Kirjoittaja Aihe: Maalämpöpumppu, mutta minkälainen? (Luettu 23970 kertaa)

MarSi · « : 15.01.12 - klo:17:07 »

Morjens!

Olen lueskellut palstaa mielenkiinnolla, täältä tuntuu löytyvän asiallista tietoa ja keskustelua maalämmöstä. Siitä kiitokset jäsenille!

Nyt kaivattaisiin mielipiteitä ja tietoutta maalämpötekniikan perimmäisiin kysymyksiin omaan projektiin liittyen. Näitä on varmasti käsitelty jo joissakin keskusteluissa, mutten ole niitä löytänyt tai saanut kokonaiskuvaa kasattua niistä. Mahdolliset pahoitteluni siis jo tässä vaiheessa.

Rakennusprojekti alkaa keväällä Pirkanmaalla, kivitalo rinteeseen ja kellarikerros puolittain maan alla, toinen pinnalla. Lämmitettäviä neliöitä noin 200m², kuutioita noin 600m³ ja lisäksi erillinen autotallivarasto puolilämmintä 25m². Talon lämmitystarve on laskettu energiatodistuksessa olevan 21000kWh/a, tuo ei sisällä tuota autotallin lämmitystä. Vesikiertoinen lattialämmitys tulossa, myöskin tulisijat joita ei tosin lämmitykseen ole tarkoitus käyttää kuin satunnaisesti ja ehkä kovimmilla pakkasilla. Porakaivo on tarkoitus laittaa, kallion pitäis löytyä n. 6m syvyydeltä. IV-koneena Enerventin Pandion EDE-CG eli maaviileä ja sähkökäyttöinen jälkilämppäri (kun sitä ei nähtävästi tarvita paljoa).

Vedentarve 4 henkilölle, 2 suihkua, ei ammeita tms. Mutta vaimo tykkää pitkistä, puolenkin tunnin suihkuista, joten lämmin vesi saisi piisata.

Siispä herää kysymykset: Vaihtoventtiilikone vai tulistinlaitos? Täys- vai osatehoisena? Minulla on ollut noista ennakkoon ensisijainen vaihtoehto, mutta keskustelut erään myyjän (kaikkia vaihtoehtoja edustuksessa) kanssa sekoitti ajatuksia.

Heitellään ilmaan muutamia ajatuksia, joiden kanssa painin tällä hetkellä. Nämä on minun mielikuvia tällä hetkellä, eli korjatkaa väittämät jos niissä on väärää tietoa!

1) Vaihtoventtiilikone sopisi paremmin, kun lämmönjakona vesikiertoinen lattialämppäri ja varaava betonimassa. Mutta entäs kovimmat pakkaset, kun pitäisi saada lämpöä sekä lattiaan että käyttöveteen? Tai lämpimän käyttöveden teko lennosta, kun se loppuu?

2) Tulistinkone hoitaisi sekä lämmitysveden että käyttöveden lämmityksen samalla kertaa. Entäpäs kun on kesäkuuma ja lattia ei kaipaa lämmintä, niin miten hoituu käyttöveden lämmitys? Tulistinko ei toimi kunnolla, jos lämmitystä ei tarvita molemmissa piireissä? Kannattaako shunttaus?

3) Osatehoinen pumppu kestää huomattavasti kauemmin, kun se käy pidempiä jaksoja ilman stoppeja. Mutta sitten tarvitaan sähkövastuksia jeesaamaan paukkupakkasilla.

4) Täystehoinen pumppu hoitaa saman lämmityksen pikkusen rivakammin, joten periaatteessa tuleeko startteja/stoppeja yhtään enempää per aikayksikkö? Käyntiaikaa toki vähemmän. Plus koko vuoden käyttö ilman vastuksia. Ehkä lisäksi hivenen isompi varaaja tasoittamaan tilannetta?

5) Mikä on näiden kaikkien merkitys käytännön tasolla? Kaikki vaihtoehdot varmaan on hyviä, eli tuskin puhutaan enää mistään kymmenien prosenttien heitoista suuntaan tai toiseen. Onko valinta (oikealla mitoituksella) oikeastaan enää muuta kuin viimeisten prosenttien optimointia?

Ei liene mitenkään erikoisia nämä hajatelmat, mutta päänvaivaahan nuo tuottaa. Mielenkiintoinen on lämpöpumppujen maailma!

-Marko

tomppeli · « **Vastaus #1 :** 15.01.12 - klo:21:50 »

Tässä alla jonkinlainen oletus:
Laskelmassa huomioitu autatallivarasto ja sille oletettu vuotuinen lämpöenergian tarve n. 5000 kWh/vuosi. (Tallin kulutus + lämmönsiirron hukkakulutus)
Sisltääkö tuo 21.000 kWh/ vuosi myös käyttöveden lämmityksen?

TULOSTE
MAALÄMMITYSLASKELMA
Laskelma on viitteellinen. Tarkistuta mitoitus laitetoimittajallasi!
Omakotitalo ”MarSi”
Pirkanmaalla
Tämä laskelma on tehty PI:n laatimalla BERGHEAT taulukko-ohjelmalla. Tulostuspäivä 15.01.2012
Rakennusten lämmitystarve Wh/m2/astepäivä/vuosi (=Ominaiskulutus /m2) 225 m2 20,5 Wh/m2/Ap/v
Rakennusten lämmitystarve Wh/m3/astepäivä/vuosi (=Ominaiskulutus /m3) 675 m3 6,8 Wh/m3/Ap/v
Vuotuinen rakennusten lämmitystehon tarve 20 800 kWh
Asukkaiden määräksi valittu 4 hlö
Jolloin vuotuinen käyttöveden lämmitystehon tarve olisi 5 200 kWh
Vuotuinen lämpöenergian tarve yhteensä 26 000 kWh
Sen tuottamiseen kuluisi lämmitysöljyä 3 059
Jos öljyn litrahinta hinta on 1,180 €
Lämmittäminen pelkästään öljyllä maksaisi vuodessa 3 609 €
Jos sähkön kWh hinta on 0,120 €
Lämmittäminen pelkästään suorasähköllä maksaisi vuodessa 3 120 €

Pumpun COP -arvoksi lämmityskäytöllä valittu 3,5 COP
Pumpun COP -arvo lämpimän käyttöveden tuottamisessa 2,6 COP
Pumpun vuotuinen kokonais- COP -arvoksi saadaan laskemalla 3,27 COP
Käyttöveden lämmittämiseen pumppu kuluttaa vuodessa 2 000 kWh
Talon lämmittäminen lämpöpumpulla kuluttaisi sähköä vuodessa 5 943 kWh
Täystehoisen lämpöpumpun sähkön kokonaiskulutus vuodessa olisi 7 943 kWh
Lämpöpumpun sähköverkosta ottama sähkö maksaisi vuodessa 953 €
Säästöä tulisi vuodessa täystehomitoituksella öljylämpöön verrattuna 2 656 €
Säästöä tulisi vuodessa täystehomitoituksella suorasähköön verrattuna 2 167 €
Porakaivon aktiivisyvyydeksi valittu 170 m
- Häiriintymättömän kallioperän lämpötilaksi laskettu (oC) 5,7 C
- Kiviaineksen lämmönjohtoluvuksi valittu (W / m K) 2,8 W/mK
Joilla arvoilla lämpökaivon + pumpun kokonaistuotoksi tulee n. 27 033 kWh
LÄMPÖKAIVO ON ILMEISESTI (ei takuuarvo!) riittävä
Pumpun mitoitustehoksi tulisi -20C -lämpötilalla 8,9kW
Pumpun mitoitustehoksi tulisi -25C -lämpötilalla 10,1 kW
Pumpun mitoitustehoksi tulisi -30C -lämpötilalla 11,3 kW
Pumpun mitoitustehoksi tulisi -35C -lämpötilalla 12,5 kW
Pumpun mitoitustehoksi tulisi -40C -lämpötilalla 13,7 kW
OMA PUMPPUTEHON VALINTASI 10,0 kW
Sen teho riittää täystehoisena tähän alimpaan ulkolämpöön saakka -24,6 C
Tuossa ulkolämpötilassa pumppu käy jatkuvasti
Sitä kylmemmällä säällä sisälämpö alkaa laskea ilman lisälämmönlähdettä.
Lisälämpönä voi olla pumpun sisään rakennettu sähkövastus tai talon takka.
Sähkövastuksen käyttö huonontaa pumpun hyötysuhdetta (COP)
Valitsemasi kokoinen pumppu käy vuodessa keskimäärin 2 600 h
Koko vuoden keskimääräinen käyntiaikasuhde on 29,7%
Laskennassa käytetty koko vuoden Astepäivälukuna ( = Lämmitystarveluku) 4502
Laskennassa käytetty tammikuun Astepäivälukuna ( = Lämmitystarveluku) 734
Tämä mitoitus ei ole takuuarvo. Luota ammattisuunnittelijaan!

