Uutiset:

Kirjoittaja Aihe: KERUUN LÄMPÖTILA - Keskustelut  (Luettu 107556 kertaa)

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 8 649
  • Vanha pieru!
Vs: MAAPIIIRIEN LÄMPÖTILOJEN KERUU - Keskustelu
« Vastaus #40 : 06.02.17 - klo:15:02 »
Liitän laskelman omaan viestiisi..

Poissa sailor

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 3 056
  • Lämpöässä V15 11/04-->
Vs: MAAPIIIRIEN LÄMPÖTILOJEN KERUU - Keskustelu
« Vastaus #41 : 06.02.17 - klo:16:13 »
Siksi ehdottaisin mieluummin 2 x 40 mm silmukat, jotka kytketään rinnakkain.
Kummallakin silmukalla omat on keruualueensa.

Ja vielä niin että mikäli tila on rajattu niin vaikka vain 0.5m ojaan rinnakkain eri laidoille. Etunahan tuossa on että kesäksi laitetaan maapiirin pumppu pyörimään ja elvytetään kaivo kesän aikana. Tällöin hiukan matala kaivo palautuu taas seuraavan talven koitoksia varten.

Ylipäätään kannattaa maapiirin pumppu laittaa pikkuteholla päälle kesäksi täsäs kohteessa kun sitä "maapiiriä" on hiukan jo valmiiksi.
Lämpöässä V15 Opation modaus:
http://sailor.arkku.net//trend.jpg.jpg

Poissa Kaltzu

  • Vanha jäsen
  • ****
  • Viestejä: 259
  • Maalämpöfoorumi
Vs: MAAPIIIRIEN LÄMPÖTILOJEN KERUU - Keskustelu
« Vastaus #42 : 07.02.17 - klo:16:20 »
Olen itse myös suunnitellut "lisääväni" jossain vaiheessa kaivon kapasiteettia kytkemällä kaivolle sarjaan 100 m pituisen maapiirin. Nyt kaivolta tulee plussan puolelta takaisin, mutta kun tontilla tilaa on niin täytyy ottaa hyöty irti. Tilaa tälle keruupiirille on vaikka millä mitalla ja tässä hiukan pohdintoja ja kysymyksiä asiantuntijoille, kiitoksia jo etukäteen:

1) Onko maapiirin ja kaivon pituuden suhteella väliä? Nyt suunnitteilla laittaa tosiaan 100 m harvalle jaolle (2 m etäisyydelle toisistaan) tai jopa isolle lenkille 1.2m syvyyteen pumpulta tulon ja kaivon väliin. Onko ainoana tekiänä tuo 400 m yht. maksimilenkin pituus tuolla PEM 40/2.4:lla?

2) Tein laskelmani tuolla laaditulla painehäviötaulukolla ja tuolla sain tulokseksi vain 0.56 bar/55.6 kPa Painehäviöksi @ 0.51 l/s virtauksella yhteensä 380 m:lle, vaikuttaa melko pieneltä? Täällä on saatu 440m lenkillä 1,1 baria häviöksi, mutta itse en tuolla ohjelmalla tätäkään saa aikaiseksi?

3) Tarkoituksena ladata kaivoa ja ottaa isoin kylmäkuorma pois kaivolta talvella, kuitenkin kesällä haluan käyttää maaviileää konvektorilla, niin siksi turhan pitkää maalenkkiä varmaan täytyy välttää, jotta kaivossa viina myös konvektorille kerkeää viilentyä. Olisiko tähän nopeaa mitoitusapua saatavissa eli paljonko esimerkiksi juuri 100 m maalenkillä alkoholi lämpiää ja paljonko sitten 120 m kaivossa keretään alkoholia viilentämään konvektorille? Vai pitäisikö laittaa lyhyempi maalenkki?

4) Nyt pumpun ja kaivon välillä on suojattua ja eristettyä 40/3.7 Uponoria, paljonkohan tuon  yhdistäminen muovihitsaamalla 40/2.4 tuo lisävastusta, kun putkien välille tulee epäjatkuvuuskohta? Liitännät täytyy varmasti tehdä muovihitsaamalla, mihinkään liittimeen ei varmaan voi luottaa kun liitos jää maan alle piiloon?
 
5) Maalenkki tulee olemaan 3 m alempana (alatontilla) kuin pumppu, mutta tämäkään on tuskin mikään ongelma, kun nostokorkeutta tulee tuo 3 "kaivometrin"  verran lisää?

6) Pumppuni F1255-6 Nimellisvirtaus @50 Hz on 0.18 l/s ja suurin ulkoinen paine nimellisvirtauksella on 64 kPa. Käytin kuitenkin laskennassa 0.51 l/s ihan vain sen takia, että pumppu tietysti joskus pyörii myös ihan täysillä kovilla pakkasilla ja tästä näkee todellisen putkien ahdistuksen ja tuolla 0.18 l/s & 64 kPa saadaan todella pitkä linja aikaiseksi? Ei vaikuta järkevältä nuo Niben ilmoittamat lukemat.

Liitteenä oma laskelmani pumpulle ja keruupiirin painehäviölle Osuudet koostuvat siis kahdesta 20 m mittaisesta 40/3.7 eristetystä pumpun ja kaivon välisestä putkesta, 120 m kaivosta ja suunnitellusta 100 m maalenkistä, jolla varataan kaivoa ja otetaan lisää energialähdettä järjestelmään.
Lamellihirsitalo (204mm) as.m2 148.6 m2, tilavuus 440m3, Nibe S1255 3-12 kW, kaivo 230m (222m akt.), viilennys Nibe Sky22, takka, Vallox 110 MV, s-sauna, eril. varasto&autotalli 44m2 lattialämmitys + kanaali n. 32m

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 8 649
  • Vanha pieru!
Vs: MAAPIIIRIEN LÄMPÖTILOJEN KERUU - Keskustelu
« Vastaus #43 : 07.02.17 - klo:17:01 »
F1255-6 pystyy ilmeisesti korkeintaan 8 kW -tehoon.
Kun on patterilämmitys, voi COP olla noin 3,5 ja Dt saa olla 3,5 K.
Näillä arvoilla virtaaman tarpeeksi tulisi 0,40 litraa/sek.

