Kuumakaasun lämpötila?

[rsaarela]

Hei,

täällä varmaa joku osaa selittää, mikä määrää kuumakaasun lämpötilan?

Seuraavanlainen tilanne;

2 Nibe F1345 koneikkoa 2 x 30kW päälläkkäin siis samassa tornissa, normaalisti.
ylemmän koneen kuumakaasu on systemaattiseti noin 10 ast. korkeammalla kuin alemman.
Alemman kaasun lämpötilaa olisi vielä varaa nostaa = ottaa lisää tehoa,
mutta kun sama säätö vaikuttaa molemmissa oleviin kierron pumppuihin, eipä voikkaan.
Miksi ylemmän kaasulämpötila on 10 ast. korkeampi?
Laitteet rinnan, ja molemmat tekee silloin täysillä keskuslämpövettä, noin 30 - 60 ast. sillä ei merkitystä.
TA-venttilit maapiirissä ja lähtöpiirissä, niillä ei asiaan voi järkevästi vaikuttaa.

Onko kyseessä eri määrät Freonia, vai mistä voisi vikaa etsiä?
Käyttäjän / asentajan säädöillä ei kaasujen lämpöjä / tehoja saa samoiksi noilla kompuroilla.
Mainittakoon, että "puuttuva" teho on suuruusluokkaa 8 - 10 kW, eli asialla on ihan oikeasti merkitystä.

Laitteet on vuoden pyörineet, kyselen nyt täältä ensin,
ennenkuin jatketaan asiaa muualla, jos jatketaan, riippuu vastauksesta, siis

Lisätty Paint kuva kytkennästä...

Ehdotuksia?

 

[euroshopperi]

Miten nuo pumput on kytketty sinne lämmityspuolelle? Eli meneekö nuo lauhtumaan samanlämpöiseen veteen? Vai onko nuo samassa säiliössä eri korkeuksilla. Toisen paluu on ainakin 2,5c° alempi, eli se ainakin tulee toisiokierron puolelta erona. Ja jos kierukat on siellä säiliössä vaikkapa päällekkäin, niin eikös tuo korkeampi tule pyydä sitten laitteelta korkeampaa kaasupainetta. En kyllä yhtään tiedä tuota ohjauksen logiikkaa, että miten tapahtuu. Eli ylempi kierukka olisi sitten tuo korkeapaineisempi kaasu ja alempi matalampi paine. Alempipaineinen näyttäisi tekevän ainakin selvästi enempi työtä ja tuolle korkeammalle paineelle jää enää jämät duunista. Tai vaihtoehtoisesti pakkaspäivät. Tai siis se lähtee duunin aika harvoin, mutta tekee sitten työtä urakalla.

[rsaarela]

Lisäsin kuvan kytkennästä, Paintilla äkkiä....heheh

Eli kaikki on rinnan, kaikki menee samaa putkea työsäiliöön UKV500,
josta sitten eteenpäin taloon omalla kiretopumpulla.

Koneille on siinä välissä ennen koneen liitintä sulku, yksisuunta, ja TA-venttiili, lähdöissä, keskus-, ja maapiirissä.
Niitä ei ole oikein varaa säädellä, eikä ne oikeastaan noilla tehoilla mitään paljoa vaikutakkaan,
10 000 l/h menee koneista läpi yht.
 
Tuota 2,5 ast. ero ei saa pois TA-venttiiliä säätämällä. Vain pumpun kierroksilla on vaikutusta, mutta siis molemmat säätyy samalla.
Liekö se edes voisi olla syy?

[seppaant]

            Imukaasu  Kuumakaasu
EP14        -4,9          98,7
EP15        +1,6         107,9

EP15 +1,6C imukaasu  ja kuumakaasu 107,9C viittaisi paisuntaventtiilin väärään toimintaan, päästää liian vähän kylmäainetta läpi.

ATS

[euroshopperi]

Olin ihan varma, että rsaarela oli lisännyt tuon piirroksen autocadillä, mutta siitä kyllä selviää, että vian suunta on muualla,

Entäs tuo öljyn lämpö tuossa sitten? Pystyykö siis pikkaisen liian vähäinen kylmäaine määrä saamaan tuon kaasulämmön nousun aikaiseksi, vai onko tuo juurikin tuohon venttiiliin kohdistuva oire?

