuosta hileestä ja olivat sitä mieltä, että ei syytä huoleen (putkitukset on tehty ahtaalle, paljon taitoksia ja liitoksia joista ilmeisesti irronnut). Voi olla, että on vanhan järjestelmän perujakin, en omistanut taloa vielä muutoksen aikaan. Toivon mukaan loppuu jossain vaiheessa.

Ulkoisen pumpun nopeutta olen kokeillut 1:llä ja 2:lla, lämpö ei riitä sisällä tuolloin. Piirikohtaisia säätöjä siis en kuitenkaan ole avannut.

Pikkusen eriskummalliselta vaikuttaa kytkentä. Voisiko siihen hullunkierron putkeen laittaa sulkuhanan? Hullunkierron saisi sitten tarvittaessa auki ja kiinni. En tiedä onko järkevää. Täälläkin saisi hullunkierron shuntilla, mutta ei ole ollut sellaiselle käytölle tarvetta.

Hullunkierron putki on näköjään hitsattu kiinni, eikä tuossa ole sulkuja.. Tuo Matiaksen esittämä takaiskuventtiili voisi olla yksi vaihtoehto?

[peki]

Onko ulkonen pumppu asennettu ennen vai jälkeen hullunkierron haaraa ennen kuin putki menee pumpun sisälle?

[tk-]

Pitää testailla ajan kanssa tuota sisäisen pumpun pienentämistä (deltan suurentamista). Aiemmissa testeissä en juuri saanut eroa nykyiseen sisälämpötilaan tai tarvittavaan lämpökäyrään, mutta voi olla että olin liian hätäinen muutosten kanssa

Itse kanssa kokeilin aikanaan kaikkea 5 ja 10 väliltä. Mitä pienemmällä sisäinen pumppu ja isompi delta lauhduttimelle, sitä enemmän vettä "oikaisi" puskurin kautta takaisin lattiakiertoon. Mitä isommalla sisäinen pumppu ja mitä pienempi delta, sitä vähemmän oikaisee puskurin kautta ja jossain vaiheessa tullaan tuohon tilanteeseen, että virtaus kääntyy toisinpäin, eli puskurin kautta takaisin suoraan pumpulle. Puskurin jälkeiseen menolämpöön en käytännössä saanut minkäänlaista muutosta. Eli mieluummin ulkoisen ja sisäisen pumpun suhteet niinpäin, että ulkoinen menoanturi näyttää asteen-pari lauhdutinmenon alle, eli pumpulle tulee pelkkää lattioissa jäähtynyttä vettä.

Hullunkierron putki on näköjään hitsattu kiinni, eikä tuossa ole sulkuja.. Tuo Matiaksen esittämä takaiskuventtiili voisi olla yksi vaihtoehto?

Meillä Niben pumppu eli sama vaihtoventtiililogiikka. Niben kiinteistölämpöpumppumies kävi tuota meidän pumppua kesällä ihmettelemässä ihan muusta syystä, mutta kysyin häneltä samalla kun putkimies oli ehdottanut juuri tuollaisen takaiskun laittoa. Kertoi, ettei sitä kannata laittaa, koska kesällä kun suuri osa lattiapiireistä on toimilaitteen sulkemina on vaikeaa saada riittävä virtaus lattiapiirien läpi. Oletuksena, että haluaa esimerkiksi kylppäriin mukavuuslämmityksen, eli lämmitystä kuitenkin tarvitaan.

[Enter]

Onko ulkonen pumppu asennettu ennen vai jälkeen hullunkierron haaraa ennen kuin putki menee pumpun sisälle?

On asennettu ennen tuota haaraa, eli siis lämmityspiirin paluuputkelta päin katsottuna ulkoinen pumppu - hullunkierron haara - pumpun sisälle menevä putki.

Voisikos alakerran piirejä kuristaa että sinnekin saataisiin sama 21 lämpötila kuin yläkertaan?

Pesutiloja ei varmaan kärsi enää kiristää, jotta säilyy riittävän lämpimänä, mutta muista tiloista varmaan olisikin vielä hieman varaa. Lämpökäyrää en taida saada näin laskettua, mutta tietysti saisi lämmön tasaisemmaksi kerrosten välillä.

Itse kanssa kokeilin aikanaan kaikkea 5 ja 10 väliltä. Mitä pienemmällä sisäinen pumppu ja isompi delta lauhduttimelle, sitä enemmän vettä "oikaisi" puskurin kautta takaisin lattiakiertoon. Mitä isommalla sisäinen pumppu ja mitä pienempi delta, sitä vähemmän oikaisee puskurin kautta ja jossain vaiheessa tullaan tuohon tilanteeseen, että virtaus kääntyy toisinpäin, eli puskurin kautta takaisin suoraan pumpulle. Puskurin jälkeiseen menolämpöön en käytännössä saanut minkäänlaista muutosta. Eli mieluummin ulkoisen ja sisäisen pumpun suhteet niinpäin, että ulkoinen menoanturi näyttää asteen-pari lauhdutinmenon alle, eli pumpulle tulee pelkkää lattioissa jäähtynyttä vettä.

Meillä Niben pumppu eli sama vaihtoventtiililogiikka. Niben kiinteistölämpöpumppumies kävi tuota meidän pumppua kesällä ihmettelemässä ihan muusta syystä, mutta kysyin häneltä samalla kun putkimies oli ehdottanut juuri tuollaisen takaiskun laittoa. Kertoi, ettei sitä kannata laittaa, koska kesällä kun suuri osa lattiapiireistä on toimilaitteen sulkemina on vaikeaa saada riittävä virtaus lattiapiirien läpi. Oletuksena, että haluaa esimerkiksi kylppäriin mukavuuslämmityksen, eli lämmitystä kuitenkin tarvitaan.

Tuossa voisi olla säädön paikka, pitää tunnustella millä deltalla alkaa kiertää oikein. Kesällä lämpiää tosiaan kylppäri ja muut kiinni.

P.S. Tuossa Wilon pumpussa on jokin "smart" ominaisuus, jonka älykkyys ei ole itselle täysin auennut Mitenhän tuo vaikuttaa tähän säätämiseen?

[peki]

Tuolla 20mm putkella on muistaakseni max piirin pituus 60m. Tiedätkö mikä oleskelutilojen piirin pituus on?
Jotenki tuntuu ettei nesteet kierrä ja sitä on kompensoitu vuosien varrella nostamalla lähtevän veden lämpötilaa.
Huuhtelisin järjestelmän, koska ei tuosta neljän vuoden jälkeen mitään hippuja sihtiin pitäisi tulla.
Kuva käppyrästä olisi kiva

[euroshopperi]

Maximi pituus 60 m on kyllä 10 mm putkelle. 20 mm taitaa syöttää jo 100 m lenkkiä.

[fraatti]

Maximi pituus 60 m on kyllä 10 mm putkelle. 20 mm taitaa syöttää jo 100 m lenkkiä.

Mullakin on lattilämmityssuunnitelmassa 90m piiri 16mm putkella.. että sellasta...

[Enter]

Tuolla 20mm putkella on muistaakseni max piirin pituus 60m. Tiedätkö mikä oleskelutilojen piirin pituus on?
Jotenki tuntuu ettei nesteet kierrä ja sitä on kompensoitu vuosien varrella nostamalla lähtevän veden lämpötilaa.
Huuhtelisin järjestelmän, koska ei tuosta neljän vuoden jälkeen mitään hippuja sihtiin pitäisi tulla.
Kuva käppyrästä olisi kiva

Tuon pitkän piirin pituus on laskelmissa ja talon piirustuksissa 67 metriä. MUTTA, piirustuksissa tuota tilaa jatkaa 36 metriä pitkä piiri, jota ei siis ole olemassa  Tämä suunnitelman piiri on keittiön ja oleskelutilan "risteyksessä". Mitään tästä alasta ymmärtämättä, suunnitelmaan lienee tehty sellainen muutos, että keittiön piiriä (suunnitelmassa 39 m) ja tätä pitkää 67 m:n piiriä on molempia jonkin verran jatkettu. Tämä ihan vaan siltä pohjalta, mitä tulee piirustuksia tuijotellessa mieleen. En usko, että keittiön piiriä on yksistään jatkettu, koska piiristä on puolet kuristettu ja lämpötilat ok. Tämä kuitenkin selvinnee, jos saan oikeat suunnitelmat/laskelmat käsiini.