Kun tuohon taulukkoon laittaa 0,40 litraa/s ja:
- liitäntä linjat 40 m 40x3,7
- vaakaputki 100 m 40x3,7 ja
- kaivo 240 m 40x2,4
Tulee virtausvastukseksi tuon laskurin mukaan 43,4 kPa / 0,43 bar.
Pumpulle sallittu max. ulkoinen painehäviö 64 kPa on suurempi, eli pitäisi toimia.

...
Suurensin laskuriin vapaan tekstin aluetta.
Liitän laskurin tähänkin viestiin.
« Viimeksi muokattu: 10.02.17 - klo:15:08 kirjoittanut tomppeli »

Poissa Kaltzu

  • Vanha jäsen
  • ****
  • Viestejä: 259
  • Maalämpöfoorumi
Vs: MAAPIIIRIEN LÄMPÖTILOJEN KERUU - Keskustelu
« Vastaus #44 : 08.02.17 - klo:07:55 »
F1255-6 pystyy ilmeisesti korkeintaan 8 kW -tehoon.
Kun on patterilämmitys, voi COP olla noin 3,5 ja Dt saa olla 3,5 K.
Näillä arvoilla virtaaman tarpeeksi tulisi 0,40 litraa/sek.

Kun tuohon taulukkoon laittaa 0,40 litraa/s ja:
- liitäntä linjat 40 m 40x3,7
- vaakaputki 100 m 40x3,7 ja
- kaivo 240 m 40x2,4
Tulee virtausvastukseksi tuon laskurin mukaan 43,4 kPa / 0,43 bar.
Pumpulle sallittu max. ulkoinen painehäviö 64 kPa on suurempi, eli pitäisi toimia.

...
Suurensin laskuriin vapaan tekstin aluetta.
Liitän laskurin tähänkin viestiin.

Kiitoksia laskelmasta, maahan tulee vielä 40x2.4:n niin vastus hiukan pienenee, niin hyvin tuon pitäisi toimia hienosti. Katsotaan onko ensi kesänä aikaa vuokrata kaivuri ja kipaista ura maahan putkelle saven sekaan. Nyt kaivolta tulee näillä -20..-15 keleillä vielä ~+1:stä kaivolta, joten kyllähän tuollakin pärjää vielä.
Lamellihirsitalo (204mm) as.m2 148.6 m2, tilavuus 440m3, Nibe S1255 3-12 kW, kaivo 230m (222m akt.), viilennys Nibe Sky22, takka, Vallox 110 MV, s-sauna, eril. varasto&autotalli 44m2 lattialämmitys + kanaali n. 32m

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 394
  • Maalämpöfoorumi
Vs: MAAPIIIRIEN LÄMPÖTILOJEN KERUU - Keskustelu
« Vastaus #45 : 09.02.17 - klo:17:15 »
Suurensin laskuriin vapaan tekstin aluetta.
Liitän laskurin tähänkin viestiin.

Vilasin laskuria nopeasti ja tuli sellainen mieleen että oliko 45/50mm keräimessä seinämän vahvuus suurempi kuin tuon 2,4mm? Jotenkin takaraivoon on jäänyt sellainen mielikuva...
Viessmann Vitocal 333-G, 2*180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 8 649
  • Vanha pieru!
Vs: MAAPIIIRIEN LÄMPÖTILOJEN KERUU - Keskustelu
« Vastaus #46 : 09.02.17 - klo:19:28 »
Vilasin laskuria nopeasti ja tuli sellainen mieleen että oliko 45/50mm keräimessä seinämän vahvuus suurempi kuin tuon 2,4mm? Jotenkin takaraivoon on jäänyt sellainen mielikuva...

Luultavasti näin on, mutta tietoja on vaikeata löytää.
Pitäisi oikeastaan ottaa yhteyttä valmistajiin / myyjiin.

Poissa Täystiili

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 171
  • Maalämpöfoorumi
Vs: MAAPIIIRIEN LÄMPÖTILOJEN KERUU - Keskustelu
« Vastaus #47 : 09.02.17 - klo:22:25 »
http://www.muovitech.se/?page=products&category=Energikollektorer&id=1

FINNS I FÖLJANDE UTFÖRANDEN
2X32MM PE 32X2.0 PN10 SDR17 PE100
4X32MM PE 32X2.0 PN10 SDR17 PE100
2X40MM PE 40X2.4 PN10 SDR17 PE100
4X40MM PE 40X2.4 PN10 SDR17 PE100
2X50MM PE 50X3.0 PN10 SDR17 PE100
4X50MM PE 50X3.0 PN10 SDR17 PE100

Ja siitä päätellen 50mm kollektorissa nimellisenä noin 3.0mm seinämävahvuus, 45mm Turbo-kollektorin esitteessä todetaan vain:

http://www.muovitech.se/?page=news&id=337

"45mm Turbo-kollektorissa seinämävahvuus on hieman paksumpi, kuin 40 mm kollektorissa, mutta halkaisija on suurempi, jolloin lämmönsiirtopinta-ala on suurempi."

Lieneekö kyse sitten keskiarvosta, kun kyseessä on turbo-putki (pohjasta/harjalta mitattuna) en osaa sanoa.

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 8 649
  • Vanha pieru!
Vs: MAAPIIRIEN LÄMPÖTILOJEN KERUU - Keskustelu
« Vastaus #48 : 10.02.17 - klo:15:11 »
Kiitos sinulle tiedosta.!
Laitoin nämä painehäviölaskurin valikkoon.
Olisiko jostain saatavissa 45 millisenkin putken tiedot?

Laskuri ei varmasti osaa laskea rihlatun putken painehäviötä oikein.
Tarvittaisiin varmaankin jotain laborointia, jotta asia varmistuisi.

Poissa euroshopperi

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 795
  • Maalämpöfoorumi
Vs: MAAPIIIRIEN LÄMPÖTILOJEN KERUU - Keskustelu
« Vastaus #49 : 10.02.17 - klo:16:40 »
Kattokaapa tuo, jos siitä saisi jotain hyödyllistä irti.

http://www.muovitech.com/pdf/mt_a4_folder_turbo_FI.pdf
350m², 1000m³, kaivot 2x165m
17kW Viessmann 300 G+
390 L KVV+ 500 L puskuri LV kierukalla+
Aurinkosähkö 2022. Fronius Gen24 10 kW + 34 kpl 375 W Doubleglass  12,75 kW.

