Heikentynyt lämmönkeruu

[jyri]

Hei,

Aloitin maalämmöllä lämmittämisen kolmisen kuukautta sitten ja sittemmin on alkanut ihmetyttää keruunesteen lämpötilaeron kaventuminen. Kun aloittaessa lämpötilaerot olivat tulo 11, paluu 5, muutaman viikon jälkeen tilanne oli tulo 5, paluu 1, josta melko nopeasti laski edelleen t. 3, p. 0 ... t. 1, p.-1 ... t. 0, p. -2, kunnes nyt ollaan lukemissa tulo 0 ja paluu -1.

Tulolämpötilan laskeminen on toki luonnollista lämmönlähteenä käytetyn järven viilenemisen myötä, mutta tuo tulo- ja paluulämpötilan eron voimakas kaventuminen hieman huolestuttaa. Huomasin tuosta tulo- ja paluulämpötilojen keruuketjusta että muilla foorumilaisilla nuo erot ovat lähempänä 3 astetta. Osaisiko kokeneemmat arvailla mistä oman pumppuni heikentynyt keruukyky voisi johtua?

Muut lämpötilat:

Kompressori
kylmäaine -9
kuumakaasu 61

Lattialämmitys:
Meno 27
Tulo 24 (tavoite 26)

Ulkolämpötila -3
Sisälämpötila 21


 

[jyri]

Kiitoksia neuvoista, nyt on mutasihti puhdistettu, siellä oli vähän pientä töhnää, ja n. 1/4 sihdistä oli tukossa. Taisin vaan onnistua saamaan ilmaa systeemiin kun kuuluin hieman lorinaa kiertovesipumpusta. Toivottavasti ei menty ojasta allikkoon. Operaation jälkeen tuo keruupiirin lämpötila kuitenkin hieman parani (tulo 0, paluu -2).

[Tois puol jokke]

sulla on noita aloituksia niin montaa mutta lyhykäisyydessään. 250m lätäkössä putkea (sama mulla) on vaan silleen ettei lämpöä pääse siirtymään niin paljoa että sais 3 asteen eron, mulla on hiukka yliiso pumppu mutta ei hyödytä pienempi, meno vaan laskisi enemmän pakkaselle. nyt tulee nollaa menee -1. siihen putken alkupätkään kertyy jäätä joten siitä ei plussanpuolelle keruuta tuu saamaan kuin kovin syvällä vesistössä. nou hätä, vaikka olis koko putkenmitta jäässä niin silti siittä irtoo energiaa. jos alkaa tulo olemaan -3 tai enemmän niin silloin vois alkaa huolestumaan. joku viisaampi voi sanoo tarkemmat mutta mitä selvittelin niin -5 tulo on jo sellanen ettei mun pelillä enää suositella pyöritystä, hyötysuhde jää niin heikoksi jo silloin. Ei se cop niin kauheesti tosta pienestä lauhde-erosta kärsi jokusen kympin vuodessa. ittellä ei ole vielä tarkkaa mittaria kiinni mutta mututuntumalla toimii ihan kelpoisesti suhteutettuna rahasummaan joka on sijoitettu keruujärjestelmään. Olis voinu laittaa 400m mutta arvoitukseksi jää paljonko todellinen=rahallinen hyöty olisi ollut...?

[euroshopperi]

Kai tuolla nyt jotain vikaa on muutenkin jos järveen meno on -1 ja kaasujen lämmöt samalla -9c°. Liekkö kone jo finaalissa, vai olisko hajonnut tuo paisunta venttiili ainakin?

[peki]

Hei,

Aloitin maalämmöllä lämmittämisen kolmisen kuukautta sitten ja sittemmin on alkanut ihmetyttää keruunesteen lämpötilaeron kaventuminen. Kun aloittaessa lämpötilaerot olivat tulo 11, paluu 5, muutaman viikon jälkeen tilanne oli tulo 5, paluu 1, josta melko nopeasti laski edelleen t. 3, p. 0 ... t. 1, p.-1 ... t. 0, p. -2, kunnes nyt ollaan lukemissa tulo 0 ja paluu -1.

Tulolämpötilan laskeminen on toki luonnollista lämmönlähteenä käytetyn järven viilenemisen myötä, mutta tuo tulo- ja paluulämpötilan eron voimakas kaventuminen hieman huolestuttaa. Huomasin tuosta tulo- ja paluulämpötilojen keruuketjusta että muilla foorumilaisilla nuo erot ovat lähempänä 3 astetta. Osaisiko kokeneemmat arvailla mistä oman pumppuni heikentynyt keruukyky voisi johtua?