Tuon järjestelmän huuhtelun tosiaan viime vuonna tilasinkin, mutta näkivät parhaimmaksi (minulle edullisimmaksi) kokeilla vielä jonkin aikaa sihtiä putsailemalla.. Talvella jo näytti, että säilyy melko hyvin puhtaana, mutta viime viikolla oli taas aika paljon tavaraa. Termostaateilla on pakko tasailla kevätaurinkoa, voisikohan piirien sulku/avaus vaikuttaa siihen että tavara lähtee liikkeelle??

Pitääpä laittaa testipäivät käyntiin ja käppyröitä tulemaan Laitan termarit täysille ja tarkastan vielä asetukset joilla ajellaan, taidan tsekata vielä varmuuden vuoksi tuon sihdinkin.

[peki]

Anteeksi tuo piirin max mitta. Tässä kuitenkin esimerkki miten asiat muuttuu.
Oma olohuone 36 m2. Piti laittaa kaksi piiriä kun yhdellä olisi tullut liian pitkä. Toinen piiri 86m ja toinen 62m.
Eli piirien yhteispituus 148m.
Nykyisin ohjeessa on 120m yhdellä lenkillä vastaavalle 36m2 tilaan. Uuden talon eristeet on siis otettu huomioon tässäkin.
Tai sitten hyvän eristävyyden hyöty on syöty alimitoitetuilla piireillä.

[Enter]

Oma olohuone 36 m2. Piti laittaa kaksi piiriä kun yhdellä olisi tullut liian pitkä. Toinen piiri 86m ja toinen 62m.
Eli piirien yhteispituus 148m.

Jos tuota minun suunnitelmaa on muutettu yhtään järkevästi (eli siten, että tuo piiri jota ei nyt ole, on jaettu keittiön ja oleskelutilan kesken), minulla taitaa olla aikalailla saman pituiset piirit. Noilla mitoilla itselläkin pitäisi hienosäätö onnistua hyvin. Perimmäinen ongelma omassa lämmönjaossa lienee kuitenkin muualla, kuten alhaalta käy ilmi

Mulla noin nollakelillä meno 37c lauhduttimen jälkeen ja laimenee hullunkierron jälkeen 3-4C.

Vertailukohtana, paljonko sinulla on menoveden pyynti esim. nollakelillä ja kovemmilla pakkasilla?

...ja sitten noihin testiajojen tuloksiin. Ongelmana ei taidakaan olla Wilon riittämättömyys, vaan sihdin tukkeutuminen (niin nololta kun tämä kuulostaakin ). Vaikka sihdin putsauksesta ei ollutkaan montaa päivää, oli siihen ehtinyt tulla pohjalle jonkin verran taas hilettä. Ilmeisesti tuon hullunkierron kanssa mennään niin rajoilla, että pienikin määrä sakkaa alkaa rajoittamaan virtausta sen verran, että alkaa kiertämään väärään suuntaan. Kuva kertoo hyvin miten tilanne muuttuu  Lämpötilaerot piireiltä mitattuna näytti heti about suunnitelman mukaisia noin viittä astetta. Nyt vaan mietityttää, että mistä ihmeestä nuo hileet tulee?? Haisee voimakkaasti metallille ja on sellaista ohutta mustaa hilettä, joka murtuu tuhkaksi sormien välissä. Tuskin jakotukit tai mikään muukaan kuitenkaan ihan tukossa on, kun alkoi heti sihdin putsaamisen jälkeen kiertämään hyvin. Piirien putket tarkastin kirkkaalla valolla näkyviltä osin, näyttivät puhtailta. Sen laitoin merkille, että tuo sihti on palloventtiilissä hieman löysällä ja pääsee siis jonkin verran liikkumaan.. Venttiilin "sisäseinät" ovat karheat ja sormiin jää siitä tuota tuhkaa. Eihän tuosta vaan voisi irrota tuota sakkaa??

Liitteenä kuva, joka sisältää ennen- ja jälkeen tilanteen.

[peki]

Aika pätkissä tuo käy. Itsellä 6 käynnistystä vuorokaudessa ja sattumastartteja kv- ajoon, jos sauna yms paljon vettä kuluttava häppeninki 1-2 kpl.
KV- ajot olen estänyt 23-06 välillä ja viikonloppuisin klo 23-08.
Mulla nollakelillä pyynti 29.9C ja -30 38.5C. Tosin en ole testannut tuota kovan pakkasen lukemaa kun pakkasta ei ole ollut noin paljoo.
Joka tapauksessa näin käyrällä. Tuo kysymäsi mmenoveden lämpötila on aika sama kuin sun käppyröissä.

Itse ajelen 4,8K kytkentäerotuksella, eli nollakelillä pumppu pysähtyy kun paluu on 32.3C.
Itsellä piirit on ns levällään ja huonetermarit sitten katkoo jos jossain lämpö nousee liikaa.

Tuo postaamasi käppyrä on vähän huono kun ulkolämpötila nousi voimakkaasti ja sotkee vertailun.

[Enter]

Aika pätkissä tuo käy. Itsellä 6 käynnistystä vuorokaudessa ja sattumastartteja kv- ajoon, jos sauna yms paljon vettä kuluttava häppeninki 1-2 kpl.
KV- ajot olen estänyt 23-06 välillä ja viikonloppuisin klo 23-08.
Mulla nollakelillä pyynti 29.9C ja -30 38.5C. Tosin en ole testannut tuota kovan pakkasen lukemaa kun pakkasta ei ole ollut noin paljoo.
Joka tapauksessa näin käyrällä. Tuo kysymäsi mmenoveden lämpötila on aika sama kuin sun käppyröissä.

Itse ajelen 4,8K kytkentäerotuksella, eli nollakelillä pumppu pysähtyy kun paluu on 32.3C.
Itsellä piirit on ns levällään ja huonetermarit sitten katkoo jos jossain lämpö nousee liikaa.

Tuo postaamasi käppyrä on vähän huono kun ulkolämpötila nousi voimakkaasti ja sotkee vertailun.

Kiitti tiedoista. Pätkäkäyntiä olen yrittänyt hillitä kytkentäerotuksilla, jonka säädöt taitavat olla minulla hieman erilaiset (yksinkertaisesta asiasta on tehty hankala). Asetuksina tällä hetkellä pienin 3,0K, suurin 25K ja aikaero 20. Manuaalin mukaan ohjautuu minulla vain menoveden T1 lämpötilan mukaan.

Piirejä on kuristettu sen verran, että varmastikin lisää käynnistyksiä ja lattian varaavuus jää osin hyödyntämättä. Kun nyt on logit päällä ja jonkin verran aikaakin testailla, niin muutin piirit auki ja kokeilen saisinko säädettyä paremmaksi. Tuo sakkaongelma pitäisi myös saada kuntoon, mutta pitänee teettää huuhtelu vasta kesällä, jos en muuta keksi. Käyttöveden lämmityksestä saisin noita käyntejä helposti pois, mutta on nyt säädetty mukavuuspainotteisesti (kierto päällä päivällä ja lämmittää myös yöllä).

