Veden nousu kaivosta

[Kyytsis]

Meillä on etupihalla 230m kaivo ja siitä tuli porauksen aikana 40m3 vettä tunnissa. Eli sitä oli joka paikassa. Nyt jatkettiin kellariremontilla ja suunnilleen tuosta kaivon kohdalta tulee anturan päälle vettä. Ulkopuolella on patolevyt yms laitettuna ja seinät onkin muuten kuivat.

Kaivo on porattu joulukuussa... Voiko sieltä vielä nousta noin paljon vettä että sitä tunkisi sisäänkin? Salaojia aletaan tarkastamaan tässä kun töistä pääsee..

Ville

[Xargo]

Meillä on etupihalla 230m kaivo ja siitä tuli porauksen aikana 40m3 vettä tunnissa. Eli sitä oli joka paikassa. Nyt jatkettiin kellariremontilla ja suunnilleen tuosta kaivon kohdalta tulee anturan päälle vettä. Ulkopuolella on patolevyt yms laitettuna ja seinät onkin muuten kuivat.

Kaivo on porattu joulukuussa... Voiko sieltä vielä nousta noin paljon vettä että sitä tunkisi sisäänkin? Salaojia aletaan tarkastamaan tässä kun töistä pääsee..

Meillä on myös paineellinen pohjavesi, joka nousee suurinpiirtein anturan alapinnan tasolle teräsputkea pitkin. Ei ole ollut ongelma kun tuli tehtyä niin hyvin läpäisevä pohja, että vesi oletettavasti virtaa sitten murskepatjan alapuolella kallionpintaa pitkin. En ole huomannut, että kaivo tulvisi yli mutta jos näin kävisi niin vesi uppoaisi taas murskepatjan läpi takaisin sinne kallionpintaan.

Salaojat on meillä käytännössä aivan rutikuivat ympäri vuoden. Elikkäs ainakin meidän tapauksessa hyvin läpäisevä pohja taitaa olla se ratkaisu. Jos pohjissa ei ole kunnon kapilaarikatkoja niin kannattaisi ensitilassa ainakin viemäröidä se kaivon suu jos tulvii yli.

Lämmönkeruun kannaltahan ylitulviva kaivo on erinomainen.



Tuosta näkee tilanteen ennen anturamuotitusta. Myöskään lämpökaivoa ei ole tuossa porattu. Se puuhattiin tuonne louhekasan oikealla puolella olevan salaojakaivon lähistölle. Teräspurki tulee siis joku luokkaa 30cm tuon kuvassa näkyvän pinnan yli ja kaivovesi pysyttelee siinä teräsputken suun paikkeilla. Eli siis yli salaojien koron, mutta silti salaojat ovat kuivat. Tästä siis oletan, että pohjavesi on kalliossa paineellista ja nousee siksi teräsputkea pitkin ylös.

[seppaant]

Kaivo on porattu joulukuussa... Voiko sieltä vielä nousta noin paljon vettä että sitä tunkisi sisäänkin? Salaojia aletaan tarkastamaan tässä kun töistä pääsee..

Tulviiko kaivo edelleen yli?

ATS

[Kyytsis]

Sitä tutkitaan kun työmaalle pääsee..

[fraatti]

Jotkut porausliikket laittavat teräsputken loppuosan jälkeen jonkun massan jonka tarkoitus on tiivistää kaivo pintavesiltä. Tiedätkö tuliko tuonne massaa?

Ainakin itsellä kaivon korkki oli niin tiivis että kun ruuvit aukaisi niin ilmaa tuli pitkän aikaa tiivisteiden välistä. Tämä saattaisi mahdollisesti pitää myös hiukan paineellisen veden kaivossa....

[Kyytsis]

Tälläinen tilanne siis ymmärtääkseni. Vettä on kellarissa anturan päällä. Yksi lähde voisi olla että vesi nousee joko teräsputkesta jossa lämmönkeruuputket menevät tai sitten sieltä kallion ja teräsputken liitoksesta. Sinne kyllä taisi mennä sementtisäkki porauksen yhteydessä.

