Kirjoittaja Aihe: Lämpökanaalin styrostaminen? (Luettu 15476 kertaa)

jhh · « : 12.06.14 - klo:09:35 »

Mun pitää kaivaa maahan talon ja tulevan hallin välille 20 metrin 4-reikäinen lämpökanaali... Lämpökanaalissa (kokonaishalkaisija 175mm) on tietenkin se normaali eriste, mutta kysynkin teiltä että pitääkö/kannattaako lämpökanaalin päälle vielä laittaa erillinen styroksi (ja jos pitää niin kuinka leveästi ja mitä eristettä laitan)? Paikka johon lämpökanaali kaivetaan, sijaitsee nurmikon reunassa, eli siinä päällä ei koskaan ajella autolla/traktoreilla.

ps. pumppuna mulla on talossa Niben F1245 ja siinä 100 litran UKV-puskurivaraaja.

tomppeli · « **Vastaus #1 :** 12.06.14 - klo:09:56 »

Käytät ilmeisesti jotain tällaista putkea:

Kuva on täältä. http://www.pipesystems.com/site/index.cfm?id_art=91004&vsprache=FI
Lisäeristäminen on aina hyödyllistä, varsinkin, jos siitä lähistöltä aurataan lunta pois.
20 metrinen kanaali kuluttaa lämpötehoa 0,2 kW -vauhdilla ja noin 1500 - 1800 kWh vuodessa.
Lisäeristäminen vähentää tuota hukkaa.

fraatti · « **Vastaus #2 :** 12.06.14 - klo:17:52 »

Tuota putkea löytyy myös uretaanieristeellä. Tämän ei tosin ole yhtä joustavaa kuin esimerkiksi uponorin quattro. Jos hirveän tiukkoja mutkia ei tarvi tehdä niin laita tuota uretaanieristeistä. Itse laitoin päälle vielä finnfoamit mutta putkestahan lämpö karkaa myös alas ja sivuille....

Jos ei ole pakko niin ei kannata käyttää tuossa käyttöveden kiertoa päällä vaan odottella vaan kärsivällisesti että lämmintä vettä alkaa tulemaan. Käyttöveden lämpötila on usein suurempi kuin lattialämmityksen veden lämpötila ja tällöin hukkakin kiertävästä käyttövedestä saattaa olla suurempi kuin ll kierrosta. Osa lämmöstä tietysti hukkuu ll kiertoon ja osa maahan....

jhh · « **Vastaus #3 :** 25.06.14 - klo:14:24 »

Joo paikat on aika tiukkoja mistä kanaalin pitää mahtua (pitää kaivaa päärakennuksen luonnonkivien alta "pannuhuoneeseen"), joten ostin Ecoflex Quattron kokoa 2x25/28+18/175... Mulla on tarkotus pitää tulevaisuudessa 80-90 neliönen halli 10-12 asteessa. Eli käyttöön tulee kanaalissa ainoastaan kolme reikää. Lattialämmityksen meno- ja paluu sekä kylmä käyttövesi... Mitä olette mieltä, eikai lämpöhäviö tuollakaan kanaalilla voi mahdottomasti olla, kun ajan ainoastaan öbaut 30-35 astetta lattiaan ja lämmintä käyttövettä en kierrätä ollenkaan?

Eikös noi lämpöhäviöt korostu vasta sitten, kun aletaan ajamaan vaikka 70 astetta ja etenkin silloin kun lämmin käyttövesi kiertää koko ajan?

Neuvoja kaivataan...

tomppeli · « **Vastaus #4 :** 25.06.14 - klo:15:24 »

Lämpövuoto on siirrettävän nesteen lämpötilasta riippuvainen.
Lämpövuodosta osa tapahtuu myöskin siihen siirrettävään kylmään käyttöveteen.
Todellisen ja tarkan vuotoenergian määrä on hankalasti laskettavissa.
Se muodostuu putkien keskinäisistä lämmönsiirtymistä ja vuodoista koko putkipaketin ympäristöön.
Siksi siirtoputkien valmistajiltakaan ei saa tarkkoja laskennan perusteita.

Yleensä valmistajat antavat aluelämpöputkelle siirtohäviöksi keskimääräisen 10 Wh/metri.
10 metrille se tekee noin 800 - 900 kWh lämpötehoa vuodessa.
Jos kyseessä on alle 40 asteinen vesi ja sitä on kahdessa putkessa, saattaisi vuotuinen lämpövuoto jäädä reilustikin alle 500 kWh lämpöhukkaa per vuosi.
Kanaalinputken päälle voi toki laittaa vielä lisäeristettäkin.

__arzkaa__ · « **Vastaus #5 :** 25.06.14 - klo:15:51 »

Lainaus käyttäjältä: tomppeli - 25.06.14 - klo:15:24

Lämpövuoto on siirrettävän nesteen lämpötilasta riippuvainen.
Lämpövuodosta osa tapahtuu myöskin siihen siirrettävään kylmään käyttöveteen.
Todellisen ja tarkan vuotoenergian määrä on hankalasti laskettavissa.
Se muodostuu putkien keskinäisistä lämmönsiirtymistä ja vuodoista koko putkipaketin ympäristöön.
Siksi siirtoputkien valmistajiltakaan ei saa tarkkoja laskennan perusteita.