Ilmeisesti sinulla on käytössä erillinen varaaja kun pääset noin pieniin käynnistysmääriin? Onko muuten ollut ongelmia pidempien piirien viileyden kanssa avoimilla piireillä?

[peki]

Kiitti tiedoista. Pätkäkäyntiä olen yrittänyt hillitä kytkentäerotuksilla, jonka säädöt taitavat olla minulla hieman erilaiset (yksinkertaisesta asiasta on tehty hankala). Asetuksina tällä hetkellä pienin 3,0K, suurin 25K ja aikaero 20. Manuaalin mukaan ohjautuu minulla vain menoveden T1 lämpötilan mukaan.

Piirejä on kuristettu sen verran, että varmastikin lisää käynnistyksiä ja lattian varaavuus jää osin hyödyntämättä. Kun nyt on logit päällä ja jonkin verran aikaakin testailla, niin muutin piirit auki ja kokeilen saisinko säädettyä paremmaksi. Tuo sakkaongelma pitäisi myös saada kuntoon, mutta pitänee teettää huuhtelu vasta kesällä, jos en muuta keksi. Käyttöveden lämmityksestä saisin noita käyntejä helposti pois, mutta on nyt säädetty mukavuuspainotteisesti (kierto päällä päivällä ja lämmittää myös yöllä).

Ilmeisesti sinulla on käytössä erillinen varaaja kun pääset noin pieniin käynnistysmääriin? Onko muuten ollut ongelmia pidempien piirien viileyden kanssa avoimilla piireillä?

Ei ole mitään varaajia. Hyödynnän vaan tuon laatan massaa ja kv- ajot tekee aina lämmityskäynnin päätteeksi kuten sinulla. Tosin käyttövedessä  on
hystereesi 12C, eli aika viileeksi päästää manttelin ennenkuin alkaa lämmittämään. Kumma kyllä nuokaan asetukset ei vaikuta oikeestaan mitään
käyttöveden riittävyyteen. Tosin helpohkosti tulee sitten noin puolen tunnin kv- ajoja jos vettä käytetään enempi.
Tuo säätäminen on todella hyvällä mallilla tuossa vanhassa Regossa, muutamaa puutetta lukuunottamatta.

Pieni korjaus, käyntikertoja 5kpl vuorokauteen. Pitkähköt käyntiajat (1.5h) ehtii ehkä lämmittämään laattaa syvemmältä ja varaavuus tuota kautta on hyvä.

Pitkät piirit ei sinänsä haittaa, mutta olohuoneen 7 kpl 1,1#2,4m ikkunoiden edessä on hieman viileämpää vaikka
putkisto on tiheämpi laatassa ulkoseinillä. Rakenne siis vuotaa enemmän kuin laatasta on mahdollista saada luovutustehoa.
Lisäksi parketti eristää olkkarissa vielä lisää ja aiheuttaa epäsuhteeseen vielä lisää kerrointa.

Voiko tuota ohjausta muuttaa paluun mukaan tapahtuvaksi? Anturin paikkaa muuttamalla asia on helposti tehtävissä.
Tuosta ulkosen pumpun sijoituksesta sen verran että paluuputkessa ollessaan vaikutus lauhduttimen lämpöihin on välitön.
Menoputkessa ollessaan taas veden täytyy kiertää ensin laatan kautta ennenkuin alkaa päästämään kiertoa väärään suuntaan
oikaisuputkea pitkin.

[tk-]

Tuosta ulkosen pumpun sijoituksesta sen verran että paluuputkessa ollessaan vaikutus lauhduttimen lämpöihin on välitön.
Menoputkessa ollessaan taas veden täytyy kiertää ensin laatan kautta ennenkuin alkaa päästämään kiertoa väärään suuntaan
oikaisuputkea pitkin.

Saisiko tuohon vähän selvennystä? Eikö se ole sama missä kohdin ulkoista piiriä pumppu on jos on kuitenkin ennen puskuripaluun liitosta? Ja jos tuo olisi sen jälkeen, niin silloinhan vesi ei kiertäisi puskurin ulkopuolella ollenkaan. Olen ymmärtänyt, että on vähän "koulukuntakysymys", aiemmin nuo on ilmeisesti ollut tapana laittaa paluupuolelle kun pumpattavan veden lämpö on siellä pienempi, mutta varsinkin lattialämmitysjärjestelmän matalilla menolämmöillä taitaa olla samantekevää? Vai onko tuossa lipsahtanut kirjoitusvirhe ja tarkoitus ollut puhua ulkoisesta anturista?

[Enter]

Pieni korjaus, käyntikertoja 5kpl vuorokauteen. Pitkähköt käyntiajat (1.5h) ehtii ehkä lämmittämään laattaa syvemmältä ja varaavuus tuota kautta on hyvä.

Tuo on aika hyvin, vertailuna ostohetkellä omassa talossa noin 50 käynnistystä päivässä! Voihan tuo kompura olla jo nyt aika lopussa, kolme vuotta on naputtanut aika tiheään. Sitä suuremmalla syyllä pitäisi saada lämmönjako ja asetukset kohdalleen.

Voiko tuota ohjausta muuttaa paluun mukaan tapahtuvaksi? Anturin paikkaa muuttamalla asia on helposti tehtävissä.
Tuosta ulkosen pumpun sijoituksesta sen verran että paluuputkessa ollessaan vaikutus lauhduttimen lämpöihin on välitön.
Menoputkessa ollessaan taas veden täytyy kiertää ensin laatan kautta ennenkuin alkaa päästämään kiertoa väärään suuntaan
oikaisuputkea pitkin.

Ohjausta ei pysty muuttamaan paluun mukaan ohjelmallisesti. Anturia ei oikein kärsi lähteä siirtämään, varsinkin kun on vielä takuuta jäljellä Pystyn säätämään kuitenkin kytkentäerotuksilla vielä jonkin verran tuota käynti/lepoaika-suhdetta. Tehdasasetuksilla, johon tuo kytkentäero oli asennuksen jälkeen mitä ilmeisemmin jätetty, käy aivan liian tiheään. Alan säätämään tuota kunhan piireille on löytynyt oikeat säädöt. Tuota pumpun sijoitusta rupesin miettimään itsekin, ja olen samoilla linjoilla tk-:n kanssa ettei tuolla ole merkitystä?

P.S. Testipäivät jatkuu, toistaiseksi piirien alkuperäiset säädöt näyttävät olleen ainakin asumismukavuudeltaan hyvin kohdallaan. Avoimet piirit näyttävät vaikuttavan yllättävän vähän pumpun käyntijaksoihin, mutta laitan myöhemmin käppyrää Samalla tuli tarkasteltua yläkerran oleskelutilan ILP:a, jossa näyttää muuten olevan yllättävän hyvä COP ainakin mainoksissa (2,1-5,1 asteessa -18 +7). Helppo (no joo, ei ehkä niin fiksu) ratkaisu säätöongelmiin olisi laittaa tuo päälle, saisin kyllä käyrän MLP:ltä paljonkin alemmaksi ja samalla yläkerran hyvinkin lämpimäksi

[tk-]

P.S. Testipäivät jatkuu, toistaiseksi piirien alkuperäiset säädöt näyttävät olleen ainakin asumismukavuudeltaan hyvin kohdallaan. Avoimet piirit näyttävät vaikuttavan yllättävän vähän pumpun käyntijaksoihin, mutta laitan myöhemmin käppyrää Samalla tuli tarkasteltua yläkerran oleskelutilan ILP:a, jossa näyttää muuten olevan yllättävän hyvä COP ainakin mainoksissa (2,1-5,1 asteessa -18 +7). Helppo (no joo, ei ehkä niin fiksu) ratkaisu säätöongelmiin olisi laittaa tuo päälle, saisin kyllä käyrän MLP:ltä paljonkin alemmaksi ja samalla yläkerran hyvinkin lämpimäksi

Ja kyllä tuossa varmaan, en tiedä joko teitkin, kannattaa tuota sisäistä pumppua reilusti tiputella. Olennaista on ettei yhtään vettä oikaisisi "lämmitysaikaan" suoraan pumpulle, eli lauhdutinpaluu on suunnilleen sama kuin ulkoinen paluu. Kokonaisuuden kannalta lienee fiksumpaa hieman tinkiä COP:sta ja pienentää lauhdutinvirtausta, kuin tehdä tuohon "hullunkiertoa" pumpun ja puskurin välille mikä lyhentää lämmityssykliä käynnistyksiä lisäten. Toki laskelmien perusteella tuon ulkoisen piirin pitäisi kyllä olla virtaamaltaan isompi kuin lauhduttimen nimellisvirtaus.

