Uutiset:

Kirjoittaja Aihe: Varaajien erot malleissa 242 vs 222 ja 343 vs 333 sekä kv riittävyys  (Luettu 17766 kertaa)

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 333
  • Maalämpöfoorumi
Joku kyseli veden riittävyydestä ja manasi varaajan sekoittuvan. Sitten tuli mieleen tämä...

Pläräsin jotain pdf:ä tuossa läpi ja osui tuollaiset kuvat silmiin. Olin aikaisemmin siinä uskossa että 333/222 mallissa on kierukka lämmittämässä käyttövettä ja 242/343 mallissa kierukka lämmittämässä käyttövettä sekä oma kierukka aurinkoa varten. Huomasin olleeni väärässä.

242/343 malleissa ei ole kun yksi kierukka ja se on aurinkoa varten. Käyttöveden lämmitys näyttää olevan toteutettu niin että että koneessa on yksi ylimääräinen levylämmönvaihdin sekä kiertovesipumppu mikä pyörittää käyttövettä tuolla lämmönvaihtimessa. Lämmönvaihtimen toisella puolella pyörii sama vesi kuin millä lämmitetään lattioita. Vaihtoventtiili vaihtaa asentoa samalla tavalla kuin tavallisestikin eli meneekö vesi tuonne levylämmönvaihtimeen lämmittämään käyttövettä vai lattiaan. Erikoinen systeemi kaikenkaikkiaan....

Itsekin kirosin alunperin kun en ottanut tuota x4x mallia koska siinä on tuo suurempi varaaja (220l vs 170) mutta näköjään eroja on paljon muutakin.. siitä en tiedä onko hyviä vai huonoja...


« Viimeksi muokattu: 14.03.17 - klo:20:19 kirjoittanut fraatti »
Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa noble

  • Vanha jäsen
  • ****
  • Viestejä: 324
  • Maalämpöfoorumi
Eli 333 ja 222 ovat rakenteeltaan perinteisempiä, kuten Termia (Danfoss) ja Nibe?

Tuo 343 sekoittuminen johtaa ilmeisesti siihen, että varaaja menee tasalämpöiseksi ja viileäksi.
Nibe 1245-8 / 180m kaivo

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 333
  • Maalämpöfoorumi
Eli 333 ja 222 ovat rakenteeltaan perinteisempiä, kuten Termia (Danfoss) ja Nibe?

Kyllä juurikin näin. Siitä en tiedä oliko Danfoss ensimmäinen joka tuon kierukkavarauksen keksi mutta ilmeisesti jonkinlaisen patentinkin siihen hakivat mutta monella valmistajalla näyttää nykyään olevan vastaava kierukka. Vanhempi tapa oli manttelivaraaja missä oli kaksi pyttyä sisäkkäin. Välissä kiersi vettä joka lämmitti sisempää.

Kierukan etuja vs mantteli:

15% enemmän vettä
150% nopeampi lataaminen


Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa GTP

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 108
  • Maalämpöfoorumi
Omalla kohdalla pumppuvalinta on vielä tekemättä niin valmistajan kuin mallinkin suhteen. Yhtenä varteenotettavana vaihtoehtona on ollut juuri Viessmanin 343-G-malli isomman varaajatilavuuden aurinkokeräimen liitäntämahdollisuuden vuoksi.

Tuota sekoittumisilmiö on mainittu ainakin myös seuraavassa viestissä http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4743.msg60465#msg60465 ja saman
suuntaisia kokemuksia on myös tässä ketjussa http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=1916.0

Pitääpä laittaa 343 uudelleenharkintaan tai taitaa olla viisaampi unohtaa koko kapistus?

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 333
  • Maalämpöfoorumi
Katsoin tuota ruotsin mlp testiä ja siinä on mainittu paljonko laitteesta saadaan 40 asteista käyttövettä.

Näiden tulosten valossa mitä tuo testi antaa ei tuosta suuremmasta varaajasta saada oikeastaan enempää käyttövettä kuin yleensä 170l varaajastakaan. Eli lisäarvo tuolle täytyy laskea nimenomaan tuon aurinkokierukan varaan.

Tulokset: 40 asteista vettä(varaajan koko)
CTC 223 l (205l, järjetön varaajahäviö 1000kWh/vuosi, huonoin cop), Nibe 258 l (180l), Thermia 240 l (180l), Viessmann 343-g 220l (240 l, pienin varaajahäviö 260kWh/vuosi, paras cop käyttöveteen)

Testi: http://www.energimyndigheten.se/Templates/Public/Pages/ProductGroupPageCompare.aspx?productGroupId=144&productTypeVersionID=318&productCompareList=1072,1073,1074,1075,1077,1078,1079,1080&PageID=13233
Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 333
  • Maalämpöfoorumi
Ehkä paras vaihtoehto on jos haluaa paljon käytövettä on Vitocal 300-g ja siihen viereen erillinen sopivankokoinen kierukalla lämpiävä vitocell varaaja. Noita tais löytyä ainakin 400l asti...
Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa coppi5

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 7
  • Maalämpöfoorumi
Minulla on tämä 343G 7,9 kW pumppu käytössä ja tässä on kanssa ollut ongelmana varaajan sekoittuminen pumpun lähtiessä lämmittämään käyttövettä. Tämä näyttää johtuvan siitä, että tuossa aiemmassa viestin kuvassa näkyvä PWM-säädetty varaajan latauspumppu 5 käynnistyy liian suurella teholla.

