Lautalattian eristävyys lattialämmityksessä

[Kallioniemi]

-lattiasta huonetilaan                             2300-3700 W
-rossipohjan läpi ryömintätilaan                         360 W

Kallioniemi
Otitko huomioon, että lämmönluovutuslevyjen pinta-ala on n. 40% lattiapinta-alasta
ATS

En millään tavalla, kun olen tottunut ja oppinut laskemaan lämmön siirtymistä vain johtumalla ja oikeastaan aina vielä ulkoilmaa vasten olevissa rakenteissa.                                                                  Varmasti niillä levyilläkin on vaikutuksensa, ehkä siitä on mittausperäistä tietoakin saatavissa.

Lämpöähän on tarjolla vain lämpölevyjen ja putkien kohdalla ei villan kohdalla ole lämpöä tarjolla.
Sinun pitänee kertoa lattian lämpöteho luvulla 0,40?
ATS

Aina konstikkaammaksi menee!
Otin kyllä oletukseksi, että ne putket luovuttavat tietyn osan lämmöstään sinne lattialautojen ja villan väliin , oli sitä väliä sitten enempi tai vähempi. Jos ne pellit olisivat koko alalla, olisi se lämmön siirtyminen tietysti ihan toista luokkaa.

Mikäli villa onkin lämmönluovutuslevyjen välillä lattialaudoissa kiinni, heikontaa se varmasti lämmön siirtymistä rajusti, mutta ei sentään kokonaan. Siirtyyhän lämpö johtumalla tietyssä määrin koko villakerroksen läpi sinne rossipohjan allekin, myös niiden peltilevyjen kohdalla.

Kumminkin yhtälö on ihan mahdoton alakerran lämmöntarpeen ja sieltä lattian alta tarjolla olevan lämmön suhteen.

Kyllähän tällaiset laskut olisivat paremmin LVI- kuin rakennusammattilaisen heiniä.

[Kallioniemi]

Ajatelkaa nyt ihan maalaisjärjellä. Jos jollain 12 nelion alalla on 41litraa vettä ja ei ole kuin muutama pellinpala johon lämpö siirtyis niin kylmä tulee vaikka olis 100 asteista vettä
Ajatelkaapa että tuo lenkki olisi ulkona pakkasessa ja putken lämpötila ero oli 70c. Suurella virtauksella putki ei ehtisi jäähtyä oikeastaan yhtään.

"peki", kun olisikin 41 litraa 12m2:n alalla, mutta kun sitä on vain sen verran 65 m2:llä.

[peki]

Aina paranee  

[seppaant]

Pyörittelin vielä noita Capsun mittaamia meno- ja paluulämpötiloja ja sain seuraavanlaisia tuloksia.

- Kiertovesipumpun kokonaisvirtauksesta menee lautalattiaan 70% ja
alakerran betonilattiaan ja yläkerran pattereille yhteensä 30%.
- Järjestelmän kokonaistehosta menee lautalattiaan vain 33% ja
betonilattiaan ja pattereille yhteensä 67%.

Tämänkin perusteella voi päätellä, että lautalattian tehonluovutus ei ole kunnossa.

ATS

[Capsu]

Kallioniemi: Hirsiseinän U-arvo laskelmassasi samaa luokkaa, kun minäkin sen kuvittelisin olevan.

Capsu: Poraa reikä lattiaan sopivaan kohtaan niin ei tarvitse arpoa alapohjan lämpötilaa. Kun teitte remonttia niin minkälainen ilmanvaihto teille tuli ?
 

Pönttöuunien vierestä saattaisi päästä ujuttamaan anturin lattian alle. Täytyy vaan hommata mittari, jossa on tuo anturi vähän pidemmän piuhan päässä.

Ilmanvaihto on painovoimainen ja tapahtuu asuinhuoneissa pönttöuunien yläosan ns. tupakkaventtiilin kautta. Keittiössä on liesituuletin ja siivessä olevissa pesutiloissa poistopuhallin, joka käytössä kylpyhoneessa asioinnin ajan.

No niin mittailin tuolta lattian alta lämpötilaa, niin pitkältä, kun tuon anturin sain. Mittauspisteeksi valikoitui lattian ja väliseinän vieri, jossa oli vielä liikuntasauma avoinna. Villa oli todella likistuksissä laudan alapintaa vasten, joten en saanut työnnettyä anturia lattian alle kuin n. 10 cm verran.