Muut lämpötilat:

Kompressori
kylmäaine -9
kuumakaasu 61

Lattialämmitys:
Meno 27
Tulo 24 (tavoite 26)

Ulkolämpötila -3
Sisälämpötila 21

Lueppa IVT osiossa oleva juttu. Kompuran lämmöt viittaisi paisuntavenan vikaan.
Lisäys.
20 kuutiota betonia, 250m keruuta ja 5kw pumppu ei oikein balanssissa muutenkaan ole.

[Tois puol jokke]

laitatko linkin, muuten on hiukka liikaa luettavaa 

[jm82]

http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5877.40

[seppaant]

Aloitin maalämmöllä lämmittämisen kolmisen kuukautta sitten ja sittemmin on alkanut ihmetyttää keruunesteen lämpötilaeron kaventuminen. Kun aloittaessa lämpötilaerot olivat tulo 11, paluu 5, muutaman viikon jälkeen tilanne oli tulo 5, paluu 1, josta melko nopeasti laski edelleen t. 3, p. 0 ... t. 1, p.-1 ... t. 0, p. -2, kunnes nyt ollaan lukemissa tulo 0 ja paluu -1.

Tähän voi johtaa n. kolme syytä:
1) Mittaukset näyttävät väärin
2) Lämpöpumpun teho on pienentynyt
3) Keruun virtaus on kasvanut.

3) Keruun virtaus kasvanut, ei tunnu todennäköiseltä.
1) Tarkista mittaukset. Laita keruupumppu käyntiin kompressorin seistessä, muutaman minuutin kuluttua pitäisi keruulta tulevan ja keruulle menevän lämpötilan näyttää samaa.
2) Käykö nykyään pidempään kuin aiemmin?
"Kylmäaine -9C" tiedätkö mistä kohtaa mitataan? Paisuntaventtiilin jälkeen? vai höyrystimen jälkeen ennen kompressoria?

Mikä lämpöpumppu merkki ja malli?

ATS

[euroshopperi]

Aivan. Tuossa on siis vielä backuppina, että mittauspiste ei ole ihan sama kuin esim mulla. Mulla ei ole koskaan tuo kaasun lämpötila vain ollut alempana, kuin kaivolle meno. Se seuraa tuota meno lämpöä sellaisella n 1 asteen erolla. Esim meno pumpulta -3,8 ja kaasun lämpö -3,0. Dt on kyllä toisiolla n. 6 asteen luokkaa joten toisio pystyy myös hävittämään tuotetun lämmön eteenpäin kohtuu tehokkaasti. En ny muista, mutta suostuisikohan tuo oma pumppu käymään ollenkaan, jos toision Dt olisi esim 2 astetta. Ainakaan Se ei suosiolla pysty tekemään 60 käyttövettä kierukan avustuksella. Pakottamalla Se muistaakseni yritti aina Dt 3-4 asti, jonka jälkeen liian pientä eroa valitti. Mä olen siis saanut 58 astetta pukattua tuonne käyttöveteen kierukan lämmittämänä, eli kiertoon meni muistaakseni jo selvästi yli 61 asteen liemi, kun kaivot oli vielä alkumetreillä ja lämpöä riitti 4-5 asteen verran tulolle.

[jyri]

Kiitoksia vastauksista ja kommenteista!

Kävin tuota laitetta vähän tutkimassa ja testailemassa saatujen kommenttien perusteella ja tein seuraavia havaintoja

Kun laitoin kompuran pois ja keruupiirin pumpun päälle niin lämpötilat tasaantuivat samoiksi

Tuo kylmäaineen mittaus on ennen kompressoria siinä ennen pisaranerotinta, vai mikä lie suodatinpullo siinä ennen kompressoria

Kompuran tehosta en oikein osaa sanoa vielä kun se on ollut vasta vähän aikaa käytössä.

Kun kone teki 44 asteista käyttövettä niin tuo kylmäaineen lämpötila muuttui tuonne -4 asteeseen ja kuumakaasu 81 asteeseen ja siitä edelleen -2 ast ja 85 ast. tehtäessä 49 asteista kv:tä

Tuo rakennekin hieman ihmetytti sillä näyttäisi, että tuo paisuntaventtiilin ohi menee toinen putki jotka sitten yhtyvät vähän ennen höyrystintä.  Onko tuollaisessa systeemissä sitten mitään virkaa alkaa tuota paisuntavenaa säätämäänkään? Ja millä sitä venttiilin toimintaa voisi yleensä testata, muuta kuin säätelemällä? Yritän laittaa kuvan tuosta liitteeksi.

Edit: kuva vaihdettu.

