GS 75 Käy turhan vähän aikaa kerralla

[Geo_gs75]

Nii eli kompura käy 0 kelissä noin 5-8 minuuttia 10-15 min välein jos ei ole käyttövettä laskettu. Saisiko tuota säätämällä paremmaksi? Luulisi että joku 15min esim. 45min välein ei kuluttaisi kompuraa niin paljoa? Ja saako sen huoltokoodin jostain vai täytyykö häiritä geopron herroja? Ilmeisesti sieltä voisi säätää lämpötilaeroja.?

EDIT:
Nyt on tuo käynti oikein, olin sekasin yöllä. 9,5h keskimääräinen vuorokausikäynti 2,5kk ajalta.

Laskeskelin 80 starttia vuorokaudessa...

EDITEDIT:
Nonii, alkaa homma toimia. Kiitos kaikille avusta. Säädin lämpöeron maksimiin eli 6:een ja tiputin lämmalaminimin 28:aan 30:stä. En kyll öle ihan perillä missä se kannattaisi olla. Patteritalo ja 0c:ssä menee 34 asteista.
Huomasin kyllä että kiertoon lähtevä vesi tippuu nyt alle tuon 34:n
 Kuitenkin nyt käyntiaika 10min ja hiljaa 22min. ELI Hirveä muutos.  

[juma]

Luepa tästä linkistä http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=505.0
aikanaan saamiani ohjeita vastaavaan ongelmaan Gs 60:n käyntiin.

Säädöt jonkin verran auttoivat, mutta pumppu käy edelleen kaksi kertaa tunnissa. Kaiketi se patteritalossa on ainut mahdollisuus Gs:n kanssa, koska lisävaraajaa ei ole.

[Roori]

Laittakee lisävaraaja , kai siihen semmosen pystyy laittamaan.

Täytyy tietty saada mahtumaan jonnekin...

[Tero]

Ei tuo nyt paha ole.,jos lähes puolen tunnin välein käy....

[juma]

Laittakee lisävaraaja , kai siihen semmosen pystyy laittamaan.

Täytyy tietty saada mahtumaan jonnekin...

Onkos kellään kokemuksia lisävaraajasta Gs- malleihin?

[juma]

Olen yrittänyt pari kertaa sähköpostilla saada tietoa lisävaraajan kytkentämahdollisuudesta ja- tavasta Geoprolta, mutteivät vaivaudu vastaamaan.

Osaako joku muu antaa asiasta infoa? Onko edes taloudellisesti kannattavaa?

[Larux]

Sähköpostia tulee nykyään niin pahissti. Eivät varmastikaan ehdi vastailemaan saati edes poimimaan oikeita viestejä kaikenmaailman "lääkemainoksien" joukosta. Itse soittaisin, keskus ohjaa kyllä oikealle henkilölle. Soittamalla saa myös välittömän palautteen asialleen.

Btw, eiköhän tuohon geoprohon voi soveltaa Nibe/IVT/Thermia etc. lisävaraaja tietoutta. Sitä löytyy täältä foorumilta, mutta myös Googlailemalla.

[MaNe]

Sähköpostia tulee nykyään niin pahissti. Eivät varmastikaan ehdi vastailemaan saati edes poimimaan oikeita viestejä kaikenmaailman "lääkemainoksien" joukosta. Itse soittaisin, keskus ohjaa kyllä oikealle henkilölle. Soittamalla saa myös välittömän palautteen asialleen.

Mitä varten firmalla on sitten julkinen sähköpostiosoite jos ei kerran aineistoa kerkeä erottelemaan oikeasta ja väärästä? Ilmeisesti vain huvin ja harrastuksen vuoksi.... tähän törmää kyllä muissakin firmoissa, siis sinällään voi olla jopa trendikästä jättää vastaamatta emaileihin tyyliin tää on tätä p...aa. Puhelin niillä ainakin toimii moitteettomasta, se on tullut testattua.

Sen varaajan taloudellinen kannattavuus perustuisi  siihen että se lisäisi todella merkittävästi kompuran elinkaarta (arvio vuosittaisten starttien määrästä=?, lämmityskaudella ilmeisesti siis +40/vrk?)  Asiaa ei voida kun arvailla (yksi sanoo että kestäävät 100 000 starttia, toinen 200 000 jne), minun ohjeeni on, että rutuutakaa sillä vaan tappiin asti, ja jos/kun kilahtaa niin sitten sumplitaan vasta sitä varaajahankintaa. Toki jos öitään ei saa nukuttua tuon takia niin silloinkin kannattaa sijoittaa se varaajaraha. 100 litran pöntön kustannetaso asennettuna lienee jossain 500 paikkeilla (tietä en sitten riittääkö vielä vähentämään merkittävästi startteja).

Make

[tomppeli]

Toki jos öitään ei saa nukuttua tuon takia niin silloinkin kannattaa sijoittaa se varaajaraha. 100 litran pöntön kustannetaso asennettuna lienee jossain 500 paikkeilla (tietä en sitten riittääkö vielä vähentämään merkittävästi startteja).