[Matias]

2 Nibe F1345 koneikkoa 2 x 30kW päälläkkäin siis samassa tornissa, normaalisti.
ylemmän koneen kuumakaasu on systemaattiseti noin 10 ast. korkeammalla kuin alemman.
Alemman kaasun lämpötilaa olisi vielä varaa nostaa = ottaa lisää tehoa,
mutta kun sama säätö vaikuttaa molemmissa oleviin kierron pumppuihin, eipä voikkaan.
Miksi ylemmän kaasulämpötila on 10 ast. korkeampi?

            Imukaasu  Kuumakaasu
EP14        -4,9          98,7
EP15        +1,6         107,9

EP15 +1,6C imukaasu  ja kuumakaasu 107,9C viittaisi paisuntaventtiilin väärään toimintaan, päästää liian vähän kylmäainetta läpi.

ATS

Onkos tuossa nyt tehot niinpäin että EP14 antaa suuremman tehon lauhduttimelta kuin EP15?
Keruun ja lauhduttimet dt:t viittaisi tuohon suuntaan jos virtaukset on samat

EP14 keruu dt 4,4C,lauhdutin dt 9C,kuumakaasu 98,7C

EP15 keruu dt 3,9C,lauhdutin dt 7C,kuumakaasu 107,9C

[euroshopperi]

No niin siis netissä on ratkaistu tuon EP15 pumpun olevan viallinen ja saavat tulla sen laittamaan kuntoon, ennen kuin on suurempaa savottaa edessä. Sitten raportoit tänne heti siitä ja laitat epikriisin liitteeksi. Ja onko se niin, että noissa on molemmissa 2 kompuraakin, jotka käynnistyy tarpeen mukaan? Miten tuo nyt sitten näkyy, että onko kaikki kompurat päällä, vai ei?

[Ropellipää]

            Imukaasu  Kuumakaasu
EP14        -4,9          98,7
EP15        +1,6         107,9

EP15 +1,6C imukaasu  ja kuumakaasu 107,9C viittaisi paisuntaventtiilin väärään toimintaan, päästää liian vähän kylmäainetta läpi.

ATS

Miten voi olla noin alhainen imukaasu kuin -4,9?

Oletko käynyt säätämässä jotain kylmäpiireistä, onko kylmäkytkistä olemassa? Taulukon perusteella EP15 on normaali, EP14 on viallinen. Jos saat imukaasun käyrän niin vois olla kätsä.

[rsaarela]

Laitteet on sinetöityjä kylmälaitteiston osalta.
Niihin ei ole kukaan kajonnut, ei edes huoltoliikkeen miehet.
Itse en niihin koske, etsin vaan ratkaisua täältä, koska se saattaa helpottaa paljonkin monen ihmisen työtä,
on täällä senverran paljon asiantuntemusta....

Molemmat kompurat on päällä, punainen ja vihreä viiva.
Tässä yksikössä kylmäaine on R410A, 2 x 2,4 kg

Eli tuo vika vaatisi mittarit, ja katsomaan paineet ensin?
Paisuntaventtiili on säädettävissä, manuaaleista päätellen..?

Esitettiin muualla myös teoriaa, että lauhduttimessa / höyrystimessä olisi jotain sinne kuulumatonta?

Aiheuttaisiko se helpostikin tuollaisen ilmiön?

Mikä on imukaasun ns. toiminta-alue asteissa?

[Ropellipää]

Imukaasusta puuttuu tulistus käytännössä kokonaan. Paisari lienee sökö.

Sanoisin että noilla tunneilla ja käynnistelyillä + todennäköisesti nestettä pumpanneena kompuran vaihto ei olisi ihan sika tyhmä vaihtoehto kun juotteluhommia on kuitenkin tiedossa.

Minkä takia noita vekottimia ei kytketä sillä tavalla, että tunnit tasaantuisi koneiden kesken?

[euroshopperi]

Tuosta imukaasun toiminnasta, jos nyt oma ajattelu on oikea, niin huomasin sellaista, että kun pienensin kaivoille virtauksen 60 L/ min 40:een L/min, niin tulo nousi melkein asteella ja meno putosi samoin. Eli nyt kun menee litku kaivolle niin se on -3,1c° ja imukaasu laski siten, että sekin näyttää nyt n -3c°. Jos tuo kaasun lukema nyt on imukaasu, kun ei meikä näistä kovin paljoa vielä ymmärrä. Tuon perusteella siis toinen vehje voisi saada liian vähän ensiön liuosta. vai miten se menee tuon kanssa.

[Ropellipää]

Imukaasun pitää pienentyä, jos virtausta vähennetään. Eli -4,9 -> -6,0 esim. Mitä kävi höyrystymispaineelle?