[Kimmo_L]

Tuo kuva on jotenkin mennyt erittäin huonolaatuiseksi. Koita laittaa se uudelleen parempilaatuisena.

Tuosta kuvasta en ole varma, onko siinä edes paisuntaventtiiliä kuvassa näkyvissä.

[jm82]

Tänään huomasin kun kone teki 41 asteisesta paluuvedestä niin lämpötila näytti tulo +2 paluu 0. Ulkolämpötila -12. Kun käänsi lämmittämään noin 39c Käyttövettä muuttui lukemat +2 -1 (kaksoisvaippavaraaja 45l). Kylmemmillä vesillä on näkynyt lukemia joskus +3 -1 tai +2 -1. Startin alkupuolen lukemia joskus +5 +1.

" Lattialämmitys:
Meno 27
Tulo 24 (tavoite 26)"
Oletko koittanut pienentää kiertovesipumpun nopeutta ja onko vaikutusta?

Sitten vielä että eikös se lämpötilaero isone jos laitat ensiöpumppua pienemmälle.

[seppaant]

Kun laitoin kompuran pois ja keruupiirin pumpun päälle niin lämpötilat tasaantuivat samoiksi

Tuo kylmäaineen mittaus on ennen kompressoria siinä ennen pisaranerotinta, vai mikä lie suodatinpullo siinä ennen kompressoria

Näyttää siltä että keruupiirin mittaukset näyttävät oikein.
Paljonko ne näyttivät tuossa testissä?

Johtopäätös on: Keruu toimii oikein mutta keruusta otettava teho on pudonnut reilusti alle puoleen verrattuna lähtötilanteeseen.
Tästä seuraa automaattisesti se että myös itse lämpöpumpun antoteho on pienentynyt.
Tuntematta lämpöpumppua ja kylmäainetta on vaikea tehdä tarkempaa diagnoosia ongelmasta.

Mikä lämpöpumppu merkki ja tyyppi?
Mikä kylmäaine?

Yleisimpien kylmäaineiden ominaisuuksia käyttäen näyttäisi että kompressori on kunnossa.
Joten todennäköisin ongelmapaikka lienee paisuntaventtiili.
Ottaisitko yleiskuvan "konehuoneesta" ja paisuntaventtiiliksi epäilemästäsi härvelistä sellainen kuva missä näkyvät paremmin siihen liittyvät putket.

Kun kylmäaineen virtaus pienenee paisuntaventtiilillä:
- paisuntaventtiilin jälkeinen lämpötila laskee
- höyrystimen jälkeinen lämpötila nousee
- tulistus kasvaa
- keruun lämpötilaero pienenee
- kuumakaasun lämpötila nousee
- ottoteho pienenee
- keruuteho pienenee
- antoteho pienenee
- COP huononee.

ATS

[euroshopperi]

Entäs mitä mieltä ollaan tuosta toisio puolen Dt:stä? Tavoitteena näyttäisi olevan, että mitä pienempi, sen parempi ajatus. Mulla ei pumppu suostu tuollaiseen, että meno ja tulo on esim 60 astetta. Dt on mulla siis luokkaa 6 astetta toisiolla ja topicin aloittaja tähtää 2 asteeseen.

[jm82]

Sama vähän mielessä. Tuo Meno 27 Tulo 24 vaikuttaisi vähän pieneltä. Lämmittäisikö paremmin jos sitä vähän isontaisi. Täällä on dt 8 C kun 90W pumppu pyörii täysillä.

Lainaus Jyri:
"Testasin hieman kompressoria laittamalla käyttöveden tavoitteen 55 C. Lopussa kuumakaasun lämpötila nousi 86 C (ennen kompressoria 3 C ). Keruupiirin lämpötila tällöin 5 C ja 5 C. Miltä kyseiset arvot kuulostavat? En päässyt käyttövedessä sinne 100 C tuntumaan.

Kun taas vaihtui lämmityspiirin puolelle niin kompressorin lukemat palasivat -5 C (ennen) ja 58 C (jälkeen). Muut lukemat: Keruupiiri 5 C ja 2 C Lämmityspiirin 27 C (meno) ja 23 C (paluu) (tavoite 25 C). Pitäisikö tuon lämmityksen lämpötilaeron olla noin pieni, vain 2 astetta tavoitetta korkeampi? Käyntijakson pituuteen tuo ainakin vaikuttaa.

Matias, kompressori oli käynnissä ja se on toshiba-merkkinen ja 5 kW tehoinen."

