Ceres-merkkinen kone

[poppop1000]

Meillä meni tuollaisesta näkölasista tiiviste ja kylmäainetta ehti vuotaa ulos senverran että lasissa kylmäine  kupli/vaahtosi koko käyntijakson ajan.
Kokeilin siinä yhtä ja toista ja huomasin että kun keruun kiertopumpun nopeuden alentaa hitaimmalle niin kupliminen lakkasi ja lämpöpumppua pystyi käyttämään huoltomiehen tuloon saakka,jotain viikonpäivät.
Näkölasin päälle laittelin tilapäisen paikan ettei kylmäaine enempää vuotanut huoltomiestä odotellessa

Senverran kokeiluista lämpöpun kanssa on selvinnyt että jos keruun liuospumpun nopeutta hidastaa niin lämmitysteho laskee ja jotain kautta lämmitystehon pienentäminen lopetti kylmäaineen kuplimisen.

En nyt  osaa sanoa mistä kuplimisen loppuminen keruun kierron hidastamisella johtui mutta varmaan joku foorumilla osaa sen selvittäää?

Jäi muuten vielä sanomatta, että kaveri, joka korjasi viimeisen korjauksen, mittasi omalla mittarillaan sitä kylmäainevuotoa. Ei hiiskahtanutkaan se mittari silloin kylmämiehen käynnin jälkeen. Joten silloin todettiin, että ei vuotoja.....

[tomppeli]

Pientä vuotoa on melkein mahdotonta havaita vuotomittarilla.

[poppop1000]

Pientä vuotoa on melkein mahdotonta havaita vuotomittarilla.

Ok. Mainosti kovasti sitä, että mittari tunnistaa jopa käsistä kylmäineen, vaikka olisi pessyt kädet kunnolla edellisenä päivänä. Nyt kone on toiminut useamman päivän ilman herjaa. Voiko olla kuitenkaan kylmäainevuoto?

[Matias]

Nyt kone on toiminut useamman päivän ilman herjaa. Voiko olla kuitenkaan kylmäainevuoto?

Onko hälytyksiä tullut senjälkeen kun haljenneet liittimen mutterit korjattiin ja käyttöveden lämpö asetettiin +50 asteeseen?

[poppop1000]

Onko hälytyksiä tullut senjälkeen kun haljenneet liittimen mutterit korjattiin ja käyttöveden lämpö asetettiin +50 asteeseen?

Kyllä. Heti korjauksen jälkeisinä päivinä. Mutta nyt ollut 6 päivää ilman herjaa. Käyttövesi oli asetettu 50 jo aiemmin. Ennen korjausta.

[seppaant]

Kyllä. Heti korjauksen jälkeisinä päivinä. Mutta nyt ollut 6 päivää ilman herjaa. Käyttövesi oli asetettu 50 jo aiemmin. Ennen korjausta.

Mitenkä nämä hälytykset on kytköksissä viilennyksen käyttöön?
Tuliko ennen kuin viilennys otettiin käyttöön?
Onko tullut vielä sen jälkeen kun viilennys ei ole ollut käytössä?

Mitenkä viilennys on kytketty keruupiiriin?
Onko viilennykselle meno kytketty keruulta tulevaan vai keruulle menevään linjaan?
Mihin on kytketty viilennykseltä poistuva lämmennyt liuos?

ATS

[poppop1000]

Mitenkä nämä hälytykset on kytköksissä viilennyksen käyttöön?
Tuliko ennen kuin viilennys otettiin käyttöön?
Onko tullut vielä sen jälkeen kun viilennys ei ole ollut käytössä?

Mitenkä viilennys on kytketty keruupiiriin?
Onko viilennykselle meno kytketty keruulta tulevaan vai keruulle menevään linjaan?
Mihin on kytketty viilennykseltä poistuva lämmennyt liuos?

ATS

Kesäkuussa hälytykset alkoivat, vaikka viilennöstä ei oltu otettu käyttöön. Ilmauksen jälkeen kun kone oli toiminut noin viikon, kokeilimme viilennöstä. Se ehti toimia useamman päivän.

On tullut senkin jälkeen kun viilennös ei ole ollut käytössä.

Muihin en osaa vastata. Täytyy ottaa kuva.

[seppaant]

Löysin Netin ihmeellisestä maailmasta TiiMi 5202 maalämpösäätimen käyttöohjeen, toivottavasti on sama mikä on sinun koneessa.
Voisitko katsoa mitä näyttää oheiseen menuvalikkoon keltaisella korostetut kohdat (mielellään koneen käydessä)?

ATS

[poppop1000]

Löysin Netin ihmeellisestä maailmasta TiiMi 5202 maalämpösäätimen käyttöohjeen, toivottavasti on sama mikä on sinun koneessa.
Voisitko katsoa mitä näyttää oheiseen menuvalikkoon keltaisella korostetut kohdat (mielellään koneen käydessä)?

ATS

Sama käyttöohje minullakin on.

