Nibe 1245-8KW+UKV200 vs Nibe 1145-8KW+AKVA EK 300/AKVA GEO

[UKK]

Morjesta kaikille Nibeläisille 
Noita kahta vaihtoehtoa olen pyöritellyt päässäni ja kuulisin mielelläni vinkkejä ja kokemuksia vastaavista "virityksistä"
Nibe 1245-8KW+UKV200;
+yksinkertaisin paketti  patteriverkostolle !?
+vastuksille voidaan syöttää aurinkosähköä tai tuulimyllyllä
- tulevaisuuden lisäykset esim takka/aurinkopaneli systeemit taitavat olla mahdottomia lisäillä !?
  eli tarkoitin vesikiertoisia systeemejä

Nibe 1145-8KW+AKVA EK300/AKVA GEO
+ tulevaisuuden tarpeisiin varautuminen
+ reilun kokoinen puskuri jolla vältetään pätkäkäyntiä varsinkin välikeleillä?!
- hieman enemmän asennus hommia
NIBE 1245-8KW+AKVA EK300/AKVA GEO/AKVA EGO       Lisätään tämä vaihtoehto myös tähän!!
+ Lämpimän veden esilämmitys-> parempi lämpimän veden tuotto(vaikkei isosta säästöstä juurikaan voida puhua)
+ edelleen reilunkokoinen puskuri pätkäkäynnin välttämiseksi

Miksi sitten NIBE?
Tarkoitus olisi asennuksessa olla ite mukana ja tehdä kaikki mahdollinen, Nibellä hyvät asennus/käyttöohjeet.
Lisäksi olisi kiva jättää optio esim NIBE COOL-IN maaviilennykselle.
Siinä nyt tärkeimmät, kai...

[sailor]

Morjesta kaikille Nibeläisille 
Noita kahta vaihtoehtoa olen pyöritellyt päässäni ja kuulisin mielelläni vinkkejä ja kokemuksia vastaavista "virityksistä"
Nibe 1245-8KW+UKV200;
+yksinkertaisin paketti  patteriverkostolle !?
- tulevaisuuden lisäykset esim takka/aurinkopaneli systeemit taitavat olla mahdottomia lisäillä !?
Nibe 1145-8KW+AKVA EK300/AKVA GEO
+ tulevaisuuden tarpeisiin varautuminen
+ reilun kokoinen puskuri jolla vältetään pätkäkäyntiä varsinkin välikeleillä?!
- hieman enemmän asennus hommia

Miksi sitten NIBE?
Tarkoitus olisi asennuksessa olla ite mukana ja tehdä kaikki mahdollinen, Nibellä hyvät asennus/käyttöohjeet.
Lisäksi olisi kiva jättää optio esim NIBE COOL-IN maaviilennykselle.
Siinä nyt tärkeimmät, kai...

Olisiko tässä vaihtoehto kakkosessa käyttövesi jollakin kierukkahässäkällä: http://www.akvaterm.fi/fin/Lamminvesivaraajat/AKVA_GEO.203.html
Jos on, niin ei toimi energiataloudellisesti.

Eli vaihtoehto 1 on lukittava vastaus. On siinä Nibessä vastukset, johon voit kytkeä aurinkopaneelit. Paras varautuminen tulevaisuuteen on katon lape etelän suuntaan ilman varjoja.

[justus01]

Morjesta kaikille Nibeläisille 
Noita kahta vaihtoehtoa olen pyöritellyt päässäni ja kuulisin mielelläni vinkkejä ja kokemuksia vastaavista "virityksistä"
Nibe 1245-8KW+UKV200;
+yksinkertaisin paketti  patteriverkostolle !?
- tulevaisuuden lisäykset esim takka/aurinkopaneli systeemit taitavat olla mahdottomia lisäillä !?
Nibe 1145-8KW+AKVA EK300/AKVA GEO
+ tulevaisuuden tarpeisiin varautuminen
+ reilun kokoinen puskuri jolla vältetään pätkäkäyntiä varsinkin välikeleillä?!
- hieman enemmän asennus hommia

Miksi sitten NIBE?
Tarkoitus olisi asennuksessa olla ite mukana ja tehdä kaikki mahdollinen, Nibellä hyvät asennus/käyttöohjeet.
Lisäksi olisi kiva jättää optio esim NIBE COOL-IN maaviilennykselle.
Siinä nyt tärkeimmät, kai...