Lainaus Jyri:
"Vielä sellainen tarkennus, että tuolla loppulämpötilalla tarkoitin kylmäaineen lämpötilaa kompressorin jälkeen (eli siis kuumakaasu ennen lauhdutinta). Odotin että kompressorin jälkeen lämpötilat olisivat jonkun verran korkeammat, ja siksi kyselin tuosta. Voisiko kylmäainetta (tässä R407) olla liian vähän?

Tälläkin hetkellä lämmityspiirin menolämpötilan ero on vain 26 kun tavoite paluulle on 25 mikä tuntuu pieneltä erolta.

Lämmitän tällä hetkellä lattioita ensimmäistä kertaa ja tuntuu että pumppu ei juuri taukoa saa. Nostan lämpötilaa vaiheittain asteella kahden vuorokauden välein."

Onko toshiba merkkisiä maalämpöpumppuja?

[euroshopperi]

No jos toisio kierron Dt on 0 astetta, niin eihän sieltä enää oteta yhtään lämpöjä talteen ja kuulostaisi jo pelkän kylmäaineen ihan oikealta "Hullunkierrolta".

[jyri]

Noissa kiertovesipumpuissani ei ole nopeudensäätöä, joten siihen ei voi oikein vaikuttaa.

Tuon keruupuolen piirin molemmat lukemat menivät muutaman minuutin odottelun jälkeen molemmat nollaan. Nyt siellä näytti olevan se tulo 0 ja paluu -2.

kompressorin merkiksi arvioin toshiba ihan mallinumeron perusteella.

Laitan oheen paremman kuvan tuosta konehuoneesta, josta tuo paisuntaventtiiliksi arvioimani putkihässäkkä näkyy. Kovin isoja kuvia tämä systeemi ei anna kuitenkaan laittaa. Paisuntaventtiiliksi epäilen siis tuota kuvassa oikealla, keskellä näkyvää putkiloa. Siinä lukeekin "discharge valve" ja päällä jonkunlainen säätöruuvi (luultavasti jousikuormalle). Auttaisiko jos sitä säätäisi?

[jm82]

Tuon mukaan olisi 4kW ja kylmäaine R407C. Niin kylmäaine olikin ihan oikein.

http://www.hurtowniachlodnicza.pl/hurtownia/spr%C4%99%C5%BCarki2012-09-13-08-57-25_/toshiba2012-09-13-08-57-25_/spr%C4%99%C5%BCarka-toshiba-4,01-kw-pg225x2c-4ft-detal.html

http://www.areacooling.co.uk/products/compressors/hermetic/rotary/gmcc/pg225x2c-4ft/

[jyri]

Ohjekirjan mukaan kylmäaine on kanssa tuo R407C, mutta nimellislämmityskapasiteettina lukee 4,9 kW.

Ei näköjään ole hirveän kallis tuo kompura, jos joutuu uusimaan.

Noita palstoja lueskelemalla ja googlen haulla selvisi, että liian kylmä kylmäaine voi pitkässä juoksussa rikkoa kompuran. Ilmeisesti tuo "rotary" malli kuitenkin kestää tätä hieman paremmin kuin perinteinen mäntä-kompura.

[seppaant]

Sama vähän mielessä. Tuo Meno 27 Tulo 24 vaikuttaisi vähän pieneltä. Lämmittäisikö paremmin jos sitä vähän isontaisi. Täällä on dt 8 C kun 90W pumppu pyörii täysillä.

Totta kai Dt on pieni, jos koneesta on tehot kateissa

Laitan oheen paremman kuvan tuosta konehuoneesta, josta tuo paisuntaventtiiliksi arvioimani putkihässäkkä näkyy. Kovin isoja kuvia tämä systeemi ei anna kuitenkaan laittaa. Paisuntaventtiiliksi epäilen siis tuota kuvassa oikealla, keskellä näkyvää putkiloa. Siinä lukeekin "discharge valve" ja päällä jonkunlainen säätöruuvi (luultavasti jousikuormalle). Auttaisiko jos sitä säätäisi?

Mihinkähän menee vasemmalle menevät muoviletkulla? päällystetyt kaksi ohutta putkea entä oikealla taakse menevä paksumpi putki?

Onko käyttöohjeessa minkäänlaista kaaviokuvaa koneen rakenteesta? jos on niin laita tänne

Jos sinulla on PellePeloton henkeä niin siitä vaan säätämään, tosin täysin omalla vastuulla.
Jos minä säätäisin, niin kääntäisin ruuvia aukipäin vastapäivään.
Jos säädät, niin tee se stabiilissa käyntitilassa ja kirjaa ylös kaikki toimenpiteet sekä koneesta saatavat mittaustiedot ennen ja jälkeen toimenpiteiden.

