Puulämmöstä maalämpöön 2014

[cansas]

Ensi kesänä olisi tarkoitus poistaa vanha puukattila ja varaaja (vm-81) ennenkuin poksahtaa. Ja siirtyä maalämpöön.

Talo Lappeenrannan seudulla, rakennettu 1968. Yksikerroksinen puurungolla ja tiilivuorauksella (n. 11x28 m).

Huoneistoala 220 m2, lisäksi puolilämmin (+10°) autotalli 20 m2, sekä lämmittämättömät pannuhuone, puuvarasto ym. 30 m2.
Kylpyhuone ja wc sähköisellä lattialämmityksellä, joissa myös lämpöpatterit lisänä. Huonekorkeus 250 ja lämmitettävän osan tilavuus 550 m2.

Nykyinen lämmönlähde on puukattila 30 Kw ja 2000 l varaaja, joka on onnettoman alimitoitettu.
Sekä varalla tarvittaessa sähkövastukset yht. 12 Kw, yösähköllä. Pelkkä sähkö riittää pitemmän päälle vain nollakelillä.
Ouman EH-80 säädetty as. "D", jolloin kiertoveden lämpötilat ovat:  Ulkolämpötila 0°    menovesi 42°
                                                                                                                    -10°                  52°
                                                                                                                    -20°                  62°
                                                                                                                    -30°                  68°
Polttopuun kulutus vuodessa n 30 m3.
Alunperin öljylämmityksen aikaan -70 luvulla löpöä paloi arviolta 4000-5000 l/v.
Yksilehtiset patterit tarkoitus vaihtaa kaksilehtisiksi samassa rempassa.
3-kertaiset ikkunat. Villaa seinissä 10 cm ja yläpohjassa 15 cm, tarkoitus lisätä vintille jos voi. ongelmana mataluus.
Nykyinen sisälämpö n. 20°. Yksi suihku, kaksi hlöä. Käyttöveden tarve ei ole iso.

Mikähän pumppu tuottaa kuuminta kiertovettä? Jostain lukenut että Nibe F 1245 tuottaisi max 70° kiertoon?
Voiko tulistusta käyttää kiertoveteen vai pelkästään käyttöveteen? Tarviiko puskurivaraajaa ?
Ilmeisesti halvempi ratkaisu olisi putken upottaminen viereiseen peltoon, kuin porakaivo? Riittäisiköhän edes yksi kaivo.
Paljonko putkea peltoon? Mikä pumppumerkki? Riittääkö lämpö??  Kysymyksiä tuntuu olevan ihan liikaa.

Olen ajatellut mahdollisiksi pumpuiksi Nibe f1245, Geopro SH, Thermia DO G3, tai IVT PL Eq, tai jotain ihan muuta.  Tehot vielä auki... täytynee talven aikana ottaa yhteyksiä pumppukauppiaisiin.
Voisitko "Tomppeli" laskea suuntaa antavan laskelman talon tarpeista. Kun itsellä laskuohjelma ei jostain syystä ota pelittääkseen.




[ylläpito on poistanut liitteen]

[tomppeli]

Talo Lappeenrannan seudulla, rakennettu 1968. Yksikerroksinen puurungolla ja tiilivuorauksella (n. 11x28 m).

Huoneistoala 220 m2, lisäksi puolilämmin (+10°) autotalli 20 m2, sekä lämmittämättömät pannuhuone, puuvarasto ym. 30 m2.
Kylpyhuone ja wc sähköisellä lattialämmityksellä, joissa myös lämpöpatterit lisänä. Huonekorkeus 250 ja lämmitettävän osan tilavuus 550 m2.

Nykyinen lämmönlähde on puukattila 30 Kw ja 2000 l varaaja, joka on onnettoman alimitoitettu.
Sekä varalla tarvittaessa sähkövastukset yht. 12 Kw, yösähköllä. Pelkkä sähkö riittää pitemmän päälle vain nollakelillä.
Ouman EH-80 säädetty as. "D", jolloin kiertoveden lämpötilat ovat:  Ulkolämpötila 0°    menovesi 42°
                                                                                                                    -10°                  52°
                                                                                                                    -20°                  62°
                                                                                                                    -30°                  68°
Polttopuun kulutus vuodessa n 30 m3.
Alunperin öljylämmityksen aikaan -70 luvulla löpöä paloi arviolta 4000-5000 l/v.
Yksilehtiset patterit tarkoitus vaihtaa kaksilehtisiksi samassa rempassa.
3-kertaiset ikkunat. Villaa seinissä 10 cm ja yläpohjassa 15 cm, tarkoitus lisätä vintille jos voi. ongelmana mataluus.
Nykyinen sisälämpö n. 20°. Yksi suihku, kaksi hlöä. Käyttöveden tarve ei ole iso.

