Uudiskohteen mitoitus Tampere

[Mandrake]

Hei

Maalämpöuntuvikkona kaipais "puolueetonta" näkemystä maalämmön mitoitukseen. On melkoinen mahdottomuus tietää kuka myyntipuolen edustajista on oikeasti perillä myymästään tuotteesta ja toisaalta myydäänkö asiakkaalle sitä oikeaa koostumusta vai jotakin muuta.

Rakennuspaikkana Tampere, puurakenteinen yksikerrostalo, kerrosala 197, maanvarainen laatta, vesikiertoinen lattialämmitys, varaava takka joka lähinnä tunnelmakäytössä. Huoneistoala 145 m2 sekä tekninen tila 7 m2 ja autotalli 24 m2 samassa rakennuksessa. Autotallin tarkoitus olla suht lämmin tila, ei kummiskaan huonelämpöinen. Kallio on tontin etureunalla aivan pinnassa ja oletettavasti myös kaivon paikalla takareunalla suht pinnassa.

Rakennusaikaisesta energiatodistuksesta löytyy seuraavia arvoja.

Lämmitetty nettoala 150,4 m2
Maanpäällinen kerrostasoala 170,9 m2
Rakennuksen ilmatilavuus 418,1 m3
Ilmanvuotoluku 1,2

Rakenteiden U-arvot

  - ulkoseinät 0,16 140 m2
  - yläpohja 0,07 150 m2
  - alapohja 0,12 150 m2
  - ikkunat 1,0 23 m2
  - ovet 1,0 8m2

- taloon muuttaa ainakin ainakin lyhytaikaisesti 3 aikuista + 2 pientä lasta, pitempiaikaisesti 2+2
- 2 suihkua (2 pitkähiuksista lämpimistä suihkuista pitävää naista)
- ei ammetta
- tavanomainen iv-kone ehkä Vallox 110 SE
- viilennys todennäköisesti maaviileänä joko puhallinkonvektorilla tai tuloilmakanavaan sijoitettavalla kanavapatterilla

Kohteeseen olen saanut aika vaihtelevia maalämpötarjouksia. Pumppuja on tarjottu 5-8 kw, kaivon syvyys 110-165 m. Esim. Niben 1245 pumppua on tarjonnut usea joko 5 tai 6 kw:n pumpulla ja 110m - 160 m kaivolla. Melkoinen hajonta samoilla lähtötiedoilla. Siinä sitä on asiasta mitään tietämättömälle mietiskeltävää, kun yrittää valita taloonsa varmuudella riittävää muttei suotta liian järeästi mitoitettua järjestelmää.

Kuinka pitkään kahdesta suihkusta saa reilusti lämmintä vettä noista integroiduista 180-200 litraisista varaajamalleista? Joku toimittaja suositteli erillisen varaajan käyttöä mutta valtaosan mielestä integroitu riittää ihan hyvin, vaikka satunnaisesti olisi pari ylimääräistäkin saunavierasta.

[ylläpito on poistanut liitteen]

[tomppeli]

Rakennuspaikkana Tampere, puurakenteinen yksikerrostalo, kerrosala 197, maanvarainen laatta, vesikiertoinen lattialämmitys, varaava takka joka lähinnä tunnelmakäytössä. Huoneistoala 145 m2 sekä tekninen tila 7 m2 ja autotalli 24 m2 samassa rakennuksessa. Autotallin tarkoitus olla suht lämmin tila, ei kummiskaan huonelämpöinen. Kallio on tontin etureunalla aivan pinnassa ja oletettavasti myös kaivon paikalla takareunalla suht pinnassa.