ATS

[jyri]

Seppaant: lämmityspiirin lämmönvaihtimelta tulee kupariputki (se paksumpi mainitsemasi) joka haarautuu kahdeksi pienemmäksi (juurikin nämä muovilla suojatut) toinen pienistä putkista menee tuon paisuntaventtiilin kautta ja toinen jatkaa ohittaen sen siten että putket yhtyvät takaisin paksummaksi putkeksi juuri ennen keruupuolen lämmönvaihdinta.

Löysin ohjeesta rakennekuvan jonka nappasin liitteeksi.

Periaatteessa PellePelotonhenkeä löytyy, mutta minkähänlaisia riskejä tuohon säätämiseen liittyy?

[Kimmo_L]

Normaali vaihtoventtiilikoneen kaaviokuva tuo on. 

Siinä sen paisuntaventtiilin kyljessä on sinivalkoinen valmistajan tarra. Voitko laittaa siitä tarkemman kuvan tai lukea siitä valmistajan nimen ja mallikoodin.

[jyri]

Siinä sinisessä tarrassa lukee: XHF-B, Discharge Valve, SP 2.35 Mpa

[Kimmo_L]

Minun veikkaus tuon tekstin "discharge valve" ja sen sijainnin perusteella on, että tuo ei ole varsinainen paisuntaventtiili.

Paisuntaventtiili on englanniksi "expansion valve" (tai "thermal expansion valve"). Siihen pitäisi yleensä tulla kapillaariputki, jolla se säätyy kaasun lämpötilan mukaan. 

Löytyisikö koneesta jostain sellainen, mihin tulee ohut kapillaariputki varsinaisten kylmäainelinjojen lisäksi?

[seppaant]

Periaatteessa PellePelotonhenkeä löytyy, mutta minkähänlaisia riskejä tuohon säätämiseen liittyy?

Paras olla koskematta mihinkään ellei tiedä mitä tekee.

ATS

[jyri]

Kimmo_L, sellainen lisäys vielä että tuo putkihässäkkä, missä se discharge valve on, menee lämmönvaihtimiin alapuolelle, jos siitä jotain voi päätellä.

[Kimmo_L]

Tuo rinnakkainen toinen putki oudoksuttaa. Lisäksi, paisuntaventtiilin toisella puolella kylmäaine on hyvin kylmää, joten sen putki on yleensä hyvin eristetty. En tiedä, onko tuo kupariputken päälle laitettu muoviletku "eriste", mutta tuntuu vähän oudolta.

Lämmönvaihtimien välissä on toki oikea paikka, mutta pystyykö putkista olemaan ihan varma, miten ne kulkevat siellä.

Tuolla koneen sisällä on kuitenkin noita mustalla eristeellä eristettyjä putkia. Paisuntaventtiili voisi paremminkin olla sellaisen yhteydessä.

Mikä on tuo vasemman vihreän pumpun alapuolella näkyvä osa, johon tulee kangaspunoksen sisällä jotain ohutta?

[jm82]

Hei,

Aloitin maalämmöllä lämmittämisen kolmisen kuukautta sitten ja sittemmin on alkanut ihmetyttää keruunesteen lämpötilaeron kaventuminen. Kun aloittaessa lämpötilaerot olivat tulo 11, paluu 5, muutaman viikon jälkeen tilanne oli tulo 5, paluu 1, josta melko nopeasti laski edelleen t. 3, p. 0 ... t. 1, p.-1 ... t. 0, p. -2, kunnes nyt ollaan lukemissa tulo 0 ja paluu -1.

Tulolämpötilan laskeminen on toki luonnollista lämmönlähteenä käytetyn järven viilenemisen myötä, mutta tuo tulo- ja paluulämpötilan eron voimakas kaventuminen hieman huolestuttaa. Huomasin tuosta tulo- ja paluulämpötilojen keruuketjusta että muilla foorumilaisilla nuo erot ovat lähempänä 3 astetta. Osaisiko kokeneemmat arvailla mistä oman pumppuni heikentynyt keruukyky voisi johtua?

Muut lämpötilat:

Kompressori
kylmäaine -9
kuumakaasu 61

Lattialämmitys:
Meno 27
Tulo 24 (tavoite 26)

Ulkolämpötila -3
Sisälämpötila 21

Nyt kun sulla taas toimii keruu tulo 0, paluu -2 niin mielestäni laitteessa ei ole mitään vikaa. Eli toimii täysin samoin kun on laitettu alussa hyrräämään. Tietysti säätämällä voi saada jotain parannuksia aikaan.