Paikalla seppaant

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 5 289
  • L-Ässä V-7
Vs: MAAPIIIRIEN LÄMPÖTILOJEN KERUU - Keskustelu
« Vastaus #50 : 10.02.17 - klo:19:41 »
http://www.muovitech.com/pdf/mt_a4_folder_turbo_FI.pdf

Oheisessa Muovitechin esitteessä on 200m kaivon 40x3,7mm turbokeräimen virtausvastus virtauksen funktiona kun putkessa virtaa 10C vesi.
Kun tavallisen putken seinämän karheudeksi valitaan 0,30 mm saadaan virtausvastukseksi sama kuin turbokeräimellä.
Kun nesteeksi valitaan 1C 28 p-% vesi-etanoliseos todetaan että virtausvastus on melko tarkkaan sama kuin turbokollektori 10C vedellä.
Lisäksi todetaan että virtauksesta riippuen on turbokollektorin virtausvastus 10 -25 % suurempi kuin tavallisen sileän kollektorin.

Tähän tulokseen on päästy varsin monen muunnoksen kautta joten en ota mitään vastuuta tuloksen oikeellisuudesta.
Kun ne siellä Muovitechillä edes tekisi kokeensa ja mittauksensa täällä yleisesti käytetyllä 28 p-% vesi-etanoliseoksella. Todennäköisesti heidän mittaukset on tehty tarkoitushakuisesti vedellä tai laihalla wiinalla.

ATS
L-Ässä V-7.0 vm.2007
Kaivo 163m, akt.153m
Talo 150m2, patterit, v.1975
Aurinkopaneelit 2x10x275 W=5,5 kWp, kaakko/lounas
Arvioitu vuosituotanto 4500 kWh

Poissa euroshopperi

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 795
  • Maalämpöfoorumi
Vs: MAAPIIIRIEN LÄMPÖTILOJEN KERUU - Keskustelu
« Vastaus #51 : 10.02.17 - klo:23:39 »
Mä kattoin niistä palkeista, että turbo on pienempi virtausvastus. Ja, että sama teho saadaan ylös kaivosta 10-20% pienemmällä virtauksella. Kaivoon vielä kannattaa laittaa 40x2,4 eikä 40x3,7 putki. Piti kyllä moneen kertaan lueskella, kun oli jotenkin sekavasti tuo ulostulo selvitetty tuosta tutkinnasta.
350m², 1000m³, kaivot 2x165m
17kW Viessmann 300 G+
390 L KVV+ 500 L puskuri LV kierukalla+
Aurinkosähkö 2022. Fronius Gen24 10 kW + 34 kpl 375 W Doubleglass  12,75 kW.

Paikalla seppaant

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 5 289
  • L-Ässä V-7
Vs: MAAPIIIRIEN LÄMPÖTILOJEN KERUU - Keskustelu
« Vastaus #52 : 12.02.17 - klo:19:22 »
Tuo Muovitechin esite on tosi sekava.
Siinä on neljä kaaviokuvaa, joissa on käytetty:
- Kolmea eri keruunestettä
- Kolmea eri putkikokoa
- Kahdenlaisia vastuksia
Kaaviot eivät ole yhteismitallisia joten niiden tuloksista ei voi tehdä luotettavia johtopäätöksiä.

Tuota en usko, että turbokollektorin kokeellinen virtausvastus olisi pienempi kuin sileän putken.
Todennäköisesti kokeissa on käytetty eri kokoisia putkia tai eri nesteitä.
Laskennolliset virtausvastukset näyttävät käyttäytyvän suhteellisen loogisesti, ehkä siksi että kaikki laskentapisteet ovat selkeästi turbulentilla virtausalueella.

En minä sitä väitä, etteikö turbokollektori olisi hyvä mutta jos vertailut on tehty samalla tasolla kuin esitteen kaaviot, niin en usko noihin tuloksiksi saatuihin lukuihin.

ATS
L-Ässä V-7.0 vm.2007
Kaivo 163m, akt.153m
Talo 150m2, patterit, v.1975
Aurinkopaneelit 2x10x275 W=5,5 kWp, kaakko/lounas
Arvioitu vuosituotanto 4500 kWh

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 394
  • Maalämpöfoorumi
Vs: MAAPIIIRIEN LÄMPÖTILOJEN KERUU - Keskustelu
« Vastaus #53 : 12.02.17 - klo:22:48 »
Tuota en usko, että turbokollektorin kokeellinen virtausvastus olisi pienempi kuin sileän putken.

Tuostahan on tuolla jossain toisessa ketjussa se kuva tutkimuksessa jossa turbokollektorilla oli suurempi virtausvastus nimenomaan turbulenttisella virtauksella.

Tutkimus, tulokset ja kuva on täällä... http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4906.msg57406#msg57406
Viessmann Vitocal 333-G, 2*180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa sljk

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 103
  • Maalämpöfoorumi
Maalämpökaivon ja keruukentän toipuminen talven jäljiltä
« Vastaus #54 : 29.05.17 - klo:16:37 »
Kuinka maalämpökaivonne ja pintakeruukenttänne ovat toipuneet talven rasituksesta? Omasta 160 m syvästä porakaivosta (Vantaalla) nousee nyt huilijakson lopulla ylös 6,7 "C lämpöistä vettä. Talvella paluulämpötila meni alimmillaan täpärästi pakkasen puolelle, kun käyntijaksot oli pisimmillään. Mikä on se paluulämpötila, jolloin porakaivon voi katsoa olevan "täysin" elpynyt talven irtiotosta?

Asia kiinnostaa siinäkin mielessä, että kannattaako sinne yrittää varata jäähdytyksen tms. tuomaa lämmintä.

