Ominaisuus vai vika ?

[seppaant]

Minulla on yksi hullu skenaario kehitteillä siksi tarvitsen näitä taustatietoja.
ATS

Seuraavanlainen ajatuskuvio.

Isovetinen käy suihkussa ja kuluttaa säiliöllisen kuumaa vettä.
-> Säiliö täynnä kylmää vettä.
-> Thermia tekee pitkään käyttövettä
-> Talon lämmitys seis jolloin patterit ja putkistot jäähtyvät
-> Vesi kutistuu
-> Paisunta-astian esipaine aseteltu väärin, liian korkea.
-> Paisunta-astia ei kykene kompensoimaan veden tilavuuden muutosta.
-> Patteripiirin paine laskee
-> Kiertovesipumpun imupuolella paine laskee alle ilmanpaineen.
-> Lähellä olevasta automaatti-ilmauksesta vuotaa nurin päin ilmaa putkistoon.
-> Lotina alkaa
-> Ilmaa menee kiertovesipumppuun ja lauhduttimeen
-> Lauhduttimen lämmönsiirto heikkenee.
-> Lauhduttimen lämpötila ja paine nousee
-> Lauhduttimen painekytkin laukaisee Thermian.
-> Kiertovesipumpun pysähdyttyä imupuolen paine nousee yli ilmakehän paineen.
-> Ilma poistuu automaatti-ilmauksen kautta pois.
-> Seniori tulee, kuittaa hälytyksen ja käynnistää Thermian ja ihmettelee, mitähän oikein on tapahtunut.

Kommentteja?

ATS

[peki]

Seuraavanlainen ajatuskuvio.

Isovetinen käy suihkussa ja kuluttaa säiliöllisen kuumaa vettä.
-> Säiliö täynnä kylmää vettä.
-> Thermia tekee pitkään käyttövettä
-> Talon lämmitys seis jolloin patterit ja putkistot jäähtyvät
-> Vesi kutistuu
-> Paisunta-astian esipaine aseteltu väärin, liian korkea.
-> Paisunta-astia ei kykene kompensoimaan veden tilavuuden muutosta.
-> Patteripiirin paine laskee
-> Kiertovesipumpun imupuolella paine laskee alle ilmanpaineen.
-> Lähellä olevasta automaatti-ilmauksesta vuotaa nurin päin ilmaa putkistoon.
-> Lotina alkaa
-> Ilmaa menee kiertovesipumppuun ja lauhduttimeen
-> Lauhduttimen lämmönsiirto heikkenee.
-> Lauhduttimen lämpötila ja paine nousee
-> Lauhduttimen painekytkin laukaisee Thermian.
-> Kiertovesipumpun pysähdyttyä imupuolen paine nousee yli ilmakehän paineen.
-> Ilma poistuu automaatti-ilmauksen kautta pois.
-> Seniori tulee, kuittaa hälytyksen ja käynnistää Thermian ja ihmettelee, mitähän oikein on tapahtunut.

Kommentteja?

ATS

Arvio tuosta tilavuuden muutoksesta?

[seppaant]

Peki

Arvio tuosta tilavuuden muutoksesta?

Kolmikerroksinen talo vuodelta 1952, 18 patteria ja 3" vapaakiertoputket -> arvio tilavuus 500 litraa.
Lämpötilan pudotus 40 -> 25C -> tilavuuden muutos 2,7 litraa.

ATS

[Seniori-analyytikko]

Hyvin ajatuksella laadittu kuvio , nyt seuraan tilannetta ja raportoin tänne tarvittaessa ?

[peki]

PekiKolmikerroksinen talo vuodelta 1952, 18 patteria ja 3" vapaakiertoputket -> arvio tilavuus 500 litraa.
Lämpötilan pudotus 40 -> 25C -> tilavuuden muutos 2,7 litraa.

ATS

Kiitos .
Selittäisitkö vielä miksi tuo kalvopaisunnan liian kova paine on pahasta?
Eikö suurempi paine kompensoi paremmin tilavuuden muutosta?

[seppaant]

Selittäisitkö vielä miksi tuo kalvopaisunnan liian kova paine on pahasta?
Eikö suurempi paine kompensoi paremmin tilavuuden muutosta?

Oheisesta kuvasta pitäisi selvitä.

ATS

[rsaarela]

Oheisesta kuvasta pitäisi selvitä.

ATS

Taas, ihan ei aukea...

50 litran ilman esipainetta olevaan pytyyn mahtuukin vain 30 litraa vettä?
Mitä enemmän esipainetta, sitä vähemmän vettä pyttyyn mahtuu....

Minulle on kerrottu, että lämmityskautena pytyssä olevan veden pinta selvitetään koputtamalla, ja että silloin pinnan pitää olla pytyn puolivälissä..? Selkeästi se on nyt siinä.

Meillä on 2x 140 dm3 pytyt, ja 1kg2 esipaine niissä. Mitattu tyhjänä, ennen asennusta yhteet aukinaisina.
Korkeusero kuulemma vaikuttaa, sitä on noin 5 metriä, alin kohta kattilassa - ylin kohta yläkerran patterissa.
Sitten kuulemma järjestelmän vesimäärä vaikuttaa ? Sitähän ei kukaan tiedä.

Kuitenkin, AINA on ollut niin, että lämmityskaudella verkoston painemittari = UUSI KALIBROITU, näyttää noin 0,2 - 0,3 kg2 enemmän, kuin kesällä.   ELI SIIS paisunta-astia ei pidä painetta vakiona, kuuluisiko edes pitää?
Mikä olisi oikein, mikä väärin.
Mitä tarkoittaa absoluuttipaine? Paine mitataan mittarilla, mitä painetta se näyttää?

Nyt viisaita mielipiteitä.
Aihe on esim. putkareille erittäin vaikea ja selitykset on erittäin epämääräisiä.....hehehe

[Seagear]

Taas, ihan ei aukea...

50 litran ilman esipainetta olevaan pytyyn mahtuukin vain 30 litraa vettä?
Mitä enemmän esipainetta, sitä vähemmän vettä pyttyyn mahtuu....

No siellä kalvopaisuntasäiliön sisällä on "ilmapallo", joka vie astian 50 litran tilavuudesta sen 20 litraa "ilman esipainetta". Mitä isompi paine, sen isompi ilmapallo ja pienempi vesitilavuus.

[rsaarela]

No siellä kalvopaisuntasäiliön sisällä on "ilmapallo", joka vie astian 50 litran tilavuudesta sen 20 litraa "ilman esipainetta". Mitä isompi paine, sen isompi ilmapallo ja pienempi vesitilavuus.

Ilman esipainett = tyhjä pytty....?!

Tyhjässä pytyssä se kumikalvo on täysin ylhäällä, eikä siellä ole mitään ilmaa silloin...?

Koettu tuokin asia, pytty oli silloin piripintaan täynnä vettä.

[Seagear]

Ilman esipainett = tyhjä pytty....?!

Tyhjässä pytyssä se kumikalvo on täysin ylhäällä, eikä siellä ole mitään ilmaa silloin...?

Koettu tuokin asia, pytty oli silloin piripintaan täynnä vettä.

Eikös se piripintaan täynnä oleva pytty ole merkki siitä että kalvo on rikki?

https://www.google.fi/imgres?imgurl=http://www.cupori.com/files/cupori/asennusohje/Kalvopaisuntasailion_toimintaperiaate.jpg&imgrefurl=http://www.cupori.com/kupariputkien-asennus/asennus-suunnitteluopas/eri-matriaalien-yhdistaminen&h=225&w=505&tbnid=_ni5IRmyZWE6iM:&docid=L_zFr9F2N_oN3M&ei=Xu6IVuqRFsPJsQHU4Z8Y&tbm=isch&ved=0ahUKEwjquN25ro3KAhXDZCwKHdTwBwMQMwghKAcwBw

[rsaarela]

Eikös se piripintaan täynnä oleva pytty ole merkki siitä että kalvo on rikki?

Ilman esipainetta tai kalvo rikki, sama tilanne, ei ilmapussia. Ja vain siinä tilanteessa on sama asia.

[seppaant]

Taas, ihan ei aukea...

...
Avataan

50 litran ilman esipainetta olevaan pytyyn mahtuukin vain 30 litraa vettä?
Mitä enemmän esipainetta, sitä vähemmän vettä pyttyyn mahtuu....
Lähtötilanteessa verkostossa ei ole painetta ja paisunta-astiassa sen verran esipainetta että kumipussi tai kalvo myötäilee säiliön sisäpintaa.
Kun verkoston painetta nostetaan menee vettä paisunta-astiaan ja samalla kaasutilan tilavuus vastaavasti pienenee ja paine nousee. Verkostossa ja kaasutilassa on sama paine.
Esim 1 bar verkostopaineella on kaasutilassa myös 1 bar paine. Kaasutilan paine (abs) on kaksinkertaistunut ja tilavuus on mennyt puoleen

Minulle on kerrottu, että lämmityskautena pytyssä olevan veden pinta selvitetään koputtamalla, ja että silloin pinnan pitää olla pytyn puolivälissä..? Selkeästi se on nyt siinä.

Meillä on 2x 140 dm3 pytyt, ja 1kg2 esipaine niissä. Mitattu tyhjänä, ennen asennusta yhteet aukinaisina.
Korkeusero kuulemma vaikuttaa, sitä on noin 5 metriä, alin kohta kattilassa - ylin kohta yläkerran patterissa.
Sitten kuulemma järjestelmän vesimäärä vaikuttaa ? Sitähän ei kukaan tiedä.
Jos esipaine on 1 bar, niin silloin vasta kun verkoston paine ylittää 1 bar alkaa paisuntasäiliöön mennä vettä. Verkoston paineen ollessa alle 1 bar, on sama tilanne kuin ei olisi ollenkaan paisuntasäiliötä.
5 metrin korkeusero saa aikaan 0,5 bar hydrostaattisen paineen. Esipaine tulee olla vähintään tämä hydrostaattinen paine.
Mitä enemmän vettä järjestelmässä sitä enemmän tulee lämpötilan muutoksista aiheutuvaa tilavuuden muutosta.

Kuitenkin, AINA on ollut niin, että lämmityskaudella verkoston painemittari = UUSI KALIBROITU, näyttää noin 0,2 - 0,3 kg2 enemmän, kuin kesällä.   ELI SIIS paisunta-astia ei pidä painetta vakiona, kuuluisiko edes pitää?
Lämmityskaudella on lämpötila suurempi ja samalla veden tilavuus on kasvanut.
Paisunta-astia ei pidä painetta vakiona vaan vaimentaa paineen vaihteluja. Mitä suurempi paisunta-astia sitä paremmin vaimentaa. Oikea esipaine suhteessa verkoston paineeseen, parempi vaimennus.
Mikä olisi oikein, mikä väärin.
Mitä tarkoittaa absoluuttipaine? Paine mitataan mittarilla, mitä painetta se näyttää?
Absoluuttipaineessa asteikon nollapiste on täydellinen tyhjiö. Ylipainemittareissa nollapiste on ilmakehän paine.
Näissä kansanomaisissa sovellutuksissa käytetään yleensä ylipainemittareita, eli paine on ylipainetta ellei sitä erikseen mainita.
Termodynamiikassa paine on aina abs painetta ja lämpötila Kelvin-asteita

Nyt viisaita mielipiteitä.
Aihe on esim. putkareille erittäin vaikea ja selitykset on erittäin epämääräisiä.....hehehe
Näin on

ATS

[rsaarela]

Taas, ihan ei aukea...

...
Avataan


Meillä on 2x 140 dm3 pytyt, ja 1kg2 esipaine niissä. Mitattu tyhjänä, ennen asennusta yhteet aukinaisina.
Korkeusero kuulemma vaikuttaa, sitä on noin 5 metriä, alin kohta kattilassa - ylin kohta yläkerran patterissa.
Sitten kuulemma järjestelmän vesimäärä vaikuttaa ? Sitähän ei kukaan tiedä.
Jos esipaine on 1 bar, niin silloin vasta kun verkoston paine ylittää 1 bar alkaa paisuntasäiliöön mennä vettä. Verkoston paineen ollessa alle 1 bar, on sama tilanne kuin ei olisi ollenkaan paisuntasäiliötä.
5 metrin korkeusero saa aikaan 0,5 bar hydrostaattisen paineen. Esipaine tulee olla vähintään tämä hydrostaattinen paine.
Mitä enemmän vettä järjestelmässä sitä enemmän tulee lämpötilan muutoksista aiheutuvaa tilavuuden muutosta.

No verkostossa on käsketty pitää 1,6 - 2,0 kg2 paine, siitä isosta mittarista katsottuna.
Onko se nyt sitten mitenkään oikein

[seppaant]

No verkostossa on käsketty pitää 1,6 - 2,0 kg2 paine, siitä isosta mittarista katsottuna.
Onko se nyt sitten mitenkään oikein

Toimii

ATS

[seppaant]

Minulle on kerrottu, että lämmityskautena pytyssä olevan veden pinta selvitetään koputtamalla, ja että silloin pinnan pitää olla pytyn puolivälissä..? Selkeästi se on nyt siinä.

Olen sitä mieltä, että koputtamalla ei selviä oikeastaan mitään.
Paisunta-astioita on kahta tyyppiä
- Kalvopaisunta-astia
- Pussipaisunta-astia
Oheisessa kuvassa molemmissa paisunta-astioissa on n. 1/3 vettä ja 2/3 kaasua.
Koputtamalla näyttäisi kalvopaisunta-astia olevan puolillaan vettä ja puolillaan kaasua.
Pussipaisunta-astia näyttäisi olevan täynnä vettä eikä yhtään kaasua.

ATS

[rsaarela]

Olen sitä mieltä, että koputtamalla ei selviä oikeastaan mitään.
Paisunta-astioita on kahta tyyppiä
- Kalvopaisunta-astia
- Pussipaisunta-astia
Oheisessa kuvassa molemmissa paisunta-astioissa on n. 1/3 vettä ja 2/3 kaasua.
Koputtamalla näyttäisi kalvopaisunta-astia olevan puolillaan vettä ja puolillaan kaasua.
Pussipaisunta-astia näyttäisi olevan täynnä vettä eikä yhtään kaasua.

ATS

No onhan se tietysti niinkin. toisaalta en ole koskaan kuullutkaan "pussi" paisunta-astioista, saati nähnytkään.

Ne "Punaiset" on kalvo astioita.

Toisekseen, esim. meillä kaikki astiat on just toisinpäin, eli vesi tietty tulee niihin alhaaltapäin,
ja ne seisoo jaloillaan lattialla, ne on niitä "punaisia".

Paljon helpompaa olisi, kun "näkisi" jollain "lasilla" sinne, paljonko siellä sitä vettä oikein on.
Vai pitäisikö ryhtyä punnitsemaan noita?

[seppaant]

Toisekseen, esim. meillä kaikki astiat on just toisinpäin, eli vesi tietty tulee niihin alhaaltapäin,
ja ne seisoo jaloillaan lattialla, ne on niitä "punaisia".
Toimii kumminkin päin
Paljon helpompaa olisi, kun "näkisi" jollain "lasilla" sinne, paljonko siellä sitä vettä oikein on.
Vai pitäisikö ryhtyä punnitsemaan noita?
Laskennollisesti 1 bar esipaineella ja 1,6->2,0 bar verkostopaineella on pytyissä vettä 32->47 litraa pyttyä kohden.

ATS

[rsaarela]

Toisekseen, esim. meillä kaikki astiat on just toisinpäin, eli vesi tietty tulee niihin alhaaltapäin,
ja ne seisoo jaloillaan lattialla, ne on niitä "punaisia".
Toimii kumminkin päin
Paljon helpompaa olisi, kun "näkisi" jollain "lasilla" sinne, paljonko siellä sitä vettä oikein on.
Vai pitäisikö ryhtyä punnitsemaan noita?
Laskennollisesti 1 bar esipaineella ja 1,6->2,0 bar verkostopaineella on pytyissä vettä 32->47 litraa pyttyä kohden.

ATS

Toisaalta sitten sanotaan, että paisunta-astian pitää olla maapiirissä korkeimmalla kohdalla.
No siihenhän sitä ei saa, muuten kuin asentamalla sen naapurin olohuoneen nurkkaan...

Voisinhan laskea tyhjäksi nuo pytyt, kesällä ja katsoa, paljonko sieltä tulee litroissa!
Nyt se on tosi helppo tehdä, kun putkari "pakotettiin" laittamaan hanat oikein. sulku-, erotu-, ja tyhjennyshana joka pyttyyn!

Kahvat toki on poissa...eeeh

[fraatti]

Toisaalta sitten sanotaan, että paisunta-astian pitää olla maapiirissä korkeimmalla kohdalla.
No siihenhän sitä ei saa, muuten kuin asentamalla sen naapurin olohuoneen nurkkaan...

Kun maapiiri on paineistuttu niin kalvopaisunta-astian ei tarvitse olla korkeimmassa kohtaa. Jos kyseessä on paineistamaton maapiiri, tällöin tasopaisunta-astian pitää olla korkeimmassa kohdassa...

[Seniori-analyytikko]

Kevätkausi pohjosemmassakin näyttää käynnistyneen , jaa  mistä tiedän , no korkeapainepressostaatti laukeaa pois, vielä tuosta painesäiliöstä , onko eroa jos auton rengaspaine mittarilla kokeilee paineita , jos järjestelmä on tyhjä / täysi patterivesiä ? Isolta tuo näyttää säiliö noihin tilavuus muutoksiin nähden , ettei pitäisi liian pieni olla , uskoisin sen olevan ehjäkin , kun ei kovin vanha ?

[Seniori-analyytikko]

Kesäkausi meni yllättävän pienellä pressostaatin laukomisella, eka kerta taisi olla lokakuussa , kun oli oltu reissussa ja lämmön pyynti laskettu 19 asteeseen ja kiertovesi pumppu 2-nopeudella, nuo olleet tähän asti sellaiset taiat joihin itse uskottu , eli lämpö 20 ja kv pumppu pienimmällä , vaan viime yönä oli lauennut em. taioista huolimatta , läksi kyllä käyntiin heti kun käytti turvakatkaisijan pois.
loppukesästä senverran tein , että tyhjäsin verkoston ja hitsasin ilmanipan pahiten lotisevaan patteriin jossa ei vielä ollut nippaa , tällöin tarkistin painesäiliön mittarilla , tyhjänä vetestä oli n. 0,6 ja veten kanssa se 1,5 , lämpömyllyn paine mittarissa nyt pitänyt 1.0 kilon painetta.

[Seniori-analyytikko]

Päästin joku päivä takaperin isosta painesäiliöstä aimo suhauksen pois , enkä nyt muista mittasinko painetta sen jälkeen , vaan se ei ole nyt päällimmäinen huoli , huoli on : ulkona pakkasta 10-12 celssiuksilla mitattuna ja pumppu käy lähes tauotta , äskön pesulla jonka jälkeen otti talon lämmitykseen jopa lisälämpöö , ennen saattoi päästä melkein -20 ennen lisälämpöö. Kävin putsaamassa maapiirin sihdin ja verkoston sihdin , eipä niissä juuri mitään ollut , kone läksi pörräämään , eikä ainaskaan heti vaatinut lisälämpöö , ulkona nyt 10 pakkasella ?

[jm82]

Päästin joku päivä takaperin isosta painesäiliöstä aimo suhauksen pois, enkä nyt muista mittasinko painetta sen jälkeen, vaan se ei ole nyt päällimmäinen huoli, huoli on:
ulkona pakkasta 10-12 celssiuksilla ja pumppu käy lähes tauotta, äskön pesulla jonka jälkeen otti talon lämmitykseen jopa lisälämpöö, ennen saattoi päästä melkein -20 ennen lisälämpöö.
Kävin putsaamassa maapiirin sihdin ja verkoston sihdin, eipä niissä juuri mitään ollut, kone läksi pörräämään, eikä ainaskaan heti vaatinut lisälämpöö, ulkona nyt 10 pakkasella?

Sitä lisälämmön kytkeytymisrajaa voi myös säätää isommalle. Eli ei ota sitten niin helposti sähkövastusta lämmittämään. Jos ulkona on -12 pakkasta ja käy suihkussa, niin ei ole kovin erikoista että pumppu ottaa sähkövastuksen käyttöön että lämpöä riittäisi. Jos lisälämmön kytkeytymisrajaa muutta niin ei ole enää tätä "ongelmaa".

Kalvopaisuntasäiliöstä ei saisi koskaan ottaa painetta pois. Täytyisi poistaa joko lämmitysvettä tai vaihtoehtoisesti keruuliuosta, riippuen mikä säiliö se on. Eli sillä konstilla saa painetta laskettua jos paine sattuu olemaan liian suuri. Talossa voi olla jotain 1.5 bar painetta ja kaivossa esim 2.5 bar koska 3 bar kohdalla on vasta ylipaineventtiili.


Jos ei nyt -10 pakkasilla tarvitse lisälämpöä, niin laite toimii täydellisesti

Painesäiliön painetta ei tarvitse mitata siitä venttiilistä. Riittää että katsoo paineen siitä painemittarista.

Täällä olen kerran puhdistanut kaivon roskasihdin. Joka oli lähes puhdas ja pumppu oli pyörinyt muistaakseni vuoden. Päätin että en putsaa sitä enää toista kertaa
Patterien roskasihdissä voi jotain pientä olla taas, mutta toimii, niin en tarkista sitäkään Tarkistettu viimeksi ehkä jotain vajaa vuosi sitten.

[Seagear]

huoli on : ulkona pakkasta 10-12 celssiuksilla mitattuna ja pumppu käy lähes tauotta , äskön pesulla jonka jälkeen otti talon lämmitykseen jopa lisälämpöö , ennen saattoi päästä melkein -20 ennen lisälämpöö. Kävin putsaamassa maapiirin sihdin ja verkoston sihdin , eipä niissä juuri mitään ollut

Minä en ole sihteihin vielä edes koskenut. Mutta samanlaisia mietteitä oli viime talvena muutaman kerran. Ikään kuin pumpun poneista olisi osa jäänyt kesälaitumille. Voisikohan esim. lauhduttimeen olla kertynyt jotain kattilakiveä (magnetiittiä) tms?

[jm82]

Nyt onpi taas tämä lämmin aika vuodesta ja taas pitää hikoilla vai pitääkö ? Thermia lykkää aina kesällä , kun muuten on varmasti topissa , lämmintä vettä tehdessään osan tuotoksesta patteriverkkoon ja sitten meillä hikoillaan =aurinko porottaa huonneisiin 27c voimalla ja patterit tyyriinä lämpiävät , nyt alkaa neljäs kesä , Kodikaslämpö sanoo että ominaisuus ompi tällainen , onko näin ? viime kesänä taisi olla vähän helpompaa , kun suljin pannuhuoneen venttiilit ja otin kiertovesipumpun pois, mutta kyllä se silti lämpö hiipii , vanha vapaakierto nääs ?

Tuossa oli tuo kaikkein vanhin posti. Nibessä saa ainakin nappia painamalla talon lämmityksen pois päältä. Tällöin vaihtoventtiili kääntyy käyttövesi asentoon ja kiertovesipumppu sammuu. Eli vesi ei pääse kiertämään pattereissa edes vapaakierrolla, koska vaihtoventtiili estää sen.

Jos ulkolämpötila laskee pakkaselle eli -1, niin vaihtoventtiili kääntyy normaali asentoon takaisin ja kiertovesipumppu kytkeytyy päälle. Mutta lämmitys on vieläkin pois päältä. Tällä vain estetään putkien jäätyminen kun vesi kiertää.

[Seniori-analyytikko]

Tuo vaihtoventtiili käytiin siis sen aikasen maahantuojan toimesta vaihtamassa 14vuoden kesällä , kodikas lämpö ei osoittanut mitään kiinnostusta asiaan,
Nyt on tuo pressostaatti juttu , ei auttanut meidän "taika" hommatkaan ,tänään vehje laukesi pois , onneksi se laukeaa aina kun ollaan kotona ( veten käytön jälkeen) voisiko joku vaikka yleisputki mies neuvoa , kun putkisto horii sitä ilmaa enemmän kuin pienestä vuoto kohdasta ehtii , niin onko vaarallista jos kääntää nuo automaatti ilmanipat kaikki 3 kiinni ?



Jotain apua olisi mukava saada , värkki vasta 6 vuotta vanha , ei viittisi tämmöseen kämppään ihan heti uutta ostaa , öljy ja puu lämmötkin vähä kalliit ja työläät . niitä on tässä kämpässä ennen ollut .

[sam68]

Tuo vaihtoventtiili käytiin siis sen aikasen maahantuojan toimesta vaihtamassa 14vuoden kesällä , kodikas lämpö ei osoittanut mitään kiinnostusta asiaan,
Nyt on tuo pressostaatti juttu , ei auttanut meidän "taika" hommatkaan ,tänään vehje laukesi pois , onneksi se laukeaa aina kun ollaan kotona ( veten käytön jälkeen) voisiko joku vaikka yleisputki mies neuvoa , kun putkisto horii sitä ilmaa enemmän kuin pienestä vuoto kohdasta ehtii , niin onko vaarallista jos kääntää nuo automaatti ilmanipat kaikki 3 kiinni ?

Kyllä nuo hälyt mahtaa johtua ilmaongelmista. Joka tapauksessa kiertoa ei ole kunnolla kun käyttövettä lämmitetään. Voi olla lauhdutinkin tukkeutunut magnetiitista. Olen yhden 6v vanhan pumpun huuhdellut ja ei ole mikään ihmeellinen savotta kun tietää mitä tekee.

[jm82]

Tuo vaihtoventtiili käytiin siis sen aikasen maahantuojan toimesta vaihtamassa 14vuoden kesällä , kodikas lämpö ei osoittanut mitään kiinnostusta asiaan,
Nyt on tuo pressostaatti juttu , ei auttanut meidän "taika" hommatkaan ,tänään vehje laukesi pois , onneksi se laukeaa aina kun ollaan kotona ( veten käytön jälkeen) voisiko joku vaikka yleisputki mies neuvoa , kun putkisto horii sitä ilmaa enemmän kuin pienestä vuoto kohdasta ehtii , niin onko vaarallista jos kääntää nuo automaatti ilmanipat kaikki 3 kiinni ?



Jotain apua olisi mukava saada , värkki vasta 6 vuotta vanha , ei viittisi tämmöseen kämppään ihan heti uutta ostaa , öljy ja puu lämmötkin vähä kalliit ja työläät . niitä on tässä kämpässä ennen ollut .

Hyvin voi laittaa kaikki automaattiset ilmanipat kiinni. Täällä ei ole ainuttakaan automaattista ja hyvin on toiminut ilmankin.

Lämmitysverkoston paine saisi olla jotain 1 bar tai yli. Mutasihti täytyy olla lämmitysverkostossa ennen maalämpöpumppua. Mutasihti on pakollinen. Samoin myös kaivon tai lämmönkeruun mutasihti myös.

Lämmitysverkoston mutasihdin voi avata ja pestä. Jos siinä sattuisi olemaan jotain likaa kertynyt. Lauhdutin ei voi tukkeentua koska on kumminkin kaksi mutasihtiä johon se lika jää jumiin.

Niin ja käyttöveden ilmausnipasta kannattaa päästää ilmaa pois (jos sellainen nippa jossain on, esim koneen päällä). Toinen ilmaus on maalämpöpumpun sisällä, mutta siitä tuli vain viinaa. Eli ei vaikuta lämmityskiertoon se.

Jos ei ole, niin maalämpöpumpun sisäinen kiertovesipumppu täysille ja vaihtoventtiilin moottori irti. Sitten vaikka jakoavaimella painelee vaihtoventtiilin piikkiä sisäänpäin. Tällöin ilma lähtee käyttöveden lämmityksestä pois, jos ilmaa sattuu olemaan. Kannattaa jatkaa esim 5 - 10 minuuttia.

[sam68]

Lauhdutin ei voi tukkeentua koska on kumminkin kaksi mutasihtiä johon se lika jää jumiin.

Nuo verkkosihdit ei estä tukkeutumista kun syyllinen on magnetiitti. Tällainen auttaa kun sen asentaa heti: https://flamcogroup.com/fi/pageid/company-innovation-smart-small
Itse olen päättänyt että laitan tuollaisen kaikkiin saneerauskohteisiin ensi vuonna. Thermian G3-mallissa tuollainen tulee jo paketin mukana. Tulee siis molemmat sihti+suodatin.

[OilToSoil]

Lämmitysverkoston mutasihdin voi avata ja pestä. Jos siinä sattuisi olemaan jotain likaa kertynyt. Lauhdutin ei voi tukkeentua koska on kumminkin kaksi mutasihtiä johon se lika jää jumiin.

Tätä oon miettiny, että mihin liat koneessa päätyy, jos sihtiä ei ole?
Onko kellään käytännön kokemuksia aiheesta?
Meneekö lauhdutin jotenkin tukkoon?

[jm82]

Nuo verkkosihdit ei estä tukkeutumista kun syyllinen on magnetiitti. Tällainen auttaa kun sen asentaa heti: https://flamcogroup.com/fi/pageid/company-innovation-smart-small
Itse olen päättänyt että laitan tuollaisen kaikkiin saneerauskohteisiin ensi vuonna. Thermian G3-mallissa tuollainen tulee jo paketin mukana. Tulee siis molemmat sihti+suodatin.

Onpas näppärältä näyttävä suodatin.

Tosiaan eihän tuossa maalämmössä juuri mitään rikkoontuvaa ole, mutta jossain vaiheessa varmaan tulee eteen tuo lauhduttimen tukkeentuminen. Tukkeentuminen siis lämmitysvedestä. Eli kaivo puolen saa onneksi jättää täysin rauhaan.

Täälläkin melko varmasti lauhdutin joskus tukkeentuu tuosta magnetiitista jos maalämpöpumppu vielä muuten sattuu toimimaan. En kyllä edes tarkemmin tiedä magnetiitin syntyperiaatteesta, mutta jostain mustia levyjä ainakin on tarttunut roskasihtiin. Tai jos ei levyjä, niin sellaista mustan väristä ainetta. Täällä onneksi lämmitysjärjestelmä on 97% mustaa rautaa. Eli ainakin periaatteessa melko kestävää pitäisi olla.

Ei ole ilmaa läpäiseviä muoviputkia kuin muutama metri onneksi.

[jm82]

Tätä oon miettiny, että mihin liat koneessa päätyy, jos sihtiä ei ole?
Onko kellään käytännön kokemuksia aiheesta?
Meneekö lauhdutin jotenkin tukkoon?

Joku fiksumpi tietäisi kertoa.

Mutta ilmeisesti lauhduttimessa on vain hyvin pieniä reikiä? Eli jos lauhduttimelle asti pääsee kulkeutumaan mitä vaan likaa, niin lika jää jumiin lauhduttimeen?

[tomppeli]

Mutta ilmeisesti lauhduttimessa on vain hyvin pieniä reikiä? Eli jos lauhduttimelle asti pääsee kulkeutumaan mitä vaan likaa, niin lika jää jumiin lauhduttimeen?

Tuossa kuvassa näkyy yhden lämmönvaihtimen rakenne.
Lämmittävä ja lämmitettävä virtaavat ristiin toistensa lomassa.
Pienet kanavat ovat tarpeen, jotta saadaan suuri lämmönvaihtumis pinta-ala.
Suuri pinta-ala on tarpeen tehokkaalle lämmönvaihtumiselle.
Ahtaat kanavat voivat tukkeutua helposti.

Tukkeutunut lämmönvaihdin voi näyttää sisältä tällaiselta:

Tässä syynä veden kalkki.

[sam68]

Tuohon vaihtimeen se magnetiitti pinnoittuu ja alkaa pikkuhiljaa vaikuttamaan kiertoon sekä lämmönsiirron tehokkuuteen. Se on myös suurin syy kiertovesipumppujen ongelmiin lämmityspuolella. Tarttuu sinne moottorin pintoihin ja lopulta pumppu on jumissa. Vanha sanonta: "Ei kannata sammuttaa kiertovesipumppua kesäksi koska se ei välttämättä lähde enää käyntiin sen jälkeen" johtuu suurimmaksi osaksi juuri tästä.

Tuo lauhduttimen tukkeutuminen on aika helppo todeta. Ensin varmistetaan että vaihtoventtiili toimii oikein. Sitten laitetaan se käyttövesitilaan ja jos millään kiertovesipumpun nopeudella ei päästä alle 10 asteen lpt eroon meno/paluu on lauhdutin luultavasti tukossa. Testi pitää tehdä eritavalla G-malleissa.
Tuon testin kun tekee silloin kun laitteet toimivat oikein voi helposti itsekkin testata onko tilanne muuttunut. Keruun lämpötila vaikuttaa tottakai antotehoon joten maapiirillä kesäaikaan tuo 10 voi jäädä alittamatta..

[OilToSoil]

Tuohon vaihtimeen se magnetiitti pinnoittuu ja alkaa pikkuhiljaa vaikuttamaan kiertoon sekä lämmönsiirron tehokkuuteen. Se on myös suurin syy kiertovesipumppujen ongelmiin lämmityspuolella. Tarttuu sinne moottorin pintoihin ja lopulta pumppu on jumissa. Vanha sanonta: "Ei kannata sammuttaa kiertovesipumppua kesäksi koska se ei välttämättä lähde enää käyntiin sen jälkeen" johtuu suurimmaksi osaksi juuri tästä.

Tuo lauhduttimen tukkeutuminen on aika helppo todeta. Ensin varmistetaan että vaihtoventtiili toimii oikein. Sitten laitetaan se käyttövesitilaan ja jos millään kiertovesipumpun nopeudella ei päästä alle 10 asteen lpt eroon meno/paluu on lauhdutin luultavasti tukossa. Testi pitää tehdä eritavalla G-malleissa.
Tuon testin kun tekee silloin kun laitteet toimivat oikein voi helposti itsekkin testata onko tilanne muuttunut. Keruun lämpötila vaikuttaa tottakai antotehoon joten maapiirillä kesäaikaan tuo 10 voi jäädä alittamatta..

No itsellä ei varmaan syytä huoleen, käyttöveden teossa lauhduttimen delta on tällä hetkellä 3,8-4,0 astetta? Virtaus n. 38 l/min.
Vai oliko tää joku Thermiaan sopiva mittaustapa?

Sori tämä ketjuun kuulumaton ihmettely, mutta haluan vain ymmärtää asioista enemmän.

[Samueli]

Tuo lauhduttimen tukkeutuminen on aika helppo todeta. Ensin varmistetaan että vaihtoventtiili toimii oikein. Sitten laitetaan se käyttövesitilaan ja jos millään kiertovesipumpun nopeudella ei päästä alle 10 asteen lpt eroon meno/paluu on lauhdutin luultavasti tukossa. Testi pitää tehdä eritavalla G-malleissa.

Osaisitko kertoa, miten tuo testi pitäisi tehdä G2:ssa? Olisin tiedosta kiitollinen...

[Seniori-analyytikko]

Halloo , pari vuotta mennyt , thermia vielä pelaa , viime talvena ei ollut näitä pressostaatti juttuja , mitään korjuuta ei ole tehty , tuo on jatkunut tuo lisäsähkön otto , kovat sähkölaskut nytkin talven jäljiltä , hyvä kun juhannuksena sai maksuun.

[Nakke vaan]

Tuossa viestissä 134 kun on nuo paisunta-astioiden kuvat niin se pussimalli on oikeasti rakenteeltaan ikäänkuin toisinpäin, vesi on pussin sisällä. Ainakin ne kymmenkunta mitkä minä olen elämäni aikana pussittanut uudestaan on alla olevan kuvan kaltaisia. Pussin perässä on kumilörppö mikä ruuvataan venttiilin alle jolloin pussi on pingotuksessa pituussuuntaansa mahdollistaen esipaineen laiton ilman että pussi pingottuu vesireikää vasten.  Hyvin ikävä asentaa uusi pussi yleensä. Myös perälörpöttömiä pusseja on halpis vesiasemien säiliöissä.
Saattaapi olla että kuvan 134 kaltaisiakin on mutta ei ole vielä kohdalleni sattunut.