Lämmityksen käynnistyessä lämpötila varaajan alaosassa on minulla 18-astetta ja yläosassa 45.
http://imgur.com/GKTjYbI

Lämmin vesi on säädetty 50-asteeseen ja hystereesi on 5-astetta. Tuon latauspumpun kierrokset näkyvät kylmäainepiirin säädin -valikosta oikeasta alakulmasta.
http://imgur.com/xA2SGW8
 
Pumpun 5 käyntiinlähtötehoa saa säädettyä pienemmäksi 6023-parametrilla koodaustasolta 2. Tehdasasetus on 50% ja se on liian suuri, jolloin varaajan vesi sekoittuu ja varaajan pohjalta lämmönvaihtimelle menevä vesi alkaa lämmetä nopeasti. Tällöin lauhdutuslämpötila nousee nopeasti yli 40-asteen, joka on asetettu tehdasasetuksena parametrilla 6028. Pumpun 5 ohjaus yrittää tässä tilanteessa saada lauhdutuslämpötilan pienemmäksi ja alkaa nostaa pumpun kierroksia suuremmaksi, jotta lämmönvaihtimelle virtaisi enemmän viileää vettä, mutta varaajan sekoittumisen takia käykin päinvastoin ja säädin reagoi tähän nostamalla kierrokset aina maksimiin asti.

Kokeilin säätää tuota 6023-parametria pienemmäksi ja aikalailla oikea arvo sille näyttäisi olevan 20%. Latauspumpun minimitehoksi on säädetty tehtaalla 25% ja se pitää pienentää käyntiinlähtötehon alle parametrilla 6021. Laitoin siihen arvoksi15%. Näillä arvoilla varaajan yläosan lämpö pysyi yli 40-asteen koko käyttöveden lämmityksen ajan ja varaajan alaosan lämmöt nousi tasaisesti kohti yläosan lämpöjä ja lopuksi pohjalla oli 49-asteinen vesi ja yläosassa 51. Latauspumppu nosti hitaasti kierroksia ja kävi lämmityksen loppuvaiheessa täydellä 100% teholla. Lämmityksen alkuvaiheessa latauspumppu kävi pitkään noin 20% teholla ja se riittää pitämään lauhdutuslämmön pyydetyssä 40-asteessa, koska lämmönvaihtimelle menee varaajan pohjalta niin kylmää vettä. Lämmityksen loppuvaiheessa pumpunteho taas nousee täysille, koska vaihtimelle menevä vesi lämpeää yli 40-asteen.

Tuon pumpun alaosan anturin saa käyttöön, jos tuo aurinkopiiri ei ole käytössä. Ohjauskeskuksessa on liitinpaikka varaajan ala-anturille, mutta varaajan alaosassa ei ole muuta anturia kuin tuo aurinkopiirin anturi, jonka jotkut näyttävät vaihtaneen varaajan yläosan anturin liittimeen. Siirsin aurinkopiirin anturin johdon F7-paikkaan ja otin anturin käyttöön muuttamalla parametrin 600E arvoksi 1. Lisäksi pitää aikaohjatussa käyttövedessä olla käytössä asetus ”Normaali” tai ”Lämpötila 2”. Tällöin varaajan lämmitys loppuu vasta kun alaosan lämpötila nousee asetettuun arvoon ja koko varaajan tilavuuden saa lämmitettyä kuumaksi. Tällä muutoksella 242- ja 343-pumpuista saa vielä jonkin verran enemmän käyttövettä kertalämmityksellä.

http://imgur.com/64a12OU

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 333
  • Maalämpöfoorumi
Juu tuo tosiaan työkaverilla hoidettiin niin että anturien paikat vaihdettiin. Parempi tapa tosiaan olisi hoitaa asia kuten se pitäisikin eli parametreja muuttamalla. Tosin nuo olivat aikanaan sellaisia "salaisuuksia" että niihin ei niinvaan päässyt käsiksi ja itseltäkin meni varmaan vuosi pari että sain edes pumpun käytiajat säädettyä oman mieleni mukaan. Hyvä että jaksoit kirjoittaa näin hyvät ohjeet muillekin avuksi.

Tässähän oli parametrien listaus kiskaistuna Vitodata:lla koneesta josta ne selviää ja samasta löytyy myös kaikki tuohon käyttöeteen liittyvät parametrit: http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=7267.0;attach=6081
Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa coppi5

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 7
  • Maalämpöfoorumi
Tuo sinun laittama kuva ja selitys oli hyvä, niin siitä selvisi, että tässä mallissa on tosiaan erillinen pumppu kierrättämässä vettä varaajassa erona muihin malleihin. Kun pumppu näytti olevan PWM-säädetty, niin oletin siihen löytyvän säätöparametrit koodaustasolta 2. Sitten löysin saksankielisen parametrilistan netistä ja aloin testailla noita arvoja.

Luin täältä tuosta anturi vaihdosta ja minusta se ei ole kovin hyvä muutos. Pumpun käyntiaika jää todennäköisesti aika lyhyeksi ja käyttövettä pitää lämmittää tiheään, kun tuo aurinkopiirin anturi on lähes varaajan pohjalla ja jäähtyy nopeasti alle käynnistysrajan, kun vettä käytetään. Hystereesiäkään ei voi kovin paljon kasvattaa, kun sitten tulee taas sekoittumisen aiheuttama alkuperäinen ongelma takaisin. Tuota sekoittumistakin tapahtuu kuten aikaisemminkin tällä muutoksella, mutta vesi ei vaan jäähdy niin kylmäksi, kun varaajan yläosassa selvästi enemmän lämmintä vettä. Coppikin jää huonommaksi, kun lauhdutus tapahtuu korkeampaan lämpötilaan. Kun tuon sekoittumisen saa loppumaan, saadaan lauhdutuslämpötila pysymään käyttöveden lämmitysjakson alussa selvästi alempana ja osa varaajan lämmittämiseen tarvittavasta energiasta saadaan tehtyä paremmalla hyötysuhteella.