Arvot olivat seuraavat klo 9.00 aamulla:

L1 (22,0) 22 Kesätila
L2 (22,0) 22,5 Kesätila
ML (42,0) 43,5
Ulkolämpötila 13,5
L1 meno 22,0
L2 meno 22,5
L1 huone (tällaista ei näkynyt ollenkaan) Katsoin ohjekirjan sivulta 14, että Käytettävät anturit kohdasta saisi laitettua L1 Huone TE3 ON/OFF päälle.
L2 huone (sama juttu kuin ylempänä) Pitäisikö nuo anturit laittaa päälle ja seurata niidenkin arvoja?
Varaaja 43,5
Käyttövesi 45.0

Meillä on asetettu se vesikierto, että lämmin vesi tulee nopeasti hanasta ulos niin, että aamulla klo 6-8.30 välille tulee nopeasti. Sen jälkeen saa lorottaa jonkun aikaa vettä, jotta kuumaa tulee taas hanasta. Sama illalla klo 17 - 21 välillä tulee kuumaa nopeasti.

Päivitys klo 18.00

Kone kövi juuri äsken normaalisti.

Otin arvot nyt, kun kone oli sammunut.


Arvot olivat seuraavat klo 18.00

L1 (22,0) 22 Kesätila
L2 (22,0) 22,5 Kesätila
ML (42,0) 51,0
Ulkolämpötila 16,5
L1 meno 22,0
L2 meno 22,0
L1 huone (tällaista ei näkynyt ollenkaan) Katsoin ohjekirjan sivulta 14, että Käytettävät anturit kohdasta saisi laitettua L1 Huone TE3 ON/OFF päälle.
L2 huone (sama juttu kuin ylempänä) Pitäisikö nuo anturit laittaa päälle ja seurata niidenkin arvoja?
Varaaja 50,5
Käyttövesi 44,0

[seppaant]

Milloin painehälytys on tullut viimeksi?

ATs

[poppop1000]

Milloin painehälytys on tullut viimeksi?

ATs

Juuri äsken. Kolme kertaa. Kuittasin se siis. Sen jälkeen kävi normaalisti ja sammui normaalisti. Ennen tämän päivän painehälytystä viimeksi herja oli tullut 26.8 illalla.

Nyt ei voi todeta muuta kuin et onko se se kylmäaine kuitenkin? 1400€ laskua ei tässä kyllä olla maksamassa, ennenkuin laite on varmasti kunnossa.

[Matias]

Nyt ei voi todeta muuta kuin et onko se se kylmäaine kuitenkin?

Tiimi 5202 manuaalin mukaan painehälytys tulee pressostaatilta ja se on kylmäainepiirissä.
Sitä ei manuaali kerro onko korkea- vai matalapainepressostaatin hälytys

[euroshopperi]

Jos sieltä puuttuu vain sellaiset 67,8 grammaa kylmäainetta ja aina maapiirin reilusti lämmetessä liikaa, kyläainetta on höyrystyneenä liian suuri osa. Ei ole välttämättä koskaan vuotanut mihinkään ja saattaisi toimia esim kylmemmän kaivon kanssa ihan normaalisti, mutta lämpimämpi maapiiri ei toimikkaan.

[poppop1000]

Tiimi 5202 manuaalin mukaan painehälytys tulee pressostaatilta ja se on kylmäainepiirissä.
Sitä ei manuaali kerro onko korkea- vai matalapainepressostaatin hälytys

Jos tässä nyt paljastuu syyksi se vähäinen kylmäaine, joka näyttäisi myös olevan syy, kun se lasikello kuitenkin on ollut sumuinen lähes koko ajan koneen käydessä, niin miksi tämä korjaaja ei sitä sitten ole tarkastamut??

Ja täällähän kävi kylmäainemies laittamassa sen 0,5 kg kylmäainetta ja täysin sama painehälytys tuli jo heti samana päivänä. Eikö kylmämies osannut hommaansa vai mistä on kyse?

Mistä sen tietää, että paljonko tuohon koneeseen sitä kylmäainetta pitää lisätä/ylipäätään olla? Kävin taas katsomassa nyt keskellä yötä konetta. Ei herjaa.

[Matias]

Painehälytys voi tulla kylmäainevajauksesta mutta myös useasta muusta syystä.

Jos keruupuolen liuos ei kierrä kunnolla niin höyrystimen lämpötila laskee ja jossain vaiheessa tulee matalapainehälytys

Jos lämmityspuolella vesi ei kierrä (jäähdytä) riittävästi lauhdutinta niin tulee korkeapainehälytys.

Jos paisuntaventtiili ei toimi kunnolla niin siitä voi tulla myös painehälytys.

Jos lauhduttimen lämpötilaa mittaava anturi on viallinen niin se voi aiheutta korkeapainehälytyksen

Itse painekytkin (pressostaatti) saattaa olla viallinen..jne..

Asiallisissa lämpöpumpuissa logiikka osaa kertoa kumpi hälytys on kyseessä,korkea- vai matalapainehälytys jolloin vian paikallistaminen on hieman helpompaa.

