Puulämmityksestä maalämpöön..

[nikode]

Paapan talo pitäisi muuttaa maalämmölle kun alkaa puuntekijää ikä painaa (83v.)
Asustaa nyt yksin mutta ajatus että jonkun vuoden kuluessa lapsenlapset muuttavat taloon
joten vettä alkaa kulumaan..

Eli talo 1964 tehty .
Sijainti joen /meren rannalla, mutta vesistöön ei saa lupia putkille.
Pohja noin 100m2
Kellarikerroksessa pesuhuone+sauna ja varasto noin 30m2. Korkeutta 2,1m lämpö noin 15c.
Keskikerros asuintiloja  noin 85m2. Kork.2,5m lämpö 21c.
Yläkerta asuintiloja noin 40m2. Kork. keskimäärin 2,3m

Talossa alkuperäiset patterit 2 ja1 lehtisiä.
Ikkunat alkuperäiset 2lasia.
Eristys katossa noin 20cm. villaa. Lisää ei saa tekemättä koko kattoa uusiksi. (Edessä 10v. kuluessa)
Seinät ilmeisesti purua noin 15cm.
Kellarikerroksen lattian alla tuskin mitään..

Pannuhuone sijaitsee verstaalla noin 15m. päässä. Verstaan pohja 150m2. Pidetty lämpö viime vuosina +2c.
Eristeenä purua katto 20cm. seinät15cm. Tämä jätetään nyt kylmilleen, tai laitetaan puhallinpatteri glykolikierrolla
lämmönvaihtimen kautta jolloin lämmitys vain tarvittaessa.

Nykyinen lämmitys vanha valurautakattila jossa poltetaan metristä halkoa huonolla hyötysuhteeella..
Varaaja noin 1300l. lämpenee vapaakierrolla josta kiertovesipumpulla pattereihin.
Avopaisunta astia  sijaitsee vintillä.
Lisäksi varalla öljykattila (pieni vesitilavuus 15l.) Tämäkin vapaakiertoinen.

Öljyä ei ole poltettu kuin joskus reissussa ollessa, kulutuksesta ei tietoa.
puita mennyt älyttömästi ei pidetty kirjaa..

Ajatus jättää vanhat kattilat rinnalle vara/lisälämpö. Varaajaa hyödyntää lämmittämällä sitä maalämpöpumpulla
syöttö sisään ylhäältä ja paluu varaajan alta. Kierto pattereihin nykyisellä pumpulla. Käsi shuntti silloin 100% auki.
Jolloin lämpöpumppu säätää kiertoveden lämmön.

Käyttövedella kiertosysteemi. Käyttövesi ensin varaajan kautta ja siintä lämpöpumpulle.
Kierto ei menisi varaajan kautta, vaan ainoastaan lämpöpumpun. Tällöin kesä aikaan ei turhaan käyttövesi lämmittäisi
varaajaa.

Paisunta säiliö pitää vaihtaa kalvolliseen koska nykyinen jää pakkasen armoille verstaan vintille.

Sitten muutamia avoimia kysymyksiä-
Kuinka suuri kalvopaisunta tulee olla koska puulämmitys mahdollisuus säilyy?
Lämpöpumpun teho ja kaivon syvyys? Ajatuksissa 10-12kw ja 200m.syvä kaivo.
Kaivo noin 20m. rannasta vettä tullee poratessa varmasti kiusaksi asti...

Onko ajatus edes oikian suuntainen vai aivan metsässä???
Vielä ei ole tarjouksia kysytty mutta olis kiva saada vähän osviittaa..

Omaan taloon tuli maalämpö reilu vuosi sitten ja niissäkin tarjouksissa oli aika suurta hajontaa
tarjotuissa tehoissa ja kaivon syvyyksissä

Kommentoikaa /auttakee miestä mäjessä


[ylläpito on poistanut liitteen]

[tomppeli]

Paapan talo 1964 tehty .
Sijainti joen /meren rannalla, mutta vesistöön ei saa lupia putkille.
Pohja noin 100m2
Kellarikerroksessa pesuhuone+sauna ja varasto noin 30m2. Korkeutta 2,1m lämpö noin 15c.
Keskikerros asuintiloja  noin 85m2. Kork.2,5m lämpö 21c.
Yläkerta asuintiloja noin 40m2. Kork. keskimäärin 2,3m

Talossa alkuperäiset patterit 2 ja1 lehtisiä.
Ikkunat alkuperäiset 2lasia.
Eristys katossa noin 20cm. villaa. Lisää ei saa tekemättä koko kattoa uusiksi. (Edessä 10v. kuluessa)
Seinät ilmeisesti purua noin 15cm.
Kellarikerroksen lattian alla tuskin mitään..