Ei tuo käyttöveden hyötysuhde ole minulla huono ollut tähänkään asti tehdasasetuksilla, mutta pitää seurata paraneeko tuo yhtään tällä muutoksella.
http://imgur.com/a/rSuTG

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 333
  • Maalämpöfoorumi
Hyvä coppihan tuossa näyttää olevan. Työkaverilla(8kW/180m) oli ennen anturimuutosta huonompi ja myös sen jälkeen. Tosin hänellä kv-kierto. Muistaakseni tuo oli hiukan huonompi kuin omassa koneessa jossa on integroitu kierukallinen varaaja. Tässä tietysti parhaiten pärjää pienempi kone jossa lämmönluovotuspintaa on suhteessa enemmän kuin tehokkaammassa koneessa ja näin ollen lämpötilat nousevat korkeammalle. Meidän koneiden välillä ei ollut kuin muutama kymmenys copissa eroa. Kohteet ovat energiakulutukseltaan jotakuinkin vastaavat ja kaivot jotakuinkin yhtä syvät. Lämmityksen cop taisi olla molemmilla jotakuinkin sama(tai ainakin kymmenyksen/parin sisään) vaikka toinen kone oli 8kW ja toinen 10kW(menoveden lämpötiloissa lienee jotain eroja).

Olen loppujenlopuksi tullut siihen lopputulemaan että kaivo ja koneyhdistelmä taspainottuu johonkinlaiseen balanssiin kaivon lämmönluovutuksen ja hyötysuhteen suhteen. Mitä syvempi kaivo suhteessa energiankulutukseen niin sen parempi cop. Tämä on tietysti hyvinkin luontevaa mutta sitä ei useinkaan tule miettineeksi että aste liuksen lämpötilassa vaikuttaa enemmän(muistaakseni...) kuin aste lähtevän veden lämpötilassa. Täten sanoisinkin että monen kokonaisuuden tärkein hyötysuhteen määrittäjä on kaivon ja koneen tehon (sekä vuotuisen energiankulutuksen suhde toisiinsa) eikä välttämättä koneiden(parhaiden) kymmenyksien erot copissa. Lisäksi jos kone on ylitehoinen niin se käy myös hyötysuhteen päälle käynninaikasen korkeamman menoveden sekä kaivoon palaavan nesteen alemman lämpötilan takia.

Kaivossa ei missään nimessä pitäisi pihistää koska syvempi kaivo vaikuttaa hyötysuhteeseen ja energiankulutukseen vielä vuosikymmeniä.

Oliko kyseessä millainen kone(uudempi/vanhempi)? Kaivon syvyys ja vuotuinen energianotto kaivosta(tehokas kone myös rankaisee tässä hyötysuhteen kannalta)? Ja tietysti missäpäin suomea? Oliko lämmitys kytketty suoraan lattialämmitykseen vai onko välissä puskuri(tehokkaampi kone rankaisee myös tässä jos lämmönjako on sama)? Käyntijaksojen keskipituus pituus(vaikuttaa myös aivan suoraan hyötysuhteeseen)? Kuinka uusi asennus kyseessä?

Sinulla lämmityksen cop näyttää olevan varsin hyvä. Haluaisin mielelläni nähdä kuvan siitä kun kone on käynnissä ja minkälaisia arvoja tuosta kylmäainepiirin säädin valikosta löytyy. Ihan vertailun vuoksi omaan koneeseen.

(kuvan saat näkymään foorumilla suoraan niin että pidät hiirtä hetkenaikaa paikallaan imgur.com laatamasi kuvan päällä. Tällöin kuvan oikeaan laitaan tulee nuoli alaspäin. Nuolen päälle hiiren siirtämällä siitä avautuu lisää tekstiä. Valitsemalla siitä "get share links" ja siitä kopiomalla tekstin "BBCode(forums)" saa tekstin muodossa (hakasulje)IMG(hakasulje)kuvan ostoite(hakasulje)/IMG(hakasulje) ja tuo sitten avaa kuvan automaattisesti foorumilla.

Tosiaan parametrien metsästys kesti useamman vuoden. Homma alkoi selviämään siitä kun löysin viessmann.uk:n lipasuttaman dokkarin jossa salasana ja selityksiä parametreille oli. Huomasin saksalaisilla foorumeilla ihmisten tuskailevan samojen asioiden kanssa joten helpotin heidän tuskaa kertomalla dokumentista ja salasanasta. Sitten sakut kävivätkin google translatella täällä foorumilla katselemassa. Myöhemmin vitodatan tultua ladattavaksi muutama parametri listaus löytyi saksaksi mutta niiden tulkinta niin että niistä ymmärtäisi itse jotain oli todella hankalaa. Puuttuva lenkki oli sitten tuo vitodata josta ne sai kiskaistua englanniksi.


Voisin saman muutoksen käydä jossain välissä tekemässä tuossa työkaverin koneessa. Muuten hänen kanssaan ei hirveästi tule oltua tekemisissä joten siellä ei oo jaksanut käydä ramppaamassa jatkuvasti säätöjä hakemassa eikä hänkään ymmärrä(eikä kiinnostakaan) oikein koneen puolelta muutakuin sen että tuleeko suihkusta lämmintä vettä vai ei....
Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa coppi5

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 7
  • Maalämpöfoorumi
Kone on vm 2013, eli A-mallia, ei uudempaa. Meillä ei ole kaivoa, vaan 2x300 m 40 mm vesijohtoputkea pellossa savimaassa noin 1,2 m syvyydessä. Paikkakunta on Lapinlahti Ylä-Savossa. Maapiiri toimii hyvin, talvellakin on pysynyt tuleva vesi plussalla käyntijaksojen lopussakin. Alkusyksyllähän piiristä tulee yli 10-asteista vettä. Primääripuolelta konetta on säädetty sen verran, että kiertopumppu on käännetty täydelle teholle pumpun kyljestä olevasta säädöstä, jotta höyrystin saadaan mahdollisimman lämpimäksi. Eli olen pyrkinyt muutoksilla minimoimaan höyrystimen ja lauhduttimen lämpötilaeroa, jolloin hyötysuhde saadaan aina paremmaksi lämpöpumpun peruskaavojen mukaisesti.

