Tulo ja menoveden lämpötilaerosta?

[ooko]

Mikä olisi optimaalinen lähtevän ja palaavan lämmitysveden lämpötilaero patterilämmitysverkossa?  Nyt meillä on noin 2-3asetta. Nibe 1255 pumppu.

[seppaant]

Heitetäänpäs tähän lisäkysymys:
Vaihtoventtiilikoneen meno- ja paluuveden lämpötila  sekä lämpötilaero vaihtelee useita asteita jokaisen käyntijakson aikana.
Mitenkä määritellään lämpötilaero?

ATS

[peki]

Heitetäänpäs tähän lisäkysymys:
Vaihtoventtiilikoneen meno- ja paluuveden lämpötila  sekä lämpötilaero vaihtelee useita asteita jokaisen käyntijakson aikana.
Mitenkä määritellään lämpötilaero?

ATS

Meno- ja tuloveden lämpötila tietysti muuttuu, mutta lämpötilaero pysyy aika vakiona, esim 8 astetta.
Eroon vaikuttaa lähinnä kaivon lämpötilan lasku joka laskee DT:tä.
Talvella tuo DT on pienimmillään kun keruu on kylmä.

[seppaant]

Meno- ja tuloveden lämpötila tietysti muuttuu, mutta lämpötilaero pysyy aika vakiona, esim 8 astetta.

Näin lattialämmityksessä, mutta aloittaja kysyi lämpötilaeroa patteriverkossa.
Lämpötilaeroon vaikuttaa myös mahdollinen puskurivaraaja.

ATS

[Selvittäjä]

Heitetäänpäs tähän lisäkysymys:
Vaihtoventtiilikoneen meno- ja paluuveden lämpötila  sekä lämpötilaero vaihtelee useita asteita jokaisen käyntijakson aikana.
Mitenkä määritellään lämpötilaero?

Melkoista teoretisointia  ?
Laitoin liitteeksi kuvan omasta tilanteesta tältä päivältä. Varaajasta lähtevän ja sinne palaavan veden lämmöt vaihdellu tänään kyllä n. 4 astetta (ei ole sunttiventtiiliä) mutta kysytty lämpötilaERO ollut kokoajan 2 - 3 astetta, vaihteluväli siis vain yksi aste. Oma mielipiteeni on, että 2-3 lämpötilaERO menon ja paluun välillä on aika pieni, olisiko valmistajasta riippuen suositus 5 - 10 ? Mutta, meilläkin tilanne vähän vaihtelee ulkolämpötilan mukaan, enkä jaksa koko ajan hyppiä pannuhuoneeseen, eli tarkoituksella pidän eron tuollaisena, tilanne korjaantuu kun talo alkaa haukkaamaan lämpöä. (Tänään ulkona tasainen +10 astetta). Jos jäsen ookolla ei ole varaajaa niin varmaan kannattaisi kasvattaa tuota lämpötilaeroa, olisi parempi pumpulle saada vähän kylmempää vettä.

[Hondamies]

Mikä on se peruskeino tarvittaessa kasvattaa tulo ja menonesteen lämpötilaeroa? kiertopumpun nopeutta pienemmäksi?

[peki]

Mikä on se peruskeino tarvittaessa kasvattaa tulo ja menonesteen lämpötilaeroa? kiertopumpun nopeutta pienemmäksi?

Juu, taitaa olla ainoa keino kasvattaa tuota eroa lauhdutinpumpun kierroksia tiputtamalla.
Muistin vielä että kiertoa muuten kuristamalla pitäisi jotain muutosta tulla.
Joku Nibeläinen, jossa kierrosohjatut pumput voisi laittaa julki lukuja.
Taikka inventteri pumpun onnellinen omistaja.

[ooko]

Eli tässä on talon systeemit käsitelty.  --> http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5083.0

Eli Nibe 1255 on invertterikone(4-16kw) ja käy usein aina. Muutamia käynnistyksiä päivässä riippuen ulkolämpötilasta(ohjataan ulkolämpötilanturilla). 200litran puskurivaraaja on. Meillä on siis kaksi sellaista putkeen asennettavaa pintalämpömittaria mistä ollaan katsottu tuo lämpötilaero. Eli systeemissä on kaksi kiertovesipumppua. Yksin nibepaketin sisällä joka puskee puskurisäiliöön(tämä pumppu käsittääkseni kierrosohjattu) ja toinen joka imee puskurivaraajasta kiertoon. Eli toisinsanoen lämpötilaeroa olisi mahdollista kasvattaa pienentämällä jälkimmäisen pumpun nopeutta? Tämä pumppu on Wilo Yonos.  Onko mitään hyötyä tai haittaa kun lämpötilaero ei ole suurempi kuin 2-3astetta verrattaen jos ero olisinkin 5-10astetta?

