Nibe 1245 mitoitus pielessä?

[Jokivarsi]

Uusi foorumisti kaipailee ammattilaisten kommentteja..

Talomme on uudiskohde ja ensimmäinen talvi/pakkaset laittoivat miettimään pumpun kyvykkyyttä lämmittää talo ja talli kovimmilla pakkasilla. Pumppuna 1245 / 8, porakaivon syvyys 195m, talo 153m2 ja talli 70m2.

Pumppu on toiminut kevät/kesä/syyskauden moitteetta ja käynyt normaalisti. Nyt, kun pakkaset laskivat alle -10 asteen on pumppu käytännössä pyörinyt 24/7. Talon lämmöt säädetty 23, mutta sisäilma tuntuu selkeästi viileämmältä ja lämpö on 21-22. Tallin lämpö on laskettu 8-10 asteeseen ja siinä myös pysyy. Sähkövastukset ei ole vielä päällä.

Miten tätä kannattaisi lähteä tutkimaan tarkemmin? Onko pumpun jatkuva käynti merkki alimitoitetusta järjestelmästä, vai mahdollisesti asetuksilla säädettävissä? Laitan mielellään lisätietoja, jos te ammattilaiset pystytte vain auttamaan.



[ylläpito on poistanut liitteen]

[justus01]

Minkälaiset eristeet? Kivi-, hirsi-, puutalo? Maantieteellinen sijainti? Energiatodistuksen lukemat?

Onko tuo 153m2+70m2 kokonaan betonilattia? Lattialämmitys kummassakin?
Pitkä käyntiaika voi johtua myös laatan "lataamisesta" ilmojen kylmetessä.

http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5222.msg61888#msg61888

[Jokivarsi]

Kiitos nopeasta vastauksesta. Pitääpä tutustua tuohon laatan "lataamis"-teoriaan.

Kyseessä lamellihirsitalo (LH205) ja sijainti pohjois-Pohjanmaalla. Kummassakin rakennuksessa betonilattia vesikiertoisella lattialämmityksellä. Tarkemmat energiatodistukset lukemat voin tarkastaa myöhemmin, mutta kokonaisuutena B-luokka ja ET 163.

Mitoituksen teki kaksi LVI firman ammattilaista ja kumpikin päätyi kyseiseen pumpun kokoon..

[sam68]

Hirsitalo pitää aina ottaa varman päälle, koska niiden eristys ei ole lähelläkään normaalia puutaloa.
Osatehoinen pumppu siis, mutta sehän on näissä ruotsalaisissa ok kunhan ei ole liikaa..

[justus01]

Todennäköisesti vaatii takkaa tai sähkövastusta kaveriksi kovilla pakkasilla...
Jossitteluja...jos kallio oli pinnassa ja kaivossa vesi korkealla, niin olisi tuohon kaivoon uskaltanut 10kw pumpunkin laittaa. Jos alle -20c alkaa vastusta käyttämään, niin keskustelisin myyjän kanssa pumpun vaihdosta.

Mitenkäs se hirsitalojen kanssa menee....harveneeko vai tiivistyykö ne ensimmäisten vuosien aikana?
Ainakin joku hirsitalotehdas "mainosti" vuonna 2007, että hintaan kuuluu kehikon kiristys ensimmäisen talven jälkeen. Ei mitään käsitystä minkälainen operaation ja miksi. Hirsitalopaketin hintalappu vei kaiken kiinnostuksen.

Mikäli mitoitus on tehty energiatodistuksen arvojen pohjalta oikein ja pumppu toimii, niin vika on periaatteessa muualla kuin lämmitysjärjestelmässä. Itse olen hirsitalojen kohdalla sitä mieltä...että eniten on vikaa energiatodistuksen laskentatavassa.

[tomppeli]

Talomme on uudiskohde ja ensimmäinen talvi/pakkaset laittoivat miettimään pumpun kyvykkyyttä lämmittää talo ja talli kovimmilla pakkasilla. Pumppuna 1245 / 8, porakaivon syvyys 195m, talo 153m2 ja talli 70m2.