Lattiakierto:
meno 43,6C
paluu 42,2C

Lattian alainen lämpötila 30,8C

Siis en tiedä, kuinka paljon anturin ja mahdollisen lämmönluovutuslevyn/putken välinen etäisyys oli, mutta ilmeisesti aivan putkeen anturi ei osunut, koska lämpötila oli alhaisempi kuin putken lämpötila.

Putken tekniset mitat muuten ovat 16*2mm.

[Kallioniemi]

Pyörittelin vielä noita Capsun mittaamia meno- ja paluulämpötiloja ja sain seuraavanlaisia tuloksia.

- Kiertovesipumpun kokonaisvirtauksesta menee lautalattiaan 70% ja
alakerran betonilattiaan ja yläkerran pattereille yhteensä 30%.
- Järjestelmän kokonaistehosta menee lautalattiaan vain 33% ja
betonilattiaan ja pattereille yhteensä 67%.

Tämänkin perusteella voi päätellä, että lautalattian tehonluovutus ei ole kunnossa.
ATS

Kun oikein pinnistelee niin saa aikaiseksi sellaisenkin teorian, että suunnittelija on ajatellut patterilämmitystä alakertaankin ja lattiaputkituksen vain kylmäntunteen torjumiseksi. On sitten jossakin välissä ajatus katkennut kesken.

[VHR]

Eli lautalattia ja tuulensuojapaperi yhdessä on niin hyvä eriste, että lämpö vaan suurelta osin muhii alapohjassa ja vain luovutuslevyjen kohdalta lämmön johtumista tapahtuu jonkin verran myös sisäilmaan.

Taitaa olla patterien laitto edessä myös alakertaan. Toivottavasti saat hyvityksen toimimattomasta lattialämmityksestä laitteiston toimittajalta.

[Capsu]

Alla kuva jakotukista, jonka lupasin. Ylempi tukki on menovedelle ja alempi paluulle. Mustat kohdat on mittauspisteet pintalämpötilamittarille.



Ohessa näitä rakennekuvia lattiasta parista eri huoneesta.

Ensimmäisessä kuvassa näkyy Eeristetila ja lattian tuenta


Toisessa ja kolmannessa kuvassa näkyy putkitus ja lämmönluovutuslevyt juuri ennen ilmansulkupaperin ja lautojen asennusta.




Ja viimeisessä kuvassa lattian asennusvaihe menossa putkituksen päälle.

[voiettä]

mulla on vastaava rakenne yläkerrassa toteutettuna 12mm putkella ja 28mm laudalla..lämmönluovutus levyjä on 90% putkituksesta ja 4 käyrällä mennään! tällä määrällä levyjä on huonelämpö meillä noin 22..ja siis yläkerrassa! auki tuo sinun lattia pitäisi ottaa ja levyttää kauttaaltaan jos jotain lämpöä sieltä meinaat saada..

[Matias]

Mitenhän noiden lattialämmityshuoneiden ulkoseinien lämmöneristys tilanne on?
Onko ulkoseinissä ainoastaan hirret vai on niiden lisäksi joko sisä- tai ulkopuolella lisälämmöneristystä?
Paljonko ulkoseinissä olevan hirsien paksuus on?

Tuossa kun saattaa olla sellainen tilanne että lattialämmityshuoneiden lämmönkulutus on suurempi kuin mitä lattialämmitys pystyy tuottamaan.

Lattian alainen lämpötila 30,8C

Jos lattian pintalämpötila yläpuolelta on jotain 20C niin noiden mittausarvojen perusteella lämpöä vuotaa liikaa jostain.
Eihän seinien rakenteet ole keskeneräiset?
Tai huoneen yläpohjassa avointa tilaa alakerran katon ja yläkerran lattian välillä?

[peki]

Mulla on osa yläkerran makuuhuoneesta rakennettu alakerran ulkoseinän ulkopuolelle. Näin ollen alapuolella on pelkkää tyhjää.
Eristeenä on alapuolelta lueteltuna:
Harva laudoitus
tuuletusrako
leijona tuulensuojalevy
200mm uretaanilevyä.
Sitten on lauta jossa on lämmönsiirtolevyt kauttaaltaan kuten Raksaajalla.
2 kertaa GYPROC  rakennuslevy 26mm
ja 6mm laminaatti.
Pintalämpötila lattiassa kyseisessä kohtaa kun kierto ei ole ollut päällä moneen viikkoon 18c.
Kyseisen huoneen lämmöistä huolehtii plasma tv ja pyöreähkö nainen
Avasin kierron ja katson paljonko lämmöt lattiassa ovat nousseet lämmitysveden ollessa noin 30c.