Voisikos tuota hieman omatoimisestikin "huuhtoa", eli kierrättäisi yksi piiri kerrallaan muut piirit suljettuna ja putsailisi sihtiä aina jokaisen piirin avaamisen ja sulkemisen välissä? Siinä toki menisi päivä harrastellessa, mutta luulisi suurimman osan töhnästä jäävän haaviin?   

[Enter]

Ja kyllä tuossa varmaan, en tiedä joko teitkin, kannattaa tuota sisäistä pumppua reilusti tiputella. Olennaista on ettei yhtään vettä oikaisisi "lämmitysaikaan" suoraan pumpulle, eli lauhdutinpaluu on suunnilleen sama kuin ulkoinen paluu. Kokonaisuuden kannalta lienee fiksumpaa hieman tinkiä COP:sta ja pienentää lauhdutinvirtausta, kuin tehdä tuohon "hullunkiertoa" pumpun ja puskurin välille mikä lyhentää lämmityssykliä käynnistyksiä lisäten. Toki laskelmien perusteella tuon ulkoisen piirin pitäisi kyllä olla virtaamaltaan isompi kuin lauhduttimen nimellisvirtaus.

Voisikos tuota hieman omatoimisestikin "huuhtoa", eli kierrättäisi yksi piiri kerrallaan muut piirit suljettuna ja putsailisi sihtiä aina jokaisen piirin avaamisen ja sulkemisen välissä? Siinä toki menisi päivä harrastellessa, mutta luulisi suurimman osan töhnästä jäävän haaviin?   

Joo kokeilin tuota lämpötilaeron kautta säätämällä --> jos sihdissä on vähänkin sakkaa (eli valitettavasti aika normitilanne), niin näköjään vaatii 8C:n asetuksen, että kiertää oikein. Puhtaalla sihdillä näyttäisi 7C:llakin toimivan hyvin ainakin vähän aikaa. Eli jos olen ymmärtänyt oikein, niin näyttäisi ulkoisen piirin virtaus olevan todellisuudessa lähempänä lauhduttimen nimellisvirtausta. Muuten ei luulisi sihdin pohjalla oleva vähäinen tauhka vaikuttavan noin paljon kiertosuuntaan? Nämä siis vain käsin kokeiltuna hullunkierron putkesta (putki kylmä --> kiertää oikein, lämpimänä päin vastoin).

Tuo oma huuhtominen voisi olla hyvä kokeilla, aikaa ja toistaiseksi innostustakin tähän hommaan löytyy Mitenhän muuten ilmauksen kanssa, joutuu kuitenkin availemaan noin aika paljon sihtiä? Tietääkseni ei ole mitään automaattisia ilmaimia käytössä. Toisaalta onpa tuota sihtiä kyllä availtu tähänkin mennessä.

Taitaa tosiaan se vika olla tuossa hullunkierrosta. Mitä virkaa sillä hullunkierrolla on?

Minulla toimii IV-koneen jälkilämmitys samasta kierrosta kuin lattialämmitys. Näin pysyy KV-jaksolla kierto tuossa IV-koneen patterissa. Taisi joku mainita, että kesällä on tarpeellinen myös pesutiloja lämmitellessä kun muut piirit ovat kiinni.

[tk-]

Joo kokeilin tuota lämpötilaeron kautta säätämällä --> jos sihdissä on vähänkin sakkaa (eli valitettavasti aika normitilanne), niin näköjään vaatii 8C:n asetuksen, että kiertää oikein. Puhtaalla sihdillä näyttäisi 7C:llakin toimivan hyvin ainakin vähän aikaa. Eli jos olen ymmärtänyt oikein, niin näyttäisi ulkoisen piirin virtaus olevan todellisuudessa lähempänä lauhduttimen nimellisvirtausta. Muuten ei luulisi sihdin pohjalla oleva vähäinen tauhka vaikuttavan noin paljon kiertosuuntaan? Nämä siis vain käsin kokeiltuna hullunkierron putkesta (putki kylmä --> kiertää oikein, lämpimänä päin vastoin).

Jos se tuolla 8c toimii aina oikeinpäin, niin se kannattanee säilyttää. Nibenkin ohje lauhdutindeltalle on 5-10 astetta, ja käsittääkseni COP:n ero on kymmenyksiä kun pysytään tuon rajan sisällä. Toki täällä kaikki mittaukset ovat sensuuntaisia, että suurimmalla mahdollisella lauhdutinvirtauksella kannattaa aina ajaa. Mutta tuo COP:n kymmenyksen merkitys on aika pieni jos sen seurauksena pumppu hajoaa 5v päästä vs. 15v kestävyys pidemmällä syklillä.

[peki]

Saisiko tuohon vähän selvennystä? Eikö se ole sama missä kohdin ulkoista piiriä pumppu on jos on kuitenkin ennen puskuripaluun liitosta? Ja jos tuo olisi sen jälkeen, niin silloinhan vesi ei kiertäisi puskurin ulkopuolella ollenkaan. Olen ymmärtänyt, että on vähän "koulukuntakysymys", aiemmin nuo on ilmeisesti ollut tapana laittaa paluupuolelle kun pumpattavan veden lämpö on siellä pienempi, mutta varsinkin lattialämmitysjärjestelmän matalilla menolämmöillä taitaa olla samantekevää? Vai onko tuossa lipsahtanut kirjoitusvirhe ja tarkoitus ollut puhua ulkoisesta anturista?

Ajatukseni on että ulkoinen pumppu menoputkessa hullunkirron jälkeen aiheuttaa alipaineen tulopuolella
Paluuputki asennus taas aiheuttaa ylipaineisen tilan koneella.
En tiedä onko tuossa mitään eroa toimivuuteen, mutta voisi ajatella että kököt pysyisi paremmin pois lauhdutinta tukkimasta.
Joo, ulkonen pumppu on aina ennen puskuria/hullunkietoa tai sen jälkeen.
Kummin on, kierääkö vesi imuttamalla vai ylipaineisena paremmin?
Jos katson tuota Enterin kuvaa ja omaa husdatan käppyrää niin ei tuossa ole epäselvyyttä.
Kummallakin laattaa, minulla tosin 120m2 ja Enterillä on vielä enemmän, eli pitäisi varaavuutta olla tuplat omaani.
Tuo yläkerta ei varastoi mitään kun litkun lämmöt tippuu 0,5C jos mittaan piirin alusta ja lopusta.

Vielä lisäys. Eikö Enterin tapauksessa litku ala kiertämään siinä vaiheessa väärään suuntaan kun lämmitypiirin vastus kasvaa
lauhdutinpiiriä suuremmaksi?
Minulla taas tuolla ei ole väliä kun kaikki neste joutuu pakotettuna kiertämään laatan kautta

Koitan siirtää jonkin kuvan tähän.

http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=4465.0;attach=542;image
Tuossa joku vanha kuva, mutta asia selvinnee.