Pumppu on toiminut kevät/kesä/syyskauden moitteetta ja käynyt normaalisti. Nyt, kun pakkaset laskivat alle -10 asteen on pumppu käytännössä pyörinyt 24/7. Talon lämmöt säädetty 23, mutta sisäilma tuntuu selkeästi viileämmältä ja lämpö on 21-22. Tallin lämpö on laskettu 8-10 asteeseen ja siinä myös pysyy. Sähkövastukset ei ole vielä päällä.

Kyseessä lamellihirsitalo (LH205) ja sijainti pohjois-Pohjanmaalla. Kummassakin rakennuksessa betonilattia vesikiertoisella lattialämmityksellä. Tarkemmat energiatodistukset lukemat voin tarkastaa myöhemmin, mutta kokonaisuutena B-luokka ja ET 163.

Tein laskelman ja liitin sen omaan viestiisi.
Laskelma on tehty 1 -kerroksille talolle. Muuttuu vähän, jos on 2 kerroksinen rakenne.
Ei myöskään ollut tietoa siitä, onko autotallilla yhteistä seinää talon kanssa
ja onko mahdollisesti olemassa lämpökanaali talon ja tallin välillä.

Laskelma on vain suuntaa antava ja tehty puutteellisilla lähtötiedoilla.
Mitoituksessa ei ilmeisesti ole otettu huomioon lamellihirsirakennetta, kuten sam68 tuossa ylempänä jo mainitsi.
Sekä pumppu, että lämpökaivo ovat ilmeisesti alimitoitettuja.

[justus01]

Talomme on uudiskohde ja ensimmäinen talvi/pakkaset laittoivat miettimään pumpun kyvykkyyttä lämmittää talo ja talli kovimmilla pakkasilla. Pumppuna 1245 / 8, porakaivon syvyys 195m, talo 153m2 ja talli 70m2.

Pumppu on toiminut kevät/kesä/syyskauden moitteetta ja käynyt normaalisti. Nyt, kun pakkaset laskivat alle -10 asteen on pumppu käytännössä pyörinyt 24/7. Talon lämmöt säädetty 23, mutta sisäilma tuntuu selkeästi viileämmältä ja lämpö on 21-22. Tallin lämpö on laskettu 8-10 asteeseen ja siinä myös pysyy. Sähkövastukset ei ole vielä päällä.

Kyseessä lamellihirsitalo (LH205) ja sijainti pohjois-Pohjanmaalla. Kummassakin rakennuksessa betonilattia vesikiertoisella lattialämmityksellä. Tarkemmat energiatodistukset lukemat voin tarkastaa myöhemmin, mutta kokonaisuutena B-luokka ja ET 163.

Tein laskelman ja liitin sen omaan viestiisi.
Laskelma on tehty 1 -kerroksille talolle. Muuttuu vähän, jos on 2 kerroksinen rakenne.
Ei myöskään ollut tietoa siitä, onko autotallilla yhteistä seinää talon kanssa
ja onko mahdollisesti olemassa lämpökanaali talon ja tallin välillä.

Laskelma on vain suuntaa antava ja tehty puutteellisilla lähtötiedoilla.
Mitoituksessa ei ilmeisesti ole otettu huomioon lamellihirsirakennetta, kuten sam68 tuossa ylempänä jo mainitsi.
Sekä pumppu, että lämpökaivo ovat ilmeisesti alimitoitettuja.

Mitäs heatberg näyttää, jos käyttää ET-lukuna tuota energiatodistuksen arvoa 163?
Jos mitoittaja on käyttänyt energiatodistuksen lukuja ja tietoisesti mitoittanut järjestelmän hieman osatehoiseksi, niin mitoitusvirhettä ei ole välttämättä tapahtunut. Talo vain kuluttaa enemmän kuin ernergiatodistus väittää.