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 8 649
  • Vanha pieru!
Vs: MAAPIIIRIEN LÄMPÖTILOJEN KERUU - Keskustelu
« Vastaus #55 : 29.05.17 - klo:16:55 »
+6,7 C on varsin hyvä arvo.
Vantaalle lasketaan yleensä 50 metrin syvyyteen noin 6,5 C lämpötila.
160 metrisen kaivon keskilämmöksi käyttämäni ohjelma antaa Vantaalle +6,95 C.
(Kaivon pohjalla, -160 metrissä, ohjelman mukaan olisi noin +7,97 C.)
Jos nämä arvot ovat oikein, on kaivo elpynyt lähes täysin alkulämpötilaansa.
Eroa on vain noin -0,45 K.
...
Laskentaohjelmasta saadut arvot eivät ole todellisia, mitattuja arvoja, vaan vain erään laskentamallin tuottamia.
Alueelta on varmasti mitattujakin arvoja ja kiinnostaisi saada niitä tietoon.

Poissa sljk

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 103
  • Maalämpöfoorumi
Vs: MAAPIIIRIEN LÄMPÖTILOJEN KERUU - Keskustelu
« Vastaus #56 : 29.05.17 - klo:18:38 »
Kiitos asiantuntevasta ja nopeasta vastauksesta.

Olen kierrättänyt maapiirin keruupumppua läpi talven huilijaksojen ajan 10 % nopeudella. Tuolla keruupumpun vauhdilla Nibe 1245-8 ottaa 28 W sijasta  tyhjäkäyntitehoa 40 W.

Keruupumpun ottoteho 10 % pyörimisnopeudella on siis 12 W. Sähkölaskussa tuo näkyy vuositasolla n. 15 € menoeränä.

Pyöritänkö vettä turhaan? Ajatuksena on ollut estää sillä kaivon yläpään mahdollinen  jäätyminen ja napata talteen vaakaputkiosuuden  20 m kesälämpö.

Totuus lienee se, että maalämpökaivoon pumpattu lämpö katoaa maan uumeniin ja sitä ei koskaan saada takaisin?

Poissa Arzenic

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 74
  • Lämpöä maasta alkaen 5/2016
Kuinka maalämpökaivonne ja pintakeruukenttänne ovat toipuneet talven rasituksesta?
Hyvin tuo on palautunut. Maaliskuun lopulla kävi paluu kylmimmillään 0,0°C ja nyt on 6,3°C. Meno on kolme astetta kylmempää.
2x400m maapiiri Joensuussa 1,3m syvällä.
Talo: 2006/16, 158m2 lattialämmityksessä
MLP: Alpha innoTec PWZS 82H3S 7,7kW + Hoiax fX Akkum 110 AIT, 2x400m pellossa.
IV: Vallox 145MV+MLV MULTI 200

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 8 649
  • Vanha pieru!
Vs: MAAPIIIRIEN LÄMPÖTILOJEN KERUU - Keskustelu
« Vastaus #58 : 23.01.18 - klo:11:57 »
1) Nimimerkki      Kapa25
2) Päiväys           22.1.2018
3) Ulkolämpötila   -19
4) Keruulta          0,1
5) Keruulle          -3.0
6) Keruutyyppi     Porakaivo akt. 140m
7) Paikkakunta     Kokkola

Mittaus illalla kolmen tunnin käyntijakson lopussa. Kaivon lämmöt pysy noissa lukemissa paikoillaan yhteensä 1,5 tuntia.
Kaivon on vähän viilentynyt, mutta ei vielä mitään hätää.
Kaivo voi olla hiukan alimittainen, mutta saattaa silti olla ihan riittävä.
On hyvä, että sinulla on mittausanturit sekä meno, että paluuputkissa.
Kovat ja pitkäkestoiset pakkaset testaavat kaivon riittävyyden.
Onneksi niitä ei viimevuosina (sitten 2010) ole ollut.

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 8 649
  • Vanha pieru!
Vs: MAAPIIIRIEN LÄMPÖTILOJEN KERUU - Keskustelu
« Vastaus #59 : 23.01.18 - klo:21:39 »
1) Nimimerkki         koccola
2) Päiväys                22.1.2018
3) Ulkolämpötila      -8
4) Keruulta               +3.1
5) Keruulle                +0.1
6) Keruutyyppi        Kallio 250m. Maaosuus 1m
7) Paikkakunta        Vantaa

Pumppu käynyt reilu 48h ja käy edelleen.
Hyvät ovat lämpötilat, kaivossa on riittävästi syvyyttä.
Lämpötilat putoavat jonkin verran vuosien kuluessa, mutta ei paljoa, kun on reilusti mittaa kaivossa.

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 8 649
  • Vanha pieru!
Vs: MAAPIIIRIEN LÄMPÖTILOJEN KERUU - Keskustelu
« Vastaus #60 : 01.02.18 - klo:17:49 »
) Nimimerkki           Krive
2) Päiväys                30.01.2018
3) Ulkolämpötila      -6.4
4) Keruulta               +2.1
5) Keruulle                -1.8
6) Keruutyyppi         Kaivo akt. syvyys 280m.
7) Paikkakunta        Etelä-Pohjanmaa
8  Pumppu               Ait Swcv inverter 4-16kw
9)Talo                       Puutalo 245m2, 1 krs, rv 1958, Patterit,  lattialämmitys ja sisäuima-allas.

Pumppu käynyt yhtäjaksoisesti tuossa kohtaa 433h ja käynti jatkuu.

Maakierron meno ja paluulämpötilojen erotus on isohko, 3,9 K. Olisi hyvä olla noin 3 K.
Kaivon putkitushan on 50 millistä? Ovatko kaivolta pumpulle tulevat myöskin riittävän isoläpimittaisia?
Ilmeisesti maakierron pumpun teho ei oikein kunnolla riitä. Saksalaiskoneissa on ollut hiukan pienitehoiset maakierron pumput.
Pohjois-Saksassa kallioperän lämpötila on noin +10 .. +13 C, kun se on Keski-Suomessa vain noin +6 C.
Saksassa ei tarvita niin syviä kaivoja ja pienemmät kiertopumput riittävät.
Keruulle lähtevä ei saisi mennä kovin kylmäksi.

