Apua uudiskohteen mitoitukseen

[Xavi]

Tervehdys,

Maalämpönoviisilla maalämpö + maaviileä (puhallinkonvektoreilla) suunnitteilla uuteen taloon ja tarjouspyyntöjä tuloillaan. En haluaisi kuitenkaan ostaa sikaa säkissä, joten haluaisin myös puolueettoman arvion mitoituksesta vertailukohdaksi. Tuo Bergheat-niminen ohjelma ei tahtonut aueta meikäläisen excel-versiolla (starter 2010), joten pystyisikö joku syöttämään meikäläisen lähtötietoja ja antamaan jonkinlaisen arvion.

Postinumero: 13720, maaperätutkimuksessa löytyi 9,6m hiekkaa, lopetettiin kairaus siihen syvyyteen. Tulossa on Jetan talopaketti kahdessa tasossa (vain osa talosta kaksikerroksista), lämmitettävä nettoala 213m2. Alakerta ha 146m2 ja yläkerta 55m2, joten nettoala tuossa suhteessa 155 ja 58m2?
Huonekorkeus 2500 paitsi 40m2 korotettua sisäkattoa, keskimääräinen korkeus siinä 3000.


Energiatodistuksesta:
Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 109 kWh/m2/a
Laskettu ostoenergia 13688 kWh
Uusiutuva omavaraisenergia, hyödyksikäytetty osuus 18328kWh

Energian nettotarve:
Tilojen lämmitys  11451kWh/a
Ilmanvaihdon lämmitys 2527kWh/a
Lämpimän käyttöveden valmistus 4200kWh/a


Selviääkö noilla? Pumpun ja kaivon mitoitustakin enemmän mietityttää lämminvesivaraaja. Ammetta ei ole tulossa. Alakerrassa on kaksi suihkua ja ylhäällä yksi, tuskin kuitenkaan kaikki yhtä aikaa käytössä. Talo kuitenkin mitoitettu niin, että siinä saattaa parhaimmillaan asua 2 aikuista ja 3 teini-ikäistä lasta. Eli tarvitaanko tuollaisessa tilanteessa erillinen lämminvesivaraaja vai riittävätkö nämä pumppujen omat?


Suurkiitos, jos joku jaksaa auttaa alkuun näissä asioissa!

[ylläpito on poistanut liitteen]

[tomppeli]

Maalämpönoviisilla maalämpö + maaviileä (puhallinkonvektoreilla) suunnitteilla uuteen taloon ja tarjouspyyntöjä tuloillaan. En haluaisi kuitenkaan ostaa sikaa säkissä, joten haluaisin myös puolueettoman arvion mitoituksesta vertailukohdaksi. Tuo Bergheat-niminen ohjelma ei tahtonut aueta meikäläisen excel-versiolla (starter 2010), joten pystyisikö joku syöttämään meikäläisen lähtötietoja ja antamaan jonkinlaisen arvion.

Postinumero: 13720, maaperätutkimuksessa löytyi 9,6m hiekkaa, lopetettiin kairaus siihen syvyyteen. Tulossa on Jetan talopaketti kahdessa tasossa (vain osa talosta kaksikerroksista), lämmitettävä nettoala 213m2. Alakerta ha 146m2 ja yläkerta 55m2, joten nettoala tuossa suhteessa 155 ja 58m2?
Huonekorkeus 2500 paitsi 40m2 korotettua sisäkattoa, keskimääräinen korkeus siinä 3000.