[Xargo]

Onkohan tuo anturan ja seinän liitos siis kuvan mukainen eli 90 asteen kulmassa? Silloinhan patolevyn takaa valuva sadevesi (siellähän kuuluukin olla rako, että ilma pääsee kiertämään) jää lillimään anturan päälle ja riippuen vähän liitoksesta voipi tulla sisäpuolellekin. Laastikolmio ja/tai kermieristys kannattaisi olla liitoksessa. Itselläni on laastikolmio ja bitumisively, toimii.

Joka tapauksessa kannattaa ne salaojat tarkastaa. Jos vesi on peräisin kaivosta niin salaojat on varmaankin aika tuhdisti märät.

[fraatti]

Onkohan tuo anturan ja seinän liitos siis kuvan mukainen eli 90 asteen kulmassa? Silloinhan patolevyn takaa valuva sadevesi (siellähän kuuluukin olla rako, että ilma pääsee kiertämään) jää lillimään anturan päälle ja riippuen vähän liitoksesta voipi tulla sisäpuolellekin. Laastikolmio ja/tai kermieristys kannattaisi olla liitoksessa. Itselläni on laastikolmio ja bitumisively, toimii.

Joka tapauksessa kannattaa ne salaojat tarkastaa. Jos vesi on peräisin kaivosta niin salaojat on varmaankin aika tuhdisti märät.

Tuo lämpöisen ja kylmän rajapinta (patolevyn takapinta) kondensoi vettä aika usein ja valuttaa ne sitten anturan päälle. Sen takia tuo suojaus on tehty viisteellä&bitumi sivelyllä. Tosin miljoona kertaa olen nähnyt että tuo on jätetty tekemättä kokonaan.

Patolevyn tarkoitus on poistaa kosteutta perustuksista. Lämpimästä sokkelista vesihöyry kondensoituu patolevyn pintaan ja valuu salaojiin.

Onko tuo kellari tulossa asumiskäyttöön vai jotain epämääräistä romun säilytystilaa? Rakenteilla oleva vai valmis?

Kuvassa kallio viettää taloa kohti. Onko se myös näin todellisuudessa? Onko mahdollista että talon alla on potero kalliossa? Eräillä tutuilla korkkas rinnitalosta kaikki rappaukset alakerran seinistä sateisen kesän 2012 jälkeen ja epäilen että vesi nousi kapillaarisesti anturoita pitkin. En ole viitsinyt kysellä asiasta enempää kun näytti asia sen verran harmittavan. Kyseessä oli vanha talo mikä oli täysin uusittu, mm alakertaa kaivettu syvemmälle ja valettu sokkelia lisää palapalalta...

[Matias]

Jos patolevyn taakse pääsee sadevesi niin kannattaa investoida listat patolevyn yläreunaan

Onkohan vettä anturan päällä pelkästään lämpökaivon puoleisella sivulla vai onko muuallakin?

[Kyytsis]

Tuolta näytti 2000 kun ulkopuolen remppa on tehty. Talo siis rakennettu 1947 ja kellariin rakennetaan ihan asuintiloja. On nyt siis täysin auki anturan alareunaan sisäpuolelta.

[Xargo]

Ihan asialliseltahan tuo näyttää ainakin niiltä osin kuin tuosta näkee. Sitten vaan narulla tms. kokeilemaan salaojan tarkastuskaivosta että onko siellä vedenpaisumus. Taskulampullakin näkee aika hyvin jos vedenpinta siellä kimaltelee.

Pitäisi muuten ne patolevyjen listat itsekin laittaa paikoilleen vaikka eipä ne ainakaan mun silmään mitenkään vesitiiveiltä vaikuta... Tuotekuvauskin sanoo olevan irtoroskia varten ja onhan se ryhdikkäämmän näköinen.

[peki]

Tuolta näytti 2000 kun ulkopuolen remppa on tehty. Talo siis rakennettu 1947 ja kellariin rakennetaan ihan asuintiloja. On nyt siis täysin auki anturan alareunaan sisäpuolelta.

Onko tuon sadevesiputken alapuolella salaojaputki? Salaojan pitäisi sijaita anturan alapuolella jos haluaa anturin olevan kuiva. Ja mielellään vielä jonkin näköinen lasku perusvesikaivoon päin.