[justus01]

Saitko pumppu kauppiaalta mitoituslaskelmaa? Itse tein pumppukauppaa 2008 siinä järjestyksessä, että pyysin maahantuojalta mitoituslaskelmat ja sen kanssa sitten kiersin pyytämässä tarjoukset. Tällaisen laskelman sai Nibeltä pyytämällä v.2008: http://prntscr.com/2jn82t

[tomppeli]

Mitäs heatberg näyttää, jos käyttää ET-lukuna tuota energiatodistuksen arvoa 163?
Jos mitoittaja on käyttänyt energiatodistuksen lukuja ja tietoisesti mitoittanut järjestelmän hieman osatehoiseksi, niin mitoitusvirhettä ei ole välttämättä tapahtunut. Talo vain kuluttaa enemmän kuin ernergiatodistus väittää.

Vajavaisilla rakennuksen tiedoilla on osuutensa tuohon ET -lukuun.
Onko autotalli ollut mukana tuossa ET -määrityksessä?
Muutin lämmitystarvetta niin, että ET luvuksi tuli 163 ja silloin näyttäsi lämmitysjärjestelmän 8,3 kW teho riittävän -20C saakka.

Jos itsellä on mahdollisuus tehdä tämä laskelma, täältä löytyy taulukko-ohjelma ja ohjeet sille.

[GTP]

Saitko pumppu kauppiaalta mitoituslaskelmaa? Itse tein pumppukauppaa 2008 siinä järjestyksessä, että pyysin maahantuojalta mitoituslaskelmat ja sen kanssa sitten kiersin pyytämässä tarjoukset. Tällaisen laskelman sai Nibeltä pyytämällä v.2008: http://prntscr.com/2jn82t

Näin olisin itsekin halunnut toimia, mutta esimerkiksi Niben tapauksessa tämä ei ole mahdollista. Niben sivulla http://iframe.nibe.se/epi/iframes_fi/FI/dimensionering_nybyggnation_mvp.asp (saneerauskohteeseen http://iframe.nibe.se/epi/iframes_fi/FI/dimensionering_renovering_mvp.asp) on mahdollista antaa lähtötiedot mitoituksen laatimista varten, mutta sivun lopussa on maininta "Toimitamme mitoituspyyntösi lähimmälle alueesi jälleenmyyjälle."

Mikäli jokin maahantuoja tai valmistaja antaa suoraan "takuumitoituksen" niin saa vinkata 

[justus01]

Saitko pumppu kauppiaalta mitoituslaskelmaa? Itse tein pumppukauppaa 2008 siinä järjestyksessä, että pyysin maahantuojalta mitoituslaskelmat ja sen kanssa sitten kiersin pyytämässä tarjoukset. Tällaisen laskelman sai Nibeltä pyytämällä v.2008: http://prntscr.com/2jn82t

Näin olisin itsekin halunnut toimia, mutta esimerkiksi Niben tapauksessa tämä ei ole mahdollista. Niben sivulla http://iframe.nibe.se/epi/iframes_fi/FI/dimensionering_nybyggnation_mvp.asp (saneerauskohteeseen http://iframe.nibe.se/epi/iframes_fi/FI/dimensionering_renovering_mvp.asp) on mahdollista antaa lähtötiedot mitoituksen laatimista varten, mutta sivun lopussa on maininta "Toimitamme mitoituspyyntösi lähimmälle alueesi jälleenmyyjälle."

Mikäli jokin maahantuoja tai valmistaja antaa suoraan "takuumitoituksen" niin saa vinkata 

Jaa...enpä ollu tuollaista vaihtoehtoa ajatellutkaan, kun Niben sivujen kautta lähetin tiedot ja laskelma tuli etunimi.sukunimi@nibe.fi osoitteesta. Nyt googlella tarkistettuna laskelman lähettänyt henkilö näyttäisi olevan Nibellä töissä myyntipuolella.