Matias · « **Vastaus #2 :** 15.01.12 - klo:23:59 »

Lainaus

1) Vaihtoventtiilikone sopisi paremmin, kun lämmönjakona vesikiertoinen lattialämppäri ja varaava betonimassa. Mutta entäs kovimmat pakkaset, kun pitäisi saada lämpöä sekä lattiaan että käyttöveteen? Tai lämpimän käyttöveden teko lennosta, kun se loppuu?

Vaihtoventtiilikone tekee lämmintä käyttövettä koko antotehollaan joten käyntiaika on varsin lyhyt tuossa tilanteessa.
Lattian betonimassa muodostaa kymmenien kuutioiden varauskapasiteetin niin ei se tunnissa-parissa ehdi jäähtyä.
Lisäksi on mahdollista asentaa erillinen puskurivaraaja lämpöjohtoverkkoon ja lisäkiertopumppu varsinkin patteritaloihin,noilla saa harvennettua lämpöpumpun käynti- ja taukojaksoja.

Lainaus

2) Tulistinkone hoitaisi sekä lämmitysveden että käyttöveden lämmityksen samalla kertaa. Entäpäs kun on kesäkuuma ja lattia ei kaipaa lämmintä, niin miten hoituu käyttöveden lämmitys? Tulistinko ei toimi kunnolla, jos lämmitystä ei tarvita molemmissa piireissä? Kannattaako shunttaus?

Tulistinkoneissa on vakiona 2-osainen varaaja,lämmityskaudella saadaan parempi hyötysuhde kun tulistinlämmönvaihdin lämmittää varaajan yläosan korkeampaan lämpötilaan n 100 asteisella kuumakaasulla ja varaajan alaosan talon lämmöntarpeen mukaan lauhdutin teholla.
Shuntin avulla saadaan jatkuvasti tasainen menoveden lämpö riippumatta varaajan lämpötilasta.
Tässä saadaan lämmityskaudella parempi hyötysuhde kun lauhdutin- ja alavaraajan lämpötila voidaan pitää lämmityskaudella matalampana.
Käyttöveden lämmitys ei siis nosta lauhtumislämpötilaa lämmityskaudella.
Kesäaikaan kun lämmitystarvetta ei ole niin ensisijaisesti lämpiää varaajan yläosa ja lisäksi nostetaan varaajan alaosan lämpöä niin paljon että saadaan riittävästi lämmintä käyttövettä.
Tulistinpumppujen varaajissa on ylä-ja alaosassa käyttövesikierukat ja alavaraajan kierukka toimii aina käyttöveden esilämmittimenä ja loppulämmitys tehdään ylävaraajan kierukalla.
Tarvittaessa voidaan ylä-ja alavaraajan lämpö nostaa vaikka +55 asteeseen niin käyttövesi riittää hyvin myös kesäaikaan.

Lainaus

3) Osatehoinen pumppu kestää huomattavasti kauemmin, kun se käy pidempiä jaksoja ilman stoppeja. Mutta sitten tarvitaan sähkövastuksia jeesaamaan paukkupakkasilla.

Ehkä näinkin mutta lämmittäminen vastuksilla kuluttaa sähköä n kolminkertaisesti lämpöpumppuun verrattuna.
Menee lämpöpumpulla saadut säästöt helposti harakoille.
Oikealla sovituksella mielestäni täysteho on paras vaihtoehto

Lainaus

5) Mikä on näiden kaikkien merkitys käytännön tasolla? Kaikki vaihtoehdot varmaan on hyviä, eli tuskin puhutaan enää mistään kymmenien prosenttien heitoista suuntaan tai toiseen. Onko valinta (oikealla mitoituksella) oikeastaan enää muuta kuin viimeisten prosenttien optimointia?

Kaikkein tärkeintä on osaava mitoitus ja suunnittelu valitun lämpöpumpputyypin mukaisesti.
Ei tunnetuimmilla lämpöpumppumerkeillä(tulistin/vaihtoventtiili) toiminnan tai taloudellisuuden osalta isompia eroja ole jos järjestelmä on kohteeseen oikein mitoitettu,asennettu ja toiminta sovitettu tuleviin olosuhteisiin.
Ja kääntäen,varsin moni asia voi mennä pieleen jos huolellista ja vastuullista esisuunnittelua ei ole tehty.
Lämmönkeruu,lämpöpumppu ja talon lämmitys pitää osata mitoittaa ja sovittaa oikein,tämä onnistuu parhaiten kokeneilta alan ammattilaisilta.
Lämpöpumppujen valmistajat antaa useamman vuoden takuun laitteen toiminnasta mutta yhtä tärkeää on saada takuu myös asennustyöstä ja kokonaisuuden toiminnasta.
Kannattaa siis valita huolellisesti lämpöpumpun suunnittelu ja asennusyritys.
Lämpöpumpujen valmistajilta tai maahantuojilta saa näistä yhteystiotoja.

MarSi · « **Vastaus #3 :** 16.01.12 - klo:21:48 »

Lainaus

Sisltääkö tuo 21.000 kWh/ vuosi myös käyttöveden lämmityksen?

Joo kyllä se tuon energiatodistuksen mukaan sisältää, jos nyt oikein ymmärsin. Lisäksi olisi laitesähkö 11000kWh, jossa tosin uskoisin jokusen kilowattitunnin olevan liikaa, nuukia laitteiden käyttäjiä kun pyritään olemaan. Eli siitä voi jonkun verran siirtyä tuohon lämmitystarpeeseen, mutta tuskin nyt huomattavia kuitenkaan. Pitänee luottaa pääsuunnittelijan energialaskelmiin.

Kiitokset tuosta laskentaesimerkistä! Tein itsekin sen, mutten oikein hokassut/tiennyt kaikkia lukemia siinä, joten sain vähän eri lukemia. Tuo lienee lähempänä totuutta kyllä, lukemat näyttää järkeviltä. Tosin näilläkin leveysasteilla joskus tulee reilu 30 asteen pakkasia, joten mahtaako tuo 10kW pumppu sitten enää piisata... No suuntaa-antavina nuo kyllä menee oikein hyvin.