Tarkista meneekö EP14 tulopuolen putkisto höyrystimen (siis sen lämmönvaihdinmötikän) ylä- vai alaliittimeen.

[euroshopperi]

Paine laski arviolta 1 bar. Laitan ihan kohta kuvia, kun kävin juuri koneella kattomassa ja se on nyt käynyt jo yli ½-tuntia, niin saa jotain selkoakin.

[rsaarela]

Imukaasusta puuttuu tulistus käytännössä kokonaan. Paisari lienee sökö.

Sanoisin että noilla tunneilla ja käynnistelyillä + todennäköisesti nestettä pumpanneena kompuran vaihto ei olisi ihan sika tyhmä vaihtoehto kun juotteluhommia on kuitenkin tiedossa.

Minkä takia noita vekottimia ei kytketä sillä tavalla, että tunnit tasaantuisi koneiden kesken?

Niin, tuossahan nyt siis on YHDEN vuoden tunnit....?!?!?   
Elinkaarensa alussa on laitteet.

Ja ne on tietenkin kytketty, siten että tunnit tasaantuu.
Asennusajan erinäisistä syistä tuolla toisella koneella vaan oli hiukan phjaa,
kun se kävi yksinään, ja teki kuumaa käyttövettä.
Tunnit on paljon tasaantuneet, ja ne ilm. on tasan puolen vuoden sisällä.

[euroshopperi]

Nuo lämmöt ym. pomppii ihan sikana, eikä tuossa nyt ehkä ihan tarkat arvot sitten. Mielestäni tuo Ts on ollut huomattavasti lähempänä tuota tpa lukua yleensä.

[Ropellipää]

Noilla perusteilla voi sanoa käytännössä, että toimii märkähöyrystimenä (paisari on auki asennossa jatkuvasti). Imukaasu seuraa tulonesteen lämpötilan vaihtelua, eikä höyrystymispainetta. Yleensä kuormituksen vaihtelut (venttiilin kääntö lämmitykseltä käyttövedelle esim.) aiheuttavat silloin nesteen pääsyn kompressorille ja se onkin ilmeisesti nähtävissä noista terävistä piikeistä alaspäin kuumakaasulla.

[rsaarela]

Imukaasun pitää pienentyä, jos virtausta vähennetään. Eli -4,9 -> -6,0 esim. Mitä kävi höyrystymispaineelle?

Tarkista meneekö EP14 tulopuolen putkisto höyrystimen (siis sen lämmönvaihdinmötikän) ylä- vai alaliittimeen.

Kumpaa virtausta nyt sitten tarkoitat, maapiiri vai keskuslämpöpiiri    

Juu, ja putket menee oikein, kaikki 4 koneikkoa on samoin kytketty, ja se on tarkistettu manuaalista, putkari on eräs huippumies!

[euroshopperi]

Elikkä tuo elektroninen paisuntaventtiili ei tässä tapauksessa siis tee mitään ja ainoa vaihtoehto on nostaa ensiökiertoa suuremmalle. Toisiokiertoakin suunnittelin laskevani, koska kuulemma Viessmannin teknikot oli sitä mieltä, että toision kiertoa laskemalla saadaan liian pieni ensiöpuolen virtaama kompensoitua hienosti. Mulla ei ole täysteholle tarvetta laitteesta, mutta järki ei vaan yksinkertaisesti riitä siihen, että miten tuo laitteen logiikka ohjaa tuota paisuntaventtiilin ja lauhduttimien yhteistyötä. Tuo toision tehon pudotus on kuulemma ihan Viessmannin maahantuojan juttu. Eli jos pumppu ei riitä pyörittämään tarpeeksi liuosta, niin voidaan vähentää toisiokiertoa sen verta, ettei tule hälytyksiä.

[Ropellipää]

Eikös tuossa ole sitten takuu vielä voimassa? Ensiökierto kannattaa pitää kyllä täysillä jos epäilee vikaa. Toisiopuolen kiertoa vähentämällä saa kyllä tehoa pienennettyä, kun kone jauhaa kovempaa painetta eli COP huononee.

Jos saat kaikki käyrät pihalle molemmista koneista niin niistä kyllä selviää yhtä sun toista. Terveellinen imulämpötilan erotus höyrystymislämpötilaan on sellainen 10C, tietenkin noita voi kutistaa huolellisella tuunauksella. Kaupan kylmässä joku insinööri voi tienata vuoden palkan tekemällä vähäisenkin muutoksen taloudellisempaan suuntaan.

ps. Jos paisari ei toimi, toisiokierron virtausta laskemalla ensiöpuolen paineen pitäisi nousta ja imukaasun lämpötilan laskea (eli lähentyvät toisiaan). Seuraa samalla kuumakaasun lämpötilaa, se ei saisi ainakaan laskea.