[tk-]

Ajatukseni on että ulkoinen pumppu menoputkessa hullunkirron jälkeen aiheuttaa alipaineen tulopuolella
Paluuputki asennus taas aiheuttaa ylipaineisen tilan koneella.
En tiedä onko tuossa mitään eroa toimivuuteen, mutta voisi ajatella että kököt pysyisi paremmin pois lauhdutinta tukkimasta.
Joo, ulkonen pumppu on aina ennen puskuria/hullunkietoa tai sen jälkeen.
Kummin on, kierääkö vesi imuttamalla vai ylipaineisena paremmin?
Jos katson tuota Enterin kuvaa ja omaa husdatan käppyrää niin ei tuossa ole epäselvyyttä.
Kummallakin laattaa, minulla tosin 120m2 ja Enterillä on vielä enemmän, eli pitäisi varaavuutta olla tuplat omaani.
Tuo yläkerta ei varastoi mitään kun litkun lämmöt tippuu 0,5C jos mittaan piirin alusta ja lopusta.
Koitan siirtää jonkin kuvan tähän.

Ei kai tuollaisessa paineistetussa järjestelmässä ole väliä missä kohtaa pumppu piirissä on, kun kuitenkin pumpun tehtävä on vain voittaa piirin painehäviöt. Jos tuon puskurin tilalla olisi paineistamaton säiliö mistä joko imettäisiin tai pumpattaisiin, niin ehkä tuolla sitten olisi jo merkitystä. Mutta ei varmasti lämmitysjärjestelmän kiertoon vaikuta pumpun paikka, joku muu tuossa kierrossa nyt on ongelmana, tai sitten on järjestelmän ominaisuus ettei siedä optimaalisinta deltaa lauhduttimelle.

Mahdollisesti tuolla pitkässä piirissä on kiertänyt huonosti vesi vaikkapa hileestä johtuen --> lämpökäyrää on pitänyt nostaa --> pienempiä piirejä on pitänyt sulkea enemmän. Tai sitten vaan jostain muusta syystä tuo järjestelmä ei ole mitoitusvirtaamilla toiminut oikein ja tuon ulkoisen piirin todellinen virtaama on jotain muuta kuin 0,44l/s.

Miten iv-koneen patterin kierto? Sehän voisi olla yksi tapa saada lämpökäyrää alemmaksi jos tuloilmaa lämmittäisi hieman enemmän. Toki sen olisi varmaankin ilman sekoittumisen kannalta hyvä olla maksimissaan 18-19 -asteista ja jos tulokanavat on huonosti eristetty, niin ei varmaankaan kannata harakoille lämmitellä.

[peki]

Paljonko Enterillä on lämmityspiirin paine, jos sillä olisi merkitystä?

[Enter]

Vielä lisäys. Eikö Enterin tapauksessa litku ala kiertämään siinä vaiheessa väärään suuntaan kun lämmitypiirin vastus kasvaa
lauhdutinpiiriä suuremmaksi?

Juuri näin, tällöin osa menee lattiaan ja osa palaa suoraan takaisin pumpulle --> paluu- ja menovesi nousee nopeasti, tulee lyhyt käyntijakso. Tosin vaikka ei oikaisisikaan hullunkiertoa, nousee minulla tuo paluu- ja meno aika äkkiä...

Mahdollisesti tuolla pitkässä piirissä on kiertänyt huonosti vesi vaikkapa hileestä johtuen --> lämpökäyrää on pitänyt nostaa --> pienempiä piirejä on pitänyt sulkea enemmän. Tai sitten vaan jostain muusta syystä tuo järjestelmä ei ole mitoitusvirtaamilla toiminut oikein ja tuon ulkoisen piirin todellinen virtaama on jotain muuta kuin 0,44l/s.

Huuhteluoperaatio piiri kerrallaan on vielä kesken, mutta seurasin tuon pitkän piirin lämpötiloja kun kierrätin vettä siinä. Näytti lähtevän (pienen viiveen jälkeen) nopeasti paluulämpö nousuun, ainakin tuon perusteella näyttäisi kiertävän hyvin. Veikkaan, että mitoitusvirtaamia on lähdetty "hienosäätämään" jossain vaiheessa. Uskon tämän kuitenkin olleen tarpeellista ala- ja yläkerran lämpöerojen tasoittamiseksi, porraskäytävästä ei nouse kovin paljon lämpöä ylös ainakaan IV-koneen ollessa normiasennossa (kakkosella). Alakerta kun on toiselta sivulta rinteessä, ikkunoita & ovia reilusti vähemmän ja huonekorkeuttakin vain puolet yläkerrasta, niin tuo vaikuttanee asiaan.

Miten iv-koneen patterin kierto? Sehän voisi olla yksi tapa saada lämpökäyrää alemmaksi jos tuloilmaa lämmittäisi hieman enemmän. Toki sen olisi varmaankin ilman sekoittumisen kannalta hyvä olla maksimissaan 18-19 -asteista ja jos tulokanavat on huonosti eristetty, niin ei varmaankaan kannata harakoille lämmitellä.

Tuon IV-koneen patterin termostaatti on säädetty niin, että puskee korkeahkoa noin 19-20 asteista ilmaa sisälle. Tuo lisäsi vähän sisälämpöä, joten jätin sen tuohon asentoon. Patterin olemassaoloa ei juuri huomaa, kovemmilla pakkasilla saattaa tulla lyhyt niiaus paluukäppyrään Yllättävän usein on koko patteri kiinni.

Ajattelin kokeilla ala- ja yläkerran lämpöjen tasausta kuristamalla vähän vähemmän yläkerran muiden huoneiden piirejä, vaikkakin laskee hieman pitkän piirin virtausta. Näin saisin ohjattua lämpöä oikeaan kerrokseen, tiedä sitten toimiiko 

Paljonko Enterillä on lämmityspiirin paine, jos sillä olisi merkitystä?

Paine on noin 0,9 - 1 bar. En ole uskaltanut nostaa tuosta, pitäisi varmaan riittää?

[peki]

Juuri näin, tällöin osa menee lattiaan ja osa palaa suoraan takaisin pumpulle --> paluu- ja menovesi nousee nopeasti, tulee lyhyt käyntijakso. Tosin vaikka ei oikaisisikaan hullunkiertoa, nousee minulla tuo paluu- ja meno aika äkkiä...

Huuhteluoperaatio piiri kerrallaan on vielä kesken, mutta seurasin tuon pitkän piirin lämpötiloja kun kierrätin vettä siinä. Näytti lähtevän (pienen viiveen jälkeen) nopeasti paluulämpö nousuun, ainakin tuon perusteella näyttäisi kiertävän hyvin. Veikkaan, että mitoitusvirtaamia on lähdetty "hienosäätämään" jossain vaiheessa. Uskon tämän kuitenkin olleen tarpeellista ala- ja yläkerran lämpöerojen tasoittamiseksi, porraskäytävästä ei nouse kovin paljon lämpöä ylös ainakaan IV-koneen ollessa normiasennossa (kakkosella). Alakerta kun on toiselta sivulta rinteessä, ikkunoita & ovia reilusti vähemmän ja huonekorkeuttakin vain puolet yläkerrasta, niin tuo vaikuttanee asiaan.

Tuon IV-koneen patterin termostaatti on säädetty niin, että puskee korkeahkoa noin 19-20 asteista ilmaa sisälle. Tuo lisäsi vähän sisälämpöä, joten jätin sen tuohon asentoon. Patterin olemassaoloa ei juuri huomaa, kovemmilla pakkasilla saattaa tulla lyhyt niiaus paluukäppyrään Yllättävän usein on koko patteri kiinni.