[Capsu]

Mitenhän noiden lattialämmityshuoneiden ulkoseinien lämmöneristys tilanne on?
Onko ulkoseinissä ainoastaan hirret vai on niiden lisäksi joko sisä- tai ulkopuolella lisälämmöneristystä?
Paljonko ulkoseinissä olevan hirsien paksuus on?

Jos lattian pintalämpötila yläpuolelta on jotain 20C niin noiden mittausarvojen perusteella lämpöä vuotaa liikaa jostain.
Eihän seinien rakenteet ole keskeneräiset?
Tai huoneen yläpohjassa avointa tilaa alakerran katon ja yläkerran lattian välillä?

Ulkoseinän rakenne sisältä ulos (en ole aivan varma hirren sisäpuolisesta rakenteesta, koska tuo on edellisten omistajien laittama)
12mm gyproc, 12 tai 25mm huokoinen puukuitulevy, n. 150mm hirsi, 12 mm tuulensuojalevy, ilmarako ja vuorauslauta.

Seinärakenteen tulisi olla kyllä lopullisessa kuosissaan. Välipohjasta en osaa sanoa vielä varmaa, remppa on siirtymässä yläkertaan, jolloin on tarkoitus kurkistaa välipohjaan ja sen eristetilanteeseen.

[peki]

Mulla on osa yläkerran makuuhuoneesta rakennettu alakerran ulkoseinän ulkopuolelle. Näin ollen alapuolella on pelkkää tyhjää.
Eristeenä on alapuolelta lueteltuna:
Harva laudoitus
tuuletusrako
leijona tuulensuojalevy
200mm uretaanilevyä.
Sitten on lauta jossa on lämmönsiirtolevyt kauttaaltaan kuten Raksaajalla.
2 kertaa GYPROC  rakennuslevy 26mm
ja 6mm laminaatti.
Pintalämpötila lattiassa kyseisessä kohtaa kun kierto ei ole ollut päällä moneen viikkoon 18c.
Kyseisen huoneen lämmöistä huolehtii plasma tv ja pyöreähkö nainen
Avasin kierron ja katson paljonko lämmöt lattiassa ovat nousseet lämmitysveden ollessa noin 30c.

Ihan vaan väliaika tietona niin lattian lämpö nyt 19.2c
Tarkastappa vielä ne tukkien merkinnät ja että termarit toimii oikein.
Putkessa voi olla myöskin epähuomiossa tehty painauma joka estää virtauksen.

[Capsu]

Termarit on OK, ne ovat kaikki auki -asennossa ja vesi kiertää, koska muuten paluuputki olisi aika viileä, nyt lähes saman lämpöiset. Painuma voisi tietenkin olla syy, mutta missä. Putkilla oli lattiavasoissa reilut kolot ja ryrkkiä taivutuksiakaan ei noissa pitäisi olla.

Täällä mennään alaspäin, nyt yhdessä huoneessa jo +16,4C lämmintä. Uunit on otettu jälleen käyttöön, jotta aamulla ei tartte lapioida hilettä pois pirtistä.

[peki]

Mulla nyt lattiassa 20.8
meno 28.3 ja tulo 26.9.
Käynnin lopulla jolloin pysläm 31.2c. Huone on noin 16 neliötä. Koskee koko lämmityspiiriä, eikä vaan tuota yhtä huonetta.
Piirrustus on kastunut rakennusaikana niin pahoin etten näe tarkkoja lukuja piiristä. :-/

[peki]

vesi kiertää, koska muuten paluuputki olisi aika viileä,
Lainaus äskeisestä.
Eikö tuo kerro juuri siitä ettei kierrä?

[peki]

Kuinka iso putki sulla on siinä ns runkolinjassa josta erkanee huonekohtaiset putkistot?

[peki]

ALENNA  SITÄ MENOLÄMPÖÖ ja käytä uuneja kunnes vika on korjattu.

[peki]

Huomenta.
Nyt on lämmöt lattiassa 23.8c, Ei varmaan tuosta enää paljoo nouse näillä pakkasilla.