Täältäkin ääni vaihtoehto ykköselle, järkevästi toimiva kokonaisuus.
Vaihtoehto kakkosessa varaaja on liian pieni aurinkokeräimille ja/tai vesitakalle eikä kumpikaan edellä mainituista ole taloudellisesti järkevä investointi maalämpötaloon...vaikka sähkö hinta nousisi 2-3 kertaiseksi.

[maalämmittää]

Kommenttia : 200l puskurivaraaja on vähintään riittävä.
Täällä 10kW kone & 100l puskuri ja kun mukaan laskee putkiston ja pattereiden tilavuuden, niin ollaan jossain 250-300 litrassa.
Noin +10 asteessa käyntiaika 30 min ja nollakeleillä n. 60 min. Vuoden käynnistykset n. 3000.

Jos käyttövettä kuluu paljon, niin silloin sen esilämmityksestä voi saada jotain hyötyjä.

Ja samaa mieltä konkarien kanssa siitä, että riittävästi mitoitettu ja hyvin tehty MLP-systeemi on kaikkein edullisin ja huolettomin lämmitysmuoto.
Kun se pelaa, niin fiilistelyn vuoksi voi takassa polttaa jotain 

Geo 300:n puskuri tuskin on yli 200l.

EDIT: Ajetaanko näitä AKVA - systeemejä kiinteällä lauhdutuksella ? Jos, niin eikös ne toimi silloin huonommalla hyötysuhteella ?
Ja tarvitsee lisäshuntin.
Eikös lämmitykseen menevän veden lämpötila vaihtele tällaisessa ratkaisussa vähemmän, kuin normiNIBEläisessä ratkaisussa.

[UKK]

Olisiko tässä vaihtoehto kakkosessa käyttövesi jollakin kierukkahässäkällä: http://www.akvaterm.fi/fin/Lamminvesivaraajat/AKVA_GEO.203.html
Jos on, niin ei toimi energiataloudellisesti.
Eli vaihtoehto 1 on lukittava vastaus. On siinä Nibessä vastukset, johon voit kytkeä aurinkopaneelit. Paras varautuminen tulevaisuuteen on katon lape etelän suuntaan ilman varjoja.


Kyllä AKVA GEO/EK käyttövesi lämmitetään kierukassa.Nibe 1245.ssa sisään rakennettu 180l varaaja. Hyvä pointti tämäkin.
Toinen lape on sopivasti etelän suuntaan. Toisaalta eipä tullut mieleen paneleilla sähköä tuottaa, spiraali tuulimylly vaihtoehtoa mietitty mutta niistä saatavat tehot ovat aika vaatimattomia.

[UKK]

Kommenttia : 200l puskurivaraaja on vähintään riittävä.
Täällä 10kW kone & 100l puskuri ja kun mukaan laskee putkiston ja pattereiden tilavuuden, niin ollaan jossain 250-300 litrassa.
Noin +10 asteessa käyntiaika 30 min ja nollakeleillä n. 60 min. Vuoden käynnistykset n. 3000.

Jos käyttövettä kuluu paljon, niin silloin sen esilämmityksestä voi saada jotain hyötyjä.

Ja samaa mieltä konkarien kanssa siitä, että riittävästi mitoitettu ja hyvin tehty MLP-systeemi on kaikkein edullisin ja huolettomin lämmitysmuoto.
Kun se pelaa, niin fiilistelyn vuoksi voi takassa polttaa jotain 

Geo 300:n puskuri tuskin on yli 200l.

EDIT: Ajetaanko näitä AKVA - systeemejä kiinteällä lauhdutuksella ? Jos, niin eikös ne toimi silloin huonommalla hyötysuhteella ?
Ja tarvitsee lisäshuntin.
Eikös lämmitykseen menevän veden lämpötila vaihtele tällaisessa ratkaisussa vähemmän, kuin normiNIBEläisessä ratkaisussa.

Meilläkin patteriverkostossa varmaan saman verran tilavuutta kun kiertää kolmessa kerroksessa joten 200l puskuri riittävä.
Käynti ajat tuntuvat varsin järkeviltä joten eiköhän 8KW.n suoriudu tuosta hyvin. Tosin 10KW on vielä laskuissa mukana jos jättäisi varauksen autotallin lämmitykselle(tätä siis ei ole vielä rakennettu). Kiitos näistäkin kommenteista.