Ajattelin kokeilla ala- ja yläkerran lämpöjen tasausta kuristamalla vähän vähemmän yläkerran muiden huoneiden piirejä, vaikkakin laskee hieman pitkän piirin virtausta. Näin saisin ohjattua lämpöä oikeaan kerrokseen, tiedä sitten toimiiko 

Paine on noin 0,9 - 1 bar. En ole uskaltanut nostaa tuosta, pitäisi varmaan riittää?

Ihan samat paineetkin täällä.
Kannattaisi varmaan harkita ulkoisen pumpun siirtoa menoputkeen.
Eliminoisi tuon mahdollisuuden että vesi oikaisisi ohitusputken kautta.
Minulla oli asentaja asentanut paluuvedestä ohjaavan anturin vahingossa/tietämättään menoputkeen ja ekat 7 vuotta ajelin sitten käyrällä 3,7. Nykyisin
käyrä on 1,7 ja pari astetta hienosäätö plussalla.
Onko Enterillä ohitusputki z-mallinen vai suora yhde tulon ja menon välillä?
Lisäys. Mielestäni on erittäin tärkeää että saisit varastoitua laattaan lämpöä, kun sulla on esilämmityspatterikin ottamassa osaansa.
Itsellä on vielä(kin) asentamatta tuo jälkilämmityspatteri iv- koneelle, mutta eiköhän se siitä

[Enter]

Ihan samat paineetkin täällä.
Kannattaisi varmaan harkita ulkoisen pumpun siirtoa menoputkeen.
Eliminoisi tuon mahdollisuuden että vesi oikaisisi ohitusputken kautta.
Minulla oli asentaja asentanut paluuvedestä ohjaavan anturin vahingossa/tietämättään menoputkeen ja ekat 7 vuotta ajelin sitten käyrällä 3,7. Nykyisin
käyrä on 1,7 ja pari astetta hienosäätö plussalla.
Onko Enterillä ohitusputki z-mallinen vai suora yhde tulon ja menon välillä?
Lisäys. Mielestäni on erittäin tärkeää että saisit varastoitua laattaan lämpöä, kun sulla on esilämmityspatterikin ottamassa osaansa.
Itsellä on vielä(kin) asentamatta tuo jälkilämmityspatteri iv- koneelle, mutta eiköhän se siitä

Pitää miettiä tuota pumpun paikkaa ja seurailla ylipäätään tarkemmin miten tuo hullunkierto käyttäytyy. Tarkastin itsekin nuo anturien paikat, on kyllä sellainen johtohässäkkä, että menee helposti pieleen Ohitusputki on tulon ja menon välillä ihan suora, taisi olla sitten ainakin menopuolella pieni s-mutka tuon haaran jälkeen (tai sitten muistelen omiani).

Tuota laattaan varaamista ei tosiaan tule nyt hyödynnettyä riittävästi. Nyt kun piirit ovat olleet kiinni, huomaa kuinka pitkään laatta pysyy lämpimänä. Turhaan tuota nykyisillä pätkillä ajelee. Kokeilen päivän - pari vanhoilla asetuksilla, jotta näen ensin piirien säätämisen ja huuhtelun vaikutukset. Koitan saada sen jälkeen kytkentäerolla käynnit/tauot pidemmiksi.

[peki]

Pumppu ei tiedä missä se anturi on. Mittaa vain lämpötilaa ja pysähtyy sitten kun tavoite on saavutettu

[Enter]

No niin, nyt on tullut tutkittua asiaa ajan kanssa. Tässä tuloksia:

- Huuhtelussa 1-2 piiriä kerrallaan tuli kokonaisuudessaan noin puoli sihtiä hileitä. Tyhjensin sihdin kerran huuhtelun välissä varmistaakseni, että sihti ei täyttynyt huuhtelun aikana. Ajoin noin tunnin verran / piiri siten, että jokaiselle tuli huuhtelun aikana ainakin jossain vaiheessa noin 40 C vettä. Vielä on liian aikaista sanoa, miten hyvin onnistui. Toistaiseksi vesi kiertää oikein suoraan lattiaan lauhduttimen deltalla 7, joten sakkaa ei ole vielä kertynyt. Jos tilanne on viikon-parin kuluttua sama, niin näyttäisi hyvältä

- Yläkerran huuhtelun yhteydessä jakotukilta ja lämmityspiirin pumpulta kuului jonkin verran ääntelyä, joka kuulosti ilmalta kierrossa... Aiheuttiko sitten sihdin tarkastus välillä vai mikä, nyt ei kuitenkaan kuulu mitään. Olisko tullut jostain pois vai onko tuolla kierrossa nyt sitten ilmaa??

- Testasin miten toimii kaikki piirit auki ala- ja yläkerrasta. Ei toiminut --> alakerta lämpeni ja yläkerta viileni entisestään, kun pitäisi olla toisinpäin. Säätöarvot on nyt alakerrassa entisellään, yläkerrasta jokainen piiri noin 1:n kierroksen enemmän auki. Oleskelutilan pitkä piiri kokonaan auki, kuten oli ennen säätöä. Piirissä on ollut meno- ja paluuputkissa lämpömittari kiinni, delta näiden välillä on käyntijaksolla noin 6,5-7 astetta. Piirin paluu vaihtelee aika tarkkaan 26-27 asteessa, eli käppyrän käyntijaksoilla nousee noin asteen ja tauolla laskee asteen tai vähän alle. Pintalämpötila piirin lämmitysalan kohdalla tasaisesti noin 24,5 astetta eikä juuri muutu. Muistelen mitanneeni tällaisia pintalukemia vain pakkaskeleillä Tässä suhteessa näyttää oikein hyvältä. Sisälämpötila on nyt molemmissa kerroksissa noin 22-23, mutta eilinen aurinko vaikuttanee vieläkin.

- Kokeilin hullunkierron pumpun eri nopeusasetusten vaikutusta (tietysti sen jälkeen, kun muut säädöt olivat vakiot, lauhdutinpumpun laitoin vakionopeudelle 60%). Tässä mielenkiintoisena havaintona oli, että pumpun asennolla II tai III ei ole mitään eroa. Mistä tämä voi johtua? Loppuuko pumpusta nyt sitten tehot? Kuulostaakin ihan samalta molemmissa asennoissa. Ykkösellä sentään alkaa pyörimään korvakuulolla lyhyissä pätkissä, jolloin myös alkaa kiertää hullunkierron kautta (loogista). Alla oleva Husdatan käppyrä on hieman sumea, mutta viimeinen vuorokausi on tuossa ajettu III-nopeudella, klo 07.30-08.30 ajo II-nopeudella ja viimeinen tauko+ajo I-nopeudella. Testasin tuota III-ja II-nopeutta myös eilen ja ajoin luvut jopa Exceliin --> käyttäytyy aivan samalla tavalla asennossa II ja III.

- Kytkentäeron kanssa säätäminen on vielä toinen juttu, jonka kanssa taistelu taitaa kuulua enemmän tuonne IVT:n osioon. Kuvassa asetuksina pienin 2, suurin 30 ja aikaero 25. Sen kun joku viisas osaisi selittää, miten nuo asetukset näkyy käppyrässä Aikaeron kuvittelisin ymmärtäväni, mutta tuon pienimmän ja suurimman logiikkaa sekä niiden liittymistä ilmeisesti jotenkin toisiinsa en ymmärrä...