[Selvittäjä]

Meillä on siis kaksi sellaista putkeen asennettavaa pintalämpömittaria mistä ollaan katsottu tuo lämpötilaero.

Laita jotain valokuvaa noiden mittareiden anturien kiinnityksistä putkiin. Jos et ole eristänyt päältä voi vaikuttaa paljon tulokseen.

Ja minkä merkkiset ovat mittarisi? Marketti mittarit näyttää helposti ihan pieleen, mutta jos niitä on kaksi samanlaista niin toivottavasti virheet samansuuntaiset

[peki]

Eli tässä on talon systeemit käsitelty.  --> http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5083.0

Eli Nibe 1255 on invertterikone(4-16kw) ja käy usein aina. Muutamia käynnistyksiä päivässä riippuen ulkolämpötilasta(ohjataan ulkolämpötilanturilla). 200litran puskurivaraaja on. Meillä on siis kaksi sellaista putkeen asennettavaa pintalämpömittaria mistä ollaan katsottu tuo lämpötilaero. Eli systeemissä on kaksi kiertovesipumppua. Yksin nibepaketin sisällä joka puskee puskurisäiliöön(tämä pumppu käsittääkseni kierrosohjattu) ja toinen joka imee puskurivaraajasta kiertoon. Eli toisinsanoen lämpötilaeroa olisi mahdollista kasvattaa pienentämällä jälkimmäisen pumpun nopeutta? Tämä pumppu on Wilo Yonos.  Onko mitään hyötyä tai haittaa kun lämpötilaero ei ole suurempi kuin 2-3astetta verrattaen jos ero olisinkin 5-10astetta?

Foorumilaisten mukaan pieni ero on parempi. Aika pieni ero sinulla on kun ottaa huomioon että on iso talo. Eiköhän asia korjaannu ihan itsekseen kun tulee vähän pakkasia.
Nythän tuo inventteri ei säädä kuin puskurin DT tä. Paljonko lauhduttimen DT on?

[ooko]

http://lampomittari.fi/wp-content/uploads/2013/04/4513202.jpg  tälläisiä ihan markan mittareita vaan ja kaksi samanlaista. Pakkasia odotellessa niin sittenhän sen näkee kasvaako erot. Ai keruupiirin Dt:tä tarkoitat? Jos sitä niin se ollut n. 3astetta yli ja alle.

[peki]

http://lampomittari.fi/wp-content/uploads/2013/04/4513202.jpg  tälläisiä ihan markan mittareita vaan ja kaksi samanlaista. Pakkasia odotellessa niin sittenhän sen näkee kasvaako erot. Ai keruupiirin Dt:tä tarkoitat? Jos sitä niin se ollut n. 3astetta yli ja alle.

Ei vaan sitä litkuu joka menee puskurivaraajalta koneelle ja takaisin varaajalle.

[ooko]

Ei sinne mielestäni mene mitään litkua tai kiertoa? Onko tämä pakollinen? Voi olla etten tiedä enää mistä puhutaankaan.

[peki]

Muotoilin ehkä epäselvästi.
Monesti on niin että pumppu lämmittää sitä puskurivaraajaa josta sitten lämmitysvesi lähtee sen ulkoisen pumpun avittama lämmittämään 
taloa. Mittaa pumpulta puskurille lähtevän ja puskurilta pumpulle palaavan veden lämpötila.
Digimittarit olisivat ehkä hieman tarkempi väline nesteen mittaamiseen.
Siinä pumpussa täytyy olla jossain valikossa nämä lämpötilat.

