Tein elokuun kuluessa kokeiluja selvittääkseni sen, kuinka paljon pumpun sähkönkulutukseen ja lämpökertoimeen vaikuttaa se, kuinka lämpimäksi vettä varaajassa lämmitetään.
Asetelma oli sellainen, että vaihtelin ainoastaan varaajan yläarvoa, eli sitä lämpötilaa, johon varaajan yläosan vesi lämmitetään käyntijakson aikana. Tein mittauksia yläarvoilla 50, 52 ja 55 astetta. Kaikki vertailussa mukana olevat käyntijaksot olivat sellaisia, ettei niiden aikana kulutettu lämmintä käyttövettä eikä varaajasta myöskään mennyt vettä talon lämmittämiseen. Kaikki muut asetusarvot pidin samanlaisina kuin tässä viestiketjussa olen aiemmin kuvannut. Ts. 500 litran varaajan vesimäärä lämmitettiin yhden käyntijakson aikana 10 astetta lämpimämmäksi.
50 asteen yläarvolla yhden käyntijakson keskimääräinen sähkönkulutus oli 2,288 kWh.
52 asteen yläarvolla 2,431 kWh.
55 asteen yläarvolla 2,534 kWh.
Vastaavasti COP arvo vaihteli yläarvon mukaan seuraavasti: 50 astetta - cop 2.7; 52 astetta - cop 2.6; 55 astetta - cop 2.5.
Yläarvon muuttamisella on siis mitattavissa oleva vaikutus pumpun sähkönkulutukseen sekä lämpökertoimeen.
Kuinka suuri tämä vaikutus on? Prosentuaalisena erona laskettuna itse asiassa aika iso. Yläarvon pudottaminen 55 asteesta 50 asteeseen näyttäisi vähentävän pumpun energiankulutusta jopa 9.7 prosenttia käyntijaksoa kohden.
Mutta kun pumpun sähkönkulutus kesä-, heinä- ja elokuiden aikana yhteensä oli alle 400 kWh, niin kulutuksen pieneminen on käytännössä aika vähäistä. Rahallisesti säästö olisi alle 4 euroa koko kesäkaudelta.
Sitten tuli elokuun loppu ja sen verran kylmät yöt, että oli aika aloittaa talon lämmittäminen. Saman tien tuli ajankohtaiseksi todentaa se usein esitetty väite, että lämpöpumppu tekee töitä hyvällä fiiliksellä lämmityskauden aikana.
Ja totta tosiaan, kesäkauteen verrattuna pumpun käyntijakson aikainen keskimääräinen ottoteho laski peräti puolisen kilowattia. Kesällä käyttövettä lämmitettäessä pumppu kävi samoilla asetuksilla noin 4,8 kW teholla, ja nyt taloa lämmitettäessä noin 4,3 kW teholla.
Tuolla:
http://mlp.jaria.net/cop-vertailua.htmlon esimerkiksi muutama kuvaaja erilaisista käyntijaksoista.
(Sähkönkulutusta on mitattu 3 min 20 sekunnin väliajoin. Käyrien aluissa ja lopuissa on mittausjaksoja, joiden aikana pumppu ei ole ollut toiminnassa koko ajan.)
Niistä voi panna merkille varsinkin sen, että pumpun ottoteho kasvaa varsin suoraviivaisesti jokaisen käyntijakson aikana. Mitä kuumempaa vettä lämmitetään, sitä jyrkemmin ja korkeammalle käyrä nousee.