[Matias]

12mm gyproc, 12 tai 25mm huokoinen puukuitulevy, n. 150mm hirsi, 12 mm tuulensuojalevy

150mm ulkoseinän U-arvo menee kyllä aika korkeaksi,jotain 0,6 ainakin.

http://www.huliswood.fi/UserFiles/File/-pdf-/Pyorohirren_arvot.pdf

[Capsu]

Kuinka iso putki sulla on siinä ns runkolinjassa josta erkanee huonekohtaiset putkistot?

Tukille tulee muistaakseni 23*2 mm putket. Kv-pumpulta lähtevä ja kellariin ja 1.krs:een  ja 2.krs:een haarautuva putki on tietenkin vielä isompi. Voin tarkastaa sen koon iltasella, kun pääsen töistä.

Päättelin, että virtausta on siitä, että kun imasin noita piirejä, niin ilmauksen aikana suljettujen piirien paluuputken lämp alkoi viiletä jo 15 min aikana niin paljon, että sen tunsi jo kädellä. Kun piiri avttiin, niin putki lämpeni nopeasti.

[Capsu]

Kuinka iso putki sulla on siinä ns runkolinjassa josta erkanee huonekohtaiset putkistot?

Tukille tulee muistaakseni 23*2 mm putket. Kv-pumpulta lähtevä ja kellariin ja 1.krs:een  ja 2.krs:een haarautuva putki on tietenkin vielä isompi. Voin tarkastaa sen koon iltasella, kun pääsen töistä.

Päättelin virtauksen siitä, että kun ilmasin noita piirejä, niin ilmauksen aikana suljettujen piirien paluuputken lämp alkoi viiletä jo 15 min aikana niin paljon, että sen tunsi jo kädellä. Kun piiri avttiin, niin putki lämpeni nopeasti.

[VHR]

Capsulle muutamia kysymyksiä:
1) Onko jakotukeille asennettu linjasäätöventtiilit (ei näy kuvassa) ?
2) Oletko mitannut lämpötiloja jakotukilta lähtevistä ja palaavista valkoisista lattiaputkista ja oliko sama kuin jakotukin vastaavan teipin kohdalta mitattu ?

Huomio: Lämmönluovutuslevyjen asennuksessa on tehty virhe, koska niitä ei ole asennettu tiiviisti shakkilautakuvioksi ja käännöksissä on pitkät pätkät ilman mitään levyjä.
Paljonko ne oikein maksavat per kpl kun on näin nuukailtu ?

[Capsu]

Capsulle muutamia kysymyksiä:
1) Onko jakotukeille asennettu linjasäätöventtiilit (ei näy kuvassa) ?
2) Oletko mitannut lämpötiloja jakotukilta lähtevistä ja palaavista valkoisista lattiaputkista ja oliko sama kuin jakotukin vastaavan teipin kohdalta mitattu ?

Paljonko ne oikein maksavat per kpl kun on näin nuukailtu ?

1) Ilmeisesti ei ole asennettu
2) Muistaakseni hyvin lähellä tukkien lämpotilaa

Kappalehinnasta ei ole tietoa, kun tuo tuli kokonaispakettina MLP+ lattialämmitys + patterilämmitys.

[VHR]

Ei kai tapauksessasi ole muuta tietä, kun ottaa yhteyttä tavarantoimittajaan ja vaatia tuoteen korjaamista sellaiseksi, jonka on tilannut ja josta on maksanut.

Tietysti jos asennusohjeessa on maininta, että tärkeä on käyttää mineraalilevyvillaa ja asiakas on omalla vastuullaan laittanut puhallusvillan niin... :-/  
Lämpölevyjen liian harva käyttö on ainakin helppo osoittaa toteen. Ohjeessa oli muuten, että ikkunoiden alla yhtenäinen lämmönluovutuslevystö,
kuvista ei oikein selviä tämä yksityiskohta.

[Capsu]

Ei kai tapauksessasi ole muuta tietä, kun ottaa yhteyttä tavarantoimittajaan ja vaatia tuoteen korjaamista sellaiseksi, jonka on tilannut ja josta on maksanut.

Ohjeessa oli muuten, että ikkunoiden alla yhtenäinen lämmönluovutuslevystö,
kuvista ei oikein selviä tämä yksityiskohta.

Ei noita lämmönluovutuslevyjä kylläkään ole vierekkäin ikkunoiden alla, mutta oletin, että toimittajan asentaja tietää mitä tekee. Painetun ohjeen ja viimeisimpien käytössä olevien ohjeiden välissä saatta olla eroavaisuuksia?

Tuosta villasta kyselin toimittajalta ennen asennusta, sanoivat, että jos tekee tarpeeksi suuren ylitäytön, niin on Ok. Tämä tietenkin suullisesti puhelimessa. Pitäsi ilmeisesti kaikki kommunikointi käydä vähintään sähköpostise, niin jäisi kirjallinen jälki.

Tänään kävin tämän kokonaisurakan tehneen firman toimitusjohtajan juttusilla päivällä ja hän lupasi, että asentajat tulevat katselemaan tilannetta tänään illemmalla... ei ole näkynyt  


Täytyy odottaa, odottaa,...  

[Matias]

asentajat tulevat katselemaan tilannetta

Nyt mitattu lämpötilat tukilta

Meno :45,0
Paluu: 44,1

Kannattaa tämä mittaustulos esittää asentajalle.

[peki]

Tuo mittaus on tehty pumpun seistessä, ei siis päde.
Otin alakerrasta samalla anturalla olohuoneen parketista (18mm,) ja keittiostä laminaatista(8mm) lämmöt.
Parketin lämmöt 22c ja lami antoi 24.8c. Molemmissa kierto ollut päällä koko talven.
Tämä mittaus betonilta.

[Matias]

Tuo mittaus on tehty pumpun seistessä, ei siis päde.

Jos kiertovesipumppu on seisonut niin olet oikeassa,jos taas maalämpökone on seisonut mutta kiertovesipuppu on pyörinyt niin lämmitysteho olisi jotain tuollaista.

Meno :45,0 / Paluu: 44,1 = dt 0,9C
-virtaus on 500l/h ja dt on 0,9 astetta niin lämmitysteho on 0,5kw

Normaalimpi olisi esim:meno 45,0/ paluu 40,0= dt 5,0C
-virtaus on 500l/h ja dt 5 astetta niin lämmitysteho on 2,9kw

[peki]

Ei ero mullakaan ole yksittäisissä piireissä kuin 1.2-2c. Runkolinjassa se ero sitten kasvaa tuohon pumpulle/pumpulta dt 6. (Tuo on kyllä lauhduttimen dt) Pakko näköjään mitata tuon runkolinjankin lämmöt.

[peki]

Niin mutta mites mittaat? Capsulla välivaraaja ja mulla hullunkierto tasaa tuon kunkolinjankin lämmöt aika tehokkaasti.

[Capsu]

Kuinka iso putki sulla on siinä ns runkolinjassa josta erkanee huonekohtaiset putkistot?

Tukille tulee muistaakseni 23*2 mm putket. Kv-pumpulta lähtevä ja kellariin ja 1.krs:een  ja 2.krs:een haarautuva putki on tietenkin vielä isompi. Voin tarkastaa sen koon iltasella, kun pääsen töistä.

Niin tuo kv -pumpulta lähtevä putki on 26*3 mm ja kv-pumppu on päällä, vaikka MLP on levossa

[peki]

Mulla tuo runkolinja on 32mm ulkohalk.
Voisitko mitata ongelmapiirin siten että anna ensin pumpun huilata esim. tunnin ja sitten otat sillä bd:llä minuutin välein lämpötilan muistiin meno- ja paluuputkesta.
Näyttäs vähän siltä että putkisto on pikkasen alimitoitettu pumpun tehoon nähden.

[peki]

Minulla on nyt pari kuukautta käytössä ollut IVT X15 + lattialämmitys. Ongelmana on ollut saada pirttiä lämpimäksi. Lämpöpumppu tuntisi toimivan ihan Ok, mutta lämmön jako huoneissa ei oikein tunnu mielestäni toimivan ihan Ok. Nyt -5C:n ulkolämpötilassa piireihn menevä vesi on + 41C ja pintalämpötilamittarilla mitattu lattian lämpötila on +19-20C. Hirvittää tuo lattalämmitykseen menevän nesteen lämpötila, kun vaikuttaa olevan n. 10C korkeampi kuin oletin. Lattian rakenne ylhäältä alas on 28mm lauta, tuulensuojapaperi lattiavasa ja niiden tasassa/välissä lämmitysputkisto+lämmönluovutuslevyt, eristeet 35-40cm puhallusvillaa, 25mm tuulensuojalevy ja näiden alla ryömintätila eli perinteinen rossipohjarakenne. Minkälaisia menovesilämpötiloja muilla on ollut vastaavassa rakenteessa.
Kopioin tuon sun aloituksen tähän.
Ihan ok lämmitys tuntuisi toimivan noinkin paksulla laudalla.

[Capsu]

Mulla tuo runkolinja on 32mm ulkohalk.
Voisitko mitata ongelmapiirin siten että anna ensin pumpun huilata esim. tunnin ja sitten otat sillä bd:llä minuutin välein lämpötilan muistiin meno- ja paluuputkesta.
Näyttäs vähän siltä että putkisto on pikkasen alimitoitettu pumpun tehoon nähden.

Voin vielä tun johonkin väliin yrittää tehdä, kun tuon toimittajan asentajat on käyneet. Murphyn lain mukaanhan siinä käy juuri niin, että ne ramppaa sisään sillon kun testi käynnissä ja kattoo, että pumppu kiinni ja pirtti kylmä -> nopea ongelmadignoosi -> pumppu käyntiin -> keikka valmis. Ja sitten ollaan taas lähtökuopissa  :-?

[Capsu]

Ihan ok lämmitys tuntuisi toimivan noinkin paksulla laudalla.

Tuleehan tuolta jotain lämpöä, mutta ei riittävästi. Eilen iltasella ennen nukkumaan menoa mittailin vielä lämpötiloja; kylmin huone + 15,9C ja lattian pintalämpö +17 - +19. Muissa huoneissa nyt siirrettävillä sähköpattereilla apulämmitys tai uuni käytössä.

[Capsu]

Ihan triviaalitietona asentajien jäljiltä alkuperäinen lämpökäyrä, joka oli lineaarinen suora, oli asetettu arvoihin +22/20 - +30/-35^oC Tuohan ei toiminut edes +5^oC:n ulkolämpötiloilla, joten siitä lähtien käyrää on nyt ruuvattu ylös niin paljon kun rajoittimet sallivat (max. menoveden lämpötila käyrällä oli rajotettu asentajien toimesta +45^oC:een, jossa tietenkin muutaman asteen lyhytaikainen ylitysvara)

[VHR]

Tuli mieleen sellainenkin yksityiskohta, että lämpöputkiston yläpuolelle asennettu tuulensuojapahvi/lattialauta toimii tehokkaana lämmönblokkaajana, sillä pahvin ja laudan väliissä on ohut eristävä ilmakerros. Huone on vähän niin kuin "kerrospukeutunut" alhaalta tulevaa lämpöä vastaan. Jos samalla lattian alla käy pieni kylmä ilmavirtaus, lattiaputkiston mitoitus on niukka ja lämpölevyjä on asennettu liian vähän niin näiden kaikkien tekijöiden yhteisvaikutus on esimerkin kaltainen. Harmittava juttu, sillä kuvista päätellen on rakennustöiden jälki kuitenkin ihan huolellista.

Onkohan tavarantoimittajalla osoittaa edes yhtä kohdetta, jossa tämän esimerkin tyyppinen rakenne toimisi hyvin.

[seppaant]

Vielä lämpötilojen mittaamisesta.

Koska lämpöpumppu huilaa aina välillä, vaihtelee menoveden lämpötila tietyissä rajoissa (10C ?)
Lämpötilojen mittauksissa pitäisi käyttää tallentavaa mittausjärjestelmää esim 1-Wire/LogTemp korkeintaan 1min mittausvälillä.
Hetkelliset yksittäiset mittaukset eivä  kerro koko totuutta.

Tuloksia tarkasteltaessa tulee käyttää meno- ja paluuvesien lämpötilojen keskiarvoja ja keskiarvojen aikajakso tulee olla lämpöpumpun useamman käyntijakson pituinen.

Lattian rakenteesta:
Laudan alla on tuulensuojapaperi.
Eikö siellä pitäisi olla kosteussulku?

Lattioita ei ole vielä pintakäsitelty
Onko lattiat suojattu esim lämpöä eristävällä pahvilla?

ATS

[Capsu]

Lattian rakenteesta:
Laudan alla on tuulensuojapaperi.
Eikö siellä pitäisi olla kosteussulku?

Lattioita ei ole vielä pintakäsitelty
Onko lattiat suojattu esim lämpöä eristävällä pahvilla?

Tuonne jätettin tietoisesti tuo tuulensuojapaperi, koska eriste on selluvilla, ei mineraalipohjainen villa.

Suojana on tällähetkellä ihan yksinkertainen paperi likaa vastaan, ei pahvi