Tässä on kuva tältä päivältä lämmityksestä.


Talossa on lattialämmitys kahdella piirillä. Märkätilat ovat 1-piirissä ja ottavat lämmitysveden suoraan 100 l puskurivaraajasta. 2-piiri on muille tiloille ja siinä on sekoitusventtiili välissä pudottamassa lämpötilaa vähän alemmas. Lämmityskäyrät on säädetty tällaiseksi.



Kun tuo 1-piiri toimii vähän korkeammilla lämpötiloilla, ei 2-piirissä lämmöt vaihtele aivan niin paljoa, vaikka lämmityksen hystereesi on 8-astetta. Ongelmana lämmityspuolella on hyötysuhteen kannalta vielä väärin kytketty puskurivaraaja. Asentaja kytki sen 4-putkikytkennällä, jolloin lattiasta palaava viileä vesi menee ensin puskuriin ja otetaan vasta sieltä toisesta liitännästä pumpulle. Kun noita putkia koettaa kädellä, on pumpulle menevä putki selvästi lämpimämpi kuin lattiasta palaava, eli varaajasta sekoittuu lämmintä vettä mukaan ja lauhdutuslämpö nousee turhaan. Tämä lyhentää myös käyntijaksoa varsinkin näin lauhalla kelillä. Tuo kytkentä on tarkoitus vielä saada muutettua siten, että lattialämmityksen paluuputkeen laitetaan T-liitin, josta pumpulle menevä vesi otetaan ja saadaan se viileämmäksi. Silloin tuo pieni puskurivaraaja lämpenisi hitaammin, kun pumpulta tulevan veden lämpö nousisi hitaammin ja käyntijaksot pitenisi. Lisäksi samaan aikaan ehdittäisiin siirtää lattian betoniin enemmän lämpöä ja lämmityskäyrää pääsisi pudottamaan vielä vähän alaspäin, joka parantaisi taas hyötysuhdetta. Eli lämmitettäisiin vesiä vain sen verran kuin tarvitsee. Kun tuo puskuri on niin pieni, ei lattialämmityksen kiertopumppuja voi laittaa kovin isolle, kun se vain pahentaa sekoittumista.

Minulla oli pumpussa käytössä tuo logitus Raspberry Pi koneella ja saksasta tilatulla Optolink-adapterilla, mutta sitten koneessa meni SD-kortti ja nyt homma on laittamatta takaisin käyttöön uudella kortilla. Tuossa on sen verta paljon säätöä Linuxin kanssa ennen kuin homman sai pelaamaan ja nyt osa on jo unohtunut ja homma pitäisi opetella uudestaan.

Minä olen koettanut saada nuo säädöt suht koht kuntoon, kun on kuitenkin aika kallis kone kyseessä, niin saisi toimia niin hyvin kuin vain voi. Ainakaan meillä käyneen asentajan jäljiltä kone ei ollut hyvin säädetty eikä kaikilta osin edes oikein asennettu, vaikka kyllä pitäisi olla. Näihin joutui sitten perehtymään itse.




Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 333
  • Maalämpöfoorumi
Nyt sattui sopiva väli että ehdin vastaamaan tähän.

Koneessasi on varsin pienet deltat sekä lämmönkeruun että -jaon puolella. Silti lauhtumis- ja höyrystymislämmöissä ei ole juurikaan eroa omaa koneeseeni. Samana päivänä kun olit laittanut tuon kuvan kävin napsasemassa kuvan omasta koneestani kun se oli tekemässä lämmitysvettä. Halusin nähdä mitä eroa on höyrystymis- ja lauhtumislämmöissä. Samalla lykkäsin tiedot myös copelandin select 7.1:n. Mulla vuosihyötysuhde koneen mukaan on 4.4 ja sinulla taisi olla 4.8. Mulla tilanne ei juurikaan muutu käyntijakson aikana suuntaan tai toiseen koska menoveden lämpötila nousee vain yhden asteen. Jos joskus satut käyntijakson alku- ja loppupuolelle niin olisi mukava nähdä paljonko paineissa ja lämpötiloissa on eroa käyntijakson alku- ja loppupuolella ja ehkä noista saisi jonkun keskiarvon. Paineet/lämmöt itsellä siis hiukan matalemmat mutta siitä huolimatta koneen laskema pidemmän ajan hyötysuhde on heikompi. Epäilen että sinun hyvä hyötysuhteesi johtuu siitä että maapiirin kanssa loppukesästä, syksyllä ja lämmityskauden alussa tulee lämpöä kuin geysiristä joka nostaa hyötysuhdetta ylöspäin. Minä en ainakaan keksi mitään muuta syytä tai sitten kuvasi on otettu käyntijaksolta aivan sen loppupuolelta joka on mahdollisimman epäedullinen lämpötilojen suhteen. Ja tietysti jos kone käy kovinkin lyhyitä siivuja niin se on edullinen tilanne maasta tulevan lämmön suhteen.....