[rsaarela]

Noilla perusteilla voi sanoa käytännössä, että toimii märkähöyrystimenä (paisari on auki asennossa jatkuvasti). Imukaasu seuraa tulonesteen lämpötilan vaihtelua, eikä höyrystymispainetta. Yleensä kuormituksen vaihtelut (venttiilin kääntö lämmitykseltä käyttövedelle esim.) aiheuttavat silloin nesteen pääsyn kompressorille ja se onkin ilmeisesti nähtävissä noista terävistä piikeistä alaspäin kuumakaasulla.

Piikit johtuu _TÄYSIN_ vaihtoventiilin asennon vaihdosta !

[rsaarela]

Elikkä tuo elektroninen paisuntaventtiili ei tässä tapauksessa siis tee mitään ja ainoa vaihtoehto on nostaa ensiökiertoa suuremmalle. Toisiokiertoakin suunnittelin laskevani, koska kuulemma Viessmannin teknikot oli sitä mieltä, että toision kiertoa laskemalla saadaan liian pieni ensiöpuolen virtaama kompensoitua hienosti. Mulla ei ole täysteholle tarvetta laitteesta, mutta järki ei vaan yksinkertaisesti riitä siihen, että miten tuo laitteen logiikka ohjaa tuota paisuntaventtiilin ja lauhduttimien yhteistyötä. Tuo toision tehon pudotus on kuulemma ihan Viessmannin maahantuojan juttu. Eli jos pumppu ei riitä pyörittämään tarpeeksi liuosta, niin voidaan vähentää toisiokiertoa sen verta, ettei tule hälytyksiä.

Nibe F1345 ei ole elektorinta paisuntaventtiiliä, niitä tuskin on edes näille tehoille valmistettu...?!

[euroshopperi]

Taidan viheltää tässä kohtaa hieman peliä poikki. Taitaa laitteistot mennä hieman sekaisiin, kun innoissani tuppasin threadiin väliin, kun vaikutti selvästi asiantuntijaa ilmaantuneen paikalle. Taidan aloittaa uudelleen tuolla Viessmannin puolella ja tuo kiinteistöpumppu saa nyt elää täällä ihan omaa tarinaansa rauhassa.

[tk-]

En kauhean syvällisesti ymmärrä tuota kylmäpiirin tekniikkaa, mutta verrattuna meidän kiinteistön F1345-24 tuo imukaasun lämpö EP-14 on kyllä hämmästyttävän matala. Näyttäisi täällä pysyttelevän jatkuvasti noin 1-2 astetta keruutuloa korkeammalla. En tiedä kuinka sen kuuluisi olla, mutta noin meillä.

[rsaarela]

En kauhean syvällisesti ymmärrä tuota kylmäpiirin tekniikkaa, mutta verrattuna meidän kiinteistön F1345-24 tuo imukaasun lämpö EP-14 on kyllä hämmästyttävän matala. Näyttäisi täällä pysyttelevän jatkuvasti noin 1-2 astetta keruutuloa korkeammalla. En tiedä kuinka sen kuuluisi olla, mutta noin meillä.

OK, hyvä kommentti.
Juuri senlaista haluaisinkin tietää, että missä olisi tuon kaasun rajat / oloarvo yleensä.
Nyt kun kuormat putosi, pakkanen laski, kaikki näyttääkin täysin toisenlaiselta täälläkin.
Kaasut on suunnilleen kertomaasi luokkaa nyt....

Tuolla -24 asteen pakkasella talon vaatima lämpö edellyttää max. tehoja kaikista koneista,
ja vielä lisälämpöä siihen öljyllä, max. tarve on noin 125kW tai enemmän.
Eli ilm. lisäteho päälle aiemmin, pumpuista ei tule +60 ast. kiertoon tarpeeksi tehoa, ja ne alkaa kuumentua liikaa

[euroshopperi]

Entäs tuo paluulämpöjen 2,5 asteen ero, mistä Se johtuu? Vai korjaantuiko sekin.