Yleensä valmistajat antavat aluelämpöputkelle siirtohäviöksi keskimääräisen 10 Wh/metri.
10 metrille se tekee noin 800 - 900 kWh lämpötehoa vuodessa.
Jos kyseessä on alle 40 asteinen vesi ja sitä on kahdessa putkessa, saattaisi vuotuinen lämpövuoto jäädä reilustikin alle 500 kWh lämpöhukkaa per vuosi.

Osaako tomppeli sanoa minkä asteisella vedellä valmistaja ilmoittaa tuon siirtohäviön 10 wh/metri? Onko se 70 asteista tuolloin vai miten..

tomppeli · « **Vastaus #6 :** 25.06.14 - klo:16:11 »

Tuo vuoto oli epämääräisesti ilmoitettu keskimääräisenä, mutta on luultavasti noin +70 C. (+95 C on yleensä noiden putkien max lämpötila)
Vuoto riippuu kovasti siitä, mitä kulkee ja kuinka monessa putkessa. Jos osassa putkista on kylmää, on vuoto isompi.
Koetan saada vielä jotain konkreettisempaa tietoa. Jos onnistun, palaan asiaan.
Tässä vuotoarvoja eri putkille:
Uponor Ecoflex 18 W/m, Microflex 11 W/m ja Bruggpema Calpex 14 W/m ja ilmeisesti duo -putkille, jossa kiertoveden meno max. lämpötilalla (= +93C) ja paluuvesi (+54C). Kun maaperän keskimääräinen lämpötila on noin +5C
Tieto ei ole takuuvarmaa.!

Kun teen laskelmia, käytän toistaiseksi vakioarvona 10 Wh/metri. En voi tietää, millainen siirtoputki tulee käyttöön.

__arzkaa__ · « **Vastaus #7 :** 25.06.14 - klo:17:53 »

Voiskohan ajatella että 20metriä pitkän uretaani eristetyn kanaalin mikä on n.1-1, 5 metrin syvyydessä lämpöhäviö olisi sen n.10w/m jos pakkasta -20 ja menovesi on n.30 ja paluu 26? Voiko tuosta laskea paljonko vesi jäähtyy kanaalin matkalla suurin piirtein nuo meno/paluu lämmöt ei tietenkään tarkkoja tai katsottuna pumpulta kun ulkorakennus on talon kanssa samassa kierrossa.Aloin vain miettimään tuota.

tomppeli · « **Vastaus #8 :** 25.06.14 - klo:18:40 »

Jos virtausnopeus on noin 0,1 litraa/s laskee lämpötila 20 metrin (=20 x 10Wh = 0,2 kWh) putkessa noin 0,05 astetta.
Tämä on hyvin karkea laskelma.
Tämän perusteella voit laskea muilla arvoilla.

__arzkaa__ · « **Vastaus #9 :** 25.06.14 - klo:20:20 »

Aika pieni on kyllä kaiken kaikkiaan tuo häviö. miten sait tuon 0,05astetta? Onko tuohon joku laskentapohja.vai enkö nyt ymmärrä..

tomppeli · « **Vastaus #10 :** 25.06.14 - klo:22:22 »

Voit vaikka laskea, että kiertopumpun virtaama on 0,1 litraa/sek on teho 360 litraa tunnissa ja sitä lämmitetään 200 watin ( = 200 Wh = 0,2 kWh ) teholla.
Veden ominaislämpökapasiteetti on 4,182 KJ / (K x kg) ja oletetaan, että 1 litra = 1 kg (1 J = 1 Joule = 1 Ws = 1 wattisekunti )

Ominaislämpökapasiteetti : http://fi.wikipedia.org/wiki/Ominaisl%C3%A4mp%C3%B6kapasiteetti
Siellä on myös vesi!

Voit myöskin soveltaa tätä laskentapohjaa.

jhh · « **Vastaus #11 :** 26.06.14 - klo:07:19 »

En tiedä tajusinko oikein, mutta eikös tässä mun tilanteessa ole varmaankin ihan ok, että laitan tuon Ecoflexin kanaaliksi? Jos noi teidän arviolaskennat yhtään pitää paikkansa, niin ei tuo kanaalin lämpöhukka ole luultavastikaan paljon mitään... Ajattelin vaan, että eipä taida noissa mun käyttötarkoituksen asteissa kanaalien eristysmateriaalin eroja huomata sähkölaskussa? Vai mitä mieltä olette?

tomppeli · « **Vastaus #12 :** 26.06.14 - klo:08:02 »

Katoaa siinä kuitenkin lämpöenergiaa noin 1500 - 2000 kWh / vuosi.
Jos lämpö tuotetaan hyötysuhteella 4, tarkoittaa tuo noin 400 kWh ostosähköä vuodessa ja maksaa noin 60 euroa / vuosi.