[UKK]

Onko kellään vielä kokemusta tuosta COOL-IN virityksestä? En löytänyt esitteestä sisäyksiköstä mitään dataa käynnin aikaisista dB.stä.
Toinen kyssäri vielä spottti sähkön hyödyntämisestä. Noilla käyntiajoilla voisi olla jotain säästettävissä kun seuraisi hieman tuota spotti hintaa käyttäisi edullisimmilla tunneilla. Niben SG ready toiminto antaisi tähän mahdollisuuden, ei tosin suoraan vaan pienellä kellokytkin virityksellä. ?!

[euroshopperi]

Vaihtoehto 2 on noista huomattavasti energiataloudellisempi vaihtoehto ja muutenkin on järkevää tuplata tuon pienehkön lämminvesivaraajan tuotto. Eli tuossa on lämminvesi kierukka, jolla esilämmitetään Se käyttövesi ensin lämmitysveden avulla ja lopullisesti kuumennetaan siellä käyttövesi pöntössä. Tuo esilämmitys kaksinkertaistaa lämpimän veden tuoton ja joku arvostaa, toinen ei. Jos haluaa auringon kanssa leikkiä, niin kierukoita pitää olla 2. Alempi auringolle ja ylempi käyttövedelle. Aurinko saattaa sitten tarvita myös erilaisia shunttauksiakin.

[maalämmittää]

Yksittäisten prosenttien luokkaan tuo taloudellisuusero taitaa jäädä.
Muutenhan ei muita juuri asennettaisi.
Mikäli käyttöveden kulutus on todella suurta, niin silloin eroa enemmän.

Kun Akvan perässä on oma shuntti, niin eikös silloin Akvaa pidä ladata korkeampaan lämpötilaan.
Jos näin, niin eikös käänny energiataloudellisuus toiseen suuntaan.

[euroshopperi]

Siis mulla just kyseli kaveri, että miten ihmeellä meillä voi riittää lämmin vesi, vaikka on vain 50 astetta pyynti. Heillä kun tuppaa riittämään 1 suihku aamu jonossa ja seuraava saa jo lyhentää sessiota, vaikka 58 astetta pitävät. 180 L yhdistelmä kaappi niillä siis on. Eli niillä on vesi kortilla, mulla ei missään tilanteessa ja kuumaa vettä tuotetaan sekä matalammalla lämmöllä, että paremmalla COP:lla. Pelivaraakin on vielä käyttämättä mulla. Ehdotin sille juurikin puskuria, jotta saisi tuon veden palvelemaan tarkoitustaan. Mutta mutta. Nyt Se ei enää mahdu laittaa, kun suunnitelmat oli tehty ja uskottu suunnittelijaa, niin kaveri pyyhkäisi teknisen tilan seinän sisään ja laittoi ison kotikylmiön siihen, niin hienosti tilaa keittiöön. Ei Se ole nyt paljon muuta enää järkeillyt, kun että nostetaan sitten sähköllä Se 60 asteeseen ja olkoon siinä ja maksetaan sitten.

[euroshopperi]

Yksittäisten prosenttien luokkaan tuo taloudellisuusero taitaa jäädä.
Muutenhan ei muita juuri asennettaisi.
Mikäli käyttöveden kulutus on todella suurta, niin silloin eroa enemmän.

Kun Akvan perässä on oma shuntti, niin eikös silloin Akvaa pidä ladata korkeampaan lämpötilaan.
Jos näin, niin eikös käänny energiataloudellisuus toiseen suuntaan.

Voisitko selittää, että mitä tarkoitit noilla shunttailuilla. Mä en ymmärrä tuosta yhtään mitään. Käyttöveden esilämmitys seuraa lämmityksen hystereesiä ja Se menee sitten tuohon 180 L pönttöön, jonka lämpötilan voi pitää esim 50 asteessa, koska kylmää vettä ei sinne suoraan enää tule tilalle. Karkealla arviolla vähintään puolet kuumasta vedestä tehdään samalla COP:, kuin lämmitys.

[maalämmittää]

Katsoin linkin Akvan kytkentää..... siitä päättelin.. saattaa tuota voida kytkeä monella tapaa.