Energiatodistuksesta:
Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 109 kWh/m2/a
Laskettu ostoenergia 13688 kWh
Uusiutuva omavaraisenergia, hyödyksikäytetty osuus 18328kWh

Energian nettotarve:
Tilojen lämmitys  11451kWh/a
Ilmanvaihdon lämmitys 2527kWh/a
Lämpimän käyttöveden valmistus 4200kWh/a

Selviääkö noilla? Pumpun ja kaivon mitoitustakin enemmän mietityttää lämminvesivaraaja. Ammetta ei ole tulossa. Alakerrassa on kaksi suihkua ja ylhäällä yksi, tuskin kuitenkaan kaikki yhtä aikaa käytössä. Talo kuitenkin mitoitettu niin, että siinä saattaa parhaimmillaan asua 2 aikuista ja 3 teini-ikäistä lasta. Eli tarvitaanko tuollaisessa tilanteessa erillinen lämminvesivaraaja vai riittävätkö nämä pumppujen omat?

Jos ette saa Bergheat'ia muutoin auki, niin ladatkaa täältä ilmainen office -paketti: http://fi.libreoffice.org/home/

Tein laskelman ja liitin sen omaan viestiisi.
Lämpimän käyttöveden kulutus saattaa teini-ikäisillä olla aika reipasta. On ilmeisesti syytä hankkia esim. 300 litrainen lisävaraaja lämpimälle käyttövedelle.

Huomaa, että tämä laskelma on vain suuntaa antava, ei mikään takuumitoitus!
Sitovan takuumitoituksen saat alan ammattisuunnittelijalta tai vastuulliselta maalämpötoimittajalta.

[Xavi]

Kiitos laskelmasta! Se vain ihmetyttää, että tuossa kaivon aktiivisyvyydeksi sanotaan 217m. Kuulostaa julman syvältä!? Lämpöykköseltä olen jo saanut tarjouksen, siinä lukee "140m syvä porakaivo, sisältää varmuusmarginaalin". Miten laskelmat voivat olla noin kaukana toisistaan? Ymmärtääkseni täälläpäin tuo 140m on lähempänä yleistä mitoitusta kuin päälle 200m? Onko tuossa laskennassa jokin virhe?

EDIT: Suurempi kysymys lieneekin siis se, miksi energiatodistuksessa on arvioitu energiantarve pumpulle 18 000kwh ja tässä laskelmassa 28 000 kwh? Lämpimän käyttöveden suurennettu tarve selittää pari tuhatta kwh:ta, mutta entä loput?

[Xavi]

Vaikka kuinka vertailen noita laskelmia, en ymmärrä mistä se ero syntyy.

Energiatodistuksen lukemat vaipasta vs. bergheat
AP 158.30 0.19 - 155.08 0.14
YP 159.40 0.09 - 58.05 0.09
US 187.60 0.14 - 188.04 0.15
UO 16.80 1.00 - 8.00 0.90
Ikkunat ~33.00 1.00 - 31.00 0.90

Eroa ei merkittävästi, pikemminkin Bergheat on laskenut "tiiviimmällä" talolla. Bergheat saa noista pelkästään ~15000 kwh, energiatodistuksessa lukee: "tilojen lämmitys (sisältää vuotoilman, korvausilman ja tuloilman lämpenemisen tilassa): 11451 kwh".

Mikä tässä nyt pitää kyseenalaistaa? Bergheatin vai energiatodistuksen laskut? Olisi se jo tässä vaiheessa kiva tietää mille energiamäärälle sitä pumppua oikein pitäisi mitoittaa.

[tomppeli]

Talo on aika iso ja vaatii toki vastaavasti vähän enemmän lämmitystä, kuin 120 -130 neliöinen.

Virhetekijöitä jää silti.
- Mikähän oli todistuksen laskijan käyttämä ulkoilman mitoituslämpötila.?
- En tiedä tarkkoja ovien, ikkunoiden jne. pita-aloja.
- Alapohjan U -arvo on laskettu alemmaksi siksi, että oletin alapohjan olevan maavarainen, ei tuuletettu.
- Ilmavuotoluvuksi olin jättänyt tarpeettoman suuren arvon, laskin sitä.
- Ilmanvaihtokoneen hyötysuhdetta nostin.
- Millaista maalämpöpumpun hyötysuhdearvoa suunnittelijasi on käyttänyt?