[fraatti]

Hämmennetään soppaa itsekin vaikka näiden koneiden toiminnasta kaikkea en ymmärräkään. Tein vertailun vuoksi käyttövesiajon omalla r410 kylmäaineella olevalla koneella. Tällöin sain toimintapisteen melko lähelle mitä ketjun aloittajalla.



meno 57.6
tulo 54,1
liuostulo 1,1
liuosmeno -1,9
imukaasun lämpötila 0 (seilasi välissä -2 ja 0 välissä kun tulistus vaihteli paisuntaventtiilin säätyessä)
kuumakaasunlämpötila 106 (tämä nousi kokoajan kuin menoveden lämpötila kasvoi)
tulistus 3K (kun tulistus laski pienemmäksi kuin 3 niin silloin imukaasun lämpötila laski, vaihteluväli tulistukselle oli noin 1-3,2K)

Koneessa on elektroninen paisuntaventtiili joten tulistus lienee tässä Viessmannin 10kW koneessa pienempi kuin ketjun aloittajalla. Minä veikkaisin että toisessa koneessa ei ollut syystä tai toisesta tulistusta ollenkaan ja näin ollen siinä olisi jotain hämärää. Eli kone vaihtoehto imukaasu -5 huudettu ! MUTULLA ! 

[rsaarela]

Entäs tuo paluulämpöjen 2,5 asteen ero, mistä Se johtuu? Vai korjaantuiko sekin.

Ei käy isommat koneet, eli en nyt näe tuota tällä hetkellä.
Pikkukoneiden imukaasut on nyt +3,1  -  +3,6 välillä. Eli eipä ole niinuksen puolella..

Ei noita 4 kompressoria kait olekkaan mitenkään mahdollista saada asteen tarkkuudella samaa toimimaan. Aina on joku 1-2 ast. ero jossain. Kuuluu kait asiaan, ei ne mitään tarkkuuslaitteita ole, kun veden kanssa pelataan, ja sen lämpö vaihtelee aika paljon, mitä talosta tulee.

[fraatti]

Ei noita 4 kompressoria kait olekkaan mitenkään mahdollista saada asteen tarkkuudella samaa toimimaan. Aina on joku 1-2 ast. ero jossain. Kuuluu kait asiaan, ei ne mitään tarkkuuslaitteita ole, kun veden kanssa pelataan, ja sen lämpö vaihtelee aika paljon, mitä talosta tulee.

Oliko noille kahdelle koneelle säädetty sama virtaus keruun että lämmöjaon puolelle esim linjasäätöventtiileillä ? Vai onko molemmissa pumpuissa omat kiertovesipumput jotka pumppaavat sen minkä pumppaavat sekä liuosta että varaajaan lämmintä?

[Ropellipää]

imukaasun lämpötila 0 (seilasi välissä -2 ja 0 välissä kun tulistus vaihteli paisuntaventtiilin säätyessä)
kuumakaasunlämpötila 106 (tämä nousi kokoajan kuin menoveden lämpötila kasvoi)
tulistus 3K (kun tulistus laski pienemmäksi kuin 3 niin silloin imukaasun lämpötila laski, vaihteluväli tulistukselle oli

Imukaasun paineen perusteella tässäkin tapauksessa tulistus on 0 astetta. Ei saisi olla ja 2 asteen seilaus on tavallinen ilmiö silloin, kun tulistus alittaa 5K, paisarin toimintaviive ei pysy mukana.. Mekaaninenkin paisari pitää paineen ja lämpötilan tikkana jos tulistusta löytyy yli 5K.

Muuttuvat olosuhteet luovat tarpeen pitää tulistusta korkeammalla, kuin abs minimi.

ps. Oman 407c kaivon jäähdyttimen säädöt ovat paine -7c ja imun lämpötila 5c eli 13K tulistus. Olen havainnut, että sen alittaminen johtaa ajoittain toimintahäiriöihin esim. Juurikin käyttövedelle vaihdettaessa.

Piirissä on tuo Suction line heat exchanger, veikkaan että sitä väärinkäytetään paljon Cop arvojen tuhannesosien viilaamiseen esitteisiin näissä maalämpöpumpuissa.

[fraatti]

imukaasun lämpötila 0 (seilasi välissä -2 ja 0 välissä kun tulistus vaihteli paisuntaventtiilin säätyessä)
kuumakaasunlämpötila 106 (tämä nousi kokoajan kuin menoveden lämpötila kasvoi)
tulistus 3K (kun tulistus laski pienemmäksi kuin 3 niin silloin imukaasun lämpötila laski, vaihteluväli tulistukselle oli

Imukaasun paineen perusteella tässäkin tapauksessa tulistus on 0 astetta. Ei saisi olla ja 2 asteen seilaus on tavallinen ilmiö silloin, kun tulistus alittaa 5K, paisarin toimintaviive ei pysy mukana.. Mekaaninenkin paisari pitää paineen ja lämpötilan tikkana jos tulistusta löytyy yli 5K.