Lämmitetty nettoala 150,4 m2
Maanpäällinen kerrostasoala 170,9 m2
Rakennuksen ilmatilavuus 418,1 m3
Ilmanvuotoluku 1,2

Rakenteiden U-arvot
  - ulkoseinät 0,16 140 m2
  - yläpohja 0,07 150 m2
  - alapohja 0,12 150 m2
  - ikkunat 1,0 23 m2
  - ovet 1,0 8m2

- taloon muuttaa ainakin ainakin lyhytaikaisesti 3 aikuista + 2 pientä lasta, pitempiaikaisesti 2+2
- 2 suihkua (2 pitkähiuksista lämpimistä suihkuista pitävää naista)
- ei ammetta
- tavanomainen iv-kone ehkä Vallox 110 SE
- viilennys todennäköisesti maaviileänä joko puhallinkonvektorilla tai tuloilmakanavaan sijoitettavalla kanavapatterilla

Kohteeseen olen saanut aika vaihtelevia maalämpötarjouksia. Pumppuja on tarjottu 5-8 kw, kaivon syvyys 110-165 m. Esim. Niben 1245 pumppua on tarjonnut usea joko 5 tai 6 kw:n pumpulla ja 110m - 160 m kaivolla. Melkoinen hajonta samoilla lähtötiedoilla. Siinä sitä on asiasta mitään tietämättömälle mietiskeltävää, kun yrittää valita taloonsa varmuudella riittävää muttei suotta liian järeästi mitoitettua järjestelmää.

Kuinka pitkään kahdesta suihkusta saa reilusti lämmintä vettä noista integroiduista 180-200 litraisista varaajamalleista? Joku toimittaja suositteli erillisen varaajan käyttöä mutta valtaosan mielestä integroitu riittää ihan hyvin, vaikka satunnaisesti olisi pari ylimääräistäkin saunavierasta.

Tein laskelman ja liitin tulosteen omaan viestiisi.
Kaikki tilat on käsitelty samana lämmitettävän tilavuutena siksi alat "heittävät".
Jos olen ymmärtänyt laskentaperusteita väärin, kerro, niin korjaan.

Käyttöveden kulutus on laskettu runsaalla kädellä, riittämään suihkuttelijoille.
Suihkuvettä saadaan näin:
Jos 185 litrainen varaaja on kokonaan täytetty +50C vedellä ja vesijohtoveden lämpötila olisi +5C,
saadaan +37 asteista vettä noin 260 litraa, ilman, että pumppu käy.
Suihkuttelu ajan saat jakamalla valitsemasi suihkupään litraa/minuutti -arvolla tuon litramäärän.

Pumpun teho on pieni, 6kW, joten sen käyminenkään ei juurikaan tuotosta lisää.
Pumppu voisi mielellään olla vähän isompi, esim. 7 kW, niin seuraavat pääsisivät ihan vähän nopeammin suihkuttelemaan.

[Mandrake]

Kiitos nopeasta vastauksesta.

Huonekorkeuden unohdin mainita. Se on 2,8 m. Vaikuttanee marginaalisesti lukuarvoihin.

Pumpun tarjoajien laskelmissa päädytään keskimääräisesti 6 kW:n pumppuun ja porakaivon syvyydeksi suositellaan 130-140 m (aktiivisyvyys 120-130 m). Eli pumpun osalta tuolla 6 kW:n koneella pärjätään mutta kaivo vaikuttaisi alimitoitetulta, jos verrataan nyt tähän laskelmaan, jossa aktiitisyvyydeksi suositellaan vähintään 164 m. Aika iso ero tuo noin 40 m. Porakaivon hinnassakin tekee 30 €/m hinnalla yli tonnin. Suurin meille tarjottu kaivon aktiivisyvyys on ollut 155 m, kaivon kokonaissyvyys 165 m. Jos nyt ajatellaan, että porataan 140 m kaivo ja oletetaan sen aktiivisyvyydeksi 130 m, niin onko kaivon lämmitystehon ehtyminen todellinen uhka?

Jos pumpun kokoa lähtee kasvattamaan esim. 6 -> 8 kW (Niben pumpputarjonta), niin mitä huonoja puolia sillä tulee olemaan? Kustannuksenahan se on vain muutaman satasen luokkaa, joten sillä ei ole mitään merkitystä hankkeen kokonaisbudjetin kannalta.