En kyllä tiedä miten kukaan voi noille mitään takuita luvata, kun lähtötiedot ovat (usein?) vähän mitä sattuu...jopa uudiskohteissa, kun ei tiedetä mistä kohtaa energiatodistusta se kWh-luku pitäisi ottaa. Siihen kun vielä lisätään tämä nykyinen "grynder"rakennuskulttuuri.

[Jokivarsi]

Saitko pumppu kauppiaalta mitoituslaskelmaa? Itse tein pumppukauppaa 2008 siinä järjestyksessä, että pyysin maahantuojalta mitoituslaskelmat ja sen kanssa sitten kiersin pyytämässä tarjoukset. Tällaisen laskelman sai Nibeltä pyytämällä v.2008: http://prntscr.com/2jn82t

En saanut kauppiaalta mitoituslaskelmaa, vaan pyysin tarjoukset talon ja tallin tietojen perusteella. Jälkikäteen tuolla mainitsemillasi tavalla olisi ollut hyvä toimia ja tuplatuplavarmistaa hirsitalon mahdollinen vaikutus.
Itse en kuitenkaan tuohon hirren "heikkouteen" takerru, koska tietoisesti tuli se rakennettua ja niin tekisin edelleenkin..  Sen verran täytyy kuitenkin mainostaa, että esimerkiksi tiiveysmittausten perusteella talo on varsin tiivis ja lukemissa päästiin "normaali" puutalojen tasolle, ilmanvuotoluku 1,2. Toki passiivitaloihin on vielä matkaa, mutta mielestäni tuo on varsin hyvä lukema..

Jep, pitää kuitenkin jatkaa pumpun tutkailua ja pähkäillä eri vaihtoehdot läpi. Talolle ei hirvittävästi ole toki enää tehtävissä, mutta esimerkiksi tallin eristystä pystyy vielä helposti lisäämään.

Jos äärimmäisistä keinoista puhutaan, niin onko teoriassakaan mahdollista harkita 8kW pumpun kompressorin "päivitystä" 10kw, vaan onko ainoa vaihtoehto vaihtaa koko systeemi putkitöineen??

Jokatapauksessa talossa pystytään elämään ja asumaan normaalisti, kunhan käyttää takkaa/leivinuunia kovimmilla pakkasilla.. Suurin huolenaihe tällähetkellä, että miten pumppu/kompura toimii ja onko siitä mahdollisesti haittaa, jos se käy vuorokaudesta toiseen täysillä?

[Motorholic]

Onko mahdollista sulkea tallin kiertoa. Sitten pumpun tehot saattaisi riittää tuvan lämmitykseen.

[porojoope]

Asiaa sivuten, meillä uudisrakennus 11/2013 , energialuokka B Et 161   1 krs 134m2  lattialämmitys, sisälämpö 22-23
Nibe 1245-8R kaivo 200m/akt 173m     Rovaniemi

nyt -27 pakkasella pumppu käy 49min, tauko 48min...... 50% lämpö 4% vesi 46 tauko/ vrk

[tomppeli]

Asiaa sivuten, meillä uudisrakennus 11/2013 , energialuokka B Et 161   1 krs 134m2  lattialämmitys, sisälämpö 22-23
Nibe 1245-8R kaivo 200m/akt 173m     Rovaniemi

Kiinnostaisi tietää,
mitä ovat kaivosta tulevan ja kaivoon menevän maaliuoksen lämpötilat nyt pakkasilla pitkän käyntijakson loppupuolella.

[porojoope]

Keruupiiri näyttäisi olevan jos oikein datasta katsoin 48min kohdalla -0,5/-4,0 astetta. 
Säädöt vielä hifistelemättä, sähköä meni marras-joulukuussa mlp:lla ,n.1000kw

[tomppeli]

Keruupiiri näyttäisi olevan jos oikein datasta katsoin 48min kohdalla -0,5/-4,0 astetta. 