Muuttuvat olosuhteet luovat tarpeen pitää tulistusta korkeammalla, kuin abs minimi.

Juu siitä en tiedä mitä on todellisuudessa. Kuvassa lukee pyyntinä 3.0K ja saavutettuna 3.0K. Jälkimmäinen eli saavutettu ei ole aivan stabiili vaan vaihtelee hiukan käynnin aikana kuten myöskin elektronisen paisuntaventtiilin säätöarvo joka on tuolla ylhäällä x:nä ja lukuarvona. Tosin vahtasin tuota koneen käyntiä ehkä noin 15min jona aikana tuo tulistus vaihteli kuten myöskin kaivosta tulevan liuoksen lämpötila sekä lähtevän veden lämpötila nousi jatkuvasti. Koneen näyttö ei ole reaaliaikainen vaan päivittyy ehkä 3s välein joten sinänsä mitään reaaliaikaista tuosta ei voi sanoa. Sen vain että 15min käynnin aikana tulistus ei ole 3.0 astetta vaan vaihteli käyttövesijakson aikana suurinpiirtein ilmoittamani haarukan välissä. Myöskin lattiaa lämmittäessä tuota samaa pientä huojuntaa on havaittavissa vaikka käyntijakso kestäisi kuinka kauan ja noiden lämpötilojen perusteella tilanne näyttäisi melko stabiililta. Paisuntaventtiilin arvosta vain näkee että jotain säätämistä tapahtuu kokoajan kun pumppu käy.

Ainakin sen mitä olen elektronisesta paisuntaventtiilistä lukenut niin se saa pidettyä tulistuksen tasaisempana kuin mekaaninen ja täten tulistusta voi pitää matalempana ja olikos vielä tuolla kylmäaineella jotain tekemistä tulistuksen suuruuden kanssa?

[Ropellipää]

Elektronisella paisarilla voidaan kyllä tehdä kaikenlaista. Eri asia on, tekevätkö valmistajat vai onko se vaan joku feedback looppi kuten periaatteessa mekaanisessakin. 3K asettaa minusta todella vaativan lähtötilanteen jo anturien toleranssien vuoksi. Tulistuksen vaihtelu 1-3 välillä on kyllä epävakaata.

Tietenkin valmistajan etu on, että kone kilahtaa vähän takuuajan jälkeen, joten pienet pisarat kylmäkkeessä lienevät jopa toivottavia! Vastineena saavat myös Cop etua jopa 0.07 verran, jonka kuluttajat tunnetusti ottavat huipputekniikan neronleimauksena myyntimiehen ylistysvirsien säestämänä. "tässä on patentoitu 47 asteen kulma kupariputkessa"

[fraatti]

Elektronisella paisarilla voidaan kyllä tehdä kaikenlaista. Eri asia on, tekevätkö valmistajat vai onko se vaan joku feedback looppi kuten periaatteessa mekaanisessakin. 3K asettaa minusta todella vaativan lähtötilanteen jo anturien toleranssien vuoksi.

Tuo elektronisella paisuntaventtiilillä on erillinen ohjain jota sitten huhuillaan väylää pitkin. Ilmeisesti tuo itse ohjainyksikön logiikan nopeus ei pysy perässä tuo säätämisessä ja tästä syystä on oma purkki.

Olihan kellotkin joskus vedettäviä mutta eivät enää nykyään...  Maailma muuttuu

[Ropellipää]

Elektronisella paisarilla voidaan kyllä tehdä kaikenlaista. Eri asia on, tekevätkö valmistajat vai onko se vaan joku feedback looppi kuten periaatteessa mekaanisessakin. 3K asettaa minusta todella vaativan lähtötilanteen jo anturien toleranssien vuoksi.

Tuo elektronisella paisuntaventtiilillä on erillinen ohjain jota sitten huhuillaan väylää pitkin. Ilmeisesti tuo itse ohjainyksikön logiikan nopeus ei pysy perässä tuo säätämisessä ja tästä syystä on oma purkki.

Olihan kellotkin joskus vedettäviä mutta eivät enää nykyään...  Maailma muuttuu

Jep, vedettävät kellot toimivat vieläkin 100 vuoden jälkeen ja Kiinan kontissa tulee uusi kello joka vuosi vanhan hajotessa

Summa summarum, ei ole olemassa vikaa, on vain ominaisuuksia. Itse laittaisin kyllä tulistusta 5K jos pääsee muuttamaan, häly 3K paikkeille. SLHE jälkeen mitattuna vielä enemmänkin. Tämä siis jos intressi ei ole huoltohynän maksimoinnissa.