[tomppeli]

Huonekorkeuden unohdin mainita. Se on 2,8 m. Vaikuttanee marginaalisesti lukuarvoihin.

Pumpun tarjoajien laskelmissa päädytään keskimääräisesti 6 kW:n pumppuun ja porakaivon syvyydeksi suositellaan 130-140 m (aktiivisyvyys 120-130 m). Eli pumpun osalta tuolla 6 kW:n koneella pärjätään mutta kaivo vaikuttaisi alimitoitetulta, jos verrataan nyt tähän laskelmaan, jossa aktiitisyvyydeksi suositellaan vähintään 164 m. Aika iso ero tuo noin 40 m. Porakaivon hinnassakin tekee 30 €/m hinnalla yli tonnin. Suurin meille tarjottu kaivon aktiivisyvyys on ollut 155 m, kaivon kokonaissyvyys 165 m. Jos nyt ajatellaan, että porataan 140 m kaivo ja oletetaan sen aktiivisyvyydeksi 130 m, niin onko kaivon lämmitystehon ehtyminen todellinen uhka?

Jos pumpun kokoa lähtee kasvattamaan esim. 6 -> 8 kW (Niben pumpputarjonta), niin mitä huonoja puolia sillä tulee olemaan? Kustannuksenahan se on vain muutaman satasen luokkaa, joten sillä ei ole mitään merkitystä hankkeen kokonaisbudjetin kannalta.

Muutin huonekorkeuden, mutta samalla muutin asukasmäärän 4 -henkilöksi á 1200 kWh/vuosi.

Täällä vastasin samanlaiseen kysymykseen..

[GTP]

Suihkuvettä saadaan näin:
Jos 185 litrainen varaaja on kokonaan täytetty +50C vedellä ja vesijohtoveden lämpötila olisi +5C,
saadaan +37 asteista vettä noin 260 litraa, ilman, että pumppu käy.
Suihkuttelu ajan saat jakamalla valitsemasi suihkupään litraa/minuutti -arvolla tuon litramäärän.

Tämä suihkuveden riittävyys on yksi niistä (monista ) asioista, joka mietityttää. Foorumilla on jos jonkinlaista hyödyllistä laskuria olemassa ja onko tulos ~260 litraa sellaisesta. Jos on, ja tuo on jaettu foorumilla, niin olisiko laittaa linkkiä? Itse en hakutoimintoon osannut oikeita sanoja kirjoittaa, vaikka monen monta uutta xls-tiedostoa löysinkin.

[KimmoK]

Mun mietteet:
-kaivo 160m+ (tulevaisuudessa MLP koneiden parantuessa keruupiiristä otetaan aina vain enemmän energiaa)
-pieni pyöriväkennoinen LTO (jälkilämmitys vedellä jos IVK ihan maalämpöpumpun lähellä, ei esilämmitystä)
-6kw maalämpökone riittää (yli 8kw konetta ei mielestäni missään tapauksessa kannata laittaa)
-IV viilennys maaviileällä, mikäli IVK lähellä maalämpökonetta


Insinööriyttä:
-1000L erillisvaraaja 100mm lämmön eristeellä, tulistinpumppu.  ;-)
-mikäli IVK jälkilämmitys vedellä, huomioitava että lattiapiirissä+IVK:ssa kierrettävä vesi myös kun MLP tekee käyttövettä
-kiertovesipumppu sähköpistokkeelliseksi (voi pyörittää myös agregaatilla)
-MLP voimaviratpistokkeelliseksi (sen voi vaihtaa ilman sähkömiestä yms. jne.)
-Tarviikojan tampereella IVK/LTO ollenkaan jälkilämmitystä talvella? (Meillä Ylikiimingissä tarve hyvin pieni, näköjään, vain jos kovalla pakkasella käytetään ylipaineistusta.)

[tomppeli]

Suihkuvettä saadaan näin:
Jos 185 litrainen varaaja on kokonaan täytetty +50C vedellä ja vesijohtoveden lämpötila olisi +5C,
saadaan +37 asteista vettä noin 260 litraa, ilman, että pumppu käy.
Suihkuttelu ajan saat jakamalla valitsemasi suihkupään litraa/minuutti -arvolla tuon litramäärän.