MarSi · « **Vastaus #4 :** 16.01.12 - klo:22:19 »

Lainaus

Lainaus

Vaihtoventtiilikone tekee lämmintä käyttövettä koko antotehollaan joten käyntiaika on varsin lyhyt tuossa tilanteessa.
Lattian betonimassa muodostaa kymmenien kuutioiden varauskapasiteetin niin ei se tunnissa-parissa ehdi jäähtyä.
Lisäksi on mahdollista asentaa erillinen puskurivaraaja lämpöjohtoverkkoon ja lisäkiertopumppu varsinkin patteritaloihin,noilla saa harvennettua lämpöpumpun käynti- ja taukojaksoja.

Eli lämpimän käyttöveden tuotto pitäisi olla aivan yhtä hyvä kuin tulistimellakin. Ja ehkäpä tuolla varaavalla betonilaatalla voisi olla järkevämpi ratkaisu kokonaisuudessaan.

Lainaus
Tulistinkoneissa on vakiona 2-osainen varaaja,lämmityskaudella saadaan parempi hyötysuhde kun tulistinlämmönvaihdin lämmittää varaajan yläosan korkeampaan lämpötilaan n 100 asteisella kuumakaasulla ja varaajan alaosan talon lämmöntarpeen mukaan lauhdutin teholla.
Shuntin avulla saadaan jatkuvasti tasainen menoveden lämpö riippumatta varaajan lämpötilasta.
Tässä saadaan lämmityskaudella parempi hyötysuhde kun lauhdutin- ja alavaraajan lämpötila voidaan pitää lämmityskaudella matalampana.
Käyttöveden lämmitys ei siis nosta lauhtumislämpötilaa lämmityskaudella.
Kesäaikaan kun lämmitystarvetta ei ole niin ensisijaisesti lämpiää varaajan yläosa ja lisäksi nostetaan varaajan alaosan lämpöä niin paljon että saadaan riittävästi lämmintä käyttövettä.
Tulistinpumppujen varaajissa on ylä-ja alaosassa käyttövesikierukat ja alavaraajan kierukka toimii aina käyttöveden esilämmittimenä ja loppulämmitys tehdään ylävaraajan kierukalla.
Tarvittaessa voidaan ylä-ja alavaraajan lämpö nostaa vaikka +55 asteeseen niin käyttövesi riittää hyvin myös kesäaikaan.

Eli tavallaan kesällä joudutaan lämmittämään alavaraajaa hiukan turhaan lämpimän käyttöveden vuoksi. Hiukan tuosta koitunee energiahukkaa, siis sen huonomman hyötysuhteen myötä ja lämmittäähän se hiukan teknistä tilaakin.

Lainaus
Lainaus
3) Osatehoinen pumppu kestää huomattavasti kauemmin, kun se käy pidempiä jaksoja ilman stoppeja. Mutta sitten tarvitaan sähkövastuksia jeesaamaan paukkupakkasilla.
Ehkä näinkin mutta lämmittäminen vastuksilla kuluttaa sähköä n kolminkertaisesti lämpöpumppuun verrattuna.
Menee lämpöpumpulla saadut säästöt helposti harakoille.
Oikealla sovituksella mielestäni täysteho on paras vaihtoehto

Joo, helposti kylmempänä talvena säästö haihtuu ilmaan. Ja tuskin tuo sähkön hintakaan on laskusuuntaan pyrähtämässä, joten ero korostuu.

Lainaus
Kannattaa siis valita huolellisesti lämpöpumpun suunnittelu ja asennusyritys.

Liekö kokemusta Pirkanmaalta moisesta, siis hyväksi koetusta firmasta? Viime vkl Ideaparkissa palveluitaan esittelivät Tom Allen, Enermix, Ekolämpö sekä Greenheat. Onko noista kokemuksia palstalla?

Summa summarum: Tässä kohtaa mieli kääntyy täystehoisen vaihtoventtiilikoneen suuntaan. Onkohan noita integroiduilla ainakin 300l varaajilla? Vai pitäiskö olla isompi erillinen?

Kiitokset hyvistä ja valaisevista kommenteista!

JPN · « **Vastaus #5 :** 17.01.12 - klo:08:53 »

Eipä tässä taida absoluuttista totuutta olla. Itselläni on tulistin kone 8-10cm betonilaattaa lämmittämässä, ja ihan tuo on huutoonsa vastannut.

Lämpimänveden tuotto on jopa yllättänyt, toistakymmentä saunojaa 3h aika ei ole saanut laitetta polvilleen. Mittauskäyrien perusteella alaosa esilämmitti veden betonin lämmöllä ja tulistinosa jaksoi nostaa veden kuumaksi 'lennossa'.

Tulistin ja vv-koneen käyttöveden tekoperiaate on erilainen. Tulistin koneessa varaajaan varataan lämpöä ja vv-koneessa lämmintäkäyttövettä.

Eri ulkolämpötiloilla laite menee eri ohjaustavoilla, käyntijaksojen pituuksiin vs. hyötysuhteen kymmenyksiin noissa tiloissa vaikuttaa, mikä sitten jälleen on se kokonaistaloudellisin

>Eli tavallaan kesällä joudutaan lämmittämään alavaraajaa hiukan turhaan lämpimän käyttöveden vuoksi. Hiukan tuosta koitunee energiahukkaa, siis sen huonomman hyötysuhteen myötä ja lämmittäähän se hiukan teknistä tilaakin.

Varaaja on näissä integroitu, ja käyttövettä lämmittää molempien osien läpimenevä kierrukka, joten molemma osiot ovat aina aktiivisia. Kesällä vaan alaosa on talvea kuumempi, jolloin se lämmittää käyttövettä suhteessa enemmän.

MarSi · « **Vastaus #6 :** 17.01.12 - klo:21:11 »

Ok, eli en kuitenkaan täystyrmää tulistinkonettakaan vielä tässä vaiheessa. Varmaankin molemmilla tekniikoilla saadaan käytännössä toimiva paketti, mitoitus lienee a ja o joka tapauksessa.

Kiitokset tuosta yksinkertaistetusta varaajien toimintaeron selvityksestä eri tekniikoiden välillä, noinhan se on helppo ajatella.

Yhden tarjouksen jo sainkin, Lässän V13 koneella, joka ainakin Tomppelin laskuesimerkin perusteella olisi hätävarjelun liioittelua... Hinta oli myös sen mukainen. Lisää tarjouksia odotellessa.

Jackie · « **Vastaus #7 :** 18.01.12 - klo:07:48 »

Lainaus

Liekö kokemusta Pirkanmaalta moisesta, siis hyväksi koetusta firmasta? Viime vkl Ideaparkissa palveluitaan esittelivät Tom Allen, Enermix, Ekolämpö sekä Greenheat. Onko noista kokemuksia palstalla?

Enermix hoiti homman meidän tapauksessa hienosti! Simppeli remontti muuttui totaalisesti ja onneksi kyseisellä yrityksellä riitti ymmärrystä jatkuvaan aikataulujen venkslaamiseen ja pumppu asennettiin lopulta 4kk suunniteltua myöhemmin.

Aikataulut ja kustannukset räjähtivät käsiin kun sisällä olleen öljysäiliön purun yhteydessä paljastui öljyvahinko -> 4kk rakenteiden purkua, massan vaihtoa, kymmeniä labranäytteitä, viimein uudelleenrakennus ja 80ke lasku talon myyjälle ja vakuutusyhtiölle jaettavaksi (maksoivat mukisematta).

Enermixin kanssa so***** aikataulut ja kustannukset pitivät. Voin suositella!

tomppeli · « **Vastaus #8 :** 20.01.12 - klo:08:46 »

[size=16]Tässä alla vaihtoventtiilikoneen periaatekuva:[/size]

[size=16]Ja
tässä alla tulistus eli ns. suomipumpun periaatekuva:[/size]

MarSi · « **Vastaus #9 :** 25.01.12 - klo:21:22 »

Kiitokset kommenteista ja kokemuksista.

