Ja ainakin tuon paprun mukaan vielä höyrystimissäkin olisi jotain potentiaalia....
http://www.ehpa.org/uploads/media/2011-1_ehpa_newsletter.pdf
Tuo liittyy just niihin äärettömän pitkiin lämmönvaihtimiin mitä oon viljelly useampaankin ketjuun. Eli vaikka nämä näiden härveleiden vaihtimet ovatkin kohtuu kookkaita niin eivät ne ole läheskään täydellisiä lämmönsiirtimiä. Äärettömän pitkällä vaihtimella taas olisi äärettömän suuri painehäviö niin ei sekään ole kovin hyvä. Kompromissiratkasun siis tarvii joka tapauksessa.
Sitten mitä tulee tuohon kaasuun ja nesteeseen höyrystimellä niin tässä ketjussa pohdittiin märkähöyrystintä:
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=2846.msg31188#msg31188Lähdekritiikkiä sitten ton ketjun kanssa. Ainakin omat ketjun alkupään höpinät ei kaikki ole aivan oikein. Mun postaamat kuvat myös puuttuu tuolta, mutta mulla on ne kyllä tallella jos joku niitä tahtoo näytille. Tässä nyt varmaan se oleellisin eli testiajo "märkähöyrystimellä" ja sitten 3K tulistuksella. Tuosta näkee samalla miten höyrystymis- ja lauhtumispaineet ovat lepojaksolla tasoittuneet tuonne 85psi(g) paikkeille:
Kuten näkyy niin märkähöyrystimellä päästään korkeampaan höyrystymispaineeseen. Osaltaan varmasti sen takia kun ei ole tulistusta, mutta myös sen takia, että lämmönsiirto höyrystimellä on tehokkaampaa kun se voi toimia koko kapasiteetiltaan höyrystimenä. Viitaten siis tuohon sun linkin kuvatekstiin "Heat cannot be transferred efficiently in the green, gas-filled areas." Egolla oli sitten ajatus, että tulistus voitaisiin sitten hoitaa höyrystimen jälkeen varastamalla lämpöä lauhduttimen jälkeen eli siis alijäähdyttämällä kylmistä. Kävin tuossa talvella termodynamiikan kurssin ja sen jäljiltä on vahva käsitys, että tuo olisi hyvä juttu. Lämpövoimakoneissa käytetäänkin ja jos nyt oikein muistan niin siellä tekniikkaa kutsutaan regeneroinniksi.