[Kyytsis]

Tutkittiin eilen, kaivoin maalämpökaivon esiin ja siellä näyttää kyllä kuivalta eli tuskin on "paineellista" pohjavettä. Silloin kuulemma tuo hattu olisi todennäköisesti pullahtanut. Sain vielä vinkin avata nuo hatun ruuvit ja kurkistaa kaivoon.



Salaojat on anturan alla ja niiden tarkistuskaivoja etsitään juuri. Muualla talossa anturat on kuivat, tuo märkä rajoittuu tuohon parin metrin matkalle. Jos salaojat näyttävät toimivan niin sitten seuraavaksi varmaan seinustaa ulkopuolelta avaamaan.

Veden lähde tässä eniten kummastuttaa. Sumamisvesiä ei Espoossa pitäisi pahemmin olla, vettä ei ole satanut varsinaisesti kaatamalla...

Mistäs sen selvittää että vuotaako tonttivesijohto?

Tässä kuva sisäpuolelta siitä märästä kohdasta. Oikea nurkka on ihan kuiva..



t.Ville

[justus01]

Mistäs sen selvittää että vuotaako tonttivesijohto?

Onnistuisiko tuo niin yksinkertaisesti, että tontin pääsulku illalla kiinni ja aamulla kokeilee hanaa avaamalla onko paine pysynyt...

[seppaant]

Nyt kun sinulla on kellarissa vielä maa näkyvissä, niin kaiva siihen kuoppa, mielellään kallioon asti, niin näet, millä korkeudella on pohjavesi.
Jollei kuoppaan tule vettä niin sokkelissa näkyvä kosteus saattaa olla peräisin porauksen aikaisesta tolkuttomasta vesimäärästä.

ATS

[Matias]

Meillä on 1987 rakennettu talo ja tuossa 2011 alkoi talon yhdelle sivulle sokkeliin ilmestyä sateen jälkeen selkeä kosteusraja.Koska aiemmin ei tuollaista ilmiötä näkynyt (asuttu silloin 24v) niin tein ensin talon nurkille salaojien tarkistuskaivot.
Kaivoin salaojaputken esille talon nurkilta ,putki poikki ja 300mm:n rumpuputkesta tein tarkistuskaivot tuon liitekuvan mukaisesti.
Ei salaojissa meillä ollut mitään vikaa eikä noista tarkistuskaivoista erityistä hyötyä ollut sokkelin kastumiseen.
Viime kesänä (2013) kaivoin sokkelin vierustat auki,laitoin patolevyt ja ulkopuoliset täytöt sepelillä ja se tepsi,ei ole senjälkeen sokkelissa kosteutta näkynyt.

Alkujaan sokkelit oli ilman patolevya ja ulkopuoliset täytöt suht hienolla hiekalla niin ilmeisesti vettä imeytyi kapillaarisesti sokkeliin.
Kuitenkin tuo ilmiö tuli esille vasta 2011 kesällä,sitä ennen ei sokkeleissa näkynyt mitään merkkejä kosteudesta.

On vähän sellainen aavistus että muutaman viimevuoden kovat sateet on nostaneet pohjaveden pintaa ja tuo sokkelin kastuminen on siitä seurausta.Niinkuin kuvista näkyy niin metri maanpinnasta alkoi kaivantoon tulvia vettä ympäröivistä maakerroksista,sama ilmiö jos muualla tontilla jotain monttua kaivettiin niin jo 50cm maanpinnasta alkoi vettä tihkua monttuun.

Salaojat on anturan alla ja niiden tarkistuskaivoja etsitään juuri.

Oletko katsonut ettei salojat näkyisi tuosta lapion vieressä olevasta putkesta sen alaosassa,on talon nurkalla ja kovasti samannäköinen kuin meillä?Voihan salaojat kiertää anturan ulkoreunaakin
http://imagizer.imageshack.us/v2/800x600q90/600/60wg.jpg

Oletko seurannut kellarin kastunutta aluetta että suureneeko tai pieneneekö märkä alue kun kuvassakin näkyy kosteusraja melko hyvin,jos vesi on peräisin lämpökaivon porauksesta niin kostean alueen pitäisi pienentyä mutta se ottaa aikaa kun tuosta vesi häviää enimmäkseen haihtumalla.
http://imagizer.imageshack.us/v2/800x600q90/543/fkua.jpg



Salaojan tarkistuskaivon jälkiasennus

[Kyytsis]

Salaojat on kuivat.. Eilen katsoin kaksi tarkistuskaivoa, kahta muuta pitää etsiä taas valoisaan aikaan.