Tomppeli, pitääkö nuo asteluvut tuossa vv-konekaaviossa paikkansa? Äkkiseltään suurin osa noista luvuista näyttäis olevan epäloogisia...? Siis maapiirin lämpötilaero meno/paluu vain 0,2 astetta, kompuran jälkeen -0,9 astetta, vastuksien jälkeen 25 astetta mutta paluulämpö 25,3 astetta. Luultavasti ymmärsin kuvan täysin väärin. Tuo tulistinkaavio on huomattavasti selkeempilukunen.

tomppeli · « **Vastaus #10 :** 26.01.12 - klo:09:17 »

Lainaus

Tomppeli, pitääkö nuo asteluvut tuossa vv-konekaaviossa paikkansa? Äkkiseltään suurin osa noista luvuista näyttäis olevan epäloogisia...? Siis maapiirin lämpötilaero meno/paluu vain 0,2 astetta, kompuran jälkeen -0,9 astetta, vastuksien jälkeen 25 astetta mutta paluulämpö 25,3 astetta. Luultavasti ymmärsin kuvan täysin väärin. Tuo tulistinkaavio on huomattavasti selkeempilukunen.

Tuo kuva on HUSDATAN sivuilta napattu SCREENSAVE -kuva ja siinä on sattumoisin ollut tuollainen outo tilanne.

Siis: nuo vaihtoventtiilikoneen lämpötilat ovat koneen ollessa pysähtyneenä ja eivät kerro käynnin aikaisesta tilanteesta.
Pitäisi tehdä uusi kuva ja laittaa siihen toiminnallisesti oikeat arvot!

Kiitos Sinulle kommentoinnista!
...
Olen tuolla kaaviomaisella toimintakuvalla vain koettanut kertoa noiden kahden lämpöpumpputyypin rakenteista.
Lämpöpumppua hankkivalla ei yleensä ole juurikaan tietoa erilaisten pumppujen rakenteesta.
Ei tiedetä pumppujen varaajasäiliöistä ja mitä ne varastoivat (kiertovettä / käyttövettä).
Olisi hyvä saada aikaan jonkinlainen opas lämpöpumppua hankkivalle.
Oppaan tulisi kertoa millaisia pumppuja on ja millaiseen käyttötarkoitukseen ne parhaiten kulloinkin soveltuvat.
Pitäisi myöskin kertoa, mitä pitää huomioida patteri tai lattialämmitysratkaisussa.
Pitäisi myöskin kertoa mitä eroa hankintaan aiheuttaa se, onko lattialämmitys betoniin varaava, tai mitä pitää huomioida silloin, kun lattialämmitys tulee puu- tai levyrakenteiseen lattiaan.

Raid · « **Vastaus #11 :** 26.01.12 - klo:10:18 »

Hei.
tuossa on toimintakuva "online" husdasta.

Päivtyy 15min välein

Tuo sisälämpötila on nolla koska se ei ole toimmassa.

MarSi · « **Vastaus #12 :** 26.01.12 - klo:22:27 »

No niin, johan rupes lukemat selkeytymään!

Kyllä tuosta alun perinkin tuo perustekniikka tuli selville, vaikka lämmöt oli vähän epäjohdonmukaisia. Kiitokset molemmille tarkennuksesta!

Kyllä olis tosiaan käyttöä moiselle valintaoppaalle. Senhän voisi loogisesti ajatella kuuluvan esim. Sulpun toimialueelle... Intressiä luulisi olevan, mutta rahoitus lienee eri juttu, kuten aina.

karma · « **Vastaus #13 :** 29.01.12 - klo:12:11 »

Moro,

MarSin alkuperäinen viesti liippaa niin läheltä omaa kysymystäni, että lainaan tätä ketjua sumeilematta

.

Meilläkin rakennusprojekti alkamassa keväällä, tässä talon speksejä:
- rakennuspaikka Kajaani
- 1,5 krs Kotitalon paketti
- talo tasamaalle, ei maanalaisia osia
- 163m2 (97m2 alkerta / 66m2 yläkerta)
- 640m3
- varaava tulisija
- kaksi suihkua
- kolme asukasta (muuttovaiheessa, mitoitus ennemminkin neljälle)

Maalämpöpumppu on nyt kovasti mietinnässä, ja arvonta tulistinpumpun ja vaihtoventtiilipumpun välillä käy kiivaana. Paikallinen firma tarjosi LämpöÄssää (v9.0) ja Viessmannia (Vitocal 333-G 7,9kW), ja kehui kovasti tuota Viessmannia (taitaa vaan olla vähän harvinaisempi laitos täällä meillä päin). Tarjouksen yhteydessä firma mainitsi vaihtoventtiilipumpun hyvinkin sopivaksi lattialämmitystaloon. Samaan argumenttiin törmää useinkin. Onko kenelläkään kuitenkaan käsitystä tai valistunutta näkemystä siihen, että miten vaihtoventtiilikoneen "sopivuuteen" vaikuttaa se tosiseikka, että meidänkin talossa yläkerran lattiassa ei tulekaan olemaan betonia, vaan lämmönluovutuslevyt ja lastulevyä päällä? Betonilaattaa on toki yli puolet asuinpinta-alasta, mutta välipohjassa ei samanlaista varaavaa massaa ole.

Lieköhän tällä nyt lopulta merkitystä? Mitä muita argumentteja puoleen ja tuoiseen voisi olla? Vedenkulutus toki, näkisin perheemme vedenkäytön olevan jokseenkin keskivertoa (ei ammetta, normaalin paljon lämmintä vettä kuluttava vaimo, pari-kolme saunakertaa viikossa ja vauvaikäinen lapsi, itsekin tulee käytyä suihkussa silloin tällöin). Itse en kuitenkaan osaa sanoa perheemme profiilin perusteella, onko veden kulutus pumpun valinnassa ohjaava seikka... mikä sitten olisi?

Markku

E: typo

Matias · « **Vastaus #14 :** 29.01.12 - klo:12:53 »

Toisessa ketjussa Thermialla ja Nibellä todella pienet vuosikulutukset
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=1877.msg18859#msg18859

Puulattian lämmityksestä opettavainen tarina
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=2516.msg27698#msg27698

tomppeli · « **Vastaus #15 :** 29.01.12 - klo:13:39 »

Laitoin tietojasi taulukkoon.
Rakennuslupa edellyttää talon energiatodistusta, josta saa varsin tarkan lämmitystarvetiedon. Nyt olen vain koettanut arvata.
Tällainen siitä tuli:

TULOSTE
MAALÄMMITYSLASKELMA
Laskelma on viitteellinen. Tarkistuta mitoitus laitetoimittajallasi!
Asuintalo ”karma”
Kajaani
Tämä laskelma on tehty PI:n laatimalla BERGHEAT taulukko-ohjelmalla. Tulostuspäivä 29.01.2012
Vuotuinen rakennusten lämmitystarve 19 000 kWh
Rakennusten lämmitystarve Wh/m2/astepäivä/vuosi (=Ominaiskulutus /m2) 163 m2 21,5 Wh/m2/Ap/v
Rakennusten lämmitystarve Wh/m3/astepäivä/vuosi (=Ominaiskulutus /m3) 640 m3 5,5 Wh/m3/Ap/v
Rakennusten vuotuinen lämmitystarve kWh/m2 163 m2 117 kWh/m2/v
Rakennusten vuotuinen lämmitystarve kWh/m3 640 m3 29,7 kWh/m3/v
Käyttöveden tuottamiseen kuluu energiaa vuodessa 4 hlö    1000 kWh/hlö 4 000 kWh
Rakennusten + lämpimän käyttöveden tuottamiseen kuluu energiaa vuodessa 23 000,00 kWh
Sen tuottamiseen kuluisi lämmitysöljyä 2 706 litraa
- Jos öljyn litrahinta hinta on 1,180 €
Lämmittäminen pelkästään öljyllä maksaisi vuodessa 3 193 €
- Jos sähkön kWh hinta on 0,120 €
Lämmittäminen pelkästään suorasähköllä maksaisi vuodessa 2 760 €
- Pumpun COP -arvoksi valittu lämmityskäytöllä 3,5 COP
- Pumpun COP -arvoksi valittu lämpimän käyttöveden tuottamiseen 2,6 COP
- Pumpun COP -arvoksi saadaan laskemalla koko vuoden arvo 3,30 COP
* Käyttöveden lämmittämiseen pumppu kuluttaa vuodessa 1 538 kWh
* Talon lämmittäminen lämpöpumpulla kuluttaisi sähköä vuodessa 5 429 kWh
* Täystehoisen lämpöpumpun sähkön kokonaiskulutus vuodessa olisi 6 967 kWh
Lämpöpumpun sähköverkosta ottama sähkö maksaisi vuodessa 836 €
Säästöä tulisi vuodessa täystehomitoituksella öljylämpöön verrattuna 2 357 €
Säästöä tulisi vuodessa täystehomitoituksella suorasähköön verrattuna 1 924 €
Porakaivon aktiivisyvyydeksi valittu 250 m
- Häiriintymättömän kallioperän lämpötilaksi laskettu (oC) 3,5 C
- Kiviaineksen lämmönjohtoluvuksi valittu (W / m K) 3,0 W/mK
Joilla arvoilla lämpökaivon + pumpun kokonaistuotoksi tulee n. 23 091 kWh
LÄMPÖKAIVO ON ILMEISESTI (ei takuuarvo!) Riittävä.
- Pumpun mitoitustehoksi tulisi -20C -lämpötilalla 6,5kW
- Pumpun mitoitustehoksi tulisi -25C -lämpötilalla 7,4 kW
- Pumpun mitoitustehoksi tulisi -30C -lämpötilalla 8,3 kW
- Pumpun mitoitustehoksi tulisi -35C -lämpötilalla 9,2 kW
- Pumpun mitoitustehoksi tulisi -40C -lämpötilalla 10,1 kW
OMA PUMPPUTEHON VALINTASI 9,0 kW
Sen teho riittää täystehoisena tähän alimpaan ulkolämpöön saakka -33,9 C
Tuossa ulkolämpötilassa pumppu käy jatkuvasti.
Sitä kylmemmällä säällä sisälämpö alkaa laskea ilman lisälämmönlähdettä.
Lisälämpönä voi olla pumpun sisään rakennettu sähkövastus tai talon takka.
Sähkövastuksen käyttö huonontaa pumpun hyötysuhdetta (COP).
Valitsemasi kokoinen pumppu käy vuodessa keskimäärin 2 556 h
Koko vuoden keskimääräinen käyntiaikasuhde on 29,2%
Laskennassa käytetty koko vuoden Astepäivälukuna ( = Lämmitystarveluku) 5420 AP
Laskennassa käytetty tammikuun Astepäivälukuna ( = Lämmitystarveluku) 867 AP
Tämä mitoitus ei ole takuuarvo. Luota ammattisuunnittelijaan!

Tavalliseen betoniin varaavaan lattialämmitykseen vaihtoventtiilikone on hyvä valinta.
Tässä sinulla on kuitenkin tuo yläkerran lattialämmitys, joka tarvitsee kiertovedelle varaajatilavuutta. Lämpöässän V -kone olisi siksi käypä ratkaisu.

sam68 · « **Vastaus #16 :** 29.01.12 - klo:13:54 »

Lainaus

Onko kenelläkään kuitenkaan käsitystä tai valistunutta näkemystä siihen, että miten vaihtoventtiilikoneen "sopivuuteen" vaikuttaa se tosiseikka, että meidänkin talossa yläkerran lattiassa ei tulekaan olemaan betonia, vaan lämmönluovutuslevyt ja lastulevyä päällä? Betonilaattaa on toki yli puolet asuinpinta-alasta, mutta välipohjassa ei samanlaista varaavaa massaa ole.

Ei tuolla ole merkitystä ja sama tilanne on kaikissa 2-krs puutaloissa. Itselläni esimerkiksi. Yksi asia on 100L puskurivaraajan laitto noiden lämmönluovutuslevyjen vuoksi. Herkkiä lämmönvaihtelulle ja saattaa siksi napsua. Pelkkä termarin avautuminen riitti aikoinaan ainakin meillä.
On kai siellä Kajaanissa muitakin merkkejä saatavilla? Kannattaa kysyä tarjousta ja katsoa että on riittävästi kokemusta aiheesta. Monenlaista puuhastelijaa on nykyään liikkeellä.

Raid · « **Vastaus #17 :** 29.01.12 - klo:14:56 »

Meillä ei käytetty mitään lämmönluovutulevyjä yläkerrassa vaan tehtiin näin ja lattia on tasalämmin joka nurkasta. Talo on 50-luvulta ja 2 krs.

lattia nousi 3,2cm.

Aika monessa jutussa tätäkin samaa asiaa on tällä viikolla käsitelty..

karma · « **Vastaus #18 :** 29.01.12 - klo:20:34 »

No jopas, hyviä kommentteja heti kärkeen. Kiitosta vaan.

Lainaus

Laitoin tietojasi taulukkoon.
Rakennuslupa edellyttää talon energiatodistusta, josta saa varsin tarkan lämmitystarvetiedon. Nyt olen vain koettanut arvata.

Meillä on projekti siinä vaiheessa, ettei tuota energiatodistusta vielä ole. Lupakuvat on tulossa toivottavasti nousuviikolla, joten sitten pääsee sen puolesta tarkempien tietojen kanssa liikkeelle. Sellainen jäi mainitsematta, että nuo mainitsemani pumput on tarjottu 180m kaivon kanssa. Melkoinen ero siis tuohon tomppelin laskelmaan. Pari tarjouspyyntöä on vielä sisässä, katsotaan mitä sieltä tarjotaan. Tässä voisi arvella tulevan vähän hajontaa, ainakin odottaisin sitä.

Toki täällä on useampi toimija ja eri merkkejä edustettuna, nuo pari olivat vain tähän mennessä ainoat joista oli tarjous. Tuo v9.0 lässä ja 180m kaivo on melko hyvin linjassa erään naapurin suunnilleen vastaavankokoisen talon pumppuun ja kaivoon nähden. Siellä kuulema on homma pelittänyt, joten se on hyvä referenssi.

Tuo Raid-IVT:n postaama kuva välipohjan rakenteesta on mielenkiintoinen vaihtoehto. Tässä kun ei itse varsinaisesti rakentamisesta paljoa ymmärrä, niin täytyy tätä kuutioida viisaampien kanssa.

peki · « **Vastaus #19 :** 29.01.12 - klo:21:20 »

Tuo Raidin välipohjaratkaisu oli aika suosittu tuossa vuosituhannen vaihteessa. Hankala tehdä, mutta toimii. Nykyisin taitaa olla laudoitus ja niiden väliin nuo alupellit muodissa.

