Aloittelin aikoinaan rakennusprojektia suunnitellessa kyselemällä palstalta perusasioita maalämpötekniikasta, ja hienosti asiaa tulikin:
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4138Ja siitä jatkettiin tarjouskilpailutukseen, joka kirvoitti mielenkiintoisia näkökulmia:
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=3365.0Tästä seurasi armoton rakentaminen, joka nyt alkaa olla ihan hyvällä mallilla.

Tässä kokemuksia näin ensimmäisen vuoden perusteella. Teksti on osittain kopsattu tuosta toisen linkin aiheesta, kun kirjoittelin ensin sinne samoja asioita.
Lyhyesti rakennuksen speksit:
- Kivitalo (valueristeharkko) rinteessä 2 tasossa, kellari puoliksi maan alla
- 200m²+25m² puolilämmin erillinen talli (22m lämpökanaalia)
- lattialämmitys
- pari suihkua, ei ammetta, runsaahko käyttöveden tarve
- kokonaislämmitysenergiantarve energiatodistuksessa n.25MWh (laskennallinen)
- Maalämpöpumppu Thermia Diplomat 8kW + 300l erillisvaraaja, kaivo 170m kokonaispituus
- IV-kone Enerven Pandion eco EDE-CG maaviileätoiminnolla
Tärkeimmät etapit:
- Rakentaminen alkoi 03/2012
- Maalämpöpumppu jyrähti käyntiin joulun alla 2012
- Joulun alla 2013 muutettiin taloon, jossa yläkerta valmis ja kellari kesken (ja hieman viileämpi ~18 astetta). Autotalli ei vielä lämmin.
- Kesällä 2014 kellari valmis ja käyttöönotettu
- Syksyllä 2014 autotallin lämmöt kytketty (noin 12-15 astetta)
Eli vuosi asumista ollaan saatu pakettiin. Pumppu on surrannut ongelmitta ja lämpö on piisannut. Huoneasetus on 21 ja syksyllä nostin käyrää yhdellä pykälällä 26:een, kun lisääntynyt lämmöntarve alkoi tuntua sisällä. Nyt on käyrä kohillaan ja lämpö semmoset 20,5-21,5 jatkuvasti. Huoltotoimenpiteitä en ole joutunut tekemään muuta kuin pari kertaa olen roskasihdin putsannut. Eka kerralla sieltä vähän muovimurua löytyi, tokalla kerralla ei juuri mitään.
10 asteen pakkasilla pumppu käy aika lailla 50% ja nyt 20 pakkasilla noin 75%, eli hienosti piisaa jerkku. Integraali on maksimi -250 ja laittasin vieläkin isommalle jos olisi asteikkoa. 20 asteen pakkasella pumppu käy noin 130 minuuttia ja huilaa reilun 40. Pyynti on 32 astetta ja pumppu antaa 35, paluun ollessa kierron lopulla 27-28 astetta. Kiertopumput on täysillä. Lineaarisesti ajatellen jerkku piisaisi melkein 30 pakkasasteeseen asti!
Kesällä lämmitettävää oli vain reilu parikymmentä neliötä. Minimilämpö 24 astetta, hystereesi 15 astetta (max) ja kone kävi noin 20 minuuttia, kunnes menovesi meni liian lämpimäksi. Eli tuossa on realisoitunut kysymys puskurin funktiosta. Mutta ei tuo huonosti toimi noinkaan, lämpöä oli ihan sopivasti. Jos tuon säätöön olisi vielä vinkkiä, niin otan mielellään vastaan. Puskuria sinne ei oikein saa.
Lämmin vesikin on riittänyt hyvin, vaikka pistin herätelämmöksi 42 ja anturien suhteeksi 35%. Jos kone on juuri aloittamassa veden lämmitystä, suihku saattaa tuntua aavistuksen viileämmältä siinä normi-38-asennossa, muttei sitä juuri huomaa. Olen tuota jonkin verran testaamalla yrittänyt säätää. Normaalisti lämmintä käyttövettä tehdään noin kerran vuorokaudessa, isommalla kulutuksella sitten enempi. Käyttöveden lämmitys kestää noin 3 varttia. Hyvin tuo tekee lennostakin vettä saunaseurueelle. Legionellatoiminto kerran kuussa. Taloudessa 2+1 asujaa.