Tai yksi selittävä tekijä voi olla myös se että omassa koneessani kone laskee myös kiertovesipumpun kulutuksen koneen ottamaan sähköön mukaan. Varaajalla olevassa kokopanossa tuota ei välttämättä lasketa mukaan muulloin kuin silloin kun kone tekee lämmitysvettä varaajaan. (Mutua)

Tässä tiedot syötettynä select 7.1:n joka siis ei ota kiertovesipumppuja (laskee hyötysuhdetta) huomioon. Punaisella on cop jossa joka on otto- ja lämmitystehosta laskettu. Ohjelma ei laske coppia kuin jäähdytykselle koska kompurakin on siihen käyttöön aluperin... Tämän perusteella noissa toimintapisteissä minun koneeni pitäisi käydä hiukan paremmalla hyötysuhteella jos ei oteta kiertovesipumppuja huomioon. (tai sitten multa menee jotain ohi jota en ymmärrä koneen toiminnasta.... )
"Coppi5"


"Fraatti"


Jaksatko katsoa energianseurannasta millaista "coppia" se ehdottaa esim viikolle. 10. Mulle se kertoo tälläistä.


Sinällään tässä vertailussa puhutaan marginaalisista eroista laitteistojen hyötysuhteiden suhteen, saati sitten mitä tuo tarkoittaa €:ssa tai kilowateissa. Kuitenkin itseltä löytyy sen verran mielenkiintoa että tekee mieli ymmärtää miten mikäkin palanen vaikuttaa kokonaisuuteen.

Jos maapiiriä ja kaivoa haluaa verrata toisiinsa niin tuo onnistunee jollain tavalla jos koneesta poimii energiaseurannasta viikottaiset energiamäärät ylös. Mulla nuo on jo tallessa ja täytyy laittaa ne jossain kohtaa näkyville.

Ainiin ja lämmityskäyrien vertaaminen toisiinsa ei oikein onnistu koska sinulla lämmityskäyrä taitaa olla puskurin lämpötila ja mulla käyrä on taas joku laskennalinen arvo paluuvedestä. Käsittääkseni toimintapisteiden vertaaminen pitäisi onnistua lauhtumis- ja höyrystymislämpötilojen perusteella kun ulkolämpötila on jotakuinkin samanlainen.
Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa euroshopperi

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 750
  • Maalämpöfoorumi
Mulla taitaa COP olla kohtuu tasolla suurimmaksi osaksi sen syytä, että tulolämmöt pysyy kohtuu korkeina kylmimpiä talvikuukausia lukuunottamatta, jolloin tulo on minimissään n. +0,5 asteen luokkaa. Ylilämpöjä on varaajan takia ollut kierrossa kohtuu runsaasti ja haaveilut 5:n COP saa unohtaa. Mutta kelpaa tuo 4,6 lämmitykseen ja 4,3 yhteensä oikein hyvin tuhlarille. Lämminvesikin on 3,2 ja sitä on myös yli tarpeen, mutta hyvin balanssissa, kun tehdään juuri rajaa hipoen, jonka kompura tekee vielä kohtuulliselta kuulostavalla äänen laadulla. Taitaa max ulostulo kierrolle olla n. 58 mitä olen nähnyt ja kerran olen kokeillut katkoon asti. Pääasiassa katkaisee nykyään n. 56 asteen kohdalla. 0 tuntia on vastuskäyttöä 3 v 4 kk.
350m², 1000m³, kaivot 2x165m
17kW Viessmann 300 G+
390 L KVV+ 500 L puskuri LV kierukalla+
Aurinkosähkö 2022. Fronius Gen24 10 kW + 34 kpl 375 W Doubleglass  12,75 kW.

Poissa euroshopperi

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 750
  • Maalämpöfoorumi
Joskus mietin tätä 343 mallia ja pähkäilin, että jos ei ole aurinkokennoja, niin laittaisin tulevan veden esilämmityksen kulkemaan sen jouten olevan aurinkokierukan kautta. Tällöin ei tule mitään kylmä purskahduksia käyttöveteen. Eli aurinkokierukan yläosaan kylmänveden tulo ja alaosasta nykyiseen tuloliittimeen suoraan kiinni.
350m², 1000m³, kaivot 2x165m
17kW Viessmann 300 G+
390 L KVV+ 500 L puskuri LV kierukalla+
Aurinkosähkö 2022. Fronius Gen24 10 kW + 34 kpl 375 W Doubleglass  12,75 kW.

Poissa Alijohtaja

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 52
  • Maalämpöfoorumi
Se kierukka on mustaa rautaa.

Poissa euroshopperi

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 750
  • Maalämpöfoorumi
No kuulostaa jo nerokkaalta upottaa mustarauta kierukka juomavesisäiliöön. Tai mun mielestä tuo kuulostaisi varsin oudolta ja mielestäni virheeltä. Ehkä multa on mennyt jotain ohi, mutta täytyy toivoa, ettei ittellä tuossa lämminvesivaraajassa ole mustaa rautaa kierukat.
350m², 1000m³, kaivot 2x165m
17kW Viessmann 300 G+
390 L KVV+ 500 L puskuri LV kierukalla+
Aurinkosähkö 2022. Fronius Gen24 10 kW + 34 kpl 375 W Doubleglass  12,75 kW.

Poissa coppi5

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 7
  • Maalämpöfoorumi
Tuo edellisessä viestissä laittamani kuva oli käyntijakson loppuosalta. Tuo hyvän copin salaisuus näyttää olevan kuten Fraatti arvasit, tuo maapiirin korkea lämpö syksyllä, eikä se kuitenkaan putoa pakkaselle talvellakaan. Tuossa energianseurannan arvoja viime syksyltä.




Alkusyksystä COP on noin 6 ja vielä marraskuullakin näyttää olevan 5, niin se nostaa keskiarvoa ylös. Nyt näyttää menevän 4,5 seudulla.




Eli höyrystymis- ja lauhtumislämpöjen mahdollisimman pieni ero on se kaikista tärkein juttu. Lauhtumislämmöt on todennäköisesti samaa luokkaa lattialämmitystaloissa, niin tuo maapiiri tekee sen eron ja nostaa myös tuon käyttöveden copin ylemmäs. Itse koneen säädöllä on sitten pienempi vaikutus, minullakaan systeemi ei toimi vielä edes aivan niin kuin pitäisi tuon puskurivaraajan kytkennän takia, kuten aiemmassa viestissä selitin.
 