Muutin noita laskelmassa ja vaihdoin tulosteen.
Ostoenergian suhteen päädyin lähes samaan suunnittelijasi kanssa.
Luota kuitenkin omaan suunnittelijaasi ja hanki lämmityslaitos sen mukaisesti.

Kuten sanottu, laskelma on vain suuntaa antava.!

[justus01]

Jos luottaa tuohon pelkkään E-lukuun...
Lämmitysjärjestelmästa otettava energia = E-luku x lämmitettävät neliöt - käyttösähkö => 109 kWh/m2 x 213 m2 - 5000(?) kWh = 18217 kWh.

[Xavi]

Toki laskelma on vain suuntaa antava, mutta...

Se tässä on suurin ihmetyksen aihe, että jos kerran Bergheatin mukaan 15 000 kwh menee pelkästään vaipan kautta harakoille, niin miten ihmeessä energiatodistuksessa suunnilleen samoilla statseilla saadaan lämmityksen nettotarpeeksi 11 000 kwh. Toki samantyyppinen ero on ilmanvaihdon suhteen. Bergheatin mukaan lämmitystarve lähes 5000 kwh ja e-todistuksessa 2500 kwh. Bergheatissa ilmanvaihto on 90 l/s, e-todistuksessa 85 l/s eli erotus ei selity sillä. Ilmeisesti ainoa järkevä selitys on tuo ulkolämpötila. Täytynee melkein ottaa yhteyttä energiatodistuksen tekijään ja kysyä sitä. Mihin päiväntasaajalle se on meidän talon oikein sijoittanut. 

Tarkennuksina IV-koneen hyötysuhde on 0,6 ja maalämpöpumpun 3,5 (käyttövedessä 2,3?).

Näkyykö tuosta Bergheatin laskelmasta jostain sen käyttämät ulkolämpötila-arvot? Että voisin pistää viitearvoksi tuolle energiatodistuksen tekijälle.

[Xargo]

Kannattaa myös tarkastaa mitä astepäivälukua on käytetty. S17 astepäivälukuhan olettaa +17C sisälämpötilan... Toisaalta se on siinä mielessä ihan hyvä oletus kun taloon kuitenkin tuodaan hukkalämpöä kaikenmaailman taulutelkkareiden sun muiden muodossa. Yksi merkittävä ero uudisrakennuksissa vanhempaan rakennuskantaan verraten on kuitenkin (ei aina) valaistus + muut energiatehokkuudet (kodinkoneet ja sen sellaset). Eli jos valaistuksen toteuttaa vaikka ledeillä niin niistäpä ei paljoa hukkalämpöä tule ja sitä kautta lämmitysjärjestelmä pitää olla järeämpi kuin muinaisilla hukkalämpöoletuksilla.

Kannattaa siis laskea lämmöntarve todellisella sisälämpötilalla. Pelivara mahdollisten rakennusvirheitten varalta vielä asia erikseen.

[euroshopperi]

Kiitos laskelmasta! Se vain ihmetyttää, että tuossa kaivon aktiivisyvyydeksi sanotaan 217m. Kuulostaa julman syvältä!? Lämpöykköseltä olen jo saanut tarjouksen, siinä lukee "140m syvä porakaivo, sisältää varmuusmarginaalin". Miten laskelmat voivat olla noin kaukana toisistaan? Ymmärtääkseni täälläpäin tuo 140m on lähempänä yleistä mitoitusta kuin päälle 200m? Onko tuossa laskennassa jokin virhe?

EDIT: Suurempi kysymys lieneekin siis se, miksi energiatodistuksessa on arvioitu energiantarve pumpulle 18 000kwh ja tässä laskelmassa 28 000 kwh? Lämpimän käyttöveden suurennettu tarve selittää pari tuhatta kwh:ta, mutta entä loput?

