150 m2 omakotitalon pihaan tehdään 100 m2 talli – millainen lämmitysratkaisu?

[jou-ni]

Tervehdys foorumille. Muutimme vuoden vaihteessa uuteen taloon, ja nyt olen suunnittelemassa isoa autotallia pihalle. Autotalli tulee harrasterakenteluun, eli se on oikeastaan työtila eikä käyttöautoja varten oleva talli. Alunperin ajatuksena oli laittaa taloon maalämpö ja hoitaa samalla pumpulla sekä talon että tallin lämmitys. Nyt kun tässä on pari kuukautta asuttu niin sähkön kulutus on ollut varsin maltillista, ja alkoi epäilyttämään että kannattaako maalämpöön sittenkään investoida. Löytyisikö täältä apuja ja ehdotuksia kuinka lämmitys kannattaisi toteuttaa? Vaihtoehtoja on ainakin seuraavat kolme:

1)   Pidetään päärakennukseen lattialämmitys suoralla sähköllä ja säilytetään ILP. Laitetaan talliin toinen ILP ja varaus lattialämmitykselle.
2)   Pidetään päärakennukseen lattialämmitys suoralla sähköllä ja säilytetään ILP. Laitetaan talliin VILP lämmittämään lattiaa
3)   Yhdistetään päärakennus ja talli lämpökanaalilla. Lämmönlähteeksi MLP.

Talon tiedot
Sijainti: Kirkkonummi
Rakennusvuosi 2008
Vesikiertoinen lattialämmitys suoralla sähköllä (Jäspi TehoWatti teknisessä tilassa) ja lisäksi ILP Mitsubishi MSZ-FH35VE
Koneellinen ilmanvaihto lämmöntalteenotolla, 46% vuosihyötysuhteellä, Parmair Eco 130 S
Yksikerroksinen, huonekorkeus vaihtelee vinon katon vuoksi 2,6 – 4,2 m,  keskimäärin n. 3 m.
Ulkoseinien yhteenlaskettu pituus 59 m

Talon tiedot energiatodistuksesta
Bruttoala 170 m2
Rakennustilavuus 540 m3
Ilmatilavuus 486 m3
Huoneistoala 149,5 m2
Henkilömäärä 4 (nyt kaksi aikuista ja 4 kk vauva)

Ulkoseinät: Mineraalivilla 150+70 mm
Yläpohja: Puhallusvilla 400  mm
Alapohja: tuuletettu, 200 mm EPS100

Lämmitysenergian kulutus 24871 kwh
Laitesähköenergian kulutus 8500 kwh
Rakennuksen energian kulutus yhteensä 33371 kwh
Rakennuksen energiatehokkuusluku 197 kWh/brm2/vuosi

Toteutuneet kulutukset ILP kanssa
Edellinen asukas asensi 2013 lopulla ILP:n. Sitä vanhempaa kulutushistoriaa ei ole tiedossa.
2014 kokonaiskulutus: 17000 kwh.
Suurin kk-kulutus: tammikuu 2014 2400 kwh

Meidän toteumat:
Tammikuu 2015 1900 kwh, ILP otti verkosta 584 kWh, poltettu 8 kertaa takkaa = 112 kg sekapuuta.
Helmikuu 2015 1360 kwh, ILP otti verkosta 425 kWh, poltettu 4 kertaa takkaa = 56 kg sekapuuta.
Sähkösaunaa lämmitetään kerran viikossa.
Lattiavesi on 21-asteista plussakelillä, säädetty loivalle käyrälle. ILP säädetty 23 asteeseen ja se lämmittää suurimman osan talosta.

Suunnitteilla oleva talli
Ulkomitat 12,5 x 8 m. Sisäkorkeus 4,5 m
Vesikiertoinen lattialämmitys valettuna maanvaraiseen reunavahvistettuun laattaan
40 m etäisyys päärakennuksesta
Kylmä vesi tulee päärakennukselta, talliin sisälle tulee pieni varaaja tai virtauslämmitin
Puolilämmin, lämpötila ehkä n. 15 astetta. Ei haittaa isosti vaikka paukkupakkasilla lämpö laskisi tästä. Tarvittaessa lisälämpöä saa rakennuslämmittimellä.