[jm82]

Siellä lämmityskierrossa tai jossain putkissa oli ilmeisesti "jumiutuneena" ilmaa. Kun piirejä oli kiinni ja lämpötila vähän suurempi niin ilma lähti liikkeelle. Jakotukilta ja pumpulta kuuluu sitä suhinaa kun ilmaa kulkeutuu sinne. Onkohan järjestelmässä missään kohtaa ilmausta? Ilma saattaa kulkeutua ajan kanssa sinne yläkertaan kun se on ylimpänä. Se ilma voi hyvinkin huonontaa toimivuutta ja jos nyt toimisi paremmin. Samoin jos jossain putkessa tai jakotukissa olisi ollut tukosta siitä hileestä.

Täälläkin sai ilmat liikkeelle kun joskus lämmitin puulämmityksellä 60 asteiseksi. Suhinaa taisi kuulua ainakin kiertovesipumpusta. Paine saattaa vaan tuossa kasvaa jos lämpötila on kovin paljon suurempi ja sitten se että kuinka kuumaa kestaa lattialämmitysputket. Täällä enimmät patterit rautaputkella, niin ne ainakin kestää suurta lämpötilaa.

Ehkä pumppu III-nopeudella ei jaksa kierrättää juurikaan nopeampaa kuin II-nopeudella.

[Enter]

Siellä lämmityskierrossa tai jossain putkissa oli ilmeisesti "jumiutuneena" ilmaa. Kun piirejä oli kiinni ja lämpötila vähän suurempi niin ilma lähti liikkeelle. Jakotukilta ja pumpulta kuuluu sitä suhinaa kun ilmaa kulkeutuu sinne. Onkohan järjestelmässä missään kohtaa ilmausta? Ilma saattaa kulkeutua ajan kanssa sinne yläkertaan kun se on ylimpänä. Se ilma voi hyvinkin huonontaa toimivuutta ja jos nyt toimisi paremmin. Samoin jos jossain putkessa tai jakotukissa olisi ollut tukosta siitä hileestä.

Täälläkin sai ilmat liikkeelle kun joskus lämmitin puulämmityksellä 60 asteiseksi. Suhinaa taisi kuulua ainakin kiertovesipumpusta. Paine saattaa vaan tuossa kasvaa jos lämpötila on kovin paljon suurempi ja sitten se että kuinka kuumaa kestaa lattialämmitysputket. Täällä enimmät patterit rautaputkella, niin ne ainakin kestää suurta lämpötilaa.

Ehkä pumppu III-nopeudella ei jaksa kierrättää juurikaan nopeampaa kuin II-nopeudella.

Pumpun varaajassa taitaa olla jonkinlainen ilmausruuvi, en vaan löytänyt manuaalia josta olen tuon lukenut. Toisaalta järjestelmän korkein kohta on yläkerran jakotukilla, joten pitäisi varmaan ilmata tuolta. Uponorin jakotukin päässä on L:n muotoinen kappale, joissa on molemmissa kierteillä olevat hatut. Saisikohan tuohon ylempään liitäntään jonkinlaista automaatti-ilmainta, jonka osaisi vielä omin avuin laittaa paikalleen? Ainakin uudempaan muoviseen tukkiin olen tuollaista nähnyt myytävän, mutta pitäisi selvittää mistä saisi tähän tukkiin sopivan.

Toisaalta alkaa nyt näyttämään vahvasti siltä, että pitää kutsua ammattimiehet paikalle Sihdissä oli taas tavaraa suurin piirtein saman verran kuin huuhtelussa irtosi...kele. Pakko kai tuota on jostain irrota koko ajan, on sen verran monta sihtiä jo tyhjennetty. Hile on tosiaan sellaista mustaa ja erittäin ohutta, joka voisi olla noista putkien taitoksista ja juotoksista. Ihmetyttää vaan, miten voi noin paljon tulla, vaikkakin noita liitoksia on äkkiä laskien lähemmäs 30 kappaletta. Kiertovesipumppua mietin myös lähteeksi, mutta riittäisikö sitten jostain noin paljon mistä irrota...? Siipipyörä on esitteen mukaan muovia, tuosta se ei ainakaan ole.

Hyviä (ja huonompiakin) ideoita otetaan vastaan Lauhduttimen deltalla 8 kun ajelee, niin ei ala kiertämään hullunkierron kautta, vaikka sihti olisikin vähän tukossa. Taidan ajella noin vielä kevään loppuun ja kattoa miten kertyy kesällä, kun lämmitetään vain kylpytiloja. Jos kertyy samalla tavalla, niin sitten kai tuo tulee jostain muualta kuin jakotukeilta ja piireiltä. Teettää sitten huuhtelun lämmityskauden aluksi, jos ja kun se on tarpeellista. Samalla kyllä harkitsen toisen pumpun asentamista yläkerran menojohtoon, kun tuosta nykyisestä taitaa loppua sopivilla piirien säädöillä teho kesken. Alakerrassa voisi varmaan ajaa näin melkein piirit auki, kun ei tarvitsisi kuristaa yläkerran tasapainottamiseksi. Eihän tuo mikään edullinen operaatio olisi, mutta pidemmällä tähtäimellä saisin ainakin noita käyntiaikoja pidemmäksi, ja ehkä jonkun vuoden pumpulle lisää elinaikaa.

[jm82]

Täällä ei ole taittu tehdä kunnollista patteriputkien huuhtelua. Vähän on vaan päästetty vettä pois eli ei voi sanoa huuhteluksi. Pari patteria taisi olla irti kun oli niin tukkeentuneet ja putket paineistettiinkin joskus että tiesi suurin piirtein sanoa vuotaako vai ei. Moni termostaattiventtiili ainakin vuoti niin piti ne vaihtaa.

Täällä rautaisista patteriputkista irtosi ainakin alkuun mustaa hilettä, jotain vähän isompiakin paloja muistaakseni oli. Myös sitä putkitappuraa tai mitä olikaan löytyi sihdistä. Nopeammalla kierrolla tietysti ne roskatkin lähtee paremmin liikkeelle. Varmaan ajan kanssa suurin osa hileestä on kerääntynyt varaajan pohjalle. Täyttöryhmässä oli mutasihti niin pattereille laitettiin se isompi liuospiirin mutasihti. Siihen mahtuu enemmän roskaa eikä heti tukkeennu. Aluksi tyhjäilin mutta roskan tuleminen sitten loppui melkein kokonaan.

Teillä on kyllä outoa mistä sitä hilettä niin paljon irtoaa. Isompi mutasihti missä on yhtä pienet reijät verkossa voisi auttaa. Luulisi että sitä hilettä ei voisi määräänsä enempää irrota. Tietysti sitä vanhaa roskaa voisi olla jemmassa putkissa ja jos roskat lähti nyt vähän liikkeelle.
Joku varmaan osaisi sanoa sellaisesta automaatti-ilmaimesta. Täällä on vaan pustkurivaraajan päällä ilmaus.

Täällä on kaksioisvaippavaraajassa ilmaus siinä maalämpöpumpun päällä. Ja koneen sisällä liuospuolen ilmaus ainakin hajun perusteella

Onkos semmoista kokeiltu että säätäisi alakerran lämpötilan termostaateilla kohdalleen ja yläkerran piirit sopivasti säädettynä auki. Eli ei yrittäisikään kuristaa sitä alakerran kiertoa kovin pienelle. En sitten tiedä mitä hyötyä tuosta voisi olla.

[Enter]

Täällä rautaisista patteriputkista irtosi ainakin alkuun mustaa hilettä, jotain vähän isompiakin paloja muistaakseni oli. Myös sitä putkitappuraa tai mitä olikaan löytyi sihdistä. Nopeammalla kierrolla tietysti ne roskatkin lähtee paremmin liikkeelle. Varmaan ajan kanssa suurin osa hileestä on kerääntynyt varaajan pohjalle. Täyttöryhmässä oli mutasihti niin pattereille laitettiin se isompi liuospiirin mutasihti. Siihen mahtuu enemmän roskaa eikä heti tukkeennu. Aluksi tyhjäilin mutta roskan tuleminen sitten loppui melkein kokonaan.