Tuo lienee oikea suuruusluokka, eli puolet 2,5:llä ja loput puolet patteritalossa 3:lla ja lattiatalossa 4:llä.
Eli noin säästö 20% lattiatalossa ja 10% pattereilla.

[euroshopperi]

Ja patteritalossa saa melkein laskea, että pystyy tuon 180 L käyttövesimäärän 3-kertaistamaan, joka on jo todella hyvällä tasolla. Eli pelkästään laittamalla tuo puskurivaraaja varustettuna esilämmityskierukalla alkaa laite kuin laite olemaan nöyrä palvelija. Itte en helposti ymmärrä, että miksei tuota tietoa tuoda paremmin esille. Pelkän puskurin laittamisen ymmärrän jotenkuten vielä rivariinkin. Ja kerrostaloon kyllä, koska lämpimän veden käyttäjiä on niin paljon, että muuten menee lämmitykset sekaisin. Mutta okt tasolla en ymmärrä ollenkaan jos joku laittaa puskurin ilman esilämmityskirukkaa, kosla Se tekee noista kaappimalleistakin aivan toisella tasolla toimivia mukavuuslaitoksia. Jos siis yleensäkkään puskuria suunnittelee. Ja niillekkin homma käy aivan mainiosti, jotka ei koe laitteen tuottavan tarpeeksi lämmintä vettä. Laittaa lämmityspuolen puskurin vaikka 2:lla kierukalla ja homma on hoidettu.

[maalämmittää]

Meillä Niben kulutus vuodessa on noin 8000kWh ja vettä lämmitetään kahden tarpeisiin 1000kWh:lla.
Säästö olisi siis noin 100kWh, eli ihan valtavasta säästöstä ei ole kyse  (12€/v).

[UKK]

Katseltuani noita akvatermin varaajia, saattaisi AKVA EGO soveltua paremmin esilämmittämään käyttöveden. Siinä on koko varaajan mittainen kierukka käyttövedelle.
Tilavuuskin 500l joten olisihan siinä puskuria kerrakseen.

[euroshopperi]

No niin hei. Nythän alkaa homma toimia. Eli jos otat tuon 1245 mallin, jossa on siis käyttövesivaraaja valmiina ja siihen 500 L GEO puskurin, niin siitä otetaan esilämmitys käyttövedelle ja alkaa kohta lämmintä vettä olla tarpeeksi. Tuota 500 L varaajaa siis ohjataan lämmitystarpeen mukaan ja se 180 siellä pumpussa saa olla 50c°, koska tulee esilämmitettyä vettä tilalle. Näin saa kaikki lämmöt mahdollisimman alhaiselle tasolle optimoitua. 1145 malli vaatii 2 varaajaa, mutta toimii samalla periaatteella. Tuossa 500 L varaajassahan saa lämmöt vaihdella vaikka 25c°, kun otetaan esilämmitys energiaa vedelle, mutta sellainen hystereesi ei käy käyttövesivaraajalle ollenkaan tai suihkussa olo loppuu siihen. Antaa vain noiden varaajien tehdä työtänsä. Tulet olemaan tyytyväinen tuohon. 1145 mallin kanssa pitää muistaa, että 1 varaaja ei riitä, vaikka olisi kilometrin kierukalle siitä suoraan suihkuvesi. Jos kesällä patterin lämmöt on 30c°, niin mulle ei ainakaan riitä sellainen suihkuvedeksi.

[Mi2ka]

Tuohan vaikuttaisi hyvältä itsellenikin. Eli esim Nibe 1245-8kW (tai 10kW) sisäisellä käyttövesivaraajalla + AKVA EK 300 (mahtuu ovesta sisään) puskurivaraajaksi jonka kautta myös esilämmitys käyttövedelle. Koska EK 300:ssa on jo yksi kierukka niin mitä hyötyä on tuosta GEO mallista (paitsi mahdollinen aurinkosähkö)? Tällä ratkaisulla saisin kaksi haastetta ratkaistua eli puskurin (vähän ylisuurenkin) kylpyhuoneen lämmityskiertoon kesällä kun muut linjat on pois päältä ja lisää lämmintä vettä poreammeen täyttöön. Eikä tarvita kuin yksi pönttö pumpun oman lisäksi. Pelkällä puskuripöntöllä toimii myös (halvempi ja helpompi asentaa) mutta käyttöveden määrä jää vähäisemmäksi.