Kaivo on se lämmönlähde, josta talon lämmitysenergia on tarkoitus kerätä.
Keruupiiri pitäisi toteuttaa huolella ja hyvin suunnitellusti.
Kerro mielellään jatkossakin, kuinka keruun lämpötilat kehittyvät.
Nyt ei ole vielä mitään hätää liian alhaisista lämpötiloista.
Aika ja mahdollinen kova pakkastalvi näyttävät, kuinka hyvinä ne pysyvät.

Poissa k113635

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 864
  • Maalämpöfoorumi
Vs: MAAPIIIRIEN LÄMPÖTILOJEN KERUU - Keskustelu
« Vastaus #61 : 01.02.18 - klo:18:41 »
Maakierron meno ja paluulämpötilojen erotus on isohko, 3,9 K. Olisi hyvä olla noin 3 K.
...
Keruulle lähtevä ei saisi mennä kovin kylmäksi.
Invertteripumpun tapauksessa hetkellisen keruudeltan vertailu ei ole aina kovin helppoa. Ainakin Nibe, keruupumpun automaattisella
nopeusasetuksella, päästää deltan vaihtelemaan samankin päivän aikana 3-4 asteen välillä jollain algoritmillä, riippuen ainakin kompuran
kierroksista sekä lämmitysveden että keruulta tulevan nesteen lämpötiloista.

Nibessa on mahdollista valita myös kiinteä delta, mutta asettamalla pumppu pitämään keruun delta kiinteänä kolmena asteena,
tuntuis hyötysuhde kotimittausten perusteella hieman tippuvan, ainakin niissä olosuhteissa missä tuota kokeilin.

Vaikuttais ihan siltä että pumpun tekijät ovat miettineet optimaalista keruun deltaa monelta kantilta, joten itse kyseenalaistaisin
invertteripumppujen osalta käsin tehtävät optimoinnit ja luottaisin keruupumpun automatiikkaan oletusasetuksilla, ainakin Niben tapauksessa.

Vasta koneen käydessä täysillä kierroksilla pidempiä pätkiä on mahdollista nähdä keruupumpun ja kaivon riittävyys.
Tampere, 1-taso, puutalo, -97, netto 119m2/300m3(22C) + AT/VAR netto 32m2/90m3(15C), brutto 169m2/460m3 ,lattialämmitys
08/15- Nibe F1255-6, Jäspi GTV Hybrid 500, kaivo 190m, Toshiba Arctic 35 ILP, Vallox 121 SE

Poissa JML_

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 144
  • Maalämpöfoorumi
Vs: MAAPIIIRIEN LÄMPÖTILOJEN KERUU - Keskustelu
« Vastaus #62 : 01.02.18 - klo:19:46 »
Hei,

Miten paljon se pumpumpun hyötysuhde noin osapuilleen laskee, jos se dt keruupiirissä on 4 Kelviniä 3 Kelvinin sijaan? Yritän tässä hahmottaa, että kuinka iso ongelma tuo on, kun siitä nyt puhutaan ja itsellä dt sen nelisen astetta on.

-Janne
Okt rv. 1969, laajennus 1976, 156m2, n.400m3.  Vsi 10+patterit, kaivo 190m, aktiivi 187m.

Poissa repomies

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 598
  • Maalämpöfoorumi
Vs: MAAPIIIRIEN LÄMPÖTILOJEN KERUU - Keskustelu
« Vastaus #63 : 01.02.18 - klo:20:48 »
Tomppeli, k113635:

AIT:n ohjelmiston versio 3.8.1 näyttää webbiserverissä tavoitelämpötilaeron sekä keruulle että lämmityspiirille. Molemmissa se on yllättävän iso, lähempänä tosiaan 4 astetta keruulle ja lämmityspiirillä taitaa usein keikkua 7 asteen huitteilla.

Nuo muuttujat jotka webbiserverillä olivat on nimetty varsin kryptisin lyhentein mutta kyllä ne sai arvattua kun hetken katsoi dataa ja lämpötiloja ja vertaili.

Oma pumppuni on nyt uusimmalla ohjelmistolla ja nuo tavoitelämpötilat katosivat samalla webbiserveriltä, valitettavasti. Mutta krive saattaisi nuo saadakin vielä näkyviin mikäli kytkee ohjaimen lähiverkkoon.
AIT PWZSV9 suoraan lattiaan, KA 198m2 vm 2004 1-taso OKT Pirkkala, 230m kaivo

Poissa Krive

  • Vanha jäsen
  • ****
  • Viestejä: 283
  • Maalämpöfoorumi
Vs: MAAPIIIRIEN LÄMPÖTILOJEN KERUU - Keskustelu
« Vastaus #64 : 01.02.18 - klo:21:00 »
Maakierron meno ja paluulämpötilojen erotus on isohko, 3,9 K. Olisi hyvä olla noin 3 K.
Kaivon putkitushan on 50 millistä? Ovatko kaivolta pumpulle tulevat myöskin riittävän isoläpimittaisia?
Ilmeisesti maakierron pumpun teho ei oikein kunnolla riitä. Saksalaiskoneissa on ollut hiukan pienitehoiset maakierron pumput.
Pohjois-Saksassa kallioperän lämpötila on noin +10 .. +13 C, kun se on Keski-Suomessa vain noin +6 C.
Saksassa ei tarvita niin syviä kaivoja ja pienemmät kiertopumput riittävät.
Keruulle lähtevä ei saisi mennä kovin kylmäksi.

Kaivo on se lämmönlähde, josta talon lämmitysenergia on tarkoitus kerätä.
Keruupiiri pitäisi toteuttaa huolella ja hyvin suunnitellusti.
Kerro mielellään jatkossakin, kuinka keruun lämpötilat kehittyvät.
Nyt ei ole vielä mitään hätää liian alhaisista lämpötiloista.
Aika ja mahdollinen kova pakkastalvi näyttävät, kuinka hyvinä ne pysyvät.

Kaivon putkitus ja vaakavedot ovat 50 millistä. Äsken näytti menon ja paluun ero olevan 2.2 eli en vielä huolestuisi :)
AIT SWCV 4-16Kw+400L kvv+200L puskurivaraaja. Okt 245 neliötä pattereilla ja lattialämmityksellä. 23 Kuution maalämmöllä lämmitettävä sisäuima-allas. 285m kaivo.