Täällä parhaat lukemat tulo 6 ja paluu 1. Kun tulon lämpötila laskee niin samalla laskee myös vähän lämpötilaero. Eli tuossa tulo 0, paluu -2 ei olisi mitään outoa. Kun järven lämpötila taas nousee niin pitäisi tulla taas erilaisia lukemia.

Tuolta aiemmasta postista lukasin tuon tomppelin selkeyttävän jutun.

Testasin hieman kompressoria laittamalla käyttöveden tavoitteen 55 C. Lopussa kuumakaasun lämpötila nousi 86 C (ennen kompressoria 3 C ). Keruupiirin lämpötila tällöin 5 C ja 5 C. Miltä kyseiset arvot kuulostavat? En päässyt käyttövedessä sinne 100 C tuntumaan.

Kun taas vaihtui lämmityspiirin puolelle niin kompressorin lukemat palasivat -5 C (ennen) ja 58 C (jälkeen). Muut lukemat: Keruupiiri 5 C ja 2 C Lämmityspiirin 27 C (meno) ja 23 C (paluu) (tavoite 25 C).

Tuossa lainauksessa on sinisellä keruupiirin lämpötilat.
Niistä näkyy epäsuorasti se, kuinka COP laskee kun tehdään kuumempaa vettä.

• Tehtiin lämmintä käyttövettä +58C ja keruulta tuleva ja sinne palaava antoi saman lukeman. Maanesteestä kyllä otettiin lämpöä, mutta sitä saatiin otettua niin vähän, että maaneste jäähtyi vähemmän, kuin 1 asteen verran.

• Tehtiin lämmityspiirin kiertovettä +27C ja nyt maaneste tuli koneelle +5 ja lähti maahan +2C lämpöisenä. Erotus oli noin 3 astetta.

Kuumempaa tehtäessä kaivosta otetaan lämpöä vähemmän ja sähköverkosta otetaan tehoa enemmän.
Kuumempaa tehtäessä COP laskee rajusti.
Tämä ilmiö koskee kaikkia lämpöpumppumerkkejä. Ei ole vain yhden merkin "vika"!

Alan vanhat ketut tuntevat tämän asian hyvin, mutta tätä palstaa lukee moni vasta alaan tutustuva.
Lähinnä heitä ajatellen tämä yllä oleva teksti.

http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5755.msg69329#msg69329

[seppaant]

lämmityspiirin lämmönvaihtimelta tulee kupariputki (se paksumpi mainitsemasi) joka haarautuu kahdeksi pienemmäksi (juurikin nämä muovilla suojatut) toinen pienistä putkista menee tuon paisuntaventtiilin kautta ja toinen jatkaa ohittaen sen siten että putket yhtyvät takaisin paksummaksi putkeksi juuri ennen keruupuolen lämmönvaihdinta.

Vielä tuosta putkihässäkästä:
Oikealta tuleva paksu putki tulee lämmityspiirin lämmönvaihtimelta (lauhdutin). Mikä on käsikopelolla putken lämpötila?
Muoviletkulla suojatut putket menevät vasemmalle keruupiirin lämmönvaihtimelle (höyrystin). Sen jälkeen missä muoviletkut loppuvat on jotain valkoista. Onko se eristettä vai huurretta? Mikä on tämän valkoisen kohdan lämpötila (käsikopelolla) ?

Näyttää olevan hyvin instrumentoitu tämä lämpöpumppu.
Laitahan tänne kaikkien yhdeksän lämpötilamittauksen arvot normaalin lämmityskäytön kohdalla ja vielä mielellään tehtäessä käyttövettä.

ATS

[euroshopperi]

Tässä tuli vielä mieleen, että jos hidastaisi tuota lattialämmitysten kiertoa, niin alkaisi olemaan tulo edes 4 astetta, ja saisi olla mielellään vissiin ylikin, alempana, kuin meno. Olenkohan nyt käsittänyt jotain väärin, mutta Jyri siis pitää sellaista ominaisuutta tavoiteltavana, jossa toisio puoli ottaisi lämpöä mahdollisimman pienellä tulon ja menon erolla. En pysty ihan ymmärtämään, että kaasut toimisivat noin optimaalisesti enää. Tuon toision tuloksi tavoittelisin 5 astetta matalampaa arvoa, kuin menolle.