Make

Sata litraa on kyllä vielä liian vähän varaajatilavuutta.
Pitäisin alimpana, jota kannattaisi alkaa asentamaan, noin 200 litran pönttöä, mutta mieluummin kuitenkin 300 litraa.
Pienen varaajan asennus maksaa melkein saman, kuin reilusti isommankin, mutta pienestä saatava hyöty jää perin vähäiseksi.
Mitä suurempi varaajatilavuus, sitä harvemmin pumppu käynnistelee.

Patteriverkostokäyttöön ei pitäisi asentaa varaajattomia lämpöpumppuja.!

[MaNe]

Joo, tosiaan taitaa olla niinkuin tomppeli sanoo tai siis kirjoittaa (patteritalot ja vaihtoventtiilivehkeet ilman puskuria sekä tuo mun 100l heitto)... Pecalla taitaa olla 500 litranen kanuuna ja käyntiajat kohdallaan, ainakin se riittää, tosin tiedonkeruusta en löytänyt oliko patteritalo mutta oletan että on. Tuohon varaajaan voisi ajatella luukullista mallia sitten samalla, sais esilämmitystä käyttövedelle kierukalla(hieman takaisinmaksuaikaan lyhennystä  ja käyttövesikapasiteettia tuleviin tarpeisiin).

Make

[Peca]

Joo, patteritalo on, tosin minulla on 6 puhallinpatteria, jotka myös lisäävät käyntiaikaa.

Ei meillä käyntiajat älyttömän lyhyitä olleet ennen 500l "kanuunaakaan"   .  

Vertailuksi kahden vuoden takainen käynti ilman lisävaraajaa:

http://www.kolumbus.fi/pecamail/D060426.jpg

 ja tämänpäiväinen käynti:

http://www.kolumbus.fi/pecamail/last.htm

Pumpun mitoitus on käyntiajoille aivan yhtä tärkeä pointti. Jos MLP:n täystehoiseksi mitoittaa, on se taatusti patteritalossa pätkäkäyntikone.
Itse oon sitä mieltä että hieman osatehoinen tai "optimitehoinen" on parempi kuin täystehoinen.

Meillä laskettiin aikoinaan 2002 huipputehoksi 17kW:a ja minulla on 11kW:n MLP. Viime talvena Helmikuun huippupakkasilla 3kW:n lisävastus oli päällä 25h, joten suoran sähkön tarve oli 75kWh:a.
Tänä talvena ei tuntiakaan. Käyttöveden tekemiseen lisävastusta ei käytetä ollenkaan, edes huippupakkasilla. Tietysti ylikuumennus 28vrk:n välein.

-Peca-
 

[Geo_gs75]

Onko kellään tietoa mikä olisi hyvä puskurivaraaja merkiltään ja onko noita valmiina kierukalla varustettuna jotta saisi käyttövettä esilämmitettyä?
Sijottaisin sen kellariin. Tuleeko hukkaa jos talvella (ja kesällä) kellarin lämpö noin 10astetta?

[tomppeli]

Onko kellään tietoa mikä olisi hyvä puskurivaraaja merkiltään ja onko noita valmiina kierukalla varustettuna jotta saisi käyttövettä esilämmitettyä?
Sijottaisin sen kellariin. Tuleeko hukkaa jos talvella (ja kesällä) kellarin lämpö noin 10astetta?

Energiavaraaja kierukalla.
Tässä Jäspin kuusisivuinen PDF -luettelo. Energiavaraajia saa yhdellä ja kahdella kierukalla.
Koot 500, 700, 1500, 2000 ja 3000 litraa
500 -700 litraa lienee sopivia kokoja.
Mitä isompi, sitä harvemmiksi muuttuvat käyntivälit.
Säiliöt ovat hyvin eristettyjä, lämpövuotoa on vähän.
Eristä putkitus.

[Peca]

Onko kellään tietoa mikä olisi hyvä puskurivaraaja merkiltään ja onko noita valmiina kierukalla varustettuna jotta saisi käyttövettä esilämmitettyä?
Sijottaisin sen kellariin. Tuleeko hukkaa jos talvella (ja kesällä) kellarin lämpö noin 10astetta?

Minulla on  Jäspi GTV500 varaaja, johon saa aurinkokennoa varten kierukan, sikahintainen tosin, muistaakseni 370€ alveineen. Ajattelin kuitenkin ostaa sen käyttöveden esilämmitystä varten.

-Peca-

[juma]

Olen yrittänyt pari kertaa sähköpostilla saada tietoa lisävaraajan kytkentämahdollisuudesta ja- tavasta Geoprolta, mutteivät vaivaudu vastaamaan.

Osaako joku muu antaa asiasta infoa? Onko edes taloudellisesti kannattavaa?

Jep, nyt taas on tullut aika pohtia tuon lisävaraajan laittamista (pumppu kävi vain 8 min.), mutta miten sen onnistuu laittamaan pumppuun GS 60, jossa on kaksoisvaippavaraaja? Tarvitaanko erillinen kierukka lämmittämään puskurivaraajan liemiä? Neuvokaapa hyvät osaajat osaamatonta!