Mikähän pumppu tuottaa kuuminta kiertovettä? Jostain lukenut että Nibe F 1245 tuottaisi max 70° kiertoon?
Voiko tulistusta käyttää kiertoveteen vai pelkästään käyttöveteen? Tarviiko puskurivaraajaa ?
Ilmeisesti halvempi ratkaisu olisi putken upottaminen viereiseen peltoon, kuin porakaivo? Riittäisiköhän edes yksi kaivo.
Paljonko putkea peltoon? Mikä pumppumerkki? Riittääkö lämpö??  Kysymyksiä tuntuu olevan ihan liikaa.

Olen ajatellut mahdollisiksi pumpuiksi Nibe f1245, Geopro SH, Thermia DO G3, tai IVT PL Eq, tai jotain ihan muuta.  Tehot vielä auki... täytynee talven aikana ottaa yhteyksiä pumppukauppiaisiin.
Voisitko "Tomppeli" laskea suuntaa antavan laskelman talon tarpeista. Kun itsellä laskuohjelma ei jostain syystä ota pelittääkseen.

Menin mietteliääksi eräältä foorumilaiselta saamieni tiukkojen arvostelukirjoitusten jälkeen.
Hankinko itselleni vain lisää harmeja vastaamalla näihin mitoituspyyntöihin.

Vastaan nyt kuitenkin, mutta painotan kovasti, että nämä mitoituslaskelmat ovat tosiaankin vain suuntaa antavia.
Teen näitä monesti aika vähäisten lähtökohtatietojen perusteella. Virhemahdollisuudet ovat suuret.
Parhaan mitoituksen saa alan ammattisuunnittelijalta, joka tulee paikan päälle mittamaan ja toteamaan kohteen kunnon.

Tein siis kaikesta huolimatta laskelman ja liitin sen omaan viestiisi.
Tämä laskelma antoi lämmityslaitteen tehoksi noin 17 kW.
Kerroit, että 12 kW -tehoinen sähkövastus pystyi tuskin pitämään nollakeleillä talon lämpöisenä.
Tämä laskelman antama teho kertoisi, että 6 kW jatkuva lämmitysteho (= kokoaikainen, ei pelkästään yösähkö) pitäisi talossa lämmöt kohdallaan nollakeleillä.
Oliko yösähkö päällä noin 10 tuntia/vuorokausi? Se tarkoittaisi vuorokaudelle noin 5 kW keskitehoa.

Tuskin mikään tavallinen maalämpöpumppu pystyy tuottamaan järkevästi +60C ... +65C kiertovettä.
Pitäisin kohtuullisena patteriverkkoon menevän kiertoveden enimmäislämpötilana noin +55C.

Korostan kaikille, että nämä laskelmat ovat vain suuntaa antavia, eivät mitään sitovia takuumitoituksia!
Takuumitoituksen saat alan ammattisuunnittelijalta tai vastuulliselta maalämpötoimittajalta.

[cansas]

Kiitokset laskelmasta.
Aika hurjalta tuntuu toi 17 Kw pumppu ja vajaa kilometri keruupiiriä.
Lämmitettävän tilan osahan on 220 m2 ja tilavuus 550 m3 + viileä autotalli 20 m2 ( samaa rakennusta).
Voiko tilat jossa on lattialämm.sähköllä vähentää määrästä (15 m2)? Jos patterit ei ole päällä.
Puunkulutus 30 m2 heittomotteja, sorry ei tullut mainittua. Laskelmassa jostain syystä 42 m2 (pinomottia?)
Öljynkulutus oli silkkaa arviota, voi olla lähempänä 4000 l. ( ja senaikaisilla polttimilla)
Muuttuuko arvot miten?

Pelkkä yösähkö 12 Kw (9h) riittää kyllä tehon puolesta varmaan -10° pakkasille saakka, mutta kun varaaja on vain 2 m2, niin se tuppaa jäähtymään liian aikaisin.
Jos varaaja on illalla kylmä, niin se  ottaa oman aikansa lämmetä kuumaksi. Useampi kylmä päivä peräjälkeen, niin homma kertautuu niin, että varaaja viilenee aina aikaisemmin iltapäivällä, eikä jaksa lämmetä yölläkään enää kunnolla.