[jm82]

Tuossa jyrin maalämpöpumpussa oli aika oudosti molemmat kiertovesipumput, kun ne on vain 1 nopeuksisia. Ilmeisesti se maalämpöpumppu sitten on rikki. Kai siinä takuu on ja kai myyjältä löytyy jotain tietoa miten niitä kaasuja säädetään? Tässä nibessä ei edes näy mitään kaasujen lämpötilaa ja koskaan ei ole tullut mitään virheilmoituksia, vaikka kai siellä tarvittavat anturit on olemassa. Ainut herja on ollut että paluu on ollut liian kuuma, jos rajat on laitettu liian alas, säätöarvo 42-55C (kompuran sammutus). Kuittaantuu onneksi itsestään. Ei vaikuta onneksi sähkökatkotkaan, asteminuutit vaan taitaa nollaantua.

Saattaahan se jyrin maalämpöpumppu vaikka toimiakin oikein, mutta lattialämmityksestä tulee niin raakasti kuormaa ja tuota maalämpöpumppua ei olisi suunniteltu tuollaiseen käyttöön.

Tuolla olikin jo käsitelty että jotain hämärää siinä maalämpöpumpussa olisi.
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5872.msg71203#msg71203

Jos pumppu käy jo nyt nollakeleillä 20 tuntia vuorokaudessa,
- täytyy pumpun olla pahasti alitehoinen, tai
- pumppu ei toimi normaalilla tehollaan.
- Tai, talossa onkin poikkeuksellisen suuri lämpöenergian kulutus, vai
- onko vasta uudisrakennuksen ylöslämmitysvaihe meneillään?

Pumppu saisi nyt käydä noin 8 - 12 tuntia vuorokaudessa, riippuen ulkolämpötiloista.
Mikä on keruulta tulevan ja maahan menevän maanesteen lämpötila pitkän käynnin aikana?
Voitko antaa jotain tietoja kohteestasi?

[euroshopperi]

Tai onhan Se tietysti niinkin, että tuo vispilä ei kertakaikkiaan pysty tekemään enempää tehoa, vaan Dt jää auttamatta sinne 2:den nurkille teki mitä tahansa. Jos siis päästään täydellä kierrolla Dt 0:aa lähelle, niin siellähän ei sitten enää pysty putketkaan hävittämään enempää lämpöä taloon. Eli ylitehoinen pumppu on Jyrillä. Onkohan tuo laitteen logikka sitten minkälainen ja säädettävyyskin kiinnostaa.

[jyri]

Mikä on tuo vasemman vihreän pumpun alapuolella näkyvä osa, johon tulee kangaspunoksen sisällä jotain ohutta?

Se on keruupuolen paluulämpötilan anturi.

Oikealta tuleva paksu putki tulee lämmityspiirin lämmönvaihtimelta (lauhdutin). Mikä on käsikopelolla putken lämpötila?
Muoviletkulla suojatut putket menevät vasemmalle keruupiirin lämmönvaihtimelle (höyrystin). Sen jälkeen missä muoviletkut loppuvat on jotain valkoista. Onko se eristettä vai huurretta? Mikä on tämän valkoisen kohdan lämpötila (käsikopelolla) ?

Käsikopelolla tuo lauduttimelta tuleva putki tuntuu melko lämpimältä  ja tuo keruupiirin luona oleva valkoinen on huurretta, siellä tuntuu tietty melko kylmältä.

Tässä hieman pyydettyjä arvoja tuosta koneesta

Käyttövettä 51 ast. tehtäessä tuli seuraavanlaiset lukemat:

d01 0    keruumeno
d02 1    keruutulo
d03 54  lämmitysmeno
d04 29  lattiapaluu
d05 51  kv-säiliö
d06 28  lattiatavoite
d07 54  lämmitysmeno (vastuksen jälkeen)
d08 -15 ulkol.
d09 -1   kylmäaine ennen komp.
d10 87  kuumakaasu

Samat lukemat muutama minuutti vaihtoventtiilin toiminnan jälkeen (vaihtoi kv:stä lämmitykseen meneväksi):

d01 -1
d02  1
d03  28
d04  24
d05  52
d06  28
d07  28
d08 -15
d09 -8
d10  80

Ja vielä samat lukemat 15 min lämmityspiirin käynnin jälkeen:

d01 -2
d02  0
d03  28
d04  24
d05  52
d06  28
d07  28
d08 -16
d09 -9
d10  63


Pumpusta sen verran, että se on ihan tarkoituksella suunniteltu osatehoiseksi, mutta nuo käyntimäärät ovat olleet oletettua pitemmät. Tuo kylmäaineen lämpötila alkoi tämän ketjun myötä ihmetyttää, eli miksi se menee noin alas tuossa lämmitysvaiheessa. Voiko tuo olla normaalia? Kompressori on lamelli-tyyppinen, en tiedä voiko se vaikuttaa tuohon. Netissä etsimällä raportteja väitettiin sen kestävän paremmin jatkuvaa käyntiä ja pientä nestemäistä kylmäainetta kuin mäntä-malli, mutta eihän mikään suurempaa määrää kestä. Ilmeisesti tuossa koneessani on tuo pisaranerotin, joten voisiko se antaa myöten käyttää kylmempiä lämpötiloja tuossa keruupuolen kylmäaineessa?