Teillä on kyllä outoa mistä sitä hilettä niin paljon irtoaa. Isompi mutasihti missä on yhtä pienet reijät verkossa voisi auttaa. Luulisi että sitä hilettä ei voisi määräänsä enempää irrota. Tietysti sitä vanhaa roskaa voisi olla jemmassa putkissa ja jos roskat lähti nyt vähän liikkeelle.

Joo tosiaan juurikin tuollaista mustaa, jossa on pari-kolme milliä sivultaan isommat palaset. Tässähän on ollut pari vuotta ennen maalämpöä käytössä sähkölämmitys, liekö tuossa muutoksessa sitten jostain karannut tauhkaa kiertoon. Edellisellä järjestelmällä ongelmia ei kuulemma ole ollut. Aiemmin kun olen katsonut noin kuukauden välein, niin ei tuolla kovin paljon enemmän ole hileitä, kun mitä nyt on tullut vajaassa viikossa. Johtuneeko sitten kierron pienenemisestä samalla kun sihti täyttyy, on voinut mennä aiemminkin näin. Kyllä ihmetyttää itseäkin tuo hileen määrä. Nopea operaatio tuo on toki putsata, mutta jos ei näytä mitään merkkejä vähenemisestä, niin viisainta lienee tutkia mistä tulee tai tehdä perusteellinen huuhtelu.

Onkos semmoista kokeiltu että säätäisi alakerran lämpötilan termostaateilla kohdalleen ja yläkerran piirit sopivasti säädettynä auki. Eli ei yrittäisikään kuristaa sitä alakerran kiertoa kovin pienelle. En sitten tiedä mitä hyötyä tuosta voisi olla.

Tuota en ole kokeillut. Ongelmaksi voi tulla se, että kun alakerrasta menee tarpeeksi termostaatteja kiinni, alkaa kiertää hullunkiertoa ja käymään pätkissä. Nyt kun alakerta on suurin piirtein suunnitelman arvoissa ja yläkertaa avattu muilta piireiltä, lämpöä on myös ylhäällä hyvin. Eli tämä puoli vaikuttaisi nyt parantuneen uusilla säädöillä, mutta tuota käyrää ja erityisesti pumpun käynnistyskertoja en taida saada nykyisellä kokoonpanolla paremmaksi. Huomasi muuten nyt kun sihti on taas puhdas, niin tuon pitkän piirin paluulämpötila nousi seuraavalla käyntijaksolla melkein asteella.

[seppaant]

Hyviä (ja huonompiakin) ideoita otetaan vastaan

Tämä ongelma taitaa kääntyä materiaaliopin ja vesikemian puolelle?

Musta hile on magnetiittia, jota syntyy mustan raudan reagoidessa vedessä olevan vähäisen hapen kanssa.

Mitä materiaaleja on järjestelmässä?
Tuliko uusia materiaaleja siirryttäessä maalämpöön?
Milloin on viimeksi lisätty vettä systeemiin?
Pitääkö vettä lisätä säännöllisesti?

ATS

[Enter]

Tämä ongelma taitaa kääntyä materiaaliopin ja vesikemian puolelle?

Musta hile on magnetiittia, jota syntyy mustan raudan reagoidessa vedessä olevan vähäisen hapen kanssa.

Mitä materiaaleja on järjestelmässä?
Tuliko uusia materiaaleja siirryttäessä maalämpöön?
Milloin on viimeksi lisätty vettä systeemiin?
Pitääkö vettä lisätä säännöllisesti?

ATS

Kemia ei ollut koskaan lempiaine koulussa Mutta kyllähän se hile kovasti tuolta magnetiitilta vaikuttaa ja haiseekin voimakkaasti raudalle. Järjestelmässä on vain kupariputkea teknisessä tilassa, jakotukit Uponorin messingin väriset ja muuten lattialämmityksen muoviputkea. IV-kojeen patteri kuparia ja IVT:n varaaja on ruostumatonta terästä. Edellisestä järjestelmästä ei ole tarkempaa tietoa, mutta jos sekin on asennettu talon valmistuessa 2008, niin rautaa ei ole varmaan järjestelmässä enemmälti ollut. Mutta tuo Wilon hullunkierron pumpun pesä on kyllä valurautaa? Edelleen tuntuisi, että roskan lähde on aika lähellä sihtiä, koska nyt taas puhtaalla sihdillä näyttäisi vesi kiertävän lämmityspiirissä melko hyvin, eikä piiri kerrallaan huuhtelu tuottanut tuon enempää hilettä. Sihti on melkein heti tuon Wilon pumpun jälkeen. Olisikohan niin hyvä tilanne, että irtoaa tuolta pumpulta ja ei ole muualle kiertoon asti päätynyt?

Vettä on lisätty järjestelmään muutamia kuukausia sitten, jolloin lisäsin 0,1 bar paineita. Muuten en ole vettä lisännyt eikä paine ole tuosta laskenut, mutta happeahan tuonne on päässyt ja sihtiäkin on putsattu aika paljon (ennen ja jälkeen veden lisäystä, hileitä on tullut koko ajan). Tässä säätäessä vielä huomasin, että yläkerran jakotukin piirisäätöjen kuusiokolot olivat täyttyneet vedestä (siis se pieni kolo hatun alla, ei ollut muuten vuotanut mihinkään). Liekö juuri ilma yrittänyt paeta tuota kautta kun piiri kerrallaan huuhdellessa ilmaan viittaavaa ääntä kuului?

[Enter]

Täällä on kaksioisvaippavaraajassa ilmaus siinä maalämpöpumpun päällä. Ja koneen sisällä liuospuolen ilmaus ainakin hajun perusteella

Nyt kun yläkerran termostaatit ovat olleet ajoittain auringon vuoksi kiinni, niin olen kuulostellut jakotukkia. Ilmaa tuolla tuntuu vähän olevan, kuuluu varsinkin silloin kun osa termoista menee kiinni. Ilma taitaa kuitenkin lähteä liikkeelle, koska jonkin ajan kuluttua ei kuulu mitään. Muistelen nähneeni omassakin pumpussa varaajan yläosassa kannen takana jonkinlaisen ruuvin. Onko tietoa toimiiko ilmaus tuosta automaattisesti, vai pitääkö tehdä käsin? Mietin vaan, että ajautuuko ilma lopulta omassa järjestelmässä varaajan kautta pihalle?

Olisi hyvä saada tuo ilma nyt pois järjestelmästä, jos se samalla lopettaisi tuon sakan irrottamisen. Aina vaan kun sihdin avaa, niin tuonne pääsee lisää ilmaa Korkein kohta kun on yläkerran jakotukilla, niin siihen varmaan voisi saada jonkin näistä kiinni:
http://ilmashop.mycashflow.fi/category/248/ilmanpoistimet
Yläkerran jakotukin pääty on tällainen, käyneeköhän mikään noista ilmaimista suoraan?
http://www.kodinrakennus.com/products/LVI65/LV2020/LV202007/LV20200710/L2025052#

Muuten alkaa säädöt näyttämään paremmalle kuten kuvasta näkyy Käynnit ovat nyt vähän pidempiä kun kasvatin kytkentäeroa ja lisäsin lauhduttimen deltaa 8:iin. Samalla antaa sulkea ainakin osan termostaateista kiertämättä heti hullunkiertoa. Kesällä ajattelin pistää lämpimäksi kylppärin lisäksi vielä kaksi WC:tä ja kodinhoitohuoneen lattiat. Sen mitä pikaisesti testailin, niin voisi olla pumpulle parempi kun olisi edes vähän töitä. Tyrkkää pelkkään kylppäriin nimittäin hetkessä aika kuumaa vettä