[fraatti]

Elektronisella paisarilla voidaan kyllä tehdä kaikenlaista. Eri asia on, tekevätkö valmistajat vai onko se vaan joku feedback looppi kuten periaatteessa mekaanisessakin. 3K asettaa minusta todella vaativan lähtötilanteen jo anturien toleranssien vuoksi.

Tuo elektronisella paisuntaventtiilillä on erillinen ohjain jota sitten huhuillaan väylää pitkin. Ilmeisesti tuo itse ohjainyksikön logiikan nopeus ei pysy perässä tuo säätämisessä ja tästä syystä on oma purkki.

Olihan kellotkin joskus vedettäviä mutta eivät enää nykyään...  Maailma muuttuu

Jep, vedettävät kellot toimivat vieläkin 100 vuoden jälkeen ja Kiinan kontissa tulee uusi kello joka vuosi vanhan hajotessa

Summa summarum, ei ole olemassa vikaa, on vain ominaisuuksia. Itse laittaisin kyllä tulistusta 5K jos pääsee muuttamaan, häly 3K paikkeille. SLHE jälkeen mitattuna vielä enemmänkin. Tämä siis jos intressi ei ole huoltohynän maksimoinnissa.

Juu mutta mun autossa ei oo ollut silti kaasaria enää pitkään aikaan vaan ohjaus hoidetaan paljon tarkemmalla tavalla pienemmällä kulutuksella ja päästöillä. Taitavat nykyään olla yleisempiä neuvostoliitossa nuo kaasari laitteet.

Danfossilla elektronisesta paisuntaventtiilistä aletaan kertomaan sanoilla:

"Low superheat, higher evaporating pressure, and better COP

The advantages of an electronic superheat controller are obvious. The evaporator is always optimally filled with refrigerant. Even with large load variations, which means an extremely wide range of partial-load operating conditions, exactly the right amount of refrigerant can be injected."

...ja lukemista voi jatkaa elektronisia paisareita käsittelevästä läpyskästä joka löytyy tästä: http://www.danfoss.com/NR/rdonlyres/BF308F12-611F-4F58-B38E-BE11978D249A/0/Article_FittersNotes_Electronicexpansionvalves_Part8.pdf

Eräs suurimmista lämmityslaitevalmistajista on nähnyt tulistuksen olevan tuossa 3K:ssa niin olkoon siinä. Kai ne tehtaalla tuota ovat jossain "penkissä" ajelleet ja ihmetelleet ja todenneet nykyiset asetukset sopiviksi. Sitte korjataan ku hajoo.    Eikös mäntäkone ollut herkempi nestemäiselle kylmikselle muutenkin kun scrolli? Mitäs muuten kompuran kestolle tapahtuu kun sitä ajetaan "kaasupohjassa" miltei koko ajan? (korkea menoveden lämpötila) Ei taida ainakaan kasvaa?

[tk-]

Tuolla -24 asteen pakkasella talon vaatima lämpö edellyttää max. tehoja kaikista koneista,
ja vielä lisälämpöä siihen öljyllä, max. tarve on noin 125kW tai enemmän.
Eli ilm. lisäteho päälle aiemmin, pumpuista ei tule +60 ast. kiertoon tarpeeksi tehoa, ja ne alkaa kuumentua liikaa

Meillä tuo EP15 alkaa käydä 24/7 noin 8 asteen pakkasella. En ole huomannut muutosta kuumakaasun lämmöissä vaikka kone kävisi toista vuorokautta putkeen (pidempiä käyntijaksoja ei vielä ole ollut), eli ei tuon pitkän käynnin pitäisi sinällään vaikuttaa? Kuitenkin periaatteessa maksimitehollahan tuokin jo tuuppaa lämpöä, kun joutuu sitten jo välillä pyytämään EP14 apuun menoveden lämmitykseen, ei pysty yksin yli 35 asteen menoon. Tietysti tuossa nyt ei sinällään vielä kompressorin äärirajoja hätyytellä, kun kuitenkin lattialämmitykseen tehdään menovettä, mutta maksimiteholla periaatteessa mennään.