Kun häiriö esiintyy epäsäännöllisesti, jopa vuorokausien välein niin vian paikallistaminen on hyvin hankalaa kun vika saattaa johtua hyvin monesta asiasta ja jollain konstilla sitä on yritettävä systemaattisesti paikallistaa.

se lasikello kuitenkin on ollut sumuinen lähes koko ajan koneen käydessä, niin miksi tämä korjaaja ei sitä sitten ole tarkastamut??

Tuo kannattaa vielä vaikka palautteena kertoa huoltomiehelle,ehkä kylmäainelisäys on tehty juuri tuosta syystä(?)

[seppaant]

Vähän pohdiskelua
Tässä on varmaankin ollut useampi vika päällekkäin.

Ensimmäinen, höyrystimen matala paine
Keruupiirin haljenneet mutterit ja siitä seurannut keruuliuoksen vuoto ja ilman pääsy putkistoon. Alkukesästähän lisättiin nestettä n. 30 litraa. Tämähän tarkoittaa että putkistossa oli tyhjää noin 30 metrin matkalla.
Keruupiirissä on kaksi lenkkiä.
Suuresta ilmamäärästä voisi päätellä että ilma on torpannut toisen lenkin virtauksen kokonaan ja vain yksi lenkki on ollut käytössä.
Eli kokonaisvirtaus on ollut pieni, höyrystimen yli on ollut suuri lämpötilaero ja höyrystin on käynyt kylmänä. Seurauksena on ollut koneen painelaukaisu höyrystimen matalasta paineesta.

Jos keruupiirin paineet ovat nyt pysyneet, niin tämä syy lienee poistunut. Mutta kuitenkin jotta voidaan keruupiirin vika sulkea kokonaan pois, pitäisi sinun vähän askarrella.
Hanki kaksi tavallista digitaalista lämpömittaria.
Kiinnitä ulkoanturit tiukasti keruun tulo- ja menoputkiin esim. ilmastointiteipillä sekä hyvä lämpöeristys päälle, asiaa parantaisi vielä jos anturin ja putken väliin laittaisi piitahnaa.
Lue mittarien lukemat käyntijakson alku- ja loppupuolella.
Jos lukemien ero on 3 - 4 C, toimii keruupiiri hyvin, mutta jos ero on suurempi, on keruun virtaus liian pieni.

Toinen lauhduttimen korkea paine
Ceres’ksen rakennehan on periaatteessa samanlainen kuin mitä on L-Ässän vanhin V-malli. (Lienee sama suunnittelija??)
Varaaja on kaksivaippavaraaja, missä sisäpöntössä on käyttövesi ja vaipassa kiertää sisäpönttöä tulistin/lauhdutinputki. Lisäksi vaipassa kiertää lämmityspiirin vesi silloin kun lämmitys on päällä. Kun lämmitys ei ole päällä on vaipassa seisova vesi.
L-Ässässä vaipan tilavuus on vain n. 40 litraa, kuvista päätellen Ceres’ssä tilavuus on samaa suuruusluokkaa eli tosi pieni.

Ja sitten spekulointia
Lämpöpumpun antoteho on yleensä annettu keruuliuoksen lämpötilassa  0 C.
Keruuliuoksen lämpötilan noustessa nousee myös antoteho.
Kuumasta kesästä johtuen on pintakeruuputkiston tulolämpötila saattanut nousta jopa 15 C:een ja riippuen viilennyksen kytkennästä on tämä nostanut mahdollisesti vielä lisää höyrystimelle menevän keruuliuoksen lämpötilaa.
Keruuliuoksen 15 C lämpötilan nousu nostaa antotehoa suuruusluokaltaa n. 50%.
Tällöin esim 8 kW koneesta tulee 12 kW kone.

Etenkin kesällä kun lämmitystarvetta ei ole käy kone käyttöveden eli sisäpöntön lämpötilan ohjaamana.
Suuresta tehosta ja vaipan pienestä vesimäärästä sekä lämmön siirtymisen hitaudesta vaipasta sisäpöntöön seuraa että vaipan lämpötila nousee huomattavasti korkeammaksi kuin koneen käyntiä ohjaava sisäpöntön lämpötila.
Seurauksena on koneen laukaisu lauhduttimen korkeasta paineesta.
Lisämausteena koneen automatiikassa voidaan vielä asettaa kompressorin käynnille ja seisonta-ajalle minimiaika. Jos käynnin minimiaika on pitkä, edesauttaa tämä vielä vaipan ja lauhduttimen ylilämpenemistä.
Katso mitä nämä ajat ovat, löytyy menuvalikosta kohdasta ” ML MAALÄMPÖ”

Kolmas kylmäaineen vajaus
Ei nyt heti tule mieleen mitenkä tämä aiheuttaisi höyrystimen matalan tai lauhduttimen korkean paineen.
Mutta kuitenkin, jos näkölasissa menee koko käynnin ajan sumua tai kuplia, on kylmäainepiirissä jotain vikaa. Silloin kun näkölasi on ”kirkas” siinä ei tosiaankaan näy mitään.