Poissa euroshopperi

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 795
  • Maalämpöfoorumi
Vs: MAAPIIIRIEN LÄMPÖTILOJEN KERUU - Keskustelu
« Vastaus #65 : 01.02.18 - klo:21:23 »
Mulla on sama juttu. DT oli käyttöveden lopussa 2,2 ja lämmitystä hierottaessa 3,9. Nämä alhaiset lämmityksen kiertoveden lämmöt imaisee erityisen tehokkaasti kaivosta lämpöä, eikä sen DT:n ole tarvis olla se 3,0 tasan. Mulla on mittareiden mukaan virtausta 3600 K/h, joka on reilusti yli virtaustarpeiden, mutta kun se menolämpö pyörii lähempänä 30 astetta, niin sillä vain imetään kaivosta niin raakasti lämpöä. Välillä tuo DT taitaa olla käynyt lähellä 5 astettakin muistaakseni.
350m², 1000m³, kaivot 2x165m
17kW Viessmann 300 G+
390 L KVV+ 500 L puskuri LV kierukalla+
Aurinkosähkö 2022. Fronius Gen24 10 kW + 34 kpl 375 W Doubleglass  12,75 kW.

Poissa JML_

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 144
  • Maalämpöfoorumi
Vs: MAAPIIIRIEN LÄMPÖTILOJEN KERUU - Keskustelu
« Vastaus #66 : 01.02.18 - klo:21:30 »
Välillä tuo DT taitaa olla käynyt lähellä 5 astettakin muistaakseni.

Ok, eipä siitä siis taida juuri haittaa olla, vaikka se dT nyt sen 4 astetta tai vähän ylikin on.

-Janne
Okt rv. 1969, laajennus 1976, 156m2, n.400m3.  Vsi 10+patterit, kaivo 190m, aktiivi 187m.

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 8 649
  • Vanha pieru!
Vs: MAAPIIIRIEN LÄMPÖTILOJEN KERUU - Keskustelu
« Vastaus #67 : 01.02.18 - klo:22:43 »
Jos dt on suuri ja kaivo hiukan kylmähkö,
menee kaivoon lähtevä herkästi turhan lähelle pumpun hätäkatkaisurajaa, joka on aika yleisesti noin -9 C.

Kylmä kaivoon meno tekee jäätulpan kaivon yläosaan.
Siitä tulpasta ei välttämättä ole haittaa, mutta pienen riskin se voi muodostaa.
Keski-Euroopassa ei tätä vaaraa ole ja dt saakin olla 4 K kieppeillä.
Scandinaviassa taitaa olla aika yleisesti suositusarvona noin 3 K.

Poissa repomies

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 598
  • Maalämpöfoorumi
Vs: MAAPIIIRIEN LÄMPÖTILOJEN KERUU - Keskustelu
« Vastaus #68 : 01.02.18 - klo:23:23 »
Tarkkailin tuota dt:n käytöstä kun pumppuni yritti keräillä invertteriin kierroksia tuskallisen hitaasti käyttövesisyklin jälkeisen startin jälkeen. Näyttää siltä ettei tuo kertakaikkiaan vaan osaa säätää keruupiirin kiertopumppua kovemmalle niin että tavoiteltuun dt-arvoon päästäisiin.

AIT näyttää tavoitteen kun ohjaimeen kirjautuu asentajana. Kuvassa on sekä lämmityspiirin tavoite sekä oloarvo (alimmat) että keruun tavoite ja oloarvo (VBO). Käyttöliittymän suomennoksissa on vähän sanomista, siksi molemmissa lukee asetusarvo. Ylempi on tavoite.  Keruulle tavoitellaan 3.5 astetta mutta ei tuo juntti pumppu osaa nostaa keruun kiertopumpun kierroksia niin paljon että sitä saavutettaisiin. Ihan kuin tuo keruun pumpun nopeus vedettäisiin ihan vaan kompressorin kierrosten mukaan, virtausvastuksesta viis. Integroivaa säätöä ei näy tai jos sellainen on niin se ei toimi niin nopeasti että minä sitä havaitsisin.
AIT PWZSV9 suoraan lattiaan, KA 198m2 vm 2004 1-taso OKT Pirkkala, 230m kaivo

Poissa Mettis

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 218
  • Maalämpöfoorumi
Vs: MAAPIIIRIEN LÄMPÖTILOJEN KERUU - Keskustelu
« Vastaus #69 : 02.02.18 - klo:00:35 »
Lämpimiä kaivojahan täällä on. Jos nyt tammi-helmikuussa tulee plus asteista ylös niin eihän siinä ole mitään ongelmaa tulossa. Krivelläkin tulee nyt 2-3 asteista niin sehän on helkkarin hyvin! Meillä keikkuu tulo lähempänä -1 käyntien lopulla tällä hetkellä mutta minkäs teet.. Kaikki kuitenkin näyttää toimivan iha ok nii näillä nyt vaa on pärjättävä.
Oulu, Tasakattoinen 1krs OKT 170m2, rv 1970, patterilämmitys ja pesuhuoneessa lisäksi lattiassa kaapeli.
IVT Premiumline Hq C10, 100l puskuri ja kaivo akt 188m.

Poissa rsaarela

  • Eläkeläinen, Elektroniikan mittaus-, säätö-, ja testausteknikko
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 921
  • 62 vuotta ekan oman radion rakentamisesta !
Vs: MAAPIIIRIEN LÄMPÖTILOJEN KERUU - Keskustelu
« Vastaus #70 : 02.02.18 - klo:05:44 »
Hei,

Miten paljon se pumpumpun hyötysuhde noin osapuilleen laskee, jos se dt keruupiirissä on 4 Kelviniä 3 Kelvinin sijaan? Yritän tässä hahmottaa, että kuinka iso ongelma tuo on, kun siitä nyt puhutaan ja itsellä dt sen nelisen astetta on.

-Janne

Tähän asiaan haluaisin itsekin esim. selkeän Excel taulukon,
josta asiaa voisi tarkastella visuaalisesti.
Ja vain tätä asiaa.
Kaikki vaikuttaa kaikkeen, mutta juuri tuo kaivojen delta ja SEN vaikutus hyötyyn kiinnostaisi kovasti.