Jäähdytykseen tämä pintaputkisto ei toimi, mutta lämmitykseen on hyvä ja halpa ratkaisu, jos vain tilaa tontilta löytyy ja maaperä on sopiva. Jotain iloa tuosta savestakin.



Poissa Hambula

  • Vanha jäsen
  • ****
  • Viestejä: 348
  • Maalämpöfoorumi
No kuulostaa jo nerokkaalta upottaa mustarauta kierukka juomavesisäiliöön. Tai mun mielestä tuo kuulostaisi varsin oudolta ja mielestäni virheeltä. Ehkä multa on mennyt jotain ohi, mutta täytyy toivoa, ettei ittellä tuossa lämminvesivaraajassa ole mustaa rautaa kierukat.
Koko varaaja on mustaa rautaa, johon on pinnoitettu emalia. Kierukka on myös pinnalta emaloitu, joten todennäköisesti on myös mustaa rautaa. Suojana on joko magnesium-anodi tai sähköanodi.

Ainakaan c-sarjan automatiikan energiaseurantaan ei ole luottaminen ennen toukokuu 2016 tulleita laitteita. Osa viikoista nollautui kokonaan pois laskuista. Muistaakseni 35 loppuisessa anturikortissa on korjattu kyseinen ongelma.

 
Mlp: Oilon ja Viessmann. Vilp:Viessmann, Mitsubishi.

Poissa euroshopperi

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 750
  • Maalämpöfoorumi
OK. Mä olin ihan varma, että tuo aurinkokierukka olis ollu rosteria. No ehkä se emaloitu kierukkakin on hyvä lämmönsiirrin. Kaikkee sitä tuleekin matkan varrella ilmi. Pöntön tiesin kyllä emaloiduksi kun on ittelläkin. Onkohan mullakin sitten tuo lämpökierukka emaloitua rautaa?
350m², 1000m³, kaivot 2x165m
17kW Viessmann 300 G+
390 L KVV+ 500 L puskuri LV kierukalla+
Aurinkosähkö 2022. Fronius Gen24 10 kW + 34 kpl 375 W Doubleglass  12,75 kW.

Poissa Alijohtaja

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 52
  • Maalämpöfoorumi
Kyllä.

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 333
  • Maalämpöfoorumi
Tuo edellisessä viestissä laittamani kuva oli käyntijakson loppuosalta. Tuo hyvän copin salaisuus näyttää olevan kuten Fraatti arvasit, tuo maapiirin korkea lämpö syksyllä, eikä se kuitenkaan putoa pakkaselle talvellakaan. Tuossa energianseurannan arvoja viime syksyltä.

Alkusyksystä COP on noin 6 ja vielä marraskuullakin näyttää olevan 5, niin se nostaa keskiarvoa ylös. Nyt näyttää menevän 4,5 seudulla.

Eli höyrystymis- ja lauhtumislämpöjen mahdollisimman pieni ero on se kaikista tärkein juttu. Lauhtumislämmöt on todennäköisesti samaa luokkaa lattialämmitystaloissa, niin tuo maapiiri tekee sen eron ja nostaa myös tuon käyttöveden copin ylemmäs. Itse koneen säädöllä on sitten pienempi vaikutus, minullakaan systeemi ei toimi vielä edes aivan niin kuin pitäisi tuon puskurivaraajan kytkennän takia, kuten aiemmassa viestissä selitin.
 
Jäähdytykseen tämä pintaputkisto ei toimi, mutta lämmitykseen on hyvä ja halpa ratkaisu, jos vain tilaa tontilta löytyy ja maaperä on sopiva. Jotain iloa tuosta savestakin.

Hyvä ja halpahan tuo on ja varsinkin kun piirejä on kaksi rinnakkain.

Jahka kerkeän niin laitan näytille miten cop kehittyy vuodenajan edetessä. Tosin tuossa muuttuvana tekijänä on kaivon lämpötila sekä menoveden lämpötila. Tosin käyttövedessä ei ole tuotakaan muuttuvaa tekijää vaan pelkästään kaivosta johtuva muutos on nähtävillä siitä. Nuokin on samassa käppyrässä tallessa.

Mulla on ollut tarkoituksena testata liuospumpun nopeuden vaikutusta koneen käytökseen. Tosin tuollaisiin lämpötilaeroihin(pieniin) ei millään järkevällä pumpulla ole mahdollista päästä mitenkään. Uudemman koneen automatiikka pyrkii pitämään deltan 4K automaattisäädöllä. Noissa kuvissa on mun mielestä jotain epäjohdonmukaisuutta. Esim se että mulla höyrystymislämpötila on 2,3 astetta kaivoon palaavaa nestettä alhaisempi(tulolämmöstä 6,7 astetta). Sulla todella pienestä deltasta huolimatta 3,3 astetta(tulolämmöstä 5,5 astetta). Tekisi mieli nähdä miten arvot reagoivat alhaisempaan liuospumpun nopeuteen. Kasvanut pumppaustehohan pitäisi saada vähintään cop 4,5:lla takaisin että siitä on jotain hyötyä. Tämän perusteella tuumin että mitenkähän menee todellisuudessa esim liuospumpun tehon nostolla 70W:sta esim 140W:n yhden kaivon kanssa. Ei todellakaan ole mikään itsestään selvyys että kokonaishyötysuhde paranisi tuolla toimenpiteellä.