Onkohan tuo laitteen logikka sitten minkälainen ja säädettävyyskin kiinnostaa.

Laitan liitteeksi kuvan pumpun ohjekirjan antamista asetusarvoista.

[seppaant]

Käsikopelolla tuo lauduttimelta tuleva putki tuntuu melko lämpimältä  ja tuo keruupiirin luona oleva valkoinen on huurretta, siellä tuntuu tietty melko kylmältä.

Se putkihässäkkä on sittenkin "paisuntaventtiili". Olisiko toimintaperiaatteeltaan samantapainen kuin on jääkaapeissa?
Kylmäaineen lämpötila ennen kompressoria -1 tai -9C ei mene "jakeluun"
Jos tietäisi lämpötilan paisuntaventtiilin jälkeen, niin se selvittäisi tilannetta.
Kaiva varoen putki sieltä huurteen sisältä näkyviin ja kiinnitä sinne lämpömittarin ulkoanturi ja eristä hyvin.

ATS

[Kimmo_L]

Se putkihässäkkä on sittenkin "paisuntaventtiili". Olisiko toimintaperiaatteeltaan samantapainen kuin on jääkaapeissa?

Voihan siinä periaatteessa olla jonkinlainen ilman termostaattia oleva kiinteä kuristin paisuntaventtiilinä.

Mutta jokin siinä ei täsmää. Jos se putkilo olisi se kohta, missä kuristus ja paineen lasku tapahtuu, miksi kuura on vasta tuolla perällä? Miksei se mene kuuraan tuosta edestä?

Tapahtuuko varsinainen paineen putoaminen ja jäähtyminen vasta tuolla perällä, missä kuurakin on?

[jyri]

Laitoin tuollaisen 5 euron ulkolämpötilamittarin anturin kiinni tuohon ja eristin solumuovilla.

Lämmitysvettä tehdessä tuon huurteisen putken lämpötila vaihteli välillä -10,4 ja -11,8 välilllä.

Käyttövettä tehdessä vaihteli -3 ja -4,4 välillä.

Mutta jokin siinä ei täsmää. Jos se putkilo olisi se kohta, missä kuristus ja paineen lasku tapahtuu, miksi kuura on vasta tuolla perällä? Miksei se mene kuuraan tuosta edestä?

Tapahtuuko varsinainen paineen putoaminen ja jäähtyminen vasta tuolla perällä, missä kuurakin on?

Tuo putken paksuus ainakin vaihtuu huomattavasti suuremmaksi tuossa kohtaa missä kuura alkaa.

[seppaant]

Tuollainen löytyi Netin ihmeellisestä maailmasta

http://www.freewtc.com/products/discharge-valve-3089-30932.htm

ATS

[Kimmo_L]

Minä löysin kanssa vastaavan kuvauksen tuosta discharge valvesta. Komponentin kuvauksen mukaan sitä käytetään lähinnä suojakomponenttina.

Edelleen on hämärän peitossa, mikä sen merkitys tuossa pumpussa on ja käytetäänkö sitä johonkin epätavallisempaan tarkoitukseen. Osallistuuko se mahdollisesti jollain tavalla paisuntaventtiilin tyyppiseen prosessiin?

[seppaant]

Minä löysin kanssa vastaavan kuvauksen tuosta discharge valvesta. Komponentin kuvauksen mukaan sitä käytetään lähinnä suojakomponenttina.

Edelleen on hämärän peitossa, mikä sen merkitys tuossa pumpussa on ja käytetäänkö sitä johonkin epätavallisempaan tarkoitukseen. Osallistuuko se mahdollisesti jollain tavalla paisuntaventtiilin tyyppiseen prosessiin?

Löytäisiköhän joku näppäräsorminen nettisurfaaja tuosta discharge venttiilistä jonkinlaista rakennekuvaa?

Oma arvaukseni on että toinen noista ohuista putkista toimii kiinteänä kuristimena ja discharge säätönä lisäten tarvittaessa kylmäainevirtausta.

ATS

[jm82]

Itse en noista ymmärrä, mutta tuossa joku osa joka on vähän sinne päin. Ei ole siis sama osa mutta vähän saman näköinen kun siinä maalämpöpumpussa.

http://www.hvacspecialists.info/controlling-refrigerant/discharge-bypass-valves-operation.html