Sitten olisi se kaivon porauksen hommaaminen. Alan ammattilaiset arpoivat minusta tuossa aika urakalla. Eräs sanoi esimerkiksi, ettei 6kW pumpulle missään nimessä yli 180m kaivoa(160m on laskettu jo ylimääräistä) ja että 8kW pumpulla lämmittää jo tallinki 20 asteeseen 180m kaivolla. Yksi suositeltu/paljon käytetty liike suositteli 10kW pumppua 200m kaivolla, talli 15 asteessa. Nämä kaikki liikkeet määrittelisin ns. alan ammattilaisiin joho Tomppelin suositukset viittaa. Myyvät kymmeniä/tuhansia maalämpöpumppuja vuosittain.
Onko näissä pumpuissa jotain tällaisia metrejä missä tulee keruupumpun tehot vastaan? Saako esim. pumpun valmistajalta suositusta kaivon metreille?
180m ja 215m kaivoillahan on aikalailla 1000€ hintaero.
Tallia ei tosiaan ole tarve ainakaan paukkupakkasilla hehkuttaa 21 asteen lämpötilassa. Pumppu tulee tosin olemaan tuossa tallin lämpötilassa(ilman teknisiä tiloja).
20mm lattialämmitysputket pyöriteltiin eilen lattiaan ja valuhommia olisi juhannusviikolle. Onkos palstan kirjoittajilla suosituksia termostaateille? Onko järkeä laittaa esim. Uponorin DEM- ohjausjärjestelmää tai Roth Touchline ohjausta. Ja kannattaako termareita viljellä muualle kuin esim. makuuhuoneisiin ja olohuoneeseen?
Iv- koneeksi tulossa se Valloxin 110 SE sähkölisälämmityksillä. Selvityksen alla mitä vaatisi erillisen maapiirin liittäminen koneeseen. Etu- tai jälkilämmitys. Toiselle näiltä näkymin tarpeettomalle porakaivolle on nimittäin vedetty keruu putket jo valmiiksi. Jos jollain tietoa niin voisi kertoa vähän tarvikkeista ja asennuksesta mitä vaatii. Tämä jäänyt vielä selvittämättä.
Kemi on aika pohjoisessa ja siellä on kallioperän lämpötila alempi (+4,6C).
Kallioperän lämpötila noin 20 metrin syvyydessä vaihtelee Suomessa niin, että
- etelärannikolla se on noin +7C,
- keskisessä Suomessa noin +5 .. +6C ja
- Lapissa noin +2 .. +3C
Lämpökaivon lämmöntuotto on suorassa suhteessa kallioperän lämpötilaan.
Lappiin tarvitaan 2 - 3 kertaa syvempi lämpökaivo, kuin etelärannikolle, jotta saataisiin molemmista sama lämpömäärä.
Laskelma, jonka tein ottaa huomioon sijaintisi Suomen kartalla. Se selittää kohtalaisen syvän lämpökaivon.
Myönnän, että laskelma mitoittaa aika varovasti,
mutta kun emme kuitenkaan tunne kallioperän geotermisiä ominaisuuksia riittävän hyvin, on aina syytä varata laskelmassa vähän turvamarginaalia.
Vähän syvempi lämpökaivo näkyy sitten vuosien saatossa vähän pienempänä sähkölaskuna.
Siksi ei mielestäni kannata lähteä urheilemaan arveluttavan kireällä kaivon mitoittamisella. Se voi tulla tosi kalliiksi!
Alan ammattilaisella tarkoitan lähinnä rakennusalan LVI -suunnittelijoita.
Joillakin maalämpötoimittajilla on käytössään asiansa osaavaa suunnitteluapua.