Pannuhuone sijaitsee verstaalla noin 15m. päässä. Verstaan pohja 150m2. Pidetty lämpö viime vuosina +2c.
Eristeenä purua katto 20cm. seinät15cm. Tämä jätetään nyt kylmilleen, tai laitetaan puhallinpatteri glykolikierrolla
lämmönvaihtimen kautta jolloin lämmitys vain tarvittaessa.

Nykyinen lämmitys vanha valurautakattila jossa poltetaan metristä halkoa huonolla hyötysuhteella..
Varaaja noin 1300l. lämpenee vapaakierrolla josta kiertovesipumpulla pattereihin.
Avopaisunta astia  sijaitsee vintillä.
Lisäksi varalla öljykattila (pieni vesitilavuus 15l.) Tämäkin vapaakiertoinen.

Öljyä ei ole poltettu kuin joskus reissussa ollessa, kulutuksesta ei tietoa.
puita mennyt älyttömästi ei pidetty kirjaa..

Ajatus jättää vanhat kattilat rinnalle vara/lisälämpö. Varaajaa hyödyntää lämmittämällä sitä maalämpöpumpulla
syöttö sisään ylhäältä ja paluu varaajan alta. Kierto pattereihin nykyisellä pumpulla. Käsi shuntti silloin 100% auki.
Jolloin lämpöpumppu säätää kiertoveden lämmön.

Käyttövedellä kiertosysteemi. Käyttövesi ensin varaajan kautta ja siitä lämpöpumpulle.
Kierto ei menisi varaajan kautta, vaan ainoastaan lämpöpumpun. Tällöin kesä aikaan ei turhaan käyttövesi lämmittäisi
varaajaa.

Paisunta säiliö pitää vaihtaa kalvolliseen koska nykyinen jää pakkasen armoille verstaan vintille.

Sitten muutamia avoimia kysymyksiä-
Kuinka suuri kalvopaisunta tulee olla koska puulämmitys mahdollisuus säilyy?
Lämpöpumpun teho ja kaivon syvyys? Ajatuksissa 10-12kw ja 200m.syvä kaivo.
Kaivo noin 20m. rannasta vettä tullee poratessa varmasti kiusaksi asti...

Tein laskelman ja liitin sen omaan viestiisi.
Päädyin vähän isompaan, 13 kW -tehoiseen pumppuun, jolla voi ihan vähän tarvittaessa lämmittää verstastakin.
Kaivoonkin tuli syvyyttä 260 aktiivimetriä. Tarvittaneen kaksi kaivoa jo siitäkin syystä, että liika vesi estää syvälle poraamisen.

Vaikka on patteritalo, suositan tähän silti vaihtoventtiilipumppua tuon ison, jo olemassa olevan varaajatankin ja siihen jo valmiiksi liitetyn lämmönjaon takia.

Huomaa, että tämä laskelma on vain suuntaa antava, ei mikään takuumitoitus!
Sitovan takuumitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta tai vastuulliselta maalämpötoimittajalta.

[Selvittäjä]

Paisunta säiliö pitää vaihtaa kalvolliseen koska nykyinen jää pakkasen armoille verstaan vintille.

Sitten muutamia avoimia kysymyksiä-
Kuinka suuri kalvopaisunta tulee olla koska puulämmitys mahdollisuus säilyy?

Katso tuolta laskentakaava: http://194.157.58.228/Teknoweb/(s1yvb1icj5zwdi55ir1dvra4)/Dialogs/DeviceSelection.aspx

Nyrkkisääntö lienee 5-10% vesitilavuudesta (googleta, en muista enää). Maalämmössä ja puulämmityksessä lämpötilaerot on aikalailla erilaiset ...

Noissa pytyissä ovh:t ovat tyrmistyttäviä joten älä ohita kivijalkaliikkeitä ... Ja vastaavasti halpispytyn ja laatupytyn (Reflex) hintaero yllättävän pieni.