ATS

[fraatti]

Hyviä pohdintoja 

[Matias]

Tiimi 5202 manuaalin mukaan siinä olisi jonkinlainen trendi/tallennus mahdollisuus jolla voisi saada lämpötilatiedot useista kohdista siltä hetkeltä kun hälytys tulee.
Kannattaisi viritellä tuo ominaisuus käyttöön niin vian paikallistaminen olisi huomattavasti helpompaa kun käytössä olisi oleelliset tiedot eri kohdista vikatilanteessa

https://docplayer.fi/1765713-Maalamposaadin-kayttoohje.html

TiiMi 5202 säädin täyttää vaativimmankin asukkaan tarpeet, sisältäen mm. RS -232 tiedonsiirtoläh-dön, jonka kautta säätimen mittauslämpötilat ja muut prosessitiedot saadaan vietyä tarvittaessaPC/Windows tietokoneelle tarkasteltaviksi.
Säätimeen voidaan kytkeä GSM-modeemi, jonka kautta säätimen tarkkailu onnistuu PC:llämodeemiyhteyden kautta paikasta riippumatta. Kaukovalvontaan tarkoitettu ohjelma on
ilmainen !
Lisäksi GSM-modeemi voidaan ohjelmoida niin, että se lähettää säätimen hälytysviestit GSM
tekstiviestinä haluttuun GSM puhelinnumeroo

n

[Jämerä]

Moi

Käyppä laittaan  maalämpövalikosta ML ASETUS 40.0°C
Sekä ML DIFFERENSSI 5.0°C
Toi sun ML arvo 51°C käynnin jälkeen on oudon korkea?

Terveisin Karhu KIV-12

[Jämerä]

Moi

Käyppä laittaan  maalämpövalikosta ML ASETUS 40.0°C
Sekä ML DIFFERENSSI 5.0°C
Toi sun ML arvo 51°C käynnin jälkeen on oudon korkea?

Terveisin Karhu KIV-12

Luin sun aikaisemmat kirjoitukset,niin sun ML ASETUS 50.0°C  on  kyllä liian kova?? Minun Karhu pärjää 38-40°C lämpötilalla.
Sama Tiimi säädin käytössä.Ja ohjekirja on kirjoitettu päin persettä! Se ML ASETUS 55°C siellä on aivan liian korkea arvo!
Taatusti pukkaa vikakoodii kovilla pyynti lämmöillä

[poppop1000]

Tiimi 5202 manuaalin mukaan siinä olisi jonkinlainen trendi/tallennus mahdollisuus jolla voisi saada lämpötilatiedot useista kohdista siltä hetkeltä kun hälytys tulee.
Kannattaisi viritellä tuo ominaisuus käyttöön niin vian paikallistaminen olisi huomattavasti helpompaa kun käytössä olisi oleelliset tiedot eri kohdista vikatilanteessa

https://docplayer.fi/1765713-Maalamposaadin-kayttoohje.html
n

Kovasti luin ohjekirjaa, mutta en löytänyt paikkaa, mistä tuo kytkentä löytyisi, että saa tietokoneelle arvoja siirrettyä.

[Matias]

Kovasti luin ohjekirjaa, mutta en löytänyt paikkaa, mistä tuo kytkentä löytyisi, että saa tietokoneelle arvoja siirrettyä.

Yläpuolen riviliittimet,3kpl oikeapuoleisinta

G-maa (GND)
TxD- lähtevä data (transmission)
RxD- tuleva data (receive)

Jos laitat riviliittimille 9-pinnisen D-liittimen ja siitä PC:n USB porttiin (Rs232-USB)kovertterilla.

Riviliittimille tulevan D-liittimen kytkentää en tarkkaan muista mutta jotenkin noin: GND=5 ,Rx= 3 ja Tx = 2

Rs 232---USB konvertteri esim tuollainen
https://www.clasohlson.com/fi/USB-sarjaporttisovitin/38-5654

Kytkentäperiaate riviliittimeltä D9 liittimelle liitekuvassa

[euroshopperi]

USB on sarja liitin. Eli saisiko tuon datan suoraan koneeseen vain katkaisemalla tavallisen USB kaapelin ja liittämällä ne 2 datajohtoa tuonne riviliittimelle. Jättää virtajohtimet kytkemättä. Virhekytkentöjen mahdollisuus 2:lla johdolla lienee marginaalinen. Ja pikkuista vaille ilmatteeksihan tuon saa tehtyä. Tietysti maa pitää olla tulevalle ja menevälle, niin tuleehan siitä tuo 3:maskin johto mukaan.

[Matias]

USB on sarja liitin. Eli saisiko tuon datan suoraan koneeseen vain katkaisemalla tavallisen USB kaapelin ja liittämällä ne 2 datajohtoa tuonne riviliittimelle. Jättää virtajohtimet kytkemättä. Virhekytkentöjen mahdollisuus 2:lla johdolla lienee marginaalinen. Ja pikkuista vaille ilmatteeksihan tuon saa tehtyä. Tietysti maa pitää olla tulevalle ja menevälle, niin tuleehan siitä tuo 3:maskin johto mukaan.