Tämä suihkuveden riittävyys on yksi niistä (monista ) asioista, joka mietityttää. Foorumilla on jos jonkinlaista hyödyllistä laskuria olemassa ja onko tulos ~260 litraa sellaisesta. Jos on, ja tuo on jaettu foorumilla, niin olisiko laittaa linkkiä? Itse en hakutoimintoon osannut oikeita sanoja kirjoittaa, vaikka monen monta uutta xls-tiedostoa löysinkin.

Liitin viestiisi yhden laskurin..

[GTP]

Kiitos!

Tähän COPlaskuri.xls versioon en olekaan vielä törmännyt. Mielestäni täällä on/oli samalla tiedostonimellä xls-tiedosto, joten voipi olla, että en ole avannut kaikkia tiedostoja

[Roori]

Kiitos nopeasta vastauksesta.

Huonekorkeuden unohdin mainita. Se on 2,8 m. Vaikuttanee marginaalisesti lukuarvoihin.

Pumpun tarjoajien laskelmissa päädytään keskimääräisesti 6 kW:n pumppuun ja porakaivon syvyydeksi suositellaan 130-140 m (aktiivisyvyys 120-130 m). Eli pumpun osalta tuolla 6 kW:n koneella pärjätään mutta kaivo vaikuttaisi alimitoitetulta, jos verrataan nyt tähän laskelmaan, jossa aktiitisyvyydeksi suositellaan vähintään 164 m. Aika iso ero tuo noin 40 m. Porakaivon hinnassakin tekee 30 €/m hinnalla yli tonnin. Suurin meille tarjottu kaivon aktiivisyvyys on ollut 155 m, kaivon kokonaissyvyys 165 m. Jos nyt ajatellaan, että porataan 140 m kaivo ja oletetaan sen aktiivisyvyydeksi 130 m, niin onko kaivon lämmitystehon ehtyminen todellinen uhka?

Jos pumpun kokoa lähtee kasvattamaan esim. 6 -> 8 kW (Niben pumpputarjonta), niin mitä huonoja puolia sillä tulee olemaan? Kustannuksenahan se on vain muutaman satasen luokkaa, joten sillä ei ole mitään merkitystä hankkeen kokonaisbudjetin kannalta.

Juu Nääs,  kun nyt pyytelet näitä tarjouksia niin kysyppä yhteen vaakakuppiin vaihtoehdoksi Nilanin invertteri MLP-multilaitteesta tarjous 6kW, se taitaapi sopia kokonsa puolesta tuohon tarpeeseesi kohtsillee napakasti...
-MLP 1.5-6kW invertterillä säätyvä tarpeen mukainen lattialämmitys, ei taida se 1,5kW kesälläkään olla liikaa
-90% LTO komposiittikenno jolla päässee luokkaan 80% vuosihyötysuhteeseen, näillä erillisillä vermeillä (enervent, vallox, ilox) pääsee n.70%
-PILP hoitaa käyttövedet ja tuloilman lämmityksen ja jäähdytyksenkin kanaviston kautta tekemällä jäähdytysenergialla käyttövettä
-Lienee sovelias jopa KHH:on

Tuon kun ryydittää esilämmityskennolla (raitisilmaan) saa pidettyä pakkassulatukset loitolla ja kesällä kuivattua ilmaa pienellä ottoteholla, ja vielä lisäksi jos joskus innostuu PV-maailmasta niin laitteiston kevät-syksy käyttö tulee katettua paljon sillä kun PV:lle on tasaisempaa kuormaa...

Tuossa olis yksi hiukan muista poikkeava vaihtoehto, kaivo voi olla inan matalampi ja vie kyllä aikasen pienen tilan ja muutenkin saattais sopia kokonaisuuteen.

Hinta-arvio tuolle luulisin että on luokassa 15k€ kaivoineen.

[Seagear]

Laitoin yv:tä, en tiedä huomasitko.