Kuinka paljon osatehoiseksi tuo 140m kaivolla on laskettu. Mulla laski Lämpöykkösellä juurikin, että taloon on mainio peli 12,9 kW laite ja 250mkaivo. Otin kuitenkin 17 kW laitteen ja siihen 330 m kaivoja. Bergheatillä taisi olla juurikin juuri tuota luokkaa mitoitus. Tuo 12,9 kW oli mitoitettu johonkin 98% paikkeille Lämpöykkösen mitoituksella ja nykyinen on siis takuulla täysitehoinen ja kaivotkin on kohdallaan. Täällä etelässä ei ole oikein kunnon pakkasta ollut, mutta sellainen tasainen alle -10° pitkä jakso antoi hyvän kuvan jatkuvasta tehon otosta. Kaivojen lämpö on laskenut tulojen osalta 0,5° alimmillaan ja meno -3°. Lämpöykkösellä oli tuo mitoitus laskettu 2 x 142m mukaan, johon otin itte 2 x 15m lisää. Ei kaduta ollenkaan. Toisaalta en kyllä tiedäkkään, että miten olisi sitten se L-Y mitoitettu riittänyt. Sullahan taitaa tuo urakka kustantaa sellaiset 15.350 €. Josko laittaisit siihen 17.350, niin ei se vielä mahdottomia nousisi. Taitaisi sopia erilaisten laitteiden hintahaarukkaan. Otat sen halvimman viimeisen päälle karvalakkimallin ja syvää kaivoa.

[Xavi]

Kannattaa myös tarkastaa mitä astepäivälukua on käytetty. S17 astepäivälukuhan olettaa +17C sisälämpötilan...

Veikkaan, että se ero löytyy tuosta. Bergheatissahan sisälämpötila on tosiaan 21. Pistin kuitenkin kyselyä energiatodistuksen tekijälle, katsotaan mitä sieltä vastataan. Led-valaistus on tosiaan suunnitelmissa ja muutenkin tykätään, että sisällä saa olla jopa enemmänkin kuin tuo 21 (pieniä lapsia). Eli kyllähän se tuo Bergheatin arvio lienee lähempänä totuutta.

Ja kyllä L-Y:n tarjous oli olevinaan täysitehoinen ainakin mitoituslaskelman perusteella. Pumppuhan tuossa oli 7,9kw, joten se on ymmärtääkseni ihan ok. Mutta pitänee siis vetää syvyyttä ihan reilusti lisää suosiolla. Katsotaan nyt vielä minkälaisia tarjouksia kilpailijoilla on esittää.

[justus01]

   Itse luulin, että S-luku valitaan sen mukaan missä ulkolämpötilassa ei enää tarvita lämmitystä lainkaan vaan käyttösähkö ym. eläminen riittää pitämään talon lämpimänä. S15 tarkoittaisi, että ulkolämpötilan ollessa +15 ei lämmitys tarvita.

[Roori]

  Itse luulin, että S-luku valitaan sen mukaan missä ulkolämpötilassa ei enää tarvita lämmitystä lainkaan vaan käyttösähkö ym. eläminen riittää pitämään talon lämpimänä. S15 tarkoittaisi, että ulkolämpötilan ollessa +15 ei lämmitys tarvita.

Eikös tuo ole juurikin noin, samassa käsiteyksessä ollaan täällä!

[Xargo]

  Itse luulin, että S-luku valitaan sen mukaan missä ulkolämpötilassa ei enää tarvita lämmitystä lainkaan vaan käyttösähkö ym. eläminen riittää pitämään talon lämpimänä. S15 tarkoittaisi, että ulkolämpötilan ollessa +15 ei lämmitys tarvita.

Tarkoittaa se samalla sitäkin.