Ei onnistu suoraan  Rs232 liittäminen USB porttiin
Rs232--USB konvertterilla onnistuu

http://users.utu.fi/ptmusta/rs232.shtml

Käytännössähän RS232 on nykyisin ainoa PC:n osa, joka tarvitsee negatiivista -12V jännitettä. Laitevalmistajat haluaisivat päästä siitä eroon, kuten myös -5V jännitteestä, koska ne lisäävät tavallaan turhaan virtalähteen monimutkaisuutta ja siten myös hintaa. USB-väylässä näistä jännitteistä on päästy eroon, mutta siinä sivussa on luotu liitäntätapa, joka vaatii erikoiskomponentteja

[poppop1000]

Vähän pohdiskelua
Tässä on varmaankin ollut useampi vika päällekkäin.

Ensimmäinen, höyrystimen matala paine
Keruupiirin haljenneet mutterit ja siitä seurannut keruuliuoksen vuoto ja ilman pääsy putkistoon. Alkukesästähän lisättiin nestettä n. 30 litraa. Tämähän tarkoittaa että putkistossa oli tyhjää noin 30 metrin matkalla.
Keruupiirissä on kaksi lenkkiä.
Suuresta ilmamäärästä voisi päätellä että ilma on torpannut toisen lenkin virtauksen kokonaan ja vain yksi lenkki on ollut käytössä.
Eli kokonaisvirtaus on ollut pieni, höyrystimen yli on ollut suuri lämpötilaero ja höyrystin on käynyt kylmänä. Seurauksena on ollut koneen painelaukaisu höyrystimen matalasta paineesta.

Jos keruupiirin paineet ovat nyt pysyneet, niin tämä syy lienee poistunut. Mutta kuitenkin jotta voidaan keruupiirin vika sulkea kokonaan pois, pitäisi sinun vähän askarrella.
Hanki kaksi tavallista digitaalista lämpömittaria.
Kiinnitä ulkoanturit tiukasti keruun tulo- ja menoputkiin esim. ilmastointiteipillä sekä hyvä lämpöeristys päälle, asiaa parantaisi vielä jos anturin ja putken väliin laittaisi piitahnaa.
Lue mittarien lukemat käyntijakson alku- ja loppupuolella.
Jos lukemien ero on 3 - 4 C, toimii keruupiiri hyvin, mutta jos ero on suurempi, on keruun virtaus liian pieni.

Toinen lauhduttimen korkea paine
Ceres’ksen rakennehan on periaatteessa samanlainen kuin mitä on L-Ässän vanhin V-malli. (Lienee sama suunnittelija??)
Varaaja on kaksivaippavaraaja, missä sisäpöntössä on käyttövesi ja vaipassa kiertää sisäpönttöä tulistin/lauhdutinputki. Lisäksi vaipassa kiertää lämmityspiirin vesi silloin kun lämmitys on päällä. Kun lämmitys ei ole päällä on vaipassa seisova vesi.
L-Ässässä vaipan tilavuus on vain n. 40 litraa, kuvista päätellen Ceres’ssä tilavuus on samaa suuruusluokkaa eli tosi pieni.

Ja sitten spekulointia
Lämpöpumpun antoteho on yleensä annettu keruuliuoksen lämpötilassa  0 C.
Keruuliuoksen lämpötilan noustessa nousee myös antoteho.
Kuumasta kesästä johtuen on pintakeruuputkiston tulolämpötila saattanut nousta jopa 15 C:een ja riippuen viilennyksen kytkennästä on tämä nostanut mahdollisesti vielä lisää höyrystimelle menevän keruuliuoksen lämpötilaa.
Keruuliuoksen 15 C lämpötilan nousu nostaa antotehoa suuruusluokaltaa n. 50%.
Tällöin esim 8 kW koneesta tulee 12 kW kone.

Etenkin kesällä kun lämmitystarvetta ei ole käy kone käyttöveden eli sisäpöntön lämpötilan ohjaamana.
Suuresta tehosta ja vaipan pienestä vesimäärästä sekä lämmön siirtymisen hitaudesta vaipasta sisäpöntöön seuraa että vaipan lämpötila nousee huomattavasti korkeammaksi kuin koneen käyntiä ohjaava sisäpöntön lämpötila.
Seurauksena on koneen laukaisu lauhduttimen korkeasta paineesta.
Lisämausteena koneen automatiikassa voidaan vielä asettaa kompressorin käynnille ja seisonta-ajalle minimiaika. Jos käynnin minimiaika on pitkä, edesauttaa tämä vielä vaipan ja lauhduttimen ylilämpenemistä.
Katso mitä nämä ajat ovat, löytyy menuvalikosta kohdasta ” ML MAALÄMPÖ”

Kolmas kylmäaineen vajaus
Ei nyt heti tule mieleen mitenkä tämä aiheuttaisi höyrystimen matalan tai lauhduttimen korkean paineen.
Mutta kuitenkin, jos näkölasissa menee koko käynnin ajan sumua tai kuplia, on kylmäainepiirissä jotain vikaa. Silloin kun näkölasi on ”kirkas” siinä ei tosiaankaan näy mitään.