Oliko jollain kenties olemassa jo laskentapohjaa asialle?
Nibe F1345 /60kW ja /40kW. 8 x 250m reijät, yht. 400m pintavedot, Oilon öljykattila 55/85 kW, Jäspi sähkökattila 70 kW.
48 asuntoa, 3 eri taloa, 2 kerroks. pienkerrostaloja, 1972 rakennettu, 1769 m2/6610m3

-RaS-

Poissa repomies

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 598
  • Maalämpöfoorumi
Vs: MAAPIIIRIEN LÄMPÖTILOJEN KERUU - Keskustelu
« Vastaus #71 : 02.02.18 - klo:06:42 »
Liuospumppu / PUHALLIN   56%
VBO Asetusarvo   3.4 K
VBO Asetusarvo   3.2 K

Eli aamulla 8h käynnin jälkeen pumppu on saanut dt:n painettua jopa alle tavoitteen. Onko kyse siitä että lauhdutin toimii vähän heikommin kun betonilaatta on lämmennyt vai onko säätö vain uskomattoman hidas, mene tiedä, mutta nyt se on noin. Pumppu kertoo hetkelliseksi tehoksi 3.8kW ja ulkona on -6.5C.

Tuosta voinee päätellä että tuo jaksaa jonnekin 7kW huitteille pitää dt:n lähellä kolmea astetta (liuospumppu nyt 56%) ja sen jälkeen alkaa sitten dt levitä. Ellen rakenna autotallia niin tokkopa tämä talo yli 8kW tehoja näkeekään.
AIT PWZSV9 suoraan lattiaan, KA 198m2 vm 2004 1-taso OKT Pirkkala, 230m kaivo

Paikalla seppaant

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 5 289
  • L-Ässä V-7
Vs: MAAPIIIRIEN LÄMPÖTILOJEN KERUU - Keskustelu
« Vastaus #72 : 02.02.18 - klo:09:40 »
Lainaus
Tähän asiaan haluaisin itsekin esim. selkeän Excel taulukon,
josta asiaa voisi tarkastella visuaalisesti.
Ja vain tätä asiaa.
Kaikki vaikuttaa kaikkeen, mutta juuri tuo kaivojen delta ja SEN vaikutus hyötyyn kiinnostaisi kovasti.

Oliko jollain kenties olemassa jo laskentapohjaa asialle?
Oheisessa kuvassa vuonna 2011 tekemieni mittausten tuloksia, keruun Dt:n vaikutus lämpöpumpun L-Ässä V7.0 suoritusarvoihin.
Kokeissa muutettiin keruun virtausta ja samalla pidettiin muut oleelliset parametrit tietyn toleranssin sisällä vakioina.
Tulokset on esitetty keruun/höyrystimen Dt:n funktiona.

ATS
L-Ässä V-7.0 vm.2007
Kaivo 163m, akt.153m
Talo 150m2, patterit, v.1975
Aurinkopaneelit 2x10x275 W=5,5 kWp, kaakko/lounas
Arvioitu vuosituotanto 4500 kWh

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 8 649
  • Vanha pieru!
Vs: MAAPIIIRIEN LÄMPÖTILOJEN KERUU - Keskustelu
« Vastaus #73 : 02.02.18 - klo:09:59 »
) Nimimerkki           Nopostan
2) Päiväys                1.2.2018
3) Ulkolämpötila      -5,8
4) Keruulta               +0,8
5) Keruulle                -3,8
6) Keruutyyppi         Vaakapiiri 2X220m, hienosilttimoreeni
7) Paikkakunta        Kymenlaakso
8  Pumppu               Nibe 1255 inverter 3-12kw
9)Talo                       Puutalo 170m2, valmistuu 2018, lattialämmitys

Pumppu asennettu ja käynnistetty 26.1.2018. Putkisto kaivettiin marraskuussa 2017 kun sateet viimein hellittivät, putkisto on 60-120 cm syvyydessä kun kallio tulee vastaa, rinnetontti.
Tässä on tapeettoman suuri meno- ja paluulämpötilojen erotus.
Syynä ei voi olla keruupiirin liian suuri rakenteellinen (2 x 220 m ilmeisesti haaroittamalla rinnakkain kytkettyinä) virtausvastus,
se jää 6 -7 kW lämmitysteholla reilusti alle 20 kPa.
Syynä voi olla:
- maapiirissä olevan mutasihdin osittainen tukkeutuminen (hyvin todennäköinen syy),
- keruuputkistossa ilmaa tai ahtauma, onko kaikki sulkuventtiilit täysin auki,
- maakiertopumpun liian alhainen kiertonopeus,

Poissa JML_

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 144
  • Maalämpöfoorumi
Vs: MAAPIIIRIEN LÄMPÖTILOJEN KERUU - Keskustelu
« Vastaus #74 : 02.02.18 - klo:10:04 »
Oheisessa kuvassa vuonna 2011 tekemieni mittausten tuloksia, keruun Dt:n vaikutus lämpöpumpun L-Ässä V7.0 suoritusarvoihin.
Kokeissa muutettiin keruun virtausta ja samalla pidettiin muut oleelliset parametrit tietyn toleranssin sisällä vakioina.
Tulokset on esitetty keruun/höyrystimen Dt:n funktiona.

ATS

Kiitos kuvaajista, ne oli hyvää dataa. Eli eipä tuossa hyötysuhteessa hirveitä tapahdu vielä dT:n muuttuessa 3->4, jos nyt oikein luin ,niin COP muuttuun noin 1,5%. Eli hirveitä investointeja putkituksen virtausvastuksen pienentämiseen ei kannattane lähteä tekemään, mutasihtiä tietenkin putsaillaan. :) Muuta haittaa en sille suurehkolle dT:lle keksi.

-Janne
Okt rv. 1969, laajennus 1976, 156m2, n.400m3.  Vsi 10+patterit, kaivo 190m, aktiivi 187m.