Tähän lisäksi lattiaviilennys josta olen alannut haaveilemaan niin alkaisi olla ehkä suunnitelma valmiina. Saako noita esim Uponorin (mitä muita merkkejä olemassa?) lattiaviilennyspaketteja toimimaan Niben kanssa helposti vai pitäisikö hankkia pumppu joka tuota tukee paremmin. Veissman tai Vaillant joissa ilmeisesti optiona?

[euroshopperi]

Vain 1 korjaus tuohon. Ei aurinkosähkö, vaan glykolikiertoinen aurinkolämmitys tulisi kyseeseen. Ja kesällähän tuo varaaja imee lattioista suoraan lämmintä käyttövesikierukan esilämmityksen takia, kunhan vain on lämmityksen kiertopumppu päällä. En tiedä kannattaako sinne lattioihen sen enempää edes kylmää yrittää viedäkkään. Lattiaviilennys tulee kuitenkin tuolleen ihan ilmaiseksi, jos lasketaan pois kiertopumpun sähkö. Asennuksiin menee kuitenkin 0€. Haittana tietysti viilennystehossa on Se, että viilennysteho on riippuvainen kuuman veden käytöstä ja taloon tulevan kylmän veden lämpötilasta. Eniveis, kuitenkin pikkuusta vaille ilmaaseksi tulee. Mulla on aurinkokierukka käytössä, niin en pysty tuota hyödyntämään. Kannattaa ainakin ensin kokeilla tuota ilmaista viilennystä puskurivaraajan avustuksella ja vasta sen jälkeen sijoittaa niihin kaivon kautta toimiviin . Ja kannattaa muistaa, että lattiat viileinä ei ole ihan viimoisen päältä mielyttävä ratkaisu kaikille. Joka tapauksessa tuolla pelillä tulee lattioiden lämpö alenemään muutamalla asteella verrattuna pelkkään lämmityksen poiskytkentään. Jälleen muuten uusi hyötynäkökohta puskurivaraajassa olevalle esilämmityskierukalle. Hyvä Mi2ka.

Pesutilojen lattialämmitys voisi hoitua 3-tie venttiili ratkaisulla ja pienellä käyttövesi boilerilla. Eli suorasähköllä. Hintaa tulisi sille 2-300 € arviolta laitteille asennuksineen. Kirjoitin siitä jonnekkin muuallekkin, mutten muista mihin.

[Nibe1145]

Tuohan vaikuttaisi hyvältä itsellenikin. Eli esim Nibe 1245-8kW (tai 10kW) sisäisellä käyttövesivaraajalla + AKVA EK 300 (mahtuu ovesta sisään) puskurivaraajaksi jonka kautta myös esilämmitys käyttövedelle. Koska EK 300:ssa on jo yksi kierukka niin mitä hyötyä on tuosta GEO mallista (paitsi mahdollinen aurinkosähkö)? Tällä ratkaisulla saisin kaksi haastetta ratkaistua eli puskurin (vähän ylisuurenkin) kylpyhuoneen lämmityskiertoon kesällä kun muut linjat on pois päältä ja lisää lämmintä vettä poreammeen täyttöön. Eikä tarvita kuin yksi pönttö pumpun oman lisäksi. Pelkällä puskuripöntöllä toimii myös (halvempi ja helpompi asentaa) mutta käyttöveden määrä jää vähäisemmäksi.

Tähän lisäksi lattiaviilennys josta olen alannut haaveilemaan niin alkaisi olla ehkä suunnitelma valmiina. Saako noita esim Uponorin (mitä muita merkkejä olemassa?) lattiaviilennyspaketteja toimimaan Niben kanssa helposti vai pitäisikö hankkia pumppu joka tuota tukee paremmin. Veissman tai Vaillant joissa ilmeisesti optiona?

Kaikki kierukat vaan valmiiksi varalle. Solar-kierukan voi kytkeä ylimääräiseksi käyttöveden esilämmityskierukaksi jos ei ole vielä aurinkoa käytössä. Tekee hyvää copille, kun suurempi osa käyttöveden lämmityksestä otetaan lämmityspiirin varaajasta.