ATS

Paineet ovat pysyneet siinä 1 bar.

ML MAALÄMPÖ ASETUS 50C
Min käyntiaika 50s
MIN TAUKOAIKA 60S
ML KOMPERESSORI KÄYNYT 13153h.
Käynnistysviive 5s.

Huomenna klo 8 tulee sama korjaaja ottamaan kylmäaineet poisja lisäämään oikean määrän. Kauhavalta sanottiin et 4,8kg - 5,2kg.

Kommenttia?

[Matias]

Kun huoltomiehellä on painemittarit kylmäainepiirissä kiinni tyhjennyksen/täytön aikana niin pyydä testaamaan missä paineessa "Painehälytys" tulee.
Sillä saisi pressostaattien (korkea-ja matalapaine) toiminnasta tietoa

[seppaant]

ML KOMPERESSORI KÄYNYT 13153h

Ceres 2012 on otettu käyttöön 10 vuotta sitten v. 2008.
Jos tuossa käyntiajassa on kaikki tunnit mukana niin vuotuinen käyntiaika on ollut keskimäärin n. 1315 tuntia.
Tästä saadaan vuotuiseksi käyntiaikaprosentiksi n. 15%.
Normaalisti täysitehoisen käyntiaika on suuruusluokaltaan n. 30%.
Näyttäisi että Ceres on huomattavasti ylitehoinen.
Antoteho on 12 kW (-5/+50C)  --  15 kW (-5/+35C)
Kesän korkeilla keruun lämpötiloilla nousee antoteho helposti 20 kW:iin.

ATS

[poppop1000]

Ceres 2012 on otettu käyttöön 10 vuotta sitten v. 2008.
Jos tuossa käyntiajassa on kaikki tunnit mukana niin vuotuinen käyntiaika on ollut keskimäärin n. 1315 tuntia.
Tästä saadaan vuotuiseksi käyntiaikaprosentiksi n. 15%.
Normaalisti täysitehoisen käyntiaika on suuruusluokaltaan n. 30%.
Näyttäisi että Ceres on huomattavasti ylitehoinen.
Antoteho on 12 kW (-5/+50C)  --  15 kW (-5/+35C)
Kesän korkeilla keruun lämpötiloilla nousee antoteho helposti 20 kW:iin.

ATS

Ja kun minulle tuo antoteho ei sano mitään, niin voisitko vääntää vielä rautalangasta viisaampana? Tarkoitatko, että konetta on käytetty vähän? Elinikää odotettavissa paljon?

[seppaant]

Ja kun minulle tuo antoteho ei sano mitään, niin voisitko vääntää vielä rautalangasta viisaampana? Tarkoitatko, että konetta on käytetty vähän? Elinikää odotettavissa paljon?

Vertaan oman L-Ässän käyntitunteihin.
Otettu käyttöön heinäkuussa 2007
Käyntitunteja nyt 28756 h
Viimeisen kymmenen vuoden aikana 26143 h
Eli minun L-Ässä on käynyt tarkalleen kaksi kertaa niin paljon kuin sinun Ceres.
Minun L-Ässän tehot loppuu -29 C pakkasessa niin sinun Ceres käy vasta puolet ajasta eli on huomattavasti ylitehoinen.

Eihän tästä ylitehosta yleensä ole mitään varsinaista haittaa. On saattanut olla tämän kesän poikkeuksellisen lämpimien ilmojen kanssa osasyyllinen painehälytyksiin.

Tomppeli voisi varmaankin mielenkiinnosta laskea mikä olisi optimi teho lämpöpumpulle kun annat kohteen perustiedot.
-Sijainti Suomen kartalla
-Talon rakennusvuosi
- koko
-rakennusmateriaali
-lämmönjako patterit/lattialämmitys

ATS

[Jämerä]

Ja vielä jaksan jankuttaa, että tiputa se ML pyynti 40 asteeseen???
Terveisin Tiimi säätimen kanssa leikkivä amatööri

[tomppeli]

Tomppeli voisi varmaankin mielenkiinnosta laskea mikä olisi optimi teho lämpöpumpulle kun annat kohteen perustiedot.
-Sijainti Suomen kartalla
-Talon rakennusvuosi
- koko
-rakennusmateriaali
-lämmönjako patterit/lattialämmitys

ATS

Juu, lasken, kun saan sinulta poppop1000 tietoja rakennuksesta..

[poppop1000]

Ja vielä jaksan jankuttaa, että tiputa se ML pyynti 40 asteeseen???
Terveisin Tiimi säätimen kanssa leikkivä amatööri

Huomioin tämän kyllä, mutta en lähde muuttamaan asetuksia, jos ei ole 100 varmaa sen vaikutuksista. Nyt olllaan korjattu vikoja.

[poppop1000]

Juu, lasken, kun saan sinulta poppop1000 tietoja rakennuksesta..