Runko: 48x198 mm puurunko
Seinät: 2 x 13 mm kipsilevy, höyrysulku, 198 mm puhallusvillaa, 12 mm tuulensuojalevy, yhteensä 0,21 W/m²K
Yläpohja: 2 x 13 mm kipsilevy, höyrysulku, 400 mm puhallusvillaa, 0,112 W/m²K
Lattia: Eristemateriaali ja –paksuus ei vielä tiedossa
Ovia 25 m², 1,5 W/m²K
Ikkunoita 7 m², 1,3 W/m²K

[tomppeli]

Talon tiedot
Sijainti: Kirkkonummi
Rakennusvuosi 2008
Vesikiertoinen lattialämmitys suoralla sähköllä (Jäspi TehoWatti teknisessä tilassa) ja lisäksi ILP Mitsubishi MSZ-FH35VE
Koneellinen ilmanvaihto lämmöntalteenotolla, 46% vuosihyötysuhteellä, Parmair Eco 130 S
Yksikerroksinen, huonekorkeus vaihtelee vinon katon vuoksi 2,6 – 4,2 m,  keskimäärin n. 3 m.
Ulkoseinien yhteenlaskettu pituus 59 m

Talon tiedot energiatodistuksesta
Bruttoala 170 m2
Rakennustilavuus 540 m3
Ilmatilavuus 486 m3
Huoneistoala 149,5 m2
Henkilömäärä 4 (nyt kaksi aikuista ja 4 kk vauva)

Ulkoseinät: Mineraalivilla 150+70 mm
Yläpohja: Puhallusvilla 400  mm
Alapohja: tuuletettu, 200 mm EPS100

Lämmitysenergian kulutus 24871 kwh
Laitesähköenergian kulutus 8500 kwh
Rakennuksen energian kulutus yhteensä 33371 kwh
Rakennuksen energiatehokkuusluku 197 kWh/brm2/vuosi

Toteutuneet kulutukset ILP kanssa
Edellinen asukas asensi 2013 lopulla ILP:n. Sitä vanhempaa kulutushistoriaa ei ole tiedossa.
2014 kokonaiskulutus: 17000 kwh.
Suurin kk-kulutus: tammikuu 2014 2400 kwh

Meidän toteumat:
Tammikuu 2015 1900 kwh, ILP otti verkosta 584 kWh, poltettu 8 kertaa takkaa = 112 kg sekapuuta.
Helmikuu 2015 1360 kwh, ILP otti verkosta 425 kWh, poltettu 4 kertaa takkaa = 56 kg sekapuuta.
Sähkösaunaa lämmitetään kerran viikossa.
Lattiavesi on 21-asteista plussakelillä, säädetty loivalle käyrälle. ILP säädetty 23 asteeseen ja se lämmittää suurimman osan talosta.

Suunnitteilla oleva talli
Ulkomitat 12,5 x 8 m. Sisäkorkeus 4,5 m
Vesikiertoinen lattialämmitys valettuna maanvaraiseen reunavahvistettuun laattaan
40 m etäisyys päärakennuksesta
Kylmä vesi tulee päärakennukselta, talliin sisälle tulee pieni varaaja tai virtauslämmitin
Puolilämmin, lämpötila ehkä n. 15 astetta. Ei haittaa isosti vaikka paukkupakkasilla lämpö laskisi tästä. Tarvittaessa lisälämpöä saa rakennuslämmittimellä.

Runko: 48x198 mm puurunko
Seinät: 2 x 13 mm kipsilevy, höyrysulku, 198 mm puhallusvillaa, 12 mm tuulensuojalevy, yhteensä 0,21 W/m²K
Yläpohja: 2 x 13 mm kipsilevy, höyrysulku, 400 mm puhallusvillaa, 0,112 W/m²K
Lattia: Eristemateriaali ja –paksuus ei vielä tiedossa
Ovia 25 m², 1,5 W/m²K
Ikkunoita 7 m², 1,3 W/m²K