[seppaant]

Ohessa mietittäväksi kolmen erilaisen pumppu/lämmönjakojärjestelmän meno- ja paluuveden sekä lämpötilaeron käyttäytyminen.
- Thermia vaihtoventtiilikone, lattialämmitys, ei puskurisäiliötä
- Danfos vaihtoventtiilikone, patteritalo, 100 l puskurisäiliö
- L-Ässä tulistinkone jossa 420 l varaajasäiliö, patteritalo

ATS

[seppaant]

Tekstiä yllä olevaan

    Laitteisto                                                                                Dt_Kompr käy       Dt  Kompr seis      Vaihteluväli
- Thermia vaihtoventtiilikone, lattialämmitys, ei puskurisäiliötä         5C                         0 C                     5 C
- Danfos vaihtoventtiilikone, patteritalo, 100 l puskurisäiliö               5 - 7 C                   2 - 1,5 C             5,5 C
- L-Ässä tulistinkone jossa 420 l varaajasäiliö, patteritalo                  4 C                        3 C                     1 C

On huomattava, että vaihtoventtiilikone ilman puskurisäiliötä, lämpötilaeron kehittää itse lämpöpumppu.
Eli virtaus on säädettävä sellaiseksi mikä on edullisinta lämpöpumpun kannalta,  Dt n. 6C +/- pari astetta.

Tulistinkoneella lämpötilaeron kehittää patterit tai lattialämmitys.
Tulistinkoneella itse lämpöpumppu ja lämmönjako elävät omaa noin toisistaan riippumatonta elämää.
Siinä voidaan säätää lauhduttimen ja lämmönjaon lämpötilaeroa toisistaan riippumatta.

Vaihtoventtiili + puskurissa on ominaisuuksia molemmista edellisistä.
Tässä tapauksessa voidaan säätää lauhduttimen ja lämmönjaon lämpötilaeroa jonkin verran toisistaan riippumatta, riippuen puskurin kytkennästä.

ATS

[Dr.Fell]

Tekstiä yllä olevaan

    Laitteisto                                                                                Dt_Kompr käy       Dt  Kompr seis      Vaihteluväli
- Thermia vaihtoventtiilikone, lattialämmitys, ei puskurisäiliötä         5C                         0 C                     5 C
- Danfos vaihtoventtiilikone, patteritalo, 100 l puskurisäiliö               5 - 7 C                   2 - 1,5 C             5,5 C
- L-Ässä tulistinkone jossa 420 l varaajasäiliö, patteritalo                  4 C                        3 C                     1 C

On huomattava, että vaihtoventtiilikone ilman puskurisäiliötä, lämpötilaeron kehittää itse lämpöpumppu.
Eli virtaus on säädettävä sellaiseksi mikä on edullisinta lämpöpumpun kannalta,  Dt n. 6C +/- pari astetta.

Tulistinkoneella lämpötilaeron kehittää patterit tai lattialämmitys.
Tulistinkoneella itse lämpöpumppu ja lämmönjako elävät omaa noin toisistaan riippumatonta elämää.
Siinä voidaan säätää lauhduttimen ja lämmönjaon lämpötilaeroa toisistaan riippumatta.

Vaihtoventtiili + puskurissa on ominaisuuksia molemmista edellisistä.
Tässä tapauksessa voidaan säätää lauhduttimen ja lämmönjaon lämpötilaeroa jonkin verran toisistaan riippumatta, riippuen puskurin kytkennästä.

ATS

Tähän lisäyksenä että kiinteälauhdutteinen järjestelmä elää myös omaa elämäänsä lämmitysverkosta riippumatta.

[Roori]

Vaihtoventtiili + puskurissa on ominaisuuksia molemmista edellisistä.
Tässä tapauksessa voidaan säätää lauhduttimen ja lämmönjaon lämpötilaeroa jonkin verran toisistaan riippumatta, riippuen puskurin kytkennästä.

ATS

Kyllä se vaihtovenamasiina käy myös ihan omaa elämäänsä kuten mikä tahansa...kaikki riippuu siitä kytkennästä.

[maalämmittää]

Joku Nibeläinen, jossa kierrosohjatut pumput voisi laittaa julki lukuja.

Tässä Nibeläisiä lukuja ja käyriä.

Nibe-3.... on manuaalisäädöllä  ja Nibe-5.... on automaatilla.

Puskurivaraajan kytkentä lienee erilainen aiemmin esillä olleessa Danfossissa, koska siinä puskurivaraajan lähtölämpötila reagoi nopeammin koneen käymiseen.

[seppaant]

Tässä Nibeläisiä lukuja ja käyriä.

Nibe-3.... on manuaalisäädöllä  ja Nibe-5.... on automaatilla.

Puskurivaraajan kytkentä lienee erilainen aiemmin esillä olleessa Danfossissa, koska siinä puskurivaraajan lähtölämpötila reagoi nopeammin koneen käymiseen.

Danfossin puskurissa on 4-putkikytkentä.
Nibeissä puskuri on kytketty sarjaan.

ATS