Ostettiin 1995 rakennettu talo jossa pinnat vaativat uusimista ja on päättettiin laittaa maalämpö kun halutaan vaihtaa kirjavat parketit ja laatat pois. Kaikki lattiat on jo purettu ja laitetaan vesikiertoinen lattialämmitys sähkövastusten "päälle". Kolme viikkoa lattioita purettu porukalla ja alkaa olla lattiaputkitusten aika. Maalämpötarjouksia pitäisi alkaa pyyteleen.
Tiedot:
Rakennusvuosi 1995, siporextalo eteläsuomessa.
Pinta-ala 397 m2 (ilman seiniä aspinta-ala on n. 320 joka sisältää autotallin).
Kuutioita on paljon koska yläkerran keskikorkeus on n. 3,8 myös magareissa.
Olohuoneen koko on 52m2 ja kuutiotilavuus taitaa olla n. 260m3 ja siinä on paljon ikkunaa ja harja on 5 m korkea.
Talo on kaksikerroksinen ja asuinpinta-alaa on n 157 maan pinnalla ja loput tilat th, pesutilat, harrastetilat ja tekniset tilat ovat maan alla.
Edellisen asukkaan sähkökulutus oli n 48000-52000 kWh suoralla sähköllä lattiakaapeleilla (2 ihmistä), eivät kuulemma säästäneet +
talossa mm. sähkösyöppö? kylmiö joka me poistetaan.
Talossa on kaksi ILP joita on käytetty vain viilennykseen.
Talossa on konellinen ilmanvaihto lämmön talteenotolla.
Vanha 500 litran varaaja Jäspi, joka poistetaan -mahtuisi kyllä jäämäänkin mutta ei sillä taida mitään tehdä.
Talossaon ja tulee olemaan poreamme mutta ei läträtä kauheesti vedellä ja poreammetta käytetään todella harvoin), nelihenkinen perhe.
1. Minkälainen pumppukoko, kaivo (t) yms olisi järkevä tässä tapauksessa?
Yksi tarjous (muita ei ole vielä saatu) ehdotti t Nieben F 1145, 12 kWja 500 litran varaaja ja 260 m kaivo. (ehdotti myös puskurivaraajaa)
Maaperä: Kallio alkaa ilmeisesti jo neljässä metrissä, kaivo (ja kaksikin) mahtuu hyvin pihalle. Tekniseen tilaan mahtuu kampeet hyvin.
Kaikki pumput käyvät, mutta itse oon aatellut jotenkin tuota osatehoista koska taloon jää pääosin myös tuo vanha sähköinen lattialämmitys - roilotuksessa vain yhdessä kohti vanha lattialämmityskaapeli meni poikki. Ei tule viilennystä.
2. Tarvitaanko erillistä puskurivaraajaa?
3. Taloon tulee jakotukkeja 6 kpl joista yksi saunatiloihin omana. Tarvitaanko taloon erillistä shunttia. Yleensähän kai kosteisiin tiloihin sellainen laitetaan mutta onko pakko/järkevää koska meillä jää pesuhuoneeseen myös vanha sähkölämmitys, jota ajattelin käyttää kesällä. Onko siis järkee laittaa korkeempaa lämpötilaa pesutilaan ja sitten rajoitta shuntilla matalammaksi muihin tiloihin. Eikös se heikennä hyötysuhdetta? Ajattelin että jos laittaisi tiukemman putkituksen persuhuoneeseen esim. 15 cmvälillä niin saisi riittävän lämmön. Tilaan tulee myös oma jakotukki joten eikös sillä voi säätää sitä lämmöntarvetta ja shunttia ei tarvita?. Pesuhuoneeseen jää siis vanha sähköinen lattialämmitys, jota ajattelin käyttää kesällä. Yläkerran pikkuvessaan jää myös vain sähkölämmitys kun lattiapiirien pituus tahtoo venyä aika pitkiksi.
4. Mitenhän tuo veden lämmitys kesällä yleensä järjestetään jos lattialämmityspiirit on kiinni (siis ne kai voi sulkea).
5. Talossa on erillinen autotalli ja sinne tulee yksi lämmitypiirei. Autotalliin pitäisi vetää lämpökaivanto lämmitysputkia varten. Pystyykö toteuttamaan itse helposti vai pitäisikö ostaa (kallis?) valmis eristetty putki meno-ja tulovedelle: Kaivannon pituus on n. 3 metriä ja se kaivettaneen n. metrin syvyydelle. . Pystyisikö putket jotenkin itse fiksusti eristämään. Alueen päällä on avokatto ja putken "päällä" säilytetään autoa.
6. Miettinyt myös pumpun laittamista autotalliin jotta meteli olisi mahdollisimman pieni. Tekninen tila on alakerraassa suoraan makuuhuoneen alla ja hieman pelottaa toi meteli. Tarkoitus olisi säilyttää teknisen tilan viereinen huone aika hiljaisena. Jos pumpun ja vesivaraajan laittaa autotalliin niin putkipituudet ja liittäminen käyttövesijärjestelmään menevät ehkä turhan hankalasi.
Kiitokset näkemyksistä jo etukäteen.
[ylläpito on poistanut liitteen]