[tomppeli]

Lämmitettävän tilan osahan on 220 m2 ja tilavuus 550 m3 + viileä autotalli 20 m2 ( samaa rakennusta).
Voiko tilat jossa on lattialämm.sähköllä vähentää määrästä (15 m2)? Jos patterit ei ole päällä.
Puunkulutus 30 m2 heittomotteja, sorry ei tullut mainittua. Laskelmassa jostain syystä 42 m2 (pinomottia?)
Öljynkulutus oli silkkaa arviota, voi olla lähempänä 4000 l. ( ja senaikaisilla polttimilla)
Muuttuuko arvot miten?

Pelkkä yösähkö 12 Kw (9h) riittää kyllä tehon puolesta varmaan -10° pakkasille saakka, mutta kun varaaja on vain 2 m2, niin se tuppaa jäähtymään liian aikaisin.
Jos varaaja on illalla kylmä, niin se  ottaa oman aikansa lämmetä kuumaksi. Useampi kylmä päivä peräjälkeen, niin homma kertautuu niin, että varaaja viilenee aina aikaisemmin iltapäivällä, eikä jaksa lämmetä yölläkään enää kunnolla.

Pannuhuoneeseen menee lämpövuotoa ja sekin on lämmitettävää tilaa ja on pumpun lämmitystehosta pois.
Voisitko antaa lisätietoja:
- Ovatko nämä: autotalli 20 m2, sekä lämmittämättömät pannuhuone, puuvarasto ym. 30 m2 talon jatkeena maan päällä, vain ovatko mahdollisessa kellarikerroksessa?
- Mitkä ovat rakennuksen ulkomitat?
- Mikä on maalaji ja kosteusaste maakeruualueella?  (kosteusaste = kuiva, kostea, märkä ja maalaji = hiekka, savi, moreeni, siltti)

Puunkulutus 30 m2 heittomotteja, sorry ei tullut mainittua. Laskelmassa jostain syystä 42 m2 (pinomottia?)

42 tarkoittaa sitä, että koko kiinteistö lämmitettäisiin silloin vain pelkästään puilla.

[cansas]

No niin.
Rakennuksen ulkomitat ovat 11m x 28m. Autotalli, puuvarasto ja pannuhuone (käynti puuvarastosta)
sijitsevat toisessa päässä taloa. Siis samaa rakennusta maan päällä.
Maalaji kostea savi.
Vuoden puunkulutus 30 heittomottia on kokonaiskulutus ilman sähköä tai lisälämpöä.
Lämpöpumppu tarkoitus asentaa pannuhuoneeseen.
Muuttaako mitoitusta mitenkään?

[tomppeli]

Rakennuksen ulkomitat ovat 11m x 28m. Autotalli, puuvarasto ja pannuhuone (käynti puuvarastosta)
sijitsevat toisessa päässä taloa. Siis samaa rakennusta maan päällä.
Maalaji kostea savi.
Vuoden puunkulutus 30 heittomottia on kokonaiskulutus ilman sähköä tai lisälämpöä.
Lämpöpumppu tarkoitus asentaa pannuhuoneeseen.
Muuttaako mitoitusta mitenkään?

Muuttaa aika paljon.
Lämmitystarve laskee huomattavasti.
Vaihdoin korjatun laskelman aloitusviestiisi.

Tässä näkee, kuinka laskelma menee vikaan, jos se tehdään väärillä tiedoilla.
Ymmärsin asian ihan hullusti.
Pidin sen "Huoneistoala 220 m2" lämmitettynä tilana talliosuuden lisäksi.

Laskelma on nyt tehty niin, että kaikki mainitsemasi tilat ovat 11m x 28m ulkomittaisen rakennuksen sisällä ja kaikki yhdessä kerroksessa.
Jos onkin kahdessa kerroksessa, niin laskelma on vieläkin väärin.

Toivottavasti on nyt oikein. Jos on väärin, kerro ja korjaan laskelman.

Edelleenkin korostan kaikille, että nämä laskelmat ovat vain suuntaa antavia, eivät mitään sitovia takuumitoituksia!
Takuumitoituksen saat alan ammattisuunnittelijalta tai vastuulliselta maalämpötoimittajalta.