Yritän selvittää itselleni sitä, kuinka lämpökaivo pitäisi mitoittaa Suomen pohjoisimmissa oloissa.
Tässä on yksi hyvä esimerkki toimivasta lämpökaivosta.
Hiukan ovat liuokset pakkasella, mutta kaivossa oleva vesi ei varmaan sitä ole.

Tässä tapauksessa lämpökaivosta otetaan noin 11900 kWh / 173 m = 69 kWh/metri/vuosi.
(Vuotuinen lämmitystarveoletus =16 182 kWh, oletuksena vuotuinen 3,76 COP, jolloin kaivosta otettaisiin noin 11900 kWh)

Jos viitsit, kerro joskus uudelleen, kovan ja pitkän pakkasjakson kuluessa, kuinka ovat kaivon lämpötilat.

Jos muillakin on Lapin alueella lämpökaivoja, kiinnostaisi saada tietää vastaavia lämpökaivon lukemia, kaivon aktiivisyvyys,
sekä jonkinlainen tieto lämmitystarpeesta, tässä se oli lämmitettävä ala + ET -luku.
Ja, se luenta pitäisi tehdä pitkähkön käyntijakson loppupuolella.
Kiitos avusta!

[JK79]

Jos muillakin on Lapin alueella lämpökaivoja, kiinnostaisi saada tietää vastaavia lämpökaivon lukemia, kaivon aktiivisyvyys,
sekä jonkinlainen tieto lämmitystarpeesta, tässä se oli lämmitettävä ala + ET -luku.
Ja, se luenta pitäisi tehdä pitkähkön käyntijakson loppupuolella.
Kiitos avusta!

Pakko vastata ko ainaki yks kysymys, johon ossaa jotaki sanoa! Täälä Kemin seudula on nyt viikon verran ollu parikymmentä pakkasta, tänään NIben huoltovalikon mukaan 24,6, kun kävin pitempään lukuja kyttäämässä.

Meilä Nibe f1245 8kw, talo 1krs, 165 m2, vesikiert. lattialämmitys. Talon energialuokka B,  puutalo, suurelementti. ainoana ekstrana laitettu hieman enemmän eristettä maata vasten.

Kun oli tuo n. 25 pakkasta ja lämpökäyrä 4 (-2), niin lattiaan halutaan n 35 asteista vettä. sen verran hitaasti näillä lämmöilä asteminuutit nousee, joten sai varmaan melko hyviä lukemia.  Kun lämmitysjakso alkoi, kaivosta (185m, aktiivista syvyyttä en tiedä, mutta kallio alkoi reilun metrin päässä pinnasta). 1 asteinen tulo ja meno noin -4 astetta. Aivan käyntijakson lopussa kaivosta tulo oli mennyt jo tulo -0,6/meno -5,0 sitten asteminuutit menivät nollaan ja tauko on paikallaan.

Talossa tarkenee tosi hyvin, 22 astetta ja kaikki pelaa. Hieman kylmänähän tuo neste palaa, mutta lämpenee ainakin yli nollan tauon aikana.

Sähkön kokonaiskulutus vuodessa reilu 10 000 KW/H,

[justus01]

Suurin huolenaihe tällähetkellä, että miten pumppu/kompura toimii ja onko siitä mahdollisesti haittaa, jos se käy vuorokaudesta toiseen täysillä?

Tuosta jatkuvasta käynnistä ei ole maalämpöpumppulle haittaa, antaa käydä vaan. Lattialämpötalossa pumppua ei korkeat lämmöt/paineet rasita. Kaivo siitä ennemmin huonoa tykkää. Keruunesteen paisuntasäiliötä ja kaivon lämpöjä kannattaa käydä joskus vilkaisemassa ja tietenkin raportoida havainnot tänne jos menee lämmöt reilusti pakkaselle tai paisuntasäiliö alkaa tulvia.

Jos äärimmäisistä keinoista puhutaan, niin onko teoriassakaan mahdollista harkita 8kW pumpun kompressorin "päivitystä" 10kw, vaan onko ainoa vaihtoehto vaihtaa koko systeemi putkitöineen??