Hommahan menee niin, että ensin lasketaan W/K arvo (löytyy tasauslaskelmasta), joka kertoo siis hetkellisen tehontarpeen kun lukua kerrotaan sisä- ja ulkolämpötilan erotuksella. Eli siis jos vaikka on 140W/K talo, sisälämpötila +20C ja ulkona -20C niin saadaan 140W/K * 40K = 5,6kW. Tarvitaan siis tuollainen teho, jotta kämppä pysyy +20C lämpötilassa.

Astepäiväluku taas kertoo, kuinka paljon kertyy lämpötilaeroa tiettynä aikana. Eli jos vaikka vuorokauden keskilämpötila on tuo -20C ja puhutaan S17 astepäiväluvusta niin saadaan kyseisen vuorokauden astepäiväluvuksi 37K (+17C ja -20C erotus). Näitä sitten kerrytetään vuoden ajan niin päästään jonnekin 4000K paikkeille. Pohjoisessa tietenkin isompi luku. Jos taas käytettäisiin esim. S20 astepäivälukua niin tulos olisi tässä esimerkissä 40K. Vuorokaudessa kun tuppaa olemaan 24 tuntia niin vuorokauden energiantarve lasketaan: apt*W/K*24h, jolloin S17 astepäiväluvulla saadaan 124,32kWh ja S20 astepäiväluvulla 134,4kWh.

Jos ulkona on +17C niin astepäiväluku (S17) on tietenkin 0 eli on aivan oikein, että tämän laskutavan mukaan sitä lämpimämmällä kelillä ei tarvi sitten lämmittää. Lisäksi kuitenkin vaikuttaa tuon ylläolevan selostuksen mukaisesti myös.

[justus01]

Jotenkin tuo S17 tuntuu aika korkealta matalaenergia- ja passiivitaloille.  Ei kai tuollaisia taloja +17c kelillä lämmitetä?

[Xargo]

Jotenkin tuo S17 tuntuu aika korkealta matalaenergia- ja passiivitaloille.  Ei kai tuollaisia taloja +17c kelillä lämmitetä?

En ainakaan omaani lämmitä. Se ei mulla tosin ollut tässä pointtina vaan se, että S17 mukaan laskettu astepäivälukujen kertymä vuodelta antaa lämmityskaudelta aika optimistisen arvion lämmitystarpeesta jos ei ole hirveästi hukkalämpöä käytössä. Toki aina parempi jos laskee vaikka S20 mukaan, mutta jättää lämmityskauden ulkopuoliset kertymät huomiotta. Eikä se multa ole pois vaikka laskettaisiin S17 mukaan, mutta maalämmöllä voi keruun mitoitus mennä sitten alakanttiin... Monesti näkee, että laitetaan suunnitelman päälle vielä jonkin hihavakion mukaan kaivoon lisämetrejä. Se mua ihmetytti omassa projektissa heti alkuun, että eikös sitä voisi laskeskella vähän tarkemmin... ja voihan sitä...

[tomppeli]

Toki laskelma on vain suuntaa antava, mutta...
Näkyykö tuosta Bergheatin laskelmasta jostain sen käyttämät ulkolämpötila-arvot? Että voisin pistää viitearvoksi tuolle energiatodistuksen tekijälle.

Arvo löytyy:

LÄMPÖPUMPUN TEHOLUOKAN VALINTA, mitoitus keskiarvovuodelle.    Vuoden alin lämpötila noin -28C

Olen edelleenkin sitä mieltä, että luota ensisijaisesti omaan suunnittelijaasi.
Hänellä on vastuu asiasta. Minulla ei!

[AAA]

Toki laskelma on vain suuntaa antava, mutta...
Näkyykö tuosta Bergheatin laskelmasta jostain sen käyttämät ulkolämpötila-arvot? Että voisin pistää viitearvoksi tuolle energiatodistuksen tekijälle.