__arzkaa__ · « **Vastaus #13 :** 26.06.14 - klo:08:43 »

Kiitosta tomppeli.eiköhän tuon suurin piirtein älyä vaikka tuo matikka pää niin hyvä ookkaa.Pitää vielä pyöritellä tuota laskentapohjaa kuha pääsee koneelle.jos vielä mietitään sen verra että kuinkahan paljon ulko lämpötila missä putki on vaikuttaa veden viilenemiseen..

__arzkaa__ · « **Vastaus #14 :** 26.06.14 - klo:08:51 »

Lainaus käyttäjältä: tomppeli - 26.06.14 - klo:08:02

Katoaa siinä kuitenkin lämpöenergiaa noin 1500 - 2000 kWh / vuosi.
Jos lämpö tuotetaan hyötysuhteella 4, tarkoittaa tuo noin 400 kWh ostosähköä vuodessa ja maksaa noin 60 euroa / vuosi.

Eihän tuo oo kun n.5euroa kuussa jos noin aattelee tietenkin pidemmällä aika välillä tietenkin hintaa tulee enemmän.Itsellä ei käynyt kyllä siinä vaiheessa edes mielessä kun kanaali putkea laitettiin että siihen vois päälle nakella vielä styroksia.

sakic · « **Vastaus #15 :** 03.07.14 - klo:13:31 »

Tässä mennään itselle lähiaikoina ajankohtaisen asian kanssa. Oma ajatus on ollut tehdä kanaaliin lisäeristys finnfoamista (tai vastaavasta XPS-eristeestä markkinanimestä välittämättä) ympäri putken ja täyttää vielä eristeen ja putken välikin uretaanilla. Edellä esitetyt laskelmat vahvistivat ajatustani. Toki joku voi senkin laskea, että kauanko tuo lisäeristys maksaa itseään takaisin, ja olla sitä mieltä ettei ole järkeä, mutta näin aion joka tapauksessa toimia. Tämä lieneekin niitä ainoita tähän mennessä päättämiäni asioita omassa projektissa...

__arzkaa__ · « **Vastaus #16 :** 04.07.14 - klo:12:07 »

Olis varmaankin itelläki tullu laitettua kanaalin päälle jotakin eristettä jos sen ois hoksannu siinä vaiheessa kun putkea kaivettii..Vaan eipä sitä kaikkea aina hoksaa

euroshopperi · « **Vastaus #17 :** 04.07.14 - klo:13:37 »

Lainaus käyttäjältä: sakic - 03.07.14 - klo:13:31

Tässä mennään itselle lähiaikoina ajankohtaisen asian kanssa. Oma ajatus on ollut tehdä kanaaliin lisäeristys finnfoamista (tai vastaavasta XPS-eristeestä markkinanimestä välittämättä) ympäri putken ja täyttää vielä eristeen ja putken välikin uretaanilla. Edellä esitetyt laskelmat vahvistivat ajatustani. Toki joku voi senkin laskea, että kauanko tuo lisäeristys maksaa itseään takaisin, ja olla sitä mieltä ettei ole järkeä, mutta näin aion joka tapauksessa toimia. Tämä lieneekin niitä ainoita tähän mennessä päättämiäni asioita omassa projektissa...

Lisäeristäminen ei maksa itseään takaisin koskaan. Tilannehan on se, että kun maamassanlämpötila ylittää putkessa virtaavan nesteen lämpötilan, on lämmön virtaussuunta maasta putkeen. Kesäaikaanhan tuo lämpö sitten siirtyisi tehokkaasti putkeen päin, mutta jos se on raakasti eristettynä, niin se pitää kyllä myös maamassan aurinkolämmön loitolla. Pahimmillaan tuo voisi jäätyä ikiroutaan talven aikana, eikä kesäinen lämpö sitä enää sulata. Mä laitoin tuon 30mm SPX:n ensin alle ja sitten tasoitin soralla putken taas tasamaaksi ja sen päälle lätkäisin toisen SPX levyn puoliskon. Tällä halusin varmistaa, että putket ovat suojassa maan kiviainekselta, en ihan tosissaan yrittänyt absoluuttista kylmältä suojausta hakea.

sakic · « **Vastaus #18 :** 05.07.14 - klo:01:30 »

Lainaus käyttäjältä: euroshopperi - 04.07.14 - klo:13:37

Tilannehan on se, että kun maamassanlämpötila ylittää putkessa virtaavan nesteen lämpötilan, on lämmön virtaussuunta maasta putkeen.

Ei kai tilanne tuo ole koskaan.

Otapa lapio lapselta käteen hiekkalaatikolla ja kaiva 20-30cm maahan, jos onnistut. Viileää on jo siinä vaiheessa käteen. Putkessa kun kuitenkin virtaa lämmitykseen tarkoitettua vettä lattiaan tahi käyttövedeksi niin ei ainkaan itsellä leikkaa että miten se maamassa meillä lämpenisi kanaalin syvyydeltä (joka lienee useampi kymmenen senttiä? metri? toista?) vettä lämmittämään. Luulisi siis että lämmön liikenne on yksisuuntaista putkesta maahan. Korjatkaa toki jos olen väärässä.