Paikalla seppaant

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 5 289
  • L-Ässä V-7
Vs: MAAPIIIRIEN LÄMPÖTILOJEN KERUU - Keskustelu
« Vastaus #75 : 02.02.18 - klo:12:49 »
Lainaus
Eli eipä tuossa hyötysuhteessa hirveitä tapahdu vielä dT:n muuttuessa 3->4, jos nyt oikein luin ,niin COP muuttuun noin 1,5%. Eli hirveitä investointeja putkituksen virtausvastuksen pienentämiseen ei kannattane lähteä tekemään, mutasihtiä tietenkin putsaillaan. :) Muuta haittaa en sille suurehkolle dT:lle keksi
Itse asiassa COP putoaa Dt: muuttuessa 3 -> 4 C vain noin 1,0%
Pitää kuitenkin huomata että mittaukset on tehty vuodelta 2007 olevalla lämpöpumpulla talvella patteritalossa ja vain yhdessä toimintapisteessä (lauhduttimelle tuleva ja kaivosta tuleva lämpötila).
Vuoden 2007 jälkeen lämpöpumput ovat kehittyneet huomattavasti, mutta fysiikan peruslait ovat edelleen samat.

ATS
L-Ässä V-7.0 vm.2007
Kaivo 163m, akt.153m
Talo 150m2, patterit, v.1975
Aurinkopaneelit 2x10x275 W=5,5 kWp, kaakko/lounas
Arvioitu vuosituotanto 4500 kWh

Poissa Krive

  • Vanha jäsen
  • ****
  • Viestejä: 283
  • Maalämpöfoorumi
Vs: MAAPIIIRIEN LÄMPÖTILOJEN KERUU - Keskustelu
« Vastaus #76 : 02.02.18 - klo:13:01 »
Liuospumppu / PUHALLIN   56%
VBO Asetusarvo   3.4 K
VBO Asetusarvo   3.2 K

Eli aamulla 8h käynnin jälkeen pumppu on saanut dt:n painettua jopa alle tavoitteen. Onko kyse siitä että lauhdutin toimii vähän heikommin kun betonilaatta on lämmennyt vai onko säätö vain uskomattoman hidas, mene tiedä, mutta nyt se on noin. Pumppu kertoo hetkelliseksi tehoksi 3.8kW ja ulkona on -6.5C.

Tuosta voinee päätellä että tuo jaksaa jonnekin 7kW huitteille pitää dt:n lähellä kolmea astetta (liuospumppu nyt 56%) ja sen jälkeen alkaa sitten dt levitä. Ellen rakenna autotallia niin tokkopa tämä talo yli 8kW tehoja näkeekään.

Kävin juuri katsomassa mitä mulla näyttää. Molemmat Vbo:t oli 3.1K.
AIT SWCV 4-16Kw+400L kvv+200L puskurivaraaja. Okt 245 neliötä pattereilla ja lattialämmityksellä. 23 Kuution maalämmöllä lämmitettävä sisäuima-allas. 285m kaivo.

Poissa JML_

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 144
  • Maalämpöfoorumi
Vs: MAAPIIIRIEN LÄMPÖTILOJEN KERUU - Keskustelu
« Vastaus #77 : 02.02.18 - klo:14:03 »
Itse asiassa COP putoaa Dt: muuttuessa 3 -> 4 C vain noin 1,0%
Pitää kuitenkin huomata että mittaukset on tehty vuodelta 2007 olevalla lämpöpumpulla talvella patteritalossa ja vain yhdessä toimintapisteessä (lauhduttimelle tuleva ja kaivosta tuleva lämpötila).
Vuoden 2007 jälkeen lämpöpumput ovat kehittyneet huomattavasti, mutta fysiikan peruslait ovat edelleen samat.

ATS

Näin kylläkin, mutta haen sitä, että kannattaako tässä nyt ottaa putkimies vaikka muutmaksi tunniksi hommiin ja pyytää uusimaan keruulinja kupariputkiosuus suurempihalkaisijaiseen putkeen ja saada sillä vaikka muutama desimaali dT:tä alaspäin maksaen vaikkapa 500 satkua sille kaverille värkeistä ja työstä. No, käsittääkseni ei ainakaan tämän tiedon valossa kannata. Jos pumpun käyttämä sähkö maksaa vaikka 1000 euroa vuodessa, olisi säästö 10 euroa per prosentti, eli ei se maksaisi ainakaan näin ajateltuna itseään takaisin ikinä. Voipi toki olla, että ajattelen väärin.

-Janne


Okt rv. 1969, laajennus 1976, 156m2, n.400m3.  Vsi 10+patterit, kaivo 190m, aktiivi 187m.

Paikalla seppaant

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 5 289
  • L-Ässä V-7
Vs: MAAPIIIRIEN LÄMPÖTILOJEN KERUU - Keskustelu
« Vastaus #78 : 02.02.18 - klo:16:49 »
Lainaus
mutta haen sitä, että kannattaako tässä nyt ottaa putkimies vaikka muutmaksi tunniksi hommiin ja pyytää uusimaan keruulinja kupariputkiosuus suurempihalkaisijaiseen putkeen ja saada sillä vaikka muutama desimaali dT:tä alaspäin maksaen vaikkapa 500 satkua sille kaverille värkeistä ja työstä.
Ei kannata

Ihan mielenkiinnosta kysyn.
Minkälainen keruupiiri.
-Kuinka pitkästi muoviputkea ja minkä kokoista?
-Ja kupariputkea?

ATS
L-Ässä V-7.0 vm.2007
Kaivo 163m, akt.153m
Talo 150m2, patterit, v.1975
Aurinkopaneelit 2x10x275 W=5,5 kWp, kaakko/lounas
Arvioitu vuosituotanto 4500 kWh

Poissa JML_

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 144
  • Maalämpöfoorumi
Vs: MAAPIIIRIEN LÄMPÖTILOJEN KERUU - Keskustelu
« Vastaus #79 : 02.02.18 - klo:22:58 »
Ei kannata

Ihan mielenkiinnosta kysyn.
Minkälainen keruupiiri.
-Kuinka pitkästi muoviputkea ja minkä kokoista?
-Ja kupariputkea?

ATS

Noin 400 metriä muovia 40 mm 2,4mm seinämällä ja noin 6m kuparia, kokoa en tiedä, oisko 28mm...

Janne
Okt rv. 1969, laajennus 1976, 156m2, n.400m3.  Vsi 10+patterit, kaivo 190m, aktiivi 187m.