Arvo löytyy:

LÄMPÖPUMPUN TEHOLUOKAN VALINTA, mitoitus keskiarvovuodelle.    Vuoden alin lämpötila noin -28C

Olen edelleenkin sitä mieltä, että luota ensisijaisesti omaan suunnittelijaasi.
Hänellä on vastuu asiasta. Minulla ei!

Nimenomaan! Miksi ihmeessä täältä tiedot koulutetulle energiatodistuksen tekijälle???

[Xavi]

Nimenomaan! Miksi ihmeessä täältä tiedot koulutetulle energiatodistuksen tekijälle???

No eikös se nyt käynyt jo tuossa aika selväksi. Energiatodistuksen laskennassa voi olla tietyt normit esim. sisälämpötilan suhteen ja se ei kuitenkaan vastaa todellista käyttöä. Jos minä haluan pitää tuota "normia" korkeampaa sisälämpötilaa, vehkeet pitää mitoittaa sen mukaan. Tästä syystä haluan tietää millä periaatteella energiatodistus on laskettu. Itse asiassa on outoa, että ko. asiaa ei ilmoiteta todistuksessa mitenkään. No, näyttäähän se kivalta, kun tehontarve on mahdollisimman pieni. Mutta samalla karu totuus iskee päin näköä rakennuksen valmistuttua, kun todellinen tehontarve ja sitä kautta sähkölasku on todellisuudessa paljon suurempi.

[euroshopperi]

Kannattaa myös tarkastaa mitä astepäivälukua on käytetty. S17 astepäivälukuhan olettaa +17C sisälämpötilan...

Veikkaan, että se ero löytyy tuosta. Bergheatissahan sisälämpötila on tosiaan 21. Pistin kuitenkin kyselyä energiatodistuksen tekijälle, katsotaan mitä sieltä vastataan. Led-valaistus on tosiaan suunnitelmissa ja muutenkin tykätään, että sisällä saa olla jopa enemmänkin kuin tuo 21 (pieniä lapsia). Eli kyllähän se tuo Bergheatin arvio lienee lähempänä totuutta.

Ja kyllä L-Y:n tarjous oli olevinaan täysitehoinen ainakin mitoituslaskelman perusteella. Pumppuhan tuossa oli 7,9kw, joten se on ymmärtääkseni ihan ok. Mutta pitänee siis vetää syvyyttä ihan reilusti lisää suosiolla. Katsotaan nyt vielä minkälaisia tarjouksia kilpailijoilla on esittää.

Sullehan on näköjään tarjottu tuolta L-Y:stä sitä 300 sarjan ehkä sitten sitä 333 tai 343 mallia, tehoista päätellen. Ihan hyvä sillänsä, että laittoivat tuon paremman mallin heti kehiin. Mutta että sitä saisit sitten verrata noihin "todellisiin karvalakki malleihin", niin ei kannata. Mulla kävi myös eräästä sellainen vesseli, joka aloitti sillä pohjalta mallilla ja ei se sitten edes toimittanut tarjousta, kun sanoin ettei meikälle onnistu laittaa mitään "pohja"kamaa ja halvalla. Jätti vissiin katteiden kadottua homman kesken. Kaikilta muilta, jotka kävi, niin tuli tarjouskin. Itse olen siis erityisen tyytyväinen, että otin tuon 300 G ja siihen erillinen 390L käyttövesivaraajan. Ei ole mitään kierukkavettä, vaan sellainen tuntuma on, ettei mitään olisi tuon suhteen muuttunut öljylämmitykseen verrattuna. Ja se on kyllä jo jotain laatua. 

[AAA]

Nimenomaan! Miksi ihmeessä täältä tiedot koulutetulle energiatodistuksen tekijälle???