Periaatteessa voi olla 3 eri vaihtoehto:
1.) Pelkän kompuran vaihto saattaa jopa onnistuakin 8:iin => 10:iin Niben tapauksessa. En osaa ihan varmaksi sanoa.
2.) Kompressoriyksikön vaihto (kylden). Eli kokonaisen pakettina lämpökoneisto (kompura, lämmönvaihtimet, kiertovesipumput)
3.) koko MLP:n vaihto.
Kaikista vähiten putkari joutuu töitä tekemään koko MLP:n vaihdon yhteydessä veikkaisin.

Tuosta vaihtamisesta vihjaillessa ajattelin lähinnä että mikäli järjestelmä on myytäessä kehuttu täystehoksi, niin vois myyjä ilmaiseksi/halvalla päivittää järjestelmää tehokkaammaksi. <= Ei kovin realistinen visio.

[tomppeli]

Täällä Kemin seudulla on nyt viikon verran ollu parikymmentä pakkasta, tänään NIben huoltovalikon mukaan 24,6, kun kävin pitempään lukuja kyttäämässä.

Meilä Nibe f1245 8kw, talo 1krs, 165 m2, vesikiert. lattialämmitys. Talon energialuokka B,  puutalo, suurelementti. ainoana ekstrana laitettu hieman enemmän eristettä maata vasten.

Kun oli tuo n. 25 pakkasta ja lämpökäyrä 4 (-2), niin lattiaan halutaan n 35 asteista vettä. sen verran hitaasti näillä lämmöilä asteminuutit nousee, joten sai varmaan melko hyviä lukemia.  Kun lämmitysjakso alkoi, kaivosta (185m, aktiivista syvyyttä en tiedä, mutta kallio alkoi reilun metrin päässä pinnasta). 1 asteinen tulo ja meno noin -4 astetta. Aivan käyntijakson lopussa kaivosta tulo oli mennyt jo tulo -0,6/meno -5,0 sitten asteminuutit menivät nollaan ja tauko on paikallaan.

Talossa tarkenee tosi hyvin, 22 astetta ja kaikki pelaa. Hieman kylmänähän tuo neste palaa, mutta lämpenee ainakin yli nollan tauon aikana.

Sähkön kokonaiskulutus vuodessa reilu 10 000 KW/H,

Tässä tapauksessa lämpökaivosta otetaan noin 14.900 kWh / 180 m = 93 kWh/metri/vuosi.
(Vuotuinen lämmitystarveoletus =20.000 kWh, oletuksena vuotuinen 3,93 COP, jolloin kaivosta otettaisiin noin 14900 kWh)

[Jokivarsi]

Suurin huolenaihe tällähetkellä, että miten pumppu/kompura toimii ja onko siitä mahdollisesti haittaa, jos se käy vuorokaudesta toiseen täysillä?

Tuosta jatkuvasta käynnistä ei ole maalämpöpumppulle haittaa, antaa käydä vaan. Lattialämpötalossa pumppua ei korkeat lämmöt/paineet rasita. Kaivo siitä ennemmin huonoa tykkää. Keruunesteen paisuntasäiliötä ja kaivon lämpöjä kannattaa käydä joskus vilkaisemassa ja tietenkin raportoida havainnot tänne jos menee lämmöt reilusti pakkaselle tai paisuntasäiliö alkaa tulvia.

Jos äärimmäisistä keinoista puhutaan, niin onko teoriassakaan mahdollista harkita 8kW pumpun kompressorin "päivitystä" 10kw, vaan onko ainoa vaihtoehto vaihtaa koko systeemi putkitöineen??

