Mä en lähtis muuttaan kytkentää, mutta jotta toiminta olisi hallittua pitäisi selvittää virtaukset.
punainen nuoli = Niben lauhdutinvirtaus, vaihtelee meillä välillä 300l/h - 900l/h = A
oranssi nuoli = varaajasta lämmitykseen lähtevä virtaus, vaihtelee sekä shuntin asennon että termarien mukaan, meillä välillä 0-900l/h. = B
Kaiken A ja O on hallita noiden kahden virtauksen suhde.
Niin kauan kuin A < B niin varaaja latautuu alhaalta ylös lämmitysjärjestelmältä palaavan veden lämpöiseksi. Tai siis käytännössä kylmemmäksi koska käytössä on KV esilämitys.
Jos A > B niin varaaja latautuu ylhäältä alas täyteen lauhduttimelta lähtevän lämpöistä vettä.
Jottei tuo olisi liian helppoa niin jos A:n ja B:n erotus kasvaa yli 150l/h arvoon niin varaaja lakkaa kerrostumasta ja sekoittuu. Toinen haaste kv-esilämmityksen kanssa on tilanne jossa
varaajan alaosassa on selkeästi lämmitykseltä palaavaa kylmempää vettä. Nyt jos latausnopeus kasvaa liikaa Niben kiihdytellessä käy niin että lauhduttimelta lähtevän veden lämpötila
alkaakin laskea ja asteminuuttiohjaus on entistä enemmän ihmeissään.
Oletuksena noiden kahden hallinta tapahtuu Nibellä hakemalla lauhdutinpumpulla sopiva nopeus 5.1.11 'kiertovesipumpun nopeus' / max-nopeus ja 5.1.14 'virtaus aset. lämmitysjärj.' sopiva delta=virtaus eri keleille.
Sitten pitää asteminuuttien avulla saada lepo- ja käyntijaksot sopiviksi hakemalla hyvä käynnistysraja ja säätämällä lisäyksen asteminuuteilla pumpun kiihdyttely sopivaksi omaan systeemiin.
Itse en noilla saanut pumppua toimimaan halutusti, vaan mulla on sekä lauhdutinvirtausta että varaajasta lämmitykseen lähtevää mittaamassa Grundfosin virtausanturit ja säädän omalla systeemillä shuntin
avulla virtaukset mieluisiksi. Käytännössä varaaja ladataan ääriään myöten täyteen lämmitystä tehtäessä, mutta niin hitaasti että kerrostumat säilyy ja Niben tehonohjaus pysyy mukana. Lopputulemaan olen
erittäin tyytyväinen. Just nyt näillä hassuilla välikeleillä oli edellinen käyntijakso 36h ja pumppu nukkui sitten 10h, saa vähän varaajallekin vastinetta.
Järjestelmän toiminnan selvittämistä auttaa huomattavasti jos Jäspissä on useampi lämpötila-anturi eri korkeuksilla jotta näkee miten se latautuu/purkautuu.
Mulla on näin:
Ja tältä näytti varaajassa vappuna, ei käyty saunassa mutta suihkussa kävi koko poppoo yksitellen iltapäivän aikana.
Pumppu teki käyttövedet 01:00 ja jatkoi siitä lämmittämistä, teki 4x lisää käyttövettä ja pääsi lopulta nukkuun n. 21:15.
Kello 12:00 näkyy miten varaaja ehti lataututua aivan täyteen (alimmainen anturi kohtaa menoveden) ja lataus lopetetaan - käyrät jää vaakatasoon, kunnes kv:n kulutus alkaa.