No eikös se nyt käynyt jo tuossa aika selväksi. Energiatodistuksen laskennassa voi olla tietyt normit esim. sisälämpötilan suhteen ja se ei kuitenkaan vastaa todellista käyttöä. Jos minä haluan pitää tuota "normia" korkeampaa sisälämpötilaa, vehkeet pitää mitoittaa sen mukaan. Tästä syystä haluan tietää millä periaatteella energiatodistus on laskettu. Itse asiassa on outoa, että ko. asiaa ei ilmoiteta todistuksessa mitenkään. No, näyttäähän se kivalta, kun tehontarve on mahdollisimman pieni. Mutta samalla karu totuus iskee päin näköä rakennuksen valmistuttua, kun todellinen tehontarve ja sitä kautta sähkölasku on todellisuudessa paljon suurempi.

Mitä LVI-suunnittelijasi sanoo? Hänhän laskee talosi tehontarpeen.

[Xavi]

Mitä LVI-suunnittelijasi sanoo? Hänhän laskee talosi tehontarpeen.

Ei ole mitään erillistä LVI-suunnittelijaa. Talopaketin mukana tuli KVV-kuvat ja IV-kuvat on juuri toisaalla työn alla. Lämmöstä vastaa sitten se maalämpö/lattialämmitystoimija, jonka valitsemme. Ymmärtääkseni mitään erillistä "lämmityssuunnitelmaa" ei tarvita? Vai olenko ihan hakoteillä? Pitääkö joku virallinen tehontarve laskea rakennusvalvontaa varten vai riittääkö maalämpötoimittajan mitoituslaskelma?

[Xavi]

Sullehan on näköjään tarjottu tuolta L-Y:stä sitä 300 sarjan ehkä sitten sitä 333 tai 343 mallia, tehoista päätellen. Ihan hyvä sillänsä, että laittoivat tuon paremman mallin heti kehiin. Mutta että sitä saisit sitten verrata noihin "todellisiin karvalakki malleihin", niin ei kannata. Mulla kävi myös eräästä sellainen vesseli, joka aloitti sillä pohjalta mallilla ja ei se sitten edes toimittanut tarjousta, kun sanoin ettei meikälle onnistu laittaa mitään "pohja"kamaa ja halvalla. Jätti vissiin katteiden kadottua homman kesken. Kaikilta muilta, jotka kävi, niin tuli tarjouskin. Itse olen siis erityisen tyytyväinen, että otin tuon 300 G ja siihen erillinen 390L käyttövesivaraajan. Ei ole mitään kierukkavettä, vaan sellainen tuntuma on, ettei mitään olisi tuon suhteen muuttunut öljylämmitykseen verrattuna. Ja se on kyllä jo jotain laatua.

333:sta sieltä tosiaan tarjottiin. Kokonaispaketin hinta tällä hetkellä (maalämpö + viilennys + lattialämmitys asennettuna alakertaan) olisi 19 100e, josta lattialämmityksen osuus vajaat 3000e. Se on vielä ihan siedettävä hinta, mutta jos reikää porataan 60-70m lisää ja otetaan erillinen varaaja, niin kyllä sitten aletaan olemaan jo niissä hinnoissa, että karvalakkimallitkin on varteenotettavia vaihtoehtoja. Budjetissa oli varattuna tälle osastolle 20 000e.

[Xargo]

Ei mulla ainakaan LVI-suunnittelija mitään tehontarpeita laskenut. Jotain lattialämmityksen periaatekuvia kylläkin piirteli, muttasiis lähinnä sitä varten, että lattialämmityssuunnittelija sitten osaa piirtää piirit oikeisiin paikkoihin. Eli lähinnä tieto siitä, mitkä tilat on lattialämmityksen piirissä, kuinka monta piiriä jne... Lattialämmityssuunnitelmassa sitten oli otettu kantaa lämmönjaon tehonluovutukseen ja siihen liittyen piirikohtaisiin virtaamiin jne., mutta ei siinäkään laskettu talon tehontarvetta vaan se otettiin energiatodistuksesta/tasauslaskelmasta. Lattialämmityssuunnitelman laati lämmitysjärjestelmän toimittaja (Novrel).