Periaatteessa voi olla 3 eri vaihtoehto:
1.) Pelkän kompuran vaihto saattaa jopa onnistuakin 8:iin => 10:iin Niben tapauksessa. En osaa ihan varmaksi sanoa.
2.) Kompressoriyksikön vaihto (kylden). Eli kokonaisen pakettina lämpökoneisto (kompura, lämmönvaihtimet, kiertovesipumput)
3.) koko MLP:n vaihto.
Kaikista vähiten putkari joutuu töitä tekemään koko MLP:n vaihdon yhteydessä veikkaisin.

Tuosta vaihtamisesta vihjaillessa ajattelin lähinnä että mikäli järjestelmä on myytäessä kehuttu täystehoksi, niin vois myyjä ilmaiseksi/halvalla päivittää järjestelmää tehokkaammaksi. <= Ei kovin realistinen visio.

Kiitos vinkeistä jälleen. Paisuntasäiliötä tullut tarkkailtua ja kaikki sen osalta OK. Mitä tarkemmin tarkoitat tuolla "reilusti pakkasen puolelle" kommentilla? Tällähetkellä liuoksen tulo-/menoarvot pysyneet 2-3 vuorokautta lukemissa -2/-6. Pitäisikö huolestua?

Seuraan tilannetta vielä muutaman päivän ja selvitän tilannetta Niben kautta. Katsotaan, mihin lopputulokseen päädytään.. 

[tomppeli]

Viilasin vielä vähän laskelmaa ja sain ET -luvun arvoon 163, sama, kuin E -todistuksessasikin.
Suunnittelija lienee käyttänyt sisälämpönä ET -laskennassa +21C, siksi laitoin tähänkin sen.
1 asteen pudotus sisälämpötilassa saattaa merkitä jopa 5% vähenemistä lämmitystarpeessa.

Vaihdoin laskelman uuteen...

Kiitos vinkeistä jälleen. Paisuntasäiliötä tullut tarkkailtua ja kaikki sen osalta OK. Mitä tarkemmin tarkoitat tuolla "reilusti pakkasen puolelle" kommentilla? Tällähetkellä liuoksen tulo-/menoarvot pysyneet 2-3 vuorokautta lukemissa -2/-6. Pitäisikö huolestua?

Kun kaivosta tulee pumpulle -4, ollaan ilmeisesti jäätymisen rajalla.
Sinulla nyt arvot -2 ja -6, erotus on 4 astetta.
Voisiko maakiertopumppuun saada lisää tehoa?
Toisaalta tehon lisääminen lisää turbulenssia keruuputkiin ja kaivosta otetaan entistä enemmän tehoa.
Jäätymisen vaara voi suurentua.

Tulevaisuutta ajatellen, on syytä kertoa sinulle, että kallioperän lämpötila laskee ensimmäisten käyttövuosien aikana ja tilanne pahenee vähän.
Saattaa olla, että olisi hyvä laittaa jotain lisäkeruuta, esimerkiksi maalenkki tai toinenkin kaivo lisäksi.

[justus01]

Kiitos vinkeistä jälleen. Paisuntasäiliötä tullut tarkkailtua ja kaikki sen osalta OK. Mitä tarkemmin tarkoitat tuolla "reilusti pakkasen puolelle" kommentilla? Tällähetkellä liuoksen tulo-/menoarvot pysyneet 2-3 vuorokautta lukemissa -2/-6. Pitäisikö huolestua?

Seuraan tilannetta vielä muutaman päivän ja selvitän tilannetta Niben kautta. Katsotaan, mihin lopputulokseen päädytään.. 

Eli tuolla 8kw pumpulla ja nykyisellä lämmitysenergian kulutuksellakin  kaivon riittävyys on jo aika rajoilla, joten mitään hyötyä isomman pumpun / kompressorin vaihtamisella ei saa. Itse en kyllä alkaisi etukäteen/ennakkoon tekemään keruupuolelle mitään investointeja. Mikäli ongelmia tulevaisuudessa ilmenee, niin sitä voi sitten miettiä minkälaisia toimenpiteitä tekee. Porauttaako lisää kaivoa, rakentaako maapiiriä vai säätääkö vastusta enemmän avuksi.