Uudiskohde Jyväskylään

[rikalart]

Moi!

Talo pitäs rakentaa ja maalämpö luonnollisesti kun hirsitalosta kyse. Kaipaisin tukea laitevalintaan ja mitoitukseen kun valikoima vaikuttaisi olevan suorastaan mykistävä.

Liitteenä talofirman toimittama energialaskelma, josta löytyy rakennuksen tiedot varmaan helpommin kuin jos ne tähän erikseen listaan. Jos jotain puuttuu niin varmaan sekin tieto löytyy. Kulutustottumuksista sen verran, että 2+2 henkeä ja ei juuri kauheasti lotrata, yksi suihku eikä ammeita.

Mitoituksen lisäksi askarruttaa miten eri laitteet hanskaavat kesäajan kun haluaisin lämmittää vain osaa lattiasta, eli KHH/kylppäri ja muualle sitten konvektorilla kylmää. Talo on etelän suuntaisessa rinteessä johon aurinko paistaa tosi runsaasti. Lattian kautta kylmennys ei ehkä ole meidän juttu.

-Arto

[tomppeli]

Talo pitäs rakentaa ja maalämpö luonnollisesti kun hirsitalosta kyse. Kaipaisin tukea laitevalintaan ja mitoitukseen kun valikoima vaikuttaisi olevan suorastaan mykistävä.

Liitteenä talofirman toimittama energialaskelma, josta löytyy rakennuksen tiedot varmaan helpommin kuin jos ne tähän erikseen listaan. Jos jotain puuttuu niin varmaan sekin tieto löytyy. Kulutustottumuksista sen verran, että 2+2 henkeä ja ei juuri kauheasti lotrata, yksi suihku eikä ammeita.

Mitoituksen lisäksi askarruttaa miten eri laitteet hanskaavat kesäajan kun haluaisin lämmittää vain osaa lattiasta, eli KHH/kylppäri ja muualle sitten konvektorilla kylmää. Talo on etelän suuntaisessa rinteessä johon aurinko paistaa tosi runsaasti. Lattian kautta kylmennys ei ehkä ole meidän juttu.

Tein siitä laskelman ja liitin sen omaan viestiisi.
Kyseessähän on hirsitalo. Lienee kyseessä jonkinlainen lämpöhirsi, kun ulkoseinien U -arvoksi on saati niinkin hyvä, kuin 0,17 U.
Maavaraisen alapohjan U -arvo on 0,16 ja yläpohjan 0,09.
Rakennuksen ominaiskulutukseksi tulee niinkin hyvä arvo, kuin 8,7 W / m3 / Ap / vuosi. Erinomainen arvo hirsitalolle.
Rakennus menee vanhan ET -luokituksen mukaiseen A -luokkaan.
Laskelma pitää kutinsa vain noilla laskelmassa käytetyille U -arvoilla!

Tämäkin laskelma on vain suuntaa antava; ei mikään takuumitoitus!
Alan ammattisuunnittelijalta saat takuumitoituksenkin!

Edit.:
Korjasin laskelman. Vaihdoin siihen oikeat hirsirakennuksen U -arvot...

[rikalart]

Nämä taitaa olla todelliset arvot:

Hirsiseinä ulkoilmaa vasten 85m2 0.52

Hirsiseinä ulkoilmaa vasten 15m2 0.32

Hirsiseinä ulkoilmaa vasten 4m2 0.36

Yläpohja ulkoilmaa vasten 152m2 0.06

Alapohja (maanvastainen) 152m2 0.13

[rikalart]

Energialaskija on näköjään kämmännyt sen verran laskuissaan, että on käyttänyt vertailuarvona U 0,17 vaikka hirsiseinälle sitä pitäisi ola helpotettu 0,40 tasolle. "Suunnitteluarvo" kolumni on ymmärtääkseni ne todelliset toteutuvat arvot laskelmalapussa.

Tän laskelman pohjalta tuli tilattua 4krs ikkunat ja 60cm villaa katolle, että menisi pykälistä läpi. Vaikka tuskinpa 2t€ investointi lopulta ihan hukkaan menee.

[tomppeli]

Nämä taitaa olla todelliset arvot:
Hirsiseinä ulkoilmaa vasten 85m2 0.52
Hirsiseinä ulkoilmaa vasten 15m2 0.32
Hirsiseinä ulkoilmaa vasten 4m2 0.36
Yläpohja ulkoilmaa vasten 152m2 0.06
Alapohja (maanvastainen) 152m2 0.13

Energialaskija on näköjään kämmännyt sen verran laskuissaan, että on käyttänyt vertailuarvona U 0,17 vaikka hirsiseinälle sitä pitäisi ola helpotettu 0,40 tasolle. "Suunnitteluarvo" kolumni on ymmärtääkseni ne todelliset toteutuvat arvot laskelmalapussa.

Tän laskelman pohjalta tuli tilattua 4krs ikkunat ja 60cm villaa katolle, että menisi pykälistä läpi. Vaikka tuskinpa 2t€ investointi lopulta ihan hukkaan menee.

Herätti ihmetystä nuo hirsitalon arvot, siksi koetin vakuutella, että arvot pätevät vain energiatodistuksessa ilmoitetuille arvoille.
Nyt muutin nuo U -arvot laskelmaan, poistin aikaisemman laskelman ja liitin uudemman tämän yläpuolelle.
Korjasin vieläkin ovien ja ikkunoiden U -arvoja..

Edelleen, tämäkin laskelma on vain suunta antava; ei mikään takuumitoitus!

[AAA]

Miksi helteellä pitää lämmittää kylppärin lattiaa.

Sinne saa ajaa ainakin 25-28 jotta se edes tuntuu lämpöiseltä.

[rikalart]

Suuret kiitokset laskelmasta! Tämä antaa eväitä arvioida tarjoajien ehdotuksia ovatko realistisia. Ja ylipäätään inhottaa olla vaan myyntimiesten puheitten varassa minkään asian suhteen,

Helteellä ei tarvitse lämmittää mitään mutta touko-kesä ja elo-syyskuu on usein semmosta aikaa, että sisäilma on kohtuu lämmin kun aurinko paistaa isoista ikkunoista. Kylppärin laatta tuntuu sitten kuitenkin ynseän kylmälle ja ei oikein kuivukkaan kovin hyvin kun rakenteen lämpö ei pysy perässä. Niihin välikeleihin olisi kiva jos voisi helposti kohdistaa lämmitystehoa sinne missä sitä tarvitaan. Talo on tietysti vielä paperilla mutta tämmösiä havaintoja on tullut nykyisten asumusten kautta.

[tomppeli]

Kiitokset sinulle itsellesi,
että korjasit ne laskelmaan laittamani virheelliset tiedot!
Menestystä oman kodin rakennushankkeellesi.
Kerro mielellään, kuinka projekti lähtee etenemään.

[jm82]

Eilen paistoi aurinko aika hyvin. Sisälämpötila nousi kahdestakymmenestä 24 asteeseen. Täällä on kanssa aika isot olohuoneen ikkunat etelän suuntaan. Kävin laittamassa silloin maalämpöpumpun lämmityksen väliaikaisesti pois päältä.

Tuohon khh/kylppäri lämmitykseen täytyisi varmaankin olla joku 200l puskuri ja kiertovesipumppu.

[fraatti]

Tuohon khh/kylppäri lämmitykseen täytyisi varmaankin olla joku 200l puskuri ja kiertovesipumppu.

Eräs ihminen otti yhteyttä jokin aika sitten ja kertoi ongelmastaan kun kone käy pätkäkäyntiä. Yhdistelmänä oli 100l puskuri +khh lattioiden lämmitys josta sitten shuntattiin muihin asuintiloihin lattialämmitys. Funtsittiin sitten mitä tuossa käy ja päädyimme siihen että hän testaa nyt sitten sellaisilla asetuksilla että pesuhuoneen ja asunnon lattian lämpötila on yhtä lämpöisiä.

Ylääolevassa esimerkissähän käy niin että koneen käydessä ladataan lämpöä puskuriin sekä pesutilojen lattiaan. Taukojen aikana sitten tuo laattaan ja puskuriin varastoitunut energia jaetaan muualle asuntoon. Tässä esimerkissä tuo 100l varaaja on niin pieni että kone kävi pätkää sen takia vaikka hystereesit olivat todella suuret.

Saas nyt sitten nähdä mihin ratkaisuun tuo sitten päätyy. Joko reilusti suurempaan puskurivaraajaan vai siihen että purkaa shutit ja puskurivaraajat kokonaan pois.

[rikalart]

Illan lueskelin tätä eri tilojen lämmitysasiaa ja tässäkin asioissa mielipiteitä tuntuu olevan melko runsaasti. Ongelma siis ymmärtääkseni on pätkäkäynnin aikaansaanti jos lattialämmityksen kuorma menee liian pieneksi kun lämmitysala supistetaan 152m2 -> 30m2. Ongelmana siis todellisuudessa lämmön siirtyminen vedestä varaavaan massaan (lattiapiirissä kiertävän veden pieni määrä ja jos lämpö ei ehdi siirtyä tarpeeksi nopeasti betoniin).

Ratkaisumahdollisuudet mitä nyt on tullut mieleen:
1. Ei tee mitään alkuun ja kattoo miten käy, varaa tilan puskurille. Joutuu elämään pienessä epävarmuudessa toimiiko.
2. Fiilispohjalta suoraan jonkin kokoinen puskurivaraaja lisäämään vesimassaa. Jos sattuu tulemaan liian pieni niin sitten harmittaa.
3. Sähkölämmitys laattaan vesipiirin yläpuolelle, jolla saa laattapinnat lämpimäksi maalämmöstä riippumatta. Menee suoraa sähköä jonka voisi tehdä maalämmölläkin.

Ns. hullunkierto mulla on vielä vähän epäselvä, että voisko sillä jotenkin vaiktutaa asiaan.

[tk-]

Tuo vapaakiertoinen puskuri on siinä mielessä hyödyllinen, että koko lauhdutinvirtausta ei tarvitse pakottaa lattiaputkiston läpi, vaan juuri kesäaikaan osa vedestä oikaisee suoraan puskurilta takaisin lämpöpumpulle pitäen virtauksen riittävänä.  Vaatii juuri tuon "hullunkierron" ulkoisine kiertopumppuineen. Lattialämmitykseen ei todennäköisesti puskurivaraajaa tarvitse vesitilavuutta lisäämään.

Toki jos minimivirtauksen saa aikaan lattiaputkistonkin läpi, niin ei tuota silloin tarvita. Se asia kannattaa vielä varmistaa. Tuon käyntijakson pituuden saa kyllä ilman puskuriakin pitkäksi asetuksia muuttelemalla, johtaa "pahimmillaan" vaan siihen, että joutuu hakemaan kesä- ja talviasetukset erikseen, eli kahdesti vuodessa säätämään pumppua..

[AAA]

Illan lueskelin tätä eri tilojen lämmitysasiaa ja tässäkin asioissa mielipiteitä tuntuu olevan melko runsaasti. Ongelma siis ymmärtääkseni on pätkäkäynnin aikaansaanti jos lattialämmityksen kuorma menee liian pieneksi kun lämmitysala supistetaan 152m2 -> 30m2. Ongelmana siis todellisuudessa lämmön siirtyminen vedestä varaavaan massaan (lattiapiirissä kiertävän veden pieni määrä ja jos lämpö ei ehdi siirtyä tarpeeksi nopeasti betoniin).

Ratkaisumahdollisuudet mitä nyt on tullut mieleen:
1. Ei tee mitään alkuun ja kattoo miten käy, varaa tilan puskurille. Joutuu elämään pienessä epävarmuudessa toimiiko.
2. Fiilispohjalta suoraan jonkin kokoinen puskurivaraaja lisäämään vesimassaa. Jos sattuu tulemaan liian pieni niin sitten harmittaa.
3. Sähkölämmitys laattaan vesipiirin yläpuolelle, jolla saa laattapinnat lämpimäksi maalämmöstä riippumatta. Menee suoraa sähköä jonka voisi tehdä maalämmölläkin.

Ns. hullunkierto mulla on vielä vähän epäselvä, että voisko sillä jotenkin vaiktutaa asiaan.

Jos tekisin uuden talon laittaisin sähkökaapelin ja antaisin maalämpöpumpun levätä ja tehdä vain käyttövettä kesäisin. Ei säätö rumbaa, ei tonnin puskuria yms.

Kaapelin käyttökulut mitättömät kesäkaudelta.

[fraatti]

Toki jos minimivirtauksen saa aikaan lattiaputkistonkin läpi, niin ei tuota silloin tarvita. Se asia kannattaa vielä varmistaa. Tuon käyntijakson pituuden saa kyllä ilman puskuriakin pitkäksi asetuksia muuttelemalla, johtaa "pahimmillaan" vaan siihen, että joutuu hakemaan kesä- ja talviasetukset erikseen, eli kahdesti vuodessa säätämään pumppua..

Oletko aivan varma?

[jm82]

Oletko aivan varma?

Ymmärsin tk:n tekstistä että esimerkiksi 400 litran puskurilla pärjäisi ehkä ilman ulkoista kiertovesipumppua ja hullunkiertoa. Jos se minimivirtaus vaan ylittyy lattiaputkiston läpi. Mikä sitten mahaa olla riittävä vesimäärä 200-400 litraa vaikka.

Eli olisi siitä puskurista hyötyä kumminkin.

[tomppeli]

Vaikeata varmaan sanoa, mikä on oikea puskurivaraajan koko.
Pienelle pumpulle toki riittää vähän pienempi säiliö ja iso pumppu tarvii suuremman.
Joka tapauksessa voitaneen sanoa, että 100 litrainen puskurisäiliö on aika avuton kooltaan ja sillä saavutettu hyöty on melko vähäinen.
200 litraa on parempi ja 300 litraa vieläkin parempi.

Isolle pumpulle (10-15 kW) 300 litraakin on vähän.
Joku täällä on antanut ohjeeksi vähintään 20 litraa per kilowatti.
Se on varmaankin hyvä alkuohje, silti omasta mielestäni ihan alarajana pitäisin tuota ohjearvoa.
Saa se olla 30-50 litraakin antotehon jokaista kilowattia kohden.

Varaaja nostaa pumppuhankinnan hintaa.
Tavallisesti tarvitaan varaajan lisäksi lisähankintana ulkoinen lämmityskierron kiertopumppukin.

Jos kyseessä on patterilämmitteinen kohde,
kannattaa hankintakilpaan ottaa mukaan tulistusvaraajallinen lämpöpumppu.
Se on valmis ja toimiva ratkaisu patterikohteisiin ja
sen avulla toteutuu helposti ja ongelmattomasti pienenkin lattialämmityskohteen kesäaikainen lämmitys.

[rikalart]

Kommenttejanne kun lukee niin alkaa se sähkökaapeli vaikuttaa ainoalta järkevältä vaihtoehdolta. Jos aletaan puhumaan jostain 300l varaajasta, pumpusta ja moninaisista putkiliitoksista ahtaassa teknisessä tilassa niin vastine investoinnille menee aika ohueksi. Varmaan +1000€?

~150€ investoinnilla ja puolen tunnin työllä saa heitettyä lämmityspiuhan kuran joukkoon ja kun tekninen tila on suoraan seinän takana kytkennänkin voi jättää siiheksi, että ongelma lämpötilojen kanssa realisoituu. Ja varmasti toimintavarmempi kokonaisuuden kannalta kun liikkuvat osat vähenee.

[jm82]

Joo ehdottomasti ne sähkökaapelit kannattaa sinne heittää. Ei enää jälkikäteen sellainen onnistu.

[sam68]

Kaapeli siihen verkkoon LL-putkiston väleihin. Paras ratkaisu ehdottomasti.

[fraatti]

Ymmärsin tk:n tekstistä että esimerkiksi 400 litran puskurilla pärjäisi ehkä ilman ulkoista kiertovesipumppua ja hullunkiertoa. Jos se minimivirtaus vaan ylittyy lattiaputkiston läpi. Mikä sitten mahaa olla riittävä vesimäärä 200-400 litraa vaikka.

Eli olisi siitä puskurista hyötyä kumminkin.

Jos tuon koko tekstin lukee niin silloin saan siitä sen käsityksen että hystereesiä sopivasti nostamalla saavutetaan riittävät käyntiajat. kts muutama viesti taaksepäin.

Vaikeata varmaan sanoa, mikä on oikea puskurivaraajan koko.

Naputtelen tässä huvikseen jahka kerkeen taulukon millä näkee miten minkäkokoinen puskurivaraaja vaikuttaa käyntiaikoihin. Tuo myös ottaa huomioon millainen lattialämmitysputkisto märkätiloissa on ja millä teholla se kykenee siirtämään lämpöä betoniin sekä minkätehoinen lämpöpumppu on. Noissa oletuksissa yksinkertaistan asioita hiukan jotta tuon taulukon teko ei mene aivan mahdottoman hankalaksi. (mikäli tuon tekeminen ei osottaudu aivan mahdottomaksi/aikaa vieväksi)

Kommenttejanne kun lukee niin alkaa se sähkökaapeli vaikuttaa ainoalta järkevältä vaihtoehdolta. Jos aletaan puhumaan jostain 300l varaajasta, pumpusta ja moninaisista putkiliitoksista ahtaassa teknisessä tilassa niin vastine investoinnille menee aika ohueksi. Varmaan +1000€?

Tuossahan on sitten se oleellinen asia että lattiassa ei saa olla kiertoa tuolloin ollenkaan kun vastus on päällä. Muuten lämpö siirtyy jokapaikkaan missä vesikiertää ja tiloista tulee sähkölämmitteinen. Edullisin tuo varmasti on mutta siinä pitää ottaa huomioon myös sitten se että vastus tulee tarpeeksi kauas lattialämmitysputkistosta. Pieni lisävalu betonin päälle lienisi paras vaihtoehto.

Euroshopper taisi myös ehdotella ideaa että tuohon yhteen/kahteen piiriin järjestetään oma kierto kesäksi esim termostaatilla varustetun läpivirtauslämmittimen/pienen lämminvesivaraajan kautta. Tuosta tulee väkisinkin kylläkin kalliimpi järjestelmä kuin vastuksesta ja lämpö kuitenkin tulee suorasta sähköstä.

Itsellä on 2014 valmistunut talo ja täällä viileää lattiaa pesutiloissa ei ole koettu ongelmana. Lattian alla 200-250 styroksia. Kokemusten perusteella sähköisestä lattialämmityksestä olen todennut että kohonnut lattian lämpötila lisää merkittävästi energian kulutusta ilmanvaihdon kautta koska tila on muutenkin talon suurimmalla ilmavirralla tuuletettu. Kesällähän tuokin energia menee suoraan harakoille.

Täällä on ketjun aloittajalle myös tarjolla keskustelua tuosta pesutilojen lämmittämisestä kesällä: http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5690.0

[fraatti]

Noniin tuossa laskuri liitteenä.



Oletuksena tuossa on että lattiaan menee virtaus joka on lattialämmityssuunnitelmassa ja lämmitysteho on suunnitelmassa mainittu. Lattialämmityksen ja pumpun teho myös hiukan muuttuu moneveden/liuoksen lämpötilojen todellisuudessa mutta kyllä tästä jo suunnan näkee missä mennään.

Laskurissa oletetaan että puskuri on joko kasvattamassa vesitilavuutta tai jos virtaus piirien läpi ei riitä niin sitten ulkoisella kiertovesipumpulla ja on kokoajan tasalämpöinen.

Näiden tulosten perusteella 10kW koneen kaveriksi 400l puskuri, 8kW 400/200, 6kW 200l jolloin saadaan riittävät käyntiajat myös kesällä...

 

[euroshopperi]

Mäkään en koe pesutilojen lattioiden lämmitystä mitenkään ongelmaksi, kun on aurinkokennot ja tuo 500 L puskuri. Tuppaa olemaan vain tarkkaa ettei ala mennä 90 asteista vettä lattiaan, kun shuntti jämähtää. Mulla tuo kierto on viel kylläkin kuristuksella, mutta laitan sen  vielä omana piirinään kunhan jaksan. Tuo mun ehdottama boileri kierto systeemihän on ihan kaupallisessakin myynnissä oikeilla osilla esim LK- Systems sivuilla. Ja sen sähkönkulutus on siis ihan sama, kuin lattiakaapelillakin, mutta asennusta ei siis tarvi uusia lattian osalta, jos kerran siellä vesi jo kiertää. Tai syöhän tuo kiertovesipumppu kyllä hieman sähköä.

http://www.lksystems.fi/fi/LK-Systems-Suomi/Tuotteet--Jarjestelma/LK-Lattialampo/Tuoteluettelo/Elpanna/

Ja oliskohan tuo käypäinen myös, mutta kalliita on nuo laittaa, jos vertaa siihen Bilteman boileri systeemiin, jonka saa koottua karvalakki osista.

http://www.varaaja.com/index.php/lattialaemmitys/floore-kit-lattialaemmitys/tarvikkeet/sahkoshuntti-el-shunt-fs36-floore-41317-detail

[fraatti]

Ai niin unohtui tämä mitä olin tuonne toiseen ketjuun laittanut... Jos sähköllä haluaa lämmittää kesällä niin tämä onnistuu myös ainakin osalla pumppuja ilman ongelmia..

Tosin saman ajaisi jos pumpusta saisi jonkun tuollaisen moodin päälle että kärvistelisi tuota vettä vaikka sitten pumpun omilla 3kW vastuksilla tarpeen tullen kesällä ja muut piirit olisivat kiinni.

Muuten.

Viessmannin pumpusta pystyy estämään kompressorin käytön lämmitykseen. Tällöin käyttövesi tehdään vielä kompressorilla. Lämmitys sähköllä.  Silloin esim yhden 3kW vastuksen käyttäminen lämmitykseen saattaisi toimia.

Tosin esim 1000€ puskurivaraajan hinnalla saa jo aika monen kesän pesutilojen lattiat lämpöiseksi vaikka sähköllä lämmittäisikin..

[tk-]

Oletko aivan varma?

Emminä nyt mitään varmaksi sano, kunhan pohdiskelen. Tuo kommentti oli enemmänkin spekulointia, sillä KÄYTÄNNÖSSÄ taitaa olla mahdotonta saada tuo lauhduttimen minimivirtaus toteutumaan vain 30m2 lattiaa lämmittämällä. 8kw lauhdutin vaatinee jo lähemmäs 8 litran minuuttivirtauksen, niin ei sitä kovin helpolla parin lattiapiirin läpi pusketa. Silloin tarvitsee jo tuota puskuria siten, että siitä pääsee osa vedestä takaisin pumpulle sekä lisää varauskapasiteettia. Taitaa tuo 20l/kW olla Niben puskurivaraajamanuaaleista napattu minimi, eli käytännössä tuo 200l puskuri taitaa olla pienin vaihtoehto.

[tk-]

Ja tietysti kun systeemiä tässä ketjussa ilmeisesti vasta suunnitellaan, niin mitenkäs esimerkiksi tulistuspumppu kesäkäytössä? Ja onhan noita invertteripumppujakin jo jokunen, ne varmaan toimisi paremmin vaihtelevaan lämmöntarpeeseen?

[Roori]

Mäkään en koe pesutilojen lattioiden lämmitystä mitenkään ongelmaksi, kun on aurinkokennot ja tuo 500 L puskuri. Tuppaa olemaan vain tarkkaa ettei ala mennä 90 asteista vettä lattiaan, kun shuntti jämähtää. Mulla tuo kierto on viel kylläkin kuristuksella, mutta laitan sen  vielä omana piirinään kunhan jaksan. Tuo mun ehdottama boileri kierto systeemihän on ihan kaupallisessakin myynnissä oikeilla osilla esim LK- Systems sivuilla. Ja sen sähkönkulutus on siis ihan sama, kuin lattiakaapelillakin, mutta asennusta ei siis tarvi uusia lattian osalta, jos kerran siellä vesi jo kiertää. Tai syöhän tuo kiertovesipumppu kyllä hieman sähköä.

http://www.lksystems.fi/fi/LK-Systems-Suomi/Tuotteet--Jarjestelma/LK-Lattialampo/Tuoteluettelo/Elpanna/

Ja oliskohan tuo käypäinen myös, mutta kalliita on nuo laittaa, jos vertaa siihen Bilteman boileri systeemiin, jonka saa koottua karvalakki osista.

http://www.varaaja.com/index.php/lattialaemmitys/floore-kit-lattialaemmitys/tarvikkeet/sahkoshuntti-el-shunt-fs36-floore-41317-detail

Tohonhan kuuluu kiertovesipumpulle termarirajottaja putkenkylkeen estämään vikatilan liian kuuman 90C menon verkostoon, taitaa maksaa 20-40€ tuo termari pumpun eteen.

Noilla hinnoilla laittaa jo varaajan systeemiin ja on paras...eikä se nyt voi olla jostain 1k€ varaajasta kiinni jos itelleen asuntoa tekee...

Jos lattiakaapelia niin se siihen ihan pintaan semmosena mattona pitämään tosiaan mukavuutta pinnassa eikä siis lattiaa sillä kokonaan kuumentamaan, tuohon sitten kesäksi PV :tä tappamaan sen kulutuksen 

[Tipi]

Tulistinpumpulla ei tule pätkäkäyntiongelmia, vaikka kesäaikaan lämmitettäisiin pelkästään pesuhuoneen lattioita. Kun laitteen ottaa vielä kahdella lämmönjakopiirillä, niin saa helposti syötettyä eri lämpöistä vettä märkätiloihin.

[fraatti]

Muutin puskurivaraaja laskuria niin että se laskee myös käynti- ja lepoajat sekä sopii myös patteritaloon.

Se löytyy täältä: http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=6139.msg75934#msg75934