Sijainti Suomen kartalla = Lahti
-Talon rakennusvuosi 2008
- koko yhteensä lämmitettävää tilaa autotalli mukaanlukien noin 200 neliötä.
-rakennusmateriaali puu. Tiiliverhous.
-lämmönjako patterit/lattialämmitys ei pattereita ollenkaan. Lattialämmitys.

[poppop1000]

Noniin. Huoltomies kävi.

Kylmäaine otettiin pois vaa'alle. Koneessa oli 2,8 kg kylmäainetta. Lisättiin 2,2 kg lisää. Eli olihan tuolla selvä kylmäainevajaus. Mutta se ongelma. Mihin tuo kylmäaine on kadonnut??? Edelleenkään mittari ei löytänyt vuotoa mistään. Kokeilu vielä saippuavedellä myös. Ei kuplaa. Ei siis löytynyt kylmäainevuotoa.

Nyt kun tulin kotiin noin klo 18, koneen pohjalla kaapissa oli märkää. Kokeilin sormella tätä, niin se oli öljymäistä nestettä. Siis kylmäainettako? Ja vuoto??

Päivitys 11.9 klo 9 30. Laitoin tekstaria eilen illalla korjaajalle. Tänään soitti ja sanoi, että kun hän lähti., niin sitä samaa ainetta oli jo lähtiessä siellä. Mutta kovasti ihmetteli kun vuotoa ei löytynyt mistään. Pakkohan siellä vuoto on olla, kun noin paljon kylmäainetta oli kadonnut.

[Matias]

Koneessa oli 2,8 kg kylmäainetta. Lisättiin 2,2 kg lisää. Eli olihan tuolla selvä kylmäainevajaus.

Nyt kun tulin kotiin noin klo 18, koneen pohjalla kaapissa oli märkää. Kokeilin sormella tätä, niin se oli öljymäistä nestettä. Siis kylmäainettako? Ja vuoto??

Kyllä se kylmäaineen vuodosta johtuu
Kylmäaine haihtuu ilmaan jälkiä jättämättä mutta kylmäaineessa mukana oleva öljy näkyy/tuntuu vuotokohdassa tai sen alapuolella koska öljy ei juurikaan haihdu

Putsaa näkyvä öljy pois ja laita vaikka paperiarkki öljyiseen kohtaan,siitä ainakin näkee jos öljyä tippuu paperiin.

Voisitko laittaa valokuvan tuosta öljyisestä kohdasta ja sen yläpuolella olevista osista?Siis siten että näkyisi mitä osia öljyisen kohdan yläpuolella on.
Öljy kun tippuu painovoimaisesti suoraan alaspäin

Tänään soitti ja sanoi, että kun hän lähti., niin sitä samaa ainetta oli jo lähtiessä siellä. Mutta kovasti ihmetteli kun vuotoa ei löytynyt mistään. Pakkohan siellä vuoto on olla, kun noin paljon kylmäainetta oli kadonnut.

Onhan sieltä öljyä tullut aiemminkin kun puolet kylmäaineesta vuotanut pihalle ennen huoltomiehen käyntiä,ilmeisesti vuotaa edelleen samasta kohdasta kun öljyä on samassa kohdassa

[tomppeli]

Sijainti Suomen kartalla = Lahti
-Talon rakennusvuosi 2008
- koko yhteensä lämmitettävää tilaa autotalli mukaanlukien noin 200 neliötä.
-rakennusmateriaali puu. Tiiliverhous.
-lämmönjako patterit/lattialämmitys ei pattereita ollenkaan. Lattialämmitys.

Koetin tehdä laskelman, mutta siinä voi olla epätarkkuutta niukkojen lähtötietojen takia.
Jos laskelmassa on virheellisiä lähtötietoja, kerro niistä, niin korjaan ne.

Nyt laskelma näyttäisi tällaiselta.:
Talo ”poppop1000”   LAHTI   (Päijät-Häme)
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ
- Talo: Lattialämmitys, 21 C, 160 m2, 416 m3,      7,80 kW   23 949 kWh
- Autotalli: Lattialämmitys, 12 C, 40 m2, 88 m3,      2,65 kW   5 621 kWh
- Lämmönsiirtokanaali CALPEX1 DUO 25+25/91, +30 C, 15 metriä,       0,10 kW   855 kWh
RAKENNUKSEN  LÄMPÖHÄVIÖT  YHTEENSÄ            10,5 kW   30 424 kWh

VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE:   ( LATTIALÄMMITYS  +31 C )
• Kiinteistö,  200 m2,  504 m3       4,8 COP   10,04 kW   30 424 kWh
- Lämmin käyttövesi      2,6 COP   0,68 kW   6 000 kWh
- Yhteensä      4,2 SCOP   10,7 kWh   36 424 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus   -900 kWh   0,26 kW   35 524 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja    0 kWh   0,00 kW   35 524 kWh
- Pumpulla tuotetaan       12,00 kW   35 524 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää      0 kWh
  Yhteensä      35 524 kWh
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho      10,7 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho,  ( Optimiteho )   12,0 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka               -36 C
▪ Maasta kerätään    ( 4,2 COP)   9,5 kW   27 075 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä      8 449 kWh
▪ Ostosähköä yhteensä  (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä  0 kwh)      8 449 kWh
Tarvitaan 2 x 155 m = 310 aktiivimetriä lämpökaivoja. Keruun virtaus vähintään 0,71 l/s.
Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.
Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille yhtä kaivoa kohden:
• Kaivon painehäviö 0,35 l/sek virtauksella ja 40 mm putkilla, ΔT = 3,3 K               0,24 bar (24 kPa)

Tai vaakakeruupiiri, kostea savi, 683 metriä, upotussyvyys vähintään 1,1 m. Savi on lämmön keruun kannalta hyvä maalaji.
Jos vaakakeruupiiri on tehty 2 x 400 metriä PEM40x3.7 putkituksella (lämmitysteho = 12 kW  COP = 4,5  kierron Dt = 3,0),
tulee keruupiirin painehäviöksi 0,71 l/s virtauksella noin 84 kPa (=0,84 bar).
...      
Tämä laskelma ei ole tarkka niukkojen alkutietojen takia.
Laskelman antama lämmitystarve on tässä todennäköisesti vähän yläkantissa, koska käytin hiukan viitearvoja suurempia U -arvoja.

[seppaant]

Kylmäaine otettiin pois vaa'alle. Koneessa oli 2,8 kg kylmäainetta. Lisättiin 2,2 kg lisää. Eli olihan tuolla selvä kylmäainevajaus. Mutta se ongelma. Mihin tuo kylmäaine on kadonnut??? Edelleenkään mittari ei löytänyt vuotoa mistään. Kokeilu vielä saippuavedellä myös. Ei kuplaa. Ei siis löytynyt kylmäainevuotoa.

Nyt kun tulin kotiin noin klo 18, koneen pohjalla kaapissa oli märkää. Kokeilin sormella tätä, niin se oli öljymäistä nestettä. Siis kylmäainettako? Ja vuoto??

Päivitys 11.9 klo 9 30. Laitoin tekstaria eilen illalla korjaajalle. Tänään soitti ja sanoi, että kun hän lähti., niin sitä samaa ainetta oli jo lähtiessä siellä. Mutta kovasti ihmetteli kun vuotoa ei löytynyt mistään. Pakkohan siellä vuoto on olla, kun noin paljon kylmäainetta oli kadonnut.

Vai olisiko ehkä saippuavettä?
Muita "näkymättömiä" vuotokohtia voisi olla höyrystimessä tai lauhduttimessa.
Höyrystimen vuoto aiheuttaa häiriöitä keruunesteen kierrossa ja saattaa aiheuttaa painehälytyksen.
Lauhduttimen vuoto aiheuttaa häiriöitä lämmön siirtymisessä varaajaan ja saattaa aiheuttaa painehälytyksen.

Edit: Nyt pitäisi haistella, löytyykö kylmäainetta keruu- tai lämmönjakopiirien ilmauksista.

ATS

[Matias]

Kyllä tuossa vahvasti näyttää siltä että alkuvika on kylmäainevuoto ja painehälytykset ym häiriöt on sen seurausta.

On sellainen käsitys että ainakin tyhjiöinnissä kylmäainepiirille tehdään jonkinlainen (ali)paineensäilymistesti tms,joku tuollainen voisi varmistaa vuodon olemassaolon eikä vika häviä ennenkuin vuoto on paikallistettu ja korjattu.

 

[euroshopperi]

Tuolla alkupuolellahan oli kuva, jossa maapiirin painemittari näytti reippaasti yli 2 bar lukemia. Ei kai tuollaisia paineita tasopaisunta-astioilla saada. Höyrystin jos on puhki, niin silloinhan liuospiiriin ilmestyy melkoinen kaasumäärä ja paineet nousee. Kaasun haistava mittari taitaa tuon huomata, kun avataan säiliö, tai lasketaan liuosta astiaan. Patterijärjestelmästä sama haistelu oikealla mittarilla. 2 kg kylmäainetta on aikamoinen määrä. Ja kymmeniä litroja kaasua.

[poppop1000]

Tuolla alkupuolellahan oli kuva, jossa maapiirin painemittari näytti reippaasti yli 2 bar lukemia. Ei kai tuollaisia paineita tasopaisunta-astioilla saada. Höyrystin jos on puhki, niin silloinhan liuospiiriin ilmestyy melkoinen kaasumäärä ja paineet nousee. Kaasun haistava mittari taitaa tuon huomata, kun avataan säiliö, tai lasketaan liuosta astiaan. Patterijärjestelmästä sama haistelu oikealla mittarilla. 2 kg kylmäainetta on aikamoinen määrä. Ja kymmeniä litroja kaasua.

Tuo kuva EI OLLUT minun koneestani. Toinen siis kyseli omasta tässä ketjussa. Koskaan ei paineet ole olleet lähellekään tuota. Pääasiassa kone on käynyt siis paineettomana. Nyt vasta kesällä on siis nostettu paineita. Noin 1 bar.