"Iso osa suomalaisten ostamasta ruuasta kulkee muutaman vuoden päästä Sipooseen rakennettavan logistiikkakeskuksen kautta. Varasto nielee reippaasti energiaa. Se saadaan valtaosin rakennusten alle kaivetusta, suuresta maalämpöverkosta.
Bastukärrin teollisuusalueelle Sipooseen on vedetty lämpöputki poikineen. SOK:n uusi päivittäistavaravarasto lämpiää pääosin maalämmöllä. Sitä varten maahan on porattu 160 lämpökaivoa.
Kokonaisuudessaan Bastukärrin maalämpökenttä on vieläkin suurempi. SOK:lla on alueella toinenkin varasto. Myös sen alla on kaivettu 160 lämpökaivoa. Sipooseen tehtävä maalämpöjärjestelmä on kokoluokkansa ensimmäinen Suomessa.
- Tässä täytyy luottaa siihen, että on ollut asiantuntijoita suunnittelijoina. Jonkin verran joutuu ottamaan riskiä. Esimerkiksi täällä on ensimmäistä kertaa menty 300 metriin lämpökaivoilla. Yleensä on porattu vain 200 metriin, SOK:n kiinteistöjohtaja Janne Rytkönen kertoo.
Uuden varaston on tarkoitus valmistua vuonna 2018. Sen jälkeen suuri osa koko Suomen ruokatavaroista kulkee Sipoon kautta. Kesäisin suuri päivittäistavaroiden varasto viilennetään saman geoenergiajärjestelmän kautta, jolla maasta kerätään lämpöä. Muuta jäähdytystä hallissa ei tarvita.
Talvella maalämpö kattaa valtaosan varastojen lämmöntarpeesta. Lisäksi lämmityksessä käytetään pellettikattiloita ja kylmäkoneista vapautuvaa lauhdelämpöä.
Maalämpö iskemässä läpi myös teollisuudessa.
Tarkkaa hintaa maalämpöjärjestelmälle SOK ei kerro. Se tulee kalliimmaksi kuin varaston liittäminen kaukolämpöön.
SOK arvioi, että maalämpö maksaa itsensa takaisin alle seitsemässä vuodessa. Aiemmin maalämpöä on käytetty marketeissa, mutta niissä mittakaava on huomattavasti pienempi.
Täällä on ensimmäistä kertaa menty 300 metriin lämpökaivoilla
- Janne Rytkönen
Viime vuosina Suomen pientaloihin on asennettu vauhdilla maalämpöpumppuja. Teollisuudessa vauhti on ollut rauhallisempi. Suurissa kohteissa maalämmöstä voi kuitenkin saada paremman hyödyn kuin omakotitalossa. Myös luonto kiittää: maalämpö ei tuota samanlaisia hiilidioksidipäästöjä kuin esimerkiksi suora sähkölämmitys.
- Tämä on hyvin paikkakuntakohtaista ja riippuu käytetystä polttoaineesta sähkön tai lämmön tuotannossa. Voi sanoa, että haja-asutusalueella, missä ei ole kaukolämpöä käytössä, maalämpö on hyvä vaihtoehto, energiatehokkuuden asiantuntija Sami Seuna Motivasta arvioi.
Seunan mukaan jo nyt on olemassa merkkejä siitä, että maalämpö on yleistymässä myös suuremmissa rakennuksissa. Sillä voidaan tuoda lämpöä esimerkiksi kerrostaloihin ja teollisuushalleihin".
http://yle.fi/uutiset/valtava_ruokavarasto_imee_maasta_lampoa_160_kaivon_voimalla/7128193