MarSi · « **Vastaus #20 :** 31.01.12 - klo:18:13 »

Alkuperäiseen aiheeseen palatakseni, nyt olen saanut jo 8 tarjousta. Niistä taidan jatkaa tuolla tarjouspyyntöosastolla!
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=3365

AAA · « **Vastaus #21 :** 01.02.12 - klo:09:34 »

tässä alla tulistus eli ns. suomipumpun periaatekuva:[/color][/size]

[/quote]

Kuvasta puuttuu sähkövastus, joka sijaitsee sanan "tulistettu vesi" kohdalla.

showman · « **Vastaus #22 :** 02.02.12 - klo:19:51 »

Tässä hahmottelin Geopron kaavion pohjalta oman aktiivitulistimeksi muutetun Gebwell T10 kaavion. Merkitsin muutokset punaisella.

jonesi · « **Vastaus #23 :** 15.02.12 - klo:11:57 »

Sorry jos nämä itsestäänselvyydet on kerrottu jo moneen kertaan täällä, koitin kyllä vähän etsiä mutta en löytänyt selvityksiä näille.

Eli puuttuuko näistä tulistuspumppukuvista vielä jotain kiertovesipumppuja? Mitä tapahtuu kun patteriverkostoon lämmintä vettä varaajasta sekoittava shuntti menee tosi pienelle, eikös silloin virtauskin pienene patteriverkostossa? Eli tilanteessa jossa tarvitaan vain vähän lämpöä pattereille niin silloin virtaus pattereissa on todella pieni -> saattaa huonontaa lämmönjakoa eli vain ekat patterit lämpenisi tms. Vai onko tämä koskaan todellinen ongelma?

Toinen mikä ei ainakaan minulle ole vielä täysin auennut on tuo vaihtoventtiilikonekuvan hullunkiertopumpun toiminta silloin kun vaihtoventtiili ohjaa kaiken lämmönvaihtimelta tulevan veden käyttövesivaraajalle. Puuttuuko tuostakin kuvasta jotain yhteyksiä koska em. tilanteessa vesihän ei voi enää kiertää patterijärjestelmässä -> hullunkiertopumppu kavitoi? Mahdollinen puskurivaraajakin puuttuu kuvasta, sehän tulee vain sarjaan tuossa patterikierrossa, eikö? Mutta tuleeko tuo varaaja patterikierron alkuun vai loppuun, vai onko sillä mitään väliä?

Kertokaa nyt sitten vielä puuttuuko näistä periaatekuvista vielä jotain muutakin oleellista? Tulistuskuvan sähkövastuksista AAA jo kommentoikin.

Stiebel · « **Vastaus #24 :** 15.02.12 - klo:12:51 »

Puuttuu patteriverkoston kiertovesipumppu, joka voisi olla vaikka tossa patterielle menevän putken tekstin kohdalla. Kiertonopeus pysyy samana, mutta shuntti sekoittaa vaan paluuvettä enemmän kiertoon kun se on enemmän kiinni.

tomppeli · « **Vastaus #25 :** 15.02.12 - klo:13:56 »

Lainaus

Kuvasta puuttuu sähkövastus, joka sijaitsee sanan "tulistettu vesi" kohdalla.

Siinä tosiaan on sähkövastus.
Sitä ei kuitenkaan tarvita, jos pumppu on mitoitettu riittävän suureksi, elin se on niinsanotusti täystehoinen.
Tulistushan pystyy sinänsä nostamaan pelkällä kompressorilla tuon yläosan lämpötilan +65 ... +80C asti.
Vastusta ei siis normaalikäytössä käytetä yläosan kuumentamiseen.
Sitä tarvitaan vain silloin, kun pumppu on mitoitettu vajaatehoiseksi, eikä se jaksakaan pitää tupaa lämpöisenä kovimmilla pakkaskeleillä!

tomppeli · « **Vastaus #26 :** 15.02.12 - klo:14:20 »

[size=16]Tässä alla vähän korjailtuna tuo tulistuspumpun toiminta kaaviokuvana.[/size]

showman · « **Vastaus #27 :** 15.02.12 - klo:15:11 »

Lainaus

Sorry jos nämä itsestäänselvyydet on kerrottu jo moneen kertaan täällä, koitin kyllä vähän etsiä mutta en löytänyt selvityksiä näille.

Eli puuttuuko näistä tulistuspumppukuvista vielä jotain kiertovesipumppuja? Mitä tapahtuu kun patteriverkostoon lämmintä vettä varaajasta sekoittava shuntti menee tosi pienelle, eikös silloin virtauskin pienene patteriverkostossa? Eli tilanteessa jossa tarvitaan vain vähän lämpöä pattereille niin silloin virtaus pattereissa on todella pieni -> saattaa huonontaa lämmönjakoa eli vain ekat patterit lämpenisi tms. Vai onko tämä koskaan todellinen ongelma?

Toinen mikä ei ainakaan minulle ole vielä täysin auennut on tuo vaihtoventtiilikonekuvan hullunkiertopumpun toiminta silloin kun vaihtoventtiili ohjaa kaiken lämmönvaihtimelta tulevan veden käyttövesivaraajalle. Puuttuuko tuostakin kuvasta jotain yhteyksiä koska em. tilanteessa vesihän ei voi enää kiertää patterijärjestelmässä -> hullunkiertopumppu kavitoi? Mahdollinen puskurivaraajakin puuttuu kuvasta, sehän tulee vain sarjaan tuossa patterikierrossa, eikö? Mutta tuleeko tuo varaaja patterikierron alkuun vai loppuun, vai onko sillä mitään väliä?

Kertokaa nyt sitten vielä puuttuuko näistä periaatekuvista vielä jotain muutakin oleellista? Tulistuskuvan sähkövastuksista AAA jo kommentoikin.

Tuo tomppelin lisäys sattuu meidänkin järjestelmään eli lämmityskiertoa hoitelee Grundfos Alpha2.

uusrakentaja2012 · « **Vastaus #28 :** 16.02.12 - klo:13:39 »

Tätä ketjua on hyvä ”lainata”

Meillä rakennusprojekti alkamassa toivottavasti kesällä, tässä talon speksejä:
- rakennuspaikka Järvenpää
- 2 krs Lujatalo/kivisydän paketti
- talo tasamaalle, ei maanalaisia osia
- 170m2 (101m2 alkerta / 69m2 yläkerta)
- 710m3
- Vesikieroinen lattialämmitys
- n.5m2 aurinkokeräimiä
- IV-koneen jälkilämmityspatteri
- Energialuokka A (ET 50)
- kolme asukasta (muuttovaiheessa, mitoitus 1mies 2naista)

Maalämpöpumppu on nyt kovasti mietinnässä, kukaan ei ole tarjonnut mielestäni sopivaa. Kaikki ovat olleet ns. täystehomalleja, vielä niin, että ylimitoitus räikeä. Kukaan ei tiedä pienemmistä pumpuista, onko tosiaan niin?

sam68 · « **Vastaus #29 :** 16.02.12 - klo:14:03 »

Lainaus

Tätä ketjua on hyvä ”lainata”

Meillä rakennusprojekti alkamassa toivottavasti kesällä, tässä talon speksejä:
- rakennuspaikka Järvenpää
- 2 krs Lujatalo/kivisydän paketti
- talo tasamaalle, ei maanalaisia osia
- 170m2 (101m2 alkerta / 69m2 yläkerta)
- 710m3
- Vesikieroinen lattialämmitys
- n.5m2 aurinkokeräimiä
- IV-koneen jälkilämmityspatteri
- Energialuokka A (ET 50)
- kolme asukasta (muuttovaiheessa, mitoitus 1mies 2naista)

Maalämpöpumppu on nyt kovasti mietinnässä, kukaan ei ole tarjonnut mielestäni sopivaa. Kaikki ovat olleet ns. täystehomalleja, vielä niin, että ylimitoitus räikeä. Kukaan ei tiedä pienemmistä pumpuista, onko tosiaan niin?

