Tervehdys
Olemme siirtymässä maalämpöön, talo on rakennettu 1950 ns rintamamies tyylillä. Neliöitä 500, joista 100 autotallia, neljä asuntoa ja nyt 7 asukasta Salon alueella. Öljyn kulutus on ollut noin 5000-6500 litraa vuosi.
Olen pyytänyt tarjouksia ja minua ihmetyttää koska toiset suosittelevat yhtä noin 330 m kaivoa ja toiset kahta noin 160 m kaivoa.
Nyt kysyn kumpi teistä on parempi vaihtoehto. Molemmat ratkaisut mahtuvat hyvin tontille.
Teinpähän laskelmankin.
Laskelmassa on oletettu ns. normaalivuoden lämmitysöljyn kulutukseksi 6200 litraa, jota poltetaan 85% -vuosihyötysuhteella.
Lämpökaivon on oletettu tehtävän kallioperään, jonka kiviaineksen lämmönjohtavuus olisi noin 3 W/mK.
Kaivon syvyydeksi tulisi noin 340 metriä.
Tavallisen maalämpöpumpun 2 -putkinen keruupiirin tulee tällä syvyydellä liian suuri virtausvastus.
Tarvittaisiin 4 -putkinen keräin, jotta lämpöpumppu pystyy kierrättämään maanestettä riittävän suurella volyymillä.
Noin syvän reiän poraaminenkaan ei onnistu kaikilta porareilta.
Jos löydätte porarin, joka tekee noin syvä kaivon ja neliputkisella keräimellä, on se lämmöntuotoltaan parempi, kuin 2 x 170 metrin kaivot.
2 x 160 metriä on vain 320 metriä yhteispituutta.
Kaivon yläpäähän jää aina muutamia metrejä osuutta, jossa ei ole vettä.
Se osuus ei tuota lämpöä ollenkaan.
Jos oletetaan, että kaivojen yläpäähän jää kumpaankin noin 6 metriä kuivaa osuutta,
jää lämpöä tuottavan, aktiiviosuuden pituudeksi vain 2 x (160 m - 6 m) = 308 lämpöä tuottavaa metriä.
Kun otetaan huomioon, että kaivon lämpötila nousee syvemmälle mentäessä, osoittautuu tuo yksi, mutta syvä lämpökaivo vieläkin paremmaksi ratkaisuksi.
Alla käyrästöjä siitä, kuinka porakaivon lämpötila nousee syvemmälle mentäessä.
Lämpenemisen gradientti vaihtelee tapauskohtaisesti, kuten noistakin käyristä näkyy.
(Lähde.:
https://www.e-education.psu.edu/earth103/node/661 )