Suoralämmitteisessä tapauksessa (ei puskuria) epäilen myös että toisiopumpun nopeus kokonaishyötysuhteen kannalta on jotain muuta kuin 100% tyypillisesti. Saati sitten jos kysessä on pienempitehoisempi kone kuin esim 10kW mylly. Kaikissa taisi kuitenkin olla sama toisiopumppu. Tosin onhan tuossa automatiikkaa joka ei päästä deltaa alle 5K, mutta esim omassa tapauksessa 5 astetta ei ole saavutettavissa mitenkään. Uudemmissa asennusohjeissa on jo opastettu laskemaan toisiopumpun nopeutta alempitehoisten koneiden kanssa.

Oletko kokeillut ajaa toisiopumppua hitaammilla kierroksilla? Pysyykö verkostoon menevän veden lämpötila samana kuin lauhduttimelta lähtevän? Suurella virtauksella tuo saattaa tehdä sen että vesi "oikaisee" pytyn yläosasta alas/sekoittaa pytyn, vai?
Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 333
  • Maalämpöfoorumi
Ainakaan c-sarjan automatiikan energiaseurantaan ei ole luottaminen ennen toukokuu 2016 tulleita laitteita. Osa viikoista nollautui kokonaan pois laskuista. Muistaakseni 35 loppuisessa anturikortissa on korjattu kyseinen ongelma.

Tuo dementia tosiaan taisi vaivata aiempia versioita ja kone saattoi hukata joko koko viikon tai osia otto- tai antotehosta. Jos luvut koneesta poimii ylös niin on helppo huomata missä on korruptoitunutta dataa esim käyristä. Mielestäni hommaan liittyi aina se että ko viikolle oli osunut myös jonkinsortin sähkökatko.

Uudemman anturipiirikortin(ja näytön) kanssa lauhdutin ja höyrystin pyörähtää toisinpäin tuossa "kylmäainepiirin säädin"-valikossa.

Uudemmassa on myös parametri (5043) Primary source output (in W) 0 jolla voidaan määritää liuospumpun teho.
Vakiona tuo on 5043 on 0 joka tarkoittaa että kone olettaa että ensiöpumppu kuluttaa 7.5% kompressorin ottotehosta toisiopumpun pyörittämiseen. Tämä ei tosin pidä paikkaansa koska esim 2,1kW ottoteholla kompressorin tehdessä ll-vettä tuo tekisi noin 160W. Ja eihän se voi olla noin korkea koska pumppu syö maksimissaan 70W.
Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa kWh

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 135
  • Maalämpöfoorumi
Kun tuo 1-piiri toimii vähän korkeammilla lämpötiloilla, ei 2-piirissä lämmöt vaihtele aivan niin paljoa,

Minkälaista kampetta Viessmanni tarvitsee lisäksi jotta voi käyttää kahta piiriä? Ulkorakennuksen lämmönsäätöön tarvitsisi helpotusta.

Kaivoin itseltä energiaseurantaa ketjussa mainituilta viikoilta:
Vko 46: 585.0/118.4=4.94
Vko 10: 589.7/121.9=4.84
Vko 11: 466.0/93.6=4.98

Samalla laskin yhteen energiaseurannan lämmitys- ja käyttövesisähkönkulutukset verraten erillisen kWh-mittarin lukemiin. kWh-mittari kertoo sähköä kuluvan luokkaa 9kWh enemmän viikossa kuin pumppu väittää.
Kangasalla Viessmann Vitocal 333g A08 185/190 lokakuusta 2014. Lämmitettyä betonilaattaa 162+53, ympärillä siporexia vuodelta 1999.

Poissa Hambula

  • Vanha jäsen
  • ****
  • Viestejä: 348
  • Maalämpöfoorumi


Minkälaista kampetta Viessmanni tarvitsee lisäksi jotta voi käyttää kahta piiriä? Ulkorakennuksen lämmönsäätöön tarvitsisi helpotusta.


3XX sarjassa on vakiona pumppupiirin lisäksi yhden sekoitusventtiilin ohjaus. Automatiikan laajennuksella saa toisen sekoitusventtiilin ohjauksen lisäksi. Sekoitusventtiilin ohjaus vaatii puskurivaraajan.

2XX sarjassa on vakiona pumppupiiri. Automatiikan laajennuksella saa yhden sekoitusventtiilin ohjauksen.

Sekoitusventtiilimoottorin  ohjausjännite on 230V.
Vaatii sekoitusventtiilin, venttiilinmoottorin, ntc10k-menovesianturin ja kiertovesipumpun.
Kierovesipumppuun saa sähköt automatiikasta.
Mlp: Oilon ja Viessmann. Vilp:Viessmann, Mitsubishi.

Poissa coppi5

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 7
  • Maalämpöfoorumi
Lainaus käyttäjältä fraatti« : 23.03.17 - klo:20:57 »
Lainaus
Noissa kuvissa on mun mielestä jotain epäjohdonmukaisuutta. Esim se että mulla höyrystymislämpötila on 2,3 astetta kaivoon palaavaa nestettä alhaisempi(tulolämmöstä 6,7 astetta). Sulla todella pienestä deltasta huolimatta 3,3 astetta(tulolämmöstä 5,5 astetta). Tekisi mieli nähdä miten arvot reagoivat alhaisempaan liuospumpun nopeuteen. Kasvanut pumppaustehohan pitäisi saada vähintään cop 4,5:lla takaisin että siitä on jotain hyötyä. Tämän perusteella tuumin että mitenkähän menee todellisuudessa esim liuospumpun tehon nostolla 70W:sta esim 140W:n yhden kaivon kanssa. Ei todellakaan ole mikään itsestään selvyys että kokonaishyötysuhde paranisi tuolla toimenpiteellä.