8kW ja sille kaivoa min 150m on aika lähellä täystehoa. Pienemmässä ollaan osateholla ja niissä on todella tärkeää mitoittaa keruupuoli oikein.
Aurinkokeräimillä on kymmenien vuosien tma maalämmön yhteydessä jos ei ole isoa käyttövedenkulutusta.

Hese · « **Vastaus #30 :** 16.02.12 - klo:14:26 »

Lainaus

Moro,

MarSin alkuperäinen viesti liippaa niin läheltä omaa kysymystäni, että lainaan tätä ketjua sumeilematta .

Meilläkin rakennusprojekti alkamassa keväällä, tässä talon speksejä:
- rakennuspaikka Kajaani
- 1,5 krs Kotitalon paketti
- talo tasamaalle, ei maanalaisia osia
- 163m2 (97m2 alkerta / 66m2 yläkerta)
- 640m3
- varaava tulisija
- kaksi suihkua
- kolme asukasta (muuttovaiheessa, mitoitus ennemminkin neljälle)

Maalämpöpumppu on nyt kovasti mietinnässä, ja arvonta tulistinpumpun ja vaihtoventtiilipumpun välillä käy kiivaana. Paikallinen firma tarjosi LämpöÄssää (v9.0) ja Viessmannia (Vitocal 333-G 7,9kW), ja kehui kovasti tuota Viessmannia (taitaa vaan olla vähän harvinaisempi laitos täällä meillä päin). Tarjouksen yhteydessä firma mainitsi vaihtoventtiilipumpun hyvinkin sopivaksi lattialämmitystaloon. Samaan argumenttiin törmää useinkin. Onko kenelläkään kuitenkaan käsitystä tai valistunutta näkemystä siihen, että miten vaihtoventtiilikoneen "sopivuuteen" vaikuttaa se tosiseikka, että meidänkin talossa yläkerran lattiassa ei tulekaan olemaan betonia, vaan lämmönluovutuslevyt ja lastulevyä päällä? Betonilaattaa on toki yli puolet asuinpinta-alasta, mutta välipohjassa ei samanlaista varaavaa massaa ole.

Lieköhän tällä nyt lopulta merkitystä? Mitä muita argumentteja puoleen ja tuoiseen voisi olla? Vedenkulutus toki, näkisin perheemme vedenkäytön olevan jokseenkin keskivertoa (ei ammetta, normaalin paljon lämmintä vettä kuluttava vaimo, pari-kolme saunakertaa viikossa ja vauvaikäinen lapsi, itsekin tulee käytyä suihkussa silloin tällöin). Itse en kuitenkaan osaa sanoa perheemme profiilin perusteella, onko veden kulutus pumpun valinnassa ohjaava seikka... mikä sitten olisi?

Markku

E: typo

Kastellissa yläkerran lattiat ovat Gyprocista, lämmönluovutuslevyt kauttaaltaan, normi välipohjan villaeriste, pinnassa laminaatti - toimii.
Talo Kajaanissa...

Hese · « **Vastaus #31 :** 16.02.12 - klo:15:43 »

Lainaus

Lainaus
Onko kenelläkään kuitenkaan käsitystä tai valistunutta näkemystä siihen, että miten vaihtoventtiilikoneen "sopivuuteen" vaikuttaa se tosiseikka, että meidänkin talossa yläkerran lattiassa ei tulekaan olemaan betonia, vaan lämmönluovutuslevyt ja lastulevyä päällä? Betonilaattaa on toki yli puolet asuinpinta-alasta, mutta välipohjassa ei samanlaista varaavaa massaa ole.
Ei tuolla ole merkitystä ja sama tilanne on kaikissa 2-krs puutaloissa. Itselläni esimerkiksi. Yksi asia on 100L puskurivaraajan laitto noiden lämmönluovutuslevyjen vuoksi. Herkkiä lämmönvaihtelulle ja saattaa siksi napsua. Pelkkä termarin avautuminen riitti aikoinaan ainakin meillä.
On kai siellä Kajaanissa muitakin merkkejä saatavilla? Kannattaa kysyä tarjousta ja katsoa että on riittävästi kokemusta aiheesta. Monenlaista puuhastelijaa on nykyään liikkeellä.

Kajaanissa saatavilla kaikki "valtakunnan kärkimerkit", ihan eksoottisimmat merkit puuttuvat, tosin Callidus -merkkistäkin pumppua on saatavilla...
"Monenlaiset puuhastelijat" ovat läksynsä oppineet, homma sujunut käsittääkseni hyvin viimeiset pari vuotta .
Alkutaipaleilla on ollut ongelmia ja tietyt pumppumerkit ovat suotta saaneet huonon maineen väärän mitoituksen takia.

tomppeli · « **Vastaus #32 :** 16.02.12 - klo:23:35 »

Lainaus

- rakennuspaikka Järvenpää
- 2 krs Lujatalo/kivisydän paketti
- talo tasamaalle, ei maanalaisia osia
- 170m2 (101m2 alkerta / 69m2 yläkerta)
- 710m3
- Vesikieroinen lattialämmitys
- n.5m2 aurinkokeräimiä
- IV-koneen jälkilämmityspatteri
- Energialuokka A (ET 50)
- kolme asukasta (muuttovaiheessa, mitoitus 1mies 2naista)

Laitoin tietosi taulukkoon ja pääsin suunnilleen samaan, kuin "sam68", eli tältä näyttäisi:

MAALÄMMITYSLASKELMA Laskelma on viitteellinen. Tarkistuta mitoitus laitetoimittajallasi!
Omakotitalo ”uusrakentaja2012” Järvenpää
Tämä laskelma on tehty PI:n laatimalla BERGHEAT taulukko-ohjelmalla. V5120215 Tulostuspäivä 16.02.2012

Vuotuinen rakennusten lämmitystarve 20 000 kWh
Rakennusten lämmitystarve Wh/m2/astepäivä/vuosi 170 m2 27,8 Wh/m2/Ap/v
Rakennusten lämmitystarve Wh/m3/astepäivä/vuosi 710 m3 6,7 Wh/m3/Ap/v
Rakennusten vuotuinen lämmitystarve kWh/m2 170 m2 118 kWh/m2/v
Rakennusten vuotuinen lämmitystarve kWh/m3 710 m3 28,2 kWh/m3/v

Käyttöveden tuottamiseen kuluu energiaa vuodessa 3 pers 1000 kWh/p 3 000 kWh
Rakennusten + käyttöveden lämpöenergia yhteensä vuodessa 170 m2 23 000 kWh 135 kWh/brm
Kokonaisteho saadaan öljylämmityksellä 2 706 litraa 1,180 €/ltr 3 193 €
Kokonaisteho saadaan sähkölämmityksellä 23 000 kWh 0,120 €/kWh 2 760 € 1,0 COP
Rakennusten lämmittäminen pumpulla 20 000 kWh 0,120 €/kWh 5 713 kWh 3,5 COP
Käyttöveden tuottaminen pumpulla 3 000 kWh 0,120 €/kWh 1 111 kWh 2,7 COP
- Maalämmityslaitteen vuotuinen COP 23 000 kWh 6 907 kWh 3,33 COP

* Pumpun osuus sähkön kulutuksesta 98,8% 6 824 kWh 6 743 €
* Lisälämpövastuksen osuus sähkön kulutuksesta 1,2% 83 kWh 10 €
* Lämmityssähkön kulutus yhteensä vuodessa 100,0% 6 907 kWh 829 €
Säästöä tulisi vuodessa öljylämpöön verrattuna 2 364 €
Säästöä tulisi vuodessa suorasähköön verrattuna 1 931 €

PORAKAIVO
Porakaivon aktiivisyvyydeksi valittu 160 m
- Häiriintymättömän kallioperän lämpötilaksi laskettu (oC) 0,5 C
- Kiviaineksen lämmönjohtoluvuksi valittu (W / m K) 2,8 W/mK
Joilla arvoilla lämpökaivon + pumpun kokonaistuotoksi tulee n. 28 744 kWh
LÄMPÖKAIVO ON ILMEISESTI (ei takuuarvo!) Riittävä!