Tasauslaskelman taas rakennusvalvonta vaati energiatodistuksen lisäksi ja se tasauslaskelma onkin koko energiatarkastelun kannalta se oleellisin lappu ja etenkin sieltä se W/K luku. Kuten mainittu niin se kertoo tehontarpeen kun tunnetaan lämpötilaero. Energiatodistuksen ja tuon tasauslaskelman tein itse ja hyväksytin sitten pätevällä henkilöllä. Enkä mä mitään kursseja ole käynyt. Eli voi noita ihan harrastepohjaltakin tuhrata jos vaan joku vetää nimen alle. Vielä suora lainaus omista LVI-suunnitelmista:

Maalämpöjärjestelmän lämmönkeruuputkiston mitoittaa laitetoimittaja.

Näin siis 2010 Klaukkalassa.

*edit* Eikus lukeehan tossa LVI lämpökuvassa näin:

Lattialämmityksen tarkemitoituksessa huomioitava todelliset u-arvot ja lattioiden pintamateriaalit.

Eli jotain kantaa on otettu, mutta aikalailla heitetty pallo laitetoimittajalle. Musta ihan järkevä systeemi kun mitoitus riippuu myös laitteiston erityispiirteistä. Esim. putkikoot sun muut.

[euroshopperi]

No mulla jäi tuo viilennys ihan heti pois, kun olisi hintaa tullut sellaiset 2500 € lisää. Otin pelkän varauksen yhteillä ja sen saa sitten laittaa sinne kiertoon jälkikäteen ja saattaa olla, että pystyn sen järjestämään niistä yhteistä esim 250 €:llakin itte. Eli mulle tuli pelkät nipat ja takaiskuventtiili odottamaan. Älä laske tuota lattialämmityksen osuutta ollenkaan maalämmön hintaan. Se on ihan perusjuttuja ja niissä minibudjetin taloissa löytyy aina joku muu, kuin vesikiertoinen lattialämmitys. Eli sellaisen talon hinta on aina sellaiset 10 000€ alle normitalon vähintään. Tuo lattialämmitys on vain liittyvä osa siihen lämmitysjärjestelmään.

[justus01]

Nimenomaan! Miksi ihmeessä täältä tiedot koulutetulle energiatodistuksen tekijälle???

No eikös se nyt käynyt jo tuossa aika selväksi. Energiatodistuksen laskennassa voi olla tietyt normit esim. sisälämpötilan suhteen ja se ei kuitenkaan vastaa todellista käyttöä. Jos minä haluan pitää tuota "normia" korkeampaa sisälämpötilaa, vehkeet pitää mitoittaa sen mukaan. Tästä syystä haluan tietää millä periaatteella energiatodistus on laskettu. Itse asiassa on outoa, että ko. asiaa ei ilmoiteta todistuksessa mitenkään. No, näyttäähän se kivalta, kun tehontarve on mahdollisimman pieni. Mutta samalla karu totuus iskee päin näköä rakennuksen valmistuttua, kun todellinen tehontarve ja sitä kautta sähkölasku on todellisuudessa paljon suurempi.

Mitä LVI-suunnittelijasi sanoo? Hänhän laskee talosi tehontarpeen.

Itse tilasin LVI-suunnittelijalta talooni LVI-suunnitelmat ja se toimitti minulle IV-suunnitelma ja viemärisuunnitelmat.
Energiatodistuksen täyttämisestä piti 0,5 tunnin kurssituksen talokauppias vastaavalle rakennusmestarille, joka sitten teki energiatodistuksen ja toimitti rakennusvalvontaan. Itse en ole koko laskelmaa koskaan nähnyt. Tällainen menettely täällä vuonna 2008.

Maalämpöpumpun ja keruupiirin mitoitti Nibe. Keruupiiriin lisäsin sitten omin luvin ylimääräistä, kun selvisi mitä sille tullee hinnaksi per metri.