Takkaa olen poltellut huvikseni kerran-pari viikossa pakkaskeleillä. Lämpötila nousee parisen astetta melkein 24:ään pariksi päiväksi lähihuoneissa, mutta pumpun käyntiin tuolla ei ole vaikutusta, kun noiden huoneiden termarit on täysin auki. Muutenkin lattiakierron olen säätänyt niin, että termarit ei puutu peliin muuta kuin jos mennään pari astetta yli normilämmön (makkarit) tai sitten ne on säädetty maksimiin (yleiset tilat). Pumppu piirtää nättiä tasaista käyrää, eli koneen käynnistyessä lämmöt pomppaa melko nopeesti sinne maksimiin noin 35 asteeseen ja pysyttelee siellä kierron loppuun asti.
Kaivon lämmöt on vielä pysyneet ihan kohtuullisina. Nyt tiukemmalla pakkasella paluu on yleensä 1-2 astetta. Kun tehtiin samalla sessiolla käyttövettä niin meni hetkeksi nollille, mutta palasi taas 1-2 asteeseen seuraavilla parin tunnin käyntijaksoilla. Eli tuokin mitoitus on mielestäni aika kohillaan.
Kesäkuumilla saatiin myös viilennys toimimaan. Tontti on tosiaan semmonen, että päivä paistaa koko ajan taloon. Etelän suuntaan on kuitenkin lippaa katossa (partsi/terassi) sen verran, että suoraan ei ikkunoista kauheesti pääse paistamaan. Helteet oli kerenny nostaa lämmön noin 26 asteeseen yläkerrassa, mutta sitä pahensi armoton kosteus, jolloin tuokin tuntui jo aika kuumalta. Viilennyksen kytkennän alkusähläilyjen jälkeen saatiinkin se pelaamaan ihan hyvin. Parhaimmillaan tuloilmaa saatiin kymmenisen astetta viilennettyä, normaalisti reilu 5 (normi - 70% - tehoilla). Parissa päivässä lämpötila tippui 23 asteeseen, joka oli jo tosi hyvän tuntuinen. Ja edelleen viilennyspatterin poistama kondenssivesi alensi ilmankosteutta huomattavasti ja sai viilennysefektin tuntumaan suuremmalta. Ensi kesänä kun saadaan viilennys käyntiin ennen helteitä niin en usko tulevan minkäänlaista ongelmaa kuuman kanssa. Kellarissa lämmöt oli maksimissaan 23, joten siellä nyt ei niin suurta viilennystä kaipailtukaan.
Nyt ensimmäisen vuoden pumpun tuntimäärät on vajaa 2000h. Ja ilmeisesti tuon pumpun ottoteho kiertopumppuineen on 1,77kW (?) niin kulutukseksi saadaan säästeliäät noin 3500kWh. Jos kompensoidaan tuota kuitenkin korkeammalla käyttöveden tuoton ottamalla teholla, niin saataneen noin 2kW keskimääräiseksi tehoksi, jolloin kulutus olisi noin 4000kWh. Edelleen kohtuullista! Toki alkuvuoden vähempi lämmöntarve ja toisaalta pitkä lämmin syksy vähentää tuota, mutta joka tapauksessa varsin kohtuullista. Kokonaissähkönkulutus on vajaa 9000kWh. Valaistuksessa suurin osa ledejä, koneetkin hyvää keskitasoa ja asujina ollaan (ehkä) aika säästeliäitä. Mutta täytyy ihmetellä tommosen h..vetinmoisen betonimöhkäleen vähäistä lämmöntarvetta...!

Kaiken kaikkiaan tarvii olla erittäin tyytyväinen kokonaisuuteen!

Kiitokset vielä tässä vaiheessa kaikille ajatuksen aihetta antaneille. Prosessi johti hienoon lopputulokseen.

Ja kommenttia saa edelleen antaa vaikkapa noista asetuksista.