LÄMPÖPUMPUN TEHOLUOKAN VALINTA
Kun ulkolämpötila on -20 C -25 C -30 C -35 C -40 C
- On tarvittava lämmitysteho 8,0kW 9,0 kW 10,1 kW 11,2 kW 12,3 kW

Täystehoinen on vähintään 8,6 kW
OMA PUMPPUTEHON VALINTASI 8,6 kW
Sen teho riittää täystehoisena tähän alimpaan ulkolämpöön saakka -23,0 C
Tuossa ulkolämpötilassa lämpöpumppu käy jatkuvasti.
Sitä kylmemmällä säällä sisälämpö laskee ilman lisälämmönlähdettä.
Lisälämpönä voi olla pumpun sisään rakennettu sähkövastus tai talon takka.
Sähkövastuksen käyttö huonontaa pumpun hyötysuhdetta (COP).
Valitsemasi kokoinen pumppu käy vuodessa keskimäärin 2 674 h 30,5%
Laskennassa käytetty koko vuoden Astepäivälukuna ( = Lämmitystarveluku) 4229 AP 691 AP
Tämä mitoitus ei ole takuuarvo. Luota ammattisuunnittelijaan!
...
Rakennuksessa on korkeita tiloja, keskikorkeus 4,176m, joten on parempi tarkastella Wh/m3/Ap/v arvoa, joka on 6,7.
Rakennuslupaan kuuluu energiatodistus, jossa on aika tarkka lämmitystarvetieto olemassa. Se ei ollut tässä käytettävissä.

Rakennuksen energiatehokkuusluku, ET = ( Qlämpö + Qsähkö + Qjäähdytys ) / BRUTTOALA m²

ibra78 · « **Vastaus #33 :** 17.02.12 - klo:14:45 »

MarSi; antaisin tähän kohtaan teille hieman tietoa omasta kokemuksesta, ilman suurempia tieteellisiä tekstejä.
Meillä 170m2/610m3 + autotalli 50m3 (talotehty vanhoilla määräyksillä 2009) ja laitteina Nibe F1145+VPB 500 ja Pandion EDW-CG, lattia lämmitys kummassakin.
Talo valmistunut 2010.
Vuoden 2011 koko energian kulutus (laitesähkö + lämmitys) n. 9700kWh (4henk. eikä hulluja säästelyjä).
Energiatodistuksen (talotehtaan) mukaan lämmitysenergia 23730kWh ja laite 8625kWh.
Sanoisin että tärkeimmät seikat ovat kunnollinen sokkelin/yläpohjan eristys (lämpökameralla itselle kuvattu ja vit.... kun kaikki kulmat vuotaa jonkin verran), sen jälkeen ainakin itsellä on ollut tärkein tehtävä opiskella ja säätää itse koneita.
Tällä saanut ML menoveden lämpötilaa laskettua (hyötysuhde parempi) ilman huusollin jäähtymistä (lämpötila 21-22C).
Jos nyt rakentelisin toisen niin jättäisin heti enerventistä ton jälkilämmitys patterin pois kun sen hintaa ei saa koskaan takaisin (lämmittää LTO:n jälkeen 0-4C).
Jatketaan lisää jos tarvitaan.

MarSi · « **Vastaus #34 :** 19.02.12 - klo:16:03 »

Lainaus

...Nibe F1145+VPB 500 ja Pandion EDW-CG, lattia lämmitys kummassakin.

Ibra78, kiitokset kommentista! Tuo kohde vastannee aika hyvin tätä meidän suunnitelmaa kokonaisuudessaan. Tarkennatko vielä tuon Nibe tehon? Ja tarvittiinko lisälämmitystä (vastukset, tulisijat tms) kuinka viime vuonna?

Nyt rupesi ihmetyttämään suunnittelijan laatima energiatodistuksen ostettavan kokonaisenergian määrä, kun pumpulle on mitoitettu 8,6MWh ja laitteiden sähköenergialle lisäksi 10,1MWh... Teilläkin melkonen ero tuossa oikeassa kulutuksessa vrt. laskelmiin. Liekö laskennallisella määrällä päästy yleensä kuinka lähelle todellisuutta? Toki elämäntavat tietysti vaikuttaa siihen paljon.

Meillä onkin jätetty tuo jälkilämmityspatteri Enerventistä pois, se on siis nähtävästi ihan hyvä ratkaisu!

ibra78 · « **Vastaus #35 :** 20.02.12 - klo:20:25 »

Niin meillä tosiaan 8kW kone, vastukset kytketty lämmityksestä pois. Takkaa meillä kyllä lämmitelty joka päivä (tuo mukavamman lämmön ja rouvan mukaan tunnelmaa. Joskus on jopa lykästänyt takkatulen loisteessa

)(toisaalta tontilta jäi klapia niin paljon ettei 10v saa tuhottua).
Sen verran tuohon tölliin vielä että sijainti satakunnassa ja lisäeristyksiä on tehty niin että talossa yläpohjassa kivivilla 100mm ja puhallusvilla 400mm ja autotallissa kivivilla 100mm + 200mm puhallusvilla.
Vuonna 2011 tosiaan tuo kaikki sähkö oli 9740kWh (sähkökiuas ainakin kerran vk:ssa). Joko mittari on sitten rikki tai vaan muuten menee vähällä. Klapia meni semmoiset 2-3 heittomottia.

Tällä hetkellä pumpussa asetukset seuraavat;
asteminuutit 160
märkätilat ja talli on käyrällä 2 ja 0 (ei lainkan termareja-->kuristettu jakotukillta) delta t lämmityksessä yleensä 5-6C
kuivatilat käyrä 2 ja -2 (ei lainkan termareja-->kuristettu jakotukillta). delta t vähän pienempi 2-3, johtunee erllisestä shunttauksesta joka sulkee itsensä kun paluu haluttu.

Hyvä kaverini joka on LVI-inssi ja muutenkin tarkka oli konsultti meitin projektissa ja mielestäni osuttiin hyvin löytämään sopivat palikat kohtuu edullisesti. Jos herättää ihmetystä tuo termarien pois jättö niin olin myös itse todella epäuskoinen ja vedin putket sekä rasiat valmiiksi termareille.
Eipä ole tarvittu ja ainoaa tukkia mitä olen räplännyt kaverin jälkeen on tallin tukki, jotta saatiin lämpö 16C asteeseen, muuten ei ole tarvinnut koskea tukkeihin lämpötilan säätö tapahtuu ML koneelta käyrillä. Lämpötila pyörii tuossa 21-22C tietämissä, toki jos muutama päivä poissa kotoa niin ollaan tuossa 20C ilman takkaa (ja takkahan on keskellä taloa noin 3000kg varaava).

Liekö nuo laskelmat tehty samoin kuin uudet rakennusmääräykset eli otetaan varman päälle.

Uutiset:

Kirjoittaja Aihe: Maalämpöpumppu, mutta minkälainen? (Luettu 23970 kertaa)

Raid

Raid

peki