Minusta tämä menee niin kuin pitääkin. Minulla höyrystymislämpö on korkeampi, koska höyrystimen keskimääräinen lämpötilakin on korkeampi. Eli kun minulla maasta tulo on 1,6 astetta ja meno on -0,6, saadaan tuosta höyrystimen keskimääräiseksi lämpötilaksi 0,5 astetta (tulo - (delta t)/2). Jos sinulla taas olisi tulo sama 1,6 astetta, olisi meno silloin noista ylllä olevista arvoista laskettuna -2,8 astetta. Eli maapiirin delta t on sinulla 4,4 astetta höyrystimellä. Silloin höyrystimen keskimääräinen lämpötila on sinulla 1,6 - (delta t)/2, eli -0,6 astetta ja höyrystymislämpötilakin jää alemmas. Eli kun tuon lämpötilaeron maapiirissä saa pieneksi, on höyrystimen keskimääräinen lämpötila lähempänä maasta tulevaa lämpötilaa ja myös höyrystymislämpötila on korkeampi ja lähempänä maasta tulevan nesteen lämpötilaa. Noiden höyrystimien keskilämpötilojen ero on tässä esimerkissä tuo 1,1 astetta ja höyrystymislämpötilojen ero on 1,2 astetta, eli likimain sama.

Tuon liuospiirin pumpun ottama teho on pieni, max. teho on 70W. Jos se kävisi puolella 35 W teholla ja käännettäisiin siitä täydelle teholle, pitäisi COP:in nousta minun pumpun nimellisellä ottoteholla 1,66 kW laskettuna 0,03 yksikköä, jotta tuo 35 W lisätehon tarve saadaan lämpönä takaisin. Laskin Selectillä uudemmalla kompuramallilla, että höyrystymislämpötilan pitäisi nousta vain 0,2 astetta, jotta ero tuo saadaan kuitattua. (Tulistusta tuo ei näköjään anna laittaa alle 3:n, vaikka se käytännössä näyttää välillä niin tekevän.). Jos pudotan tuon liuospumpun puolelle teholle, niin tuo maapiirin delta t kasvaa kyllä enemmän kuin 0,4 astetta, mikä pudottaisi höyrystymislämpötilaa noin 0,2 astetta. Toki jos lähdetään maapiirin pumppuja vaihtamaan isompiin, niin jossain tulee raja vastaan, että tuo delta t ei enää pienene tarpeeksi, kun lämmönvaihtimesta ei mene enää enempää vettä läpi ja pumppaustehon tarve kasvaa nopeammin kuin kompressorin antoteho.




Lauhdutinpuolella tuo pieni 100 l puskurivaraaja sekoittuu jo noista lattialämmityksen 25W ja 50W pumppujen virtauksista ja sieltä ei saa viileää pohjalta, vaikka tuon sekundääripumpun kierroksia muuttaisikin. Lattialämmityksen paluuputkesta saisi vähän viieämpää, kun ottaa putken suoraan T-haaralla lattialämmityksen paluusta eikä puskurivaraajan pohjasta toisesta liitännästä niin kuin nyt on tehty. Tehdasarvona tuo sekundääripumppu on 85% teholla tässä mallissa ja ilmeisesti 10 kW mallissa sama pumppu on 100% teholla. Tätä olen ajanut sekä 85%, 95% ja 100% arvolla ja ero on pieni, lauhduttimen delta t muuttui noin 0,3 astetta. Kone ei mittaa tuota lauhtumislämpötilaa kuin asteen tarkkuudella ainakaan tuossa näytöllä, niin sen eroa on hankala havaita. En nyt muista saiko tuon Optolinkin kautta tarkemman arvon ulos.


85% teholla delta t on 2,9 astetta ja 100% teholla 2,6 astetta. Tästä voisi päätellä samalla lailla kuin höyrystinpuolella, että lauhduttimen keskimääräinen lämpötila on 100% teholla 0,15 astetta pienempi kuin 85% teholla ja lauhtumislämpötila myös. Tämä ero näyttäisi tekevän Selectin mukaan 0,02 yksikön eron Copissa. Eli antoteho kasvoi 33 W. Tämä siis sillä oletuksella, että puskurista tulee samanlämpöistä vettä lämmitykseen molemmissa tapauksissa ja näin näyttää käyvän, kun puskuri sekoittuu. Tuo ero tulolämmöissä noissa kuvissa johtuu siitä, että muutin kierroksia isommaksi kesken lämmityksen ja puskuri oli jo lämmennyt 100% teholla ajettaessa.






Poissa kWh

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 135
  • Maalämpöfoorumi

3XX sarjassa on vakiona pumppupiirin lisäksi yhden sekoitusventtiilin ohjaus. Automatiikan laajennuksella saa toisen sekoitusventtiilin ohjauksen lisäksi. Sekoitusventtiilin ohjaus vaatii puskurivaraajan.

Eli siis 333g pumppuun ei saa kahta piiriä ilman puskurivaraajaa? En oikein hahmota syytä tälle, eikö se kylmemmän piirin voisi sekoitella lämpimämmästä piiristä? Ulkorakennuksen tapauksessa ehkä talon kierron paluusta jopa.
Kangasalla Viessmann Vitocal 333g A08 185/190 lokakuusta 2014. Lämmitettyä betonilaattaa 162+53, ympärillä siporexia vuodelta 1999.

Poissa Hambula

  • Vanha jäsen
  • ****
  • Viestejä: 348
  • Maalämpöfoorumi


Eli siis 333g pumppuun ei saa kahta piiriä ilman puskurivaraajaa? En oikein hahmota syytä tälle, eikö se kylmemmän piirin voisi sekoitella lämpimämmästä piiristä? Ulkorakennuksen tapauksessa ehkä talon kierron paluusta jopa.

Itse laittaisin sekoitusventtiilin käsiohjauksella ja oman kiertopumpun ