Olen ajanut SH13 pumppua tammikuun 2009 alkupuolelta siten, että johtopumppu on pienimmällä tehollaan (1). Tätä ennen on johtopumppu ollut suurimmalla teholla (3).
Muutoksen vaikutus lämpöpumpun toimintaan on sikäli dramaattinen, että kun aikaisemmin pumppu toimi vuorokaudessa esimerkiksi 9 - 10 pitempää käyntijaksoa nyt se käy tiheämpään ja lyhyemmissä jaksoissa, esimerkiksi 20-23 jaksoa vuorokaudessa.
Samalla myös käyntiaikasuhde nousi, pumppu siis on toiminnassa jonkin verran pitempään lämmitystarpeeseen nähden. Pienempi ottoteho kompensoituu pitempänä kokonaiskäyntiaikana.
Tuolla on esimerkkikuvaaja johtopumpun tehosta 1:
http://mlp.jaria.net/trend_2009-02-10.jpgJa tuolla tehosta 3:
http://mlp.jaria.net/trend_2008-12-15.jpgPienemmällä johtopumpun teholla varaajan vesi kerrostuu tasaisemmin, eikä yläosan lämpötila kuopaise samalla tavalla alle 45 asteen kuten suurimmalla johtopumpun teholla tapahtuu.
Lämpimän käyttöveden riittävyteen muutoksella ei ole ollut mitään koettua vaikutusta. Molemmissa tapauksissa lämmintä vettä on riittänyt aivan hyvin.
Muutoksella oli mitattavissa oleva mutta marginaalinen vaikutus maalämpöpumpun energiankulutukseen. Johtopumpun pienemmällä teholla koko systeemi kuluttaa sähköä 3,0 - 3,5% vähemmän lämmitystarvelukua kohden laskettuna. Kilowattitunteina se syksyn 2008 lämpöpumpun 3771 kWh kokonaiskulutuksesta olisi vähentänyt noin 130 kWh mikä rahaksi muutettuna olisi 15[ch8364].
Koska tammikuussa on nostettu lattialämmityksen käyrää yhdellä asteella nollassa ja -20 asteessa, on tuo sähkön säästö kuitenkin suhteellisesti isompi kuin 3,5 %
Tuolla on hajontakuvio vertailujaksojen pumpun sähkönkulutuksesta:
http://mlp.jaria.net/pumpun_energiankulutus_010908-200209.jpgSiniset pisteet ovat syksyn 2008 vuorokausikulutuksia ja punaiset tammi- ja helmikuun 2009 kulutuksia. Punaisissa on mukana 3 vuorokautta jolloin on käytetty 9 kW sähkövastusta yhteensä 2 tunnin verran.
Yhteenvetona: 1) johtopumpun tehon pienentäminen teki pumpusta aikaisempaan verrattuna pätkäkäyntikoneen, 2) sähköä säästyy - mutta kovin vähän, 3) jos tulkitaan niin että 3,5% sähkönkulutuksen pienentyminen ilmentää samansuuruista lämpökertoimen paranemista, niin en tuota jaksaisi kovin merkittävänä muutoksena pitää - ainakaan taloudelliselta kannalta arvioituna.
Minkäslaisia ajatuksia tämä raportti arvon pumppukollegoissa herättää?