[Ropellipää]

Elektronisen paisarin mahdollisuudet ovat kiistattomat. Toivottavasti niitä hyödynnetään myös, mutta vaatii dippainssiä kehiin jos ei käytetä valmiita paketteja ohjaukseen. Jos hyvä ohjain maksaa tonnin niin veikkaan että 40e versio saa kelvata!
 Kuten tässäkin on ihmetelty, 3K olikin 0-3K, eli nirvana jäi saavuttamatta, tyypillistä liian kireälle säädetyn paisarin seilausta joka on haitallista.

Sanoi valmistaja mitä vain, niin 2 astetta lisää, et huomaa sähkölaskussa. Suosittelen tiiraamaan nestelasia, jos heilunnan aikana kuplii niin on selvä ropleema.

[Ropellipää]

Meillä tuo EP15 alkaa käydä 24/7 noin 8 asteen pakkasella. En ole huomannut muutosta kuumakaasun lämmöissä vaikka kone kävisi toista vuorokautta putkeen (pidempiä käyntijaksoja ei vielä ole ollut), eli ei tuon pitkän käynnin pitäisi sinällään vaikuttaa? Kuitenkin periaatteessa maksimitehollahan tuokin jo tuuppaa lämpöä, kun joutuu sitten jo välillä pyytämään EP14 apuun menoveden lämmitykseen, ei pysty yksin yli 35 asteen menoon. Tietysti tuossa nyt ei sinällään vielä kompressorin äärirajoja hätyytellä, kun kuitenkin lattialämmitykseen tehdään menovettä, mutta maksimiteholla periaatteessa mennään.

Osaako ne koneet tasata käyttötunnit kuitenkin?

[tk-]

Osaako ne koneet tasata käyttötunnit kuitenkin?

Ei osaa. Niben mukaan pitäisi, mutta näin ei tapahtu. Kokeilin erilaisia kytkentävaihtoehtoja koneen valikosta testimielessä, niin jos molemmat olisi tuon vaihtoventtiilin takana, eli molemmilla sallittaisiin käyttövesituotanto, niin sitten käynnistäisi aina vähempituntisen koneen. Ja jos käyttövesituotantoa ei olisi laisinkaan, niin silloinkin käynnistäisi vähempituntisen. Mutta jos EP15 on pelkkä lämmitys ja EP14 lämmitys + vesi, niin lämmitykseen käynnistyy aina ensin EP15 ja EP14 vasta kun käynnistysero saavutetaan. Näin siis myös kesäaikaan. Softabugi ilmeisesti, järjettömästi toimii, niinkuin liitteenä olevasta kuvasta käy ilmi.

Eli laitan tähän nyt vielä kuvan meidän lämmöistä, tuossa on nyt käyttövesi EP14 ja lämmitys EP15 meneillään. Molempia ajettu reilut 10min.

[Ropellipää]

Noi on hyvät arvot, alijäähdytys on vähän niukka, mutta sen parantaminen vaatii erityisjärjestelyjä. Käyttövedestä saisit 20C eli kenties 1kw verran ilmaista hyvää lämmityspiiriin.

[rsaarela]

Meillä tuo EP15 alkaa käydä 24/7 noin 8 asteen pakkasella. En ole huomannut muutosta kuumakaasun lämmöissä vaikka kone kävisi toista vuorokautta putkeen (pidempiä käyntijaksoja ei vielä ole ollut), eli ei tuon pitkän käynnin pitäisi sinällään vaikuttaa? Kuitenkin periaatteessa maksimitehollahan tuokin jo tuuppaa lämpöä, kun joutuu sitten jo välillä pyytämään EP14 apuun menoveden lämmitykseen, ei pysty yksin yli 35 asteen menoon. Tietysti tuossa nyt ei sinällään vielä kompressorin äärirajoja hätyytellä, kun kuitenkin lattialämmitykseen tehdään menovettä, mutta maksimiteholla periaatteessa mennään.

Osaako ne koneet tasata käyttötunnit kuitenkin?

Osaavat tasata ja tasaavat kanssa !
Mutta siihen pitää ensin olla mahdollisuudet.
Meillä koneet on tasoissa muutaman kk. päästä.
Sitten taas kesällä kuumaa käyttövettä tekevä on yksin, koska vain 1 kone voi tehdä käyttövettä, ja sen tunnit kasvaa. Talvella muut tulee mukaan lämpöä tekemään ja keväällä tunnit on taas tasan.

Tekee kö sinulla muka 2 konetta käyttövettä? Eli sinulla on 2 vaihtoventtiiliä siellä koneiden takana?
Ihan ei uskoisi näin olevan. Jos näin ei ole, niin EP14 alakone tekee käyttöveden, jos mennään Niben ohjeilla.