Ja siihen asiaan, että onko kaksi pienenmpää parempi kuin yksi isompi, en ota kantaa.

[Continen]

Puukattilan painemittauksen rikkoontumisen yhteydessä tuli soiteltua valmistajalle ja keskusteltua myös noista paisunnoista. Kattilan valmistaja sanoi, että se n.10% pitäisi olla vesitilavuudesta että riittää. Meillä 2,4m3 varaajassa, 150l kattilassa ja siinä yhteydessä 250l paisunta. Kierrossa olevaa vettä ei ilmeisesti ole mitoitukseen huomioitu, sen tilavuushan ei paljon vaihtele.

[nikode]

Kiitos nopeista vastauksista

Kysytäämpä lisää...
Eli voisiko osan porakaivon syvyydestä korvata maapiirillä, sitä saisi tuohon
talon vieressä olevaan vanhaan pellontilkkuun 2-300 metriä laitettua.
Kaivuri löytyy itseltä niin olis vain löpön hinta tuo kaivuutyö..

Minkähän verran poraustarve vähenisi?
Voisiko kiertää ensin maassa ja sitten kaivon kautta taloon?
Vai pitääkö olla erillisinä piireinä ja miksi?

Siinäpä taas muutama mieltä askarruttava kysymys.
Viisaammat  neuvokaas taas

[nikode]

Eikö raadilla ole kokemuksia yhdistelmistä kaivo+maapiiri?
Taitaa tulla liian pitkä piiri jos ensin maassa kiertää ja siintä kaivon kautta kiertää,
ilmeisesti olis viisaampi laittaa erilliset piirit.
Kuinkas nuo sitten saa säädettyä tasapainoon?

Huokuttaisi tuo matalanpi kaivo jo hinnan puolesta jos selviäisi esim 180m. kaivolla +maapiiri jonka pituus esim 2-300m.
säästyisi jo muutama T€ verrattuna kahteen 130m. kaivoon
Huonosti tuntuu netistä kokemuksia tuollaisesta löytyvän, tai sitten on tässä googlettajassa vika.. 

Paisunta pitäs olla ilmeisesti vähintään sen 150L. Ehkä varman päälle 200L..
Virossa näkyy olevan edullisia paisuntoja esim. ( http://dunven.ee/about?locale=et )
Taitavat vaan olla kiinalaisia, arvanneeko sekaantua noihin..

Kertokee jos tietoa löytyy jaettavaksi, tää funtsiminen ilman tietoa alkaa rassaamaan..  

[Selvittäjä]

Miettisin itse tuota kaivojen ja maapiirien yhdistämistä. Niiden lämmöt kulkevat kuitenkin niin eritahtiin että vaikea suositella. Talvella kaivosta pitäisi tulla plusasteista lientä kun taas maapiiri voi olla selvästi pakkasella (Thermiakauppiaan esitelmän mukaan). Esim. nyt meillä kaivoista tulee n. +1.5 ja arvaten paluu -1.5 paikkeilla. Maapiiristä voi tulla keväällä ainakin kylmempää kuin kaivon paluuvesi. Joten meillä on vaan kaivoja.

[justus01]

Kuinkas nuo sitten saa säädettyä tasapainoon?

Voisiko toimia ja riittää lämpötiloihin perustuva virtauksien säätö?
Eli mitataan kaivosta ja maapiiristä tulevan nesteen lämpötilaa ja virtauksia säätämällä saadaan pumpulle haluttu lämpötila.

Esimerkki: Kaivosta tulee +5 ja maapiiristä +10 (kesä/heinäkuu)
Pumpulle tulee +7.5, niin virtaukset olisi 1:1 (kaivo:maapiiri)
Pumpulle tulee +6,6, niin virtaukset olisi 2:1 (kaivo:maapiiri)

Tuo 2:1 suhde voisi olla hyvä alkuasetus, jos kaivo 180m ja maapiiri 300m.
Jos jompi kumpi menee talvella selvästi pakkaselle (enemmän kuin -1..-2c), niin virtauksia hienosäätämällä löytyisi sopiva balanssi. Meillä ei ole tainnut vielä koskaan tulla maapiiristä alle 0 asteista, mutta eipä ole paljon kuormitustakaan piirissä. (Sijainti: Pohjois-Pohjanmaa)