Kun nyt ollaan täällä maalämpöfoorumilla, niin tottahan toki me maalämpöä suosittelemme!
Tein jonkinlaisen laskelman, jossa
talo ja halli lämmitetään maalämmöllä ja rakennusten välillä on 40 metriä pitkä aluelämpöputki siirtämässä lämpöä talosta halliin.
Laskelmassa talolle tarvitaan noin 7,5 kW -tehoinen lämmityslaite ja halli lämmönsiirtoineen tarvitsee noin 6 kW -tehoisen lämmityslaitteen.
Lämpökaivojen aktiivisyvyydeksi tarvitaan yhtenä kaivona noin 310 metriä, joka on kuitenkin liikaa tavallisille maakiertopumpuille.
Kun sen jakaa kahdeksi kaivoksi, tarvitaan 2 x 170 aktiivimetrin kaivot. Kaivot eivät saa olla viuhkaan porattuja.
Kaivojen keskinäinen etäisyys vähintään 15 metriä, mieluummin 20-25 metriä.
Jos haluat, voin lähettää koko laskelman sinulle tavallisen sähköpostin liitetiedostona, niin voit itsekin muutella siihen laskelmaan rakennustesi tietoja.
Huomaa, että laskin hallin lämpötilan +14C -arvoon, kun arvelit, että pakkasilla lämpötila saisi jäädä alle +15 C lukeman.

Taasen tämä pakollinen peräkaneetti:
Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.!
Suosittelen ammattisuunnittelijan ottamista mukaan suunnitteluun, hankintaan ja toteutukseen.

[jm82]

Siinä tallin rakennusvaiheessa voisi tehdä keruupiirin maahan, mutta ei taida olla tilaa? Lyhyehkö keruupiiri vaikka pelkästään taloa lämmittämään. Tehowatin jos siirtäisi uutta autotallia lämmittämään, ilpin joutuisi ostamaan. Vaikka nibe 1226 8kW pumppu olisi 5400e. Tehowatti taitaisi olla kyllä aivan turha siellä autotallissa. Takkaa kun on poltettu ja myös ilpiä käytetty niin on tullut aika pieni sähkönkulutus. Myös pari talvea on olleet aika lämpöisiä. Siinä on vähän miettimistä mikä vaihtoehto olisi hyvä. Ehkä en vilpillä lämmittäisi tallia. Tuo tomppelin mainitsema olisi tietysti paras vaihtoehto.

[jou-ni]

Kiitokset Tomppelille. Olen tässä koittanut sisäistää Bergheat-kaavoja ja validoida nykyisen kulutuksen sitä vasten. Vielä on vähän laskettavaa ja mietittävää...

Siinä tallin rakennusvaiheessa voisi tehdä keruupiirin maahan, mutta ei taida olla tilaa? Lyhyehkö keruupiiri vaikka pelkästään taloa lämmittämään. Tehowatin jos siirtäisi uutta autotallia lämmittämään, ilpin joutuisi ostamaan. Vaikka nibe 1226 8kW pumppu olisi 5400e. Tehowatti taitaisi olla kyllä aivan turha siellä autotallissa. Takkaa kun on poltettu ja myös ilpiä käytetty niin on tullut aika pieni sähkönkulutus. Myös pari talvea on olleet aika lämpöisiä. Siinä on vähän miettimistä mikä vaihtoehto olisi hyvä. Ehkä en vilpillä lämmittäisi tallia. Tuo tomppelin mainitsema olisi tietysti paras vaihtoehto.

Kyllä tuossa pihassa olisi vähän tilaa vaakapiirillekin. Ei välttämättä mahdu vaadittava 2 x 300 m, mutta 2 x 200 pitäisi mennä. Maa on savea ja kaivurimies varoitteli että putkitettu alue menee ihan hötöksi siinä samalla, joten vähän epäröin kuitenkin vaakapiirin asentamista. Täytyypä miettiä vähän lisää.

[jou-ni]

Laitetaanpa tänne näkyviin miten homma päättyi. Erillisen tallin lämmönlähteeksi tuli käytetty monoblock-VILP 1000 eurolla itse asennettuna (poislukien sähköojen kytkentä) ja talo lämpiää edelleen pääasiassa ILPillä ja jonkin verran suoralla sähköllä lattialämmityksen vuoksi. Nyt tuli juuri täyteen vuosi tallin lämmitystä ja VILP on ottanut verkosta 2550 kWh sähköpä vuodessa.

Bergheat-laskelman mukaan tallin vuotuinen energian tarve on 12849 kWh ja siihen 3504 kWh päälle jos olisi laittanut taloon maalämpöpumpun ja lämmönsiirtokanaalin talolta tallille. Vaikka MLP tekee lämpöä paremmalla COPilla niin epäilen että lämmityskulut eivät olisi tallin osalta nykyistä pienemmät. Ja MLP:lle investointi olisi ollut ihan toisessa hintaluokassa tähän verrattuna. Sanoisin että ihan onnistunut ratkaisu murto-osalla maalämmön hinnasta.