Hämmästyttää kummastuttaa.

[Xargo]

Enpä keksi muuta kuin viistosade seinään (tai ihan kondenssi varsinkin tälläsena talvena) ja sitä kautta valuu patolevyn taakse, kosteuden kapilaarinen nousu alhaaltapäin tai tuo seppaantin veikkaus että se on sitä porausaikasta vettä.

Jos anturoiden alla on samannäköstä matskua kuin mitä kellarin pohja tuossa viestin #12 kuvassa niin näyttää kyllä siltä, että on hienoainesta mukana eli kapilaarinen nousu on hyvinkin mahdollista. Yksi ratkaisu voisi olla massanvaihto anturan alle ainakin tuossa ongelmakohdassa. Nythän sieltä voi anturan alta kaivaa matskua pois pieneltä pätkältä kerrallaan ja laittaa tilalle pestyä sepeliä joku luokkaa 20-30cm kerros kapilaarikatkoksi. Jos tuolle linjalle lähtee niin pitää vaan olla tarkkana tiivistyksen kanssa että ei sitten talo vajoa kun uusi maa-aines painuu. Sepeli on kyllä ikävää tiivistää nimim. sisätäytöt sepelillä (8-16 muistaakseni) tehneenä, mutta eipähän ole kosteusongelmia.

[Matias]

Jos anturoiden alla on samannäköstä matskua kuin mitä kellarin pohja tuossa viestin #12 kuvassa niin näyttää kyllä siltä, että on hienoainesta mukana eli kapilaarinen nousu on hyvinkin mahdollista

Sokkelien ulkosivut näytti kuvasta päätellen varsin hyvin tehdyilta kapillaarikatkon (karkea sora tms) ja patolevyn osalta niin ei se vesi oikein muualta kuin altapäin pääse anturaan.

Jos tuossa on kallio lähellä anturan alapintaa niin varmaankin rakennusvaiheessa kallion pinta on putsattu ja kallion päälle ajettu sorapatja (laakerisora) josta anturat lähtee.
Jos rakenne on noin ja sorapatjassa käytetty kivi/hiekka yhtä hienojakoista kuin kellarin lattiassa kyllä siinä vesi nousee kapillaariseti ylöspäin,tai sivuille niinkuin meillä.
Kapillaarinen kosteus kun menee salaojien yli, ali tai vierestä sopivissa olosuhteissa.

Ilmeisesti kellarissa anturan päällä näkyvä kosteus on peräisin lämpökaivon porauksesta,joko porauksen aikaisesta tulvimisesta tai sitten porakaivosta tulee edelleen jatkuvasti vettä.

Tuo olisi hyvä selvittää mistä vesi on peräisin niin suojaus/jatkotoimenpiteet osuisi ehkä paremmin

[Kyytsis]

Kiitos kaikille vastauksista, erittäin avuliasta.

Selvitetään vielä seuraavia:

- kapillaarinen nousu (todennäköistä, ei ole kunnon katkoa. Mutta jostain syystä vain tässä anturan pätkässä)
- puuttuva reunalista patolevyn yläreunasta (ei se ainakaan auta, lisätään ensi tilassa)
- salaojien huuhtelu jos ovat hienoaineksesta tukossa
- porauksen kastelema maaperä (ongelma poistunee kevään mittaan jos johtuu tästä)
- sisäpuolinen tuulettuvuus (lateksit pois seinistä ja jatkossa hengittäviä materiaaleja seiniin)

Päivitän tänne jos jotain vielä opitaan. Tässä pari kuvaa ulkopuolelta vielä. Sisäpuolella kosteutta siis kellarin ikkunan ja ulkoportaiden välisellä alueella. Maalämpökaivo on tuon alppahisusun takana, eli 2m seinästä.





t.Ville

[seppaant]

Onko sinulla mielikuvaa, milloin havaitsit sokkelissa kosteutta?
Kuivaa märkä kohta esim lämpöpuhaltimella ja seuraa kostuuko uudestaan.

ATS

[Kyytsis]

Kun lattia oli poistettu.. siinä on ollut sekalaisesti soraa päällä sittemmin, huomasin tuon kun harjasin anturoiden päälliset puhtaiksi. Kokeillaan kuivailla.

[peki]

Onko tuo putki salaojaputkea? Matiaksella ja mulla on tuollaista valkeaa jossa on reiät

[fraatti]

Onko tuo putki salaojaputkea? Matiaksella ja mulla on tuollaista valkeaa jossa on reiät

Valkoinen salaojaputki on peltosalaojaa. Sitä ei suositella käytettäväksi talojen salaojina. Jotkut kuitenkin käyttävät sitä koska se on halvempaa.

Tuo musta putki on myös kaksoiseinämällä varustettu joten se kestää myös paljon enemmän kuin tuo valkoinen. Sisältä se on myös sileäsisältä ja näin ollen puhdistuu paremmin yms..

[peki]

Onko tuo putki salaojaputkea? Matiaksella ja mulla on tuollaista valkeaa jossa on reiät

Valkoinen salaojaputki on peltosalaojaa. Sitä ei suositella käytettäväksi talojen salaojina. Jotkut kuitenkin käyttävät sitä koska se on halvempaa.

Tuo musta putki on myös kaksoiseinämällä varustettu joten se kestää myös paljon enemmän kuin tuo valkoinen. Sisältä se on myös sileäsisältä ja näin ollen puhdistuu paremmin yms..

Ai ovat myyneet mulle peltomallia
Reilu 10 vuotta sitten ei tainnut olla mitään muuta kaupan kun tuo valkoinen
Nämä uudet tietokoneet on ihan paskoja

[Kyytsis]

Päivitänpä tilannetta..


Aloin sitten lapion kanssa kaivelemaan etupihaa, koska vettä tulee kovin rajalliselta alueelta.

Kellarin ikkunan alta tulin vastaan betoniset hiilikuilun rakenteet! Siis ne, josta on sanottu jo 1999 että ottakaa pois. Voi kilin viikset ja hevosen huilu. Ei ole ihme että vettä tulee sisään.. Tuo kuilu on rakenteeltaan sellainen vesiliukumäki että kaataa ensin poispäin seinästä parikymmentä senttiä ja sitten takaisin seinään päin. Syvimmässä kohdassa pari reikää josta vesi taitaa hiihdellä seinälle.

Kaivoin sen verran esiin että pääsi kärryille. Ei varmaan ole tuossa kohtaa patolevyjä.. Piikkauskone pitää taas hakea vuokraamosta täryttää tuo pois. Sitten kaivellaan niin syvään kuin on pakko.



Tuossa kuvassa noin suunnilleen näkyy mistä on kysymys. Huomatkaa törröttävät raudat ja niiden yläpuolella toinen rei´istä josta vesi valuu läpi.

Kaivoin tuon yläpuolelle pienen ojan jolla pitäisi saada valumavedet ohjattua talon sivuite.

Eli tältä näytti työmaalla eilen iltapäivällä. Piha kuravellinä ja iloinen noro juoksee kuoppaan. Sisäpuoli oli kuitenkin jo alkanut kuivua, eli vesi tulee noita "rampin" rakenteita pitkin.



Vähän kerrassaan tuo antautui. Inhottava paikka tehdä kun on vain vähän tilaa. Isolla kaivinkoneella homma olisi ollut nopea. Pimeähän siinä tuli.. Raudoituksia katkoin rälläkällä. Valun seasta löytyi mm. kukkakuvioitu pyöreä tarjotin. Valitettavasti piikkasin siihen kaksi reikää.



Eilen aamulla vaimon kanssa yhdessä saatiin loput kourun jämät pois, tuettiin kaivannon reunat laudoilla ja ihmeteltiin että mitäs nyt tehdään. Suunnitelma olisi nyt valaa noiden tiilien peitoksi uusi ulkoseinä (tulee vähän ulommas kuin muu seinä), laittaa siihen uudet patolevyt jotka limitetään ja kiinnitetään vanhoihin patolevyihin. Sitten styroksit eristeeksi ja kuoppa umpeen. Aika alas saa kaivaa että saa styroksit ihan alas asti. Nyt näyttäisi ettei siellä ole ollutkaan, tällä kohtaa.

[euroshopperi]

Mulla on ollut 2 samanlaista järjettömästi suunniteltua ikkunaa muka valon tuomisen takia alakertaan. Ensimmäinen sauna ikkuna lähti 3 vuotta sitten ja toinen porrastasanteelle valoa antava ongelmien kerjääjä lähtee heti kunhan maat lämpenee. Eli jos ei tarvetta ole ihan väkisin tuolle ikkunalle, niin muuraa umpeen koko höskä. Muutenkin näyttäisi, että tuosta pihasta saisi liippaista sellaiset 20-40 cm maata pois ja vetää uutta pintaa.

[fraatti]

Olipahan sellainen ratkaisu ettei sitä kukaan olisi keksinyt..

[Matti T]

Kerronpa tässä omat ongelmani maalämpökaivon aiheuttamasta kellarin kastumisesta. Kaivoa porattiin elokuussa 2011 noin 3 m päähän kivijalasta. 110 m syvyydessä vastassa oli niin kova vesipaine, ettei pora enää jaksanut  tehdä reikää. Sitten tehtiin pienen matkan päähän uusi 90 m reikä, jolloin saatiin reikää haluttu 200m. Parin viikon päästä kellariin ( noin 87 m2 ) alkoi tulla vettä. Kaivossa oleva paine työnsi vettä talon alle eivätkä salaojat pytyneet huoltamaan vettä pois. Ainoa keino oli kaivaa noin 180 m putkea ( halkaisijaltaa 160 mm ) maan alle ja johtaa vesi pois. Liitos kaivoon tehtiin noin 1 m kellarin lattiapinnan alapuolelle. Talon vieressä mentiin noin 3,5 m maanpinnan alapuolelle ja putki jouduttiin kaivamaan naapurin tontin läpi. Poistoputken yhdistämisen jälkeen vedentulo kellariin lakkasi puolessa tunnissa eikä sitä ongelmaa ole sen jälkeen tullut. Vettä on siitä lähtien juossut 30 - 50 m3 vuorokaudessa riippuen ajankohdasta. Keväällä ja sateisina aikoina enemmän ja kuivana aikana vähemmän. Maan alta tulevan veden lämpötila on kesät talvet + 6 astetta. Maaläpö toimii ihan hyvin eikä perutamiskustannuksetkaan tulleet kalliiksi ( ostin porauksen ja laitteen erikseen ja tein mahdollisimman paljon itse ). Oma lukunsa oli sitten ylijuoksupuken tekeminen. Kenties kaivon tekeminen riittävän kauas rakennuksesta olisi ehkäissyt kastumisongelman. Toki vakuutus korvasi rakennuksen kuivaamisen ja korjaamisen, mutta veden poisjohtamiseen liittyvät kulut jäivät itselle. Jää nähtäväksi, jatkuuko vedentulo seuraavillekin sukupolville.

[tomppeli]

Lähituntumassa, kilometrin - parin säteellä on mahdollisesti korkeampi maaston kohta; ylempänä sijaitseva kosteikko, jonne satava vesi kulkeutuu halkeamasta kallioperään.
Se pitkä halkeama sattuu osumaan myöskin porakaivosi kohdalle ja siitä halkeamassa oleva vesi pääsee purkautumaan ylös vähän alempana olevan talosi alueelle.
Sinulla on luonnon muodostama painovesilähde porakaivossasi!
Taitaa lähde olla aika tavalla pitkäikäinen, ellei joku keksi ojittaa ylempänä sijaitsevaa kosteikkoa ja johtaa sillä tavalla kosteikon vesi pintaojaa pitkin johonkin vesistöön.
Silloin lähde voisi ehtyä.

[fraatti]

On ainakin mainio lämpökaivo kun vesi vaihtuu. Ei tarvi jäätymistä jännittää vaikka vähän reilummin kuormittaisikin...

[euroshopperi]

Aika usein nuo painekannet estää veden pulppuamisen jopa sinne n. +5 m pintatasosta.
Minkälainen on tuon veden laatu? Josko kannattaisi myydä koko höskä sellaisella 10 000 000 € sopivalle tuottajalle, tai myydä sitä vettä itte.

Eli porarille kuuluisi vastuu asentaa siihen sellainen kansi, joka kestää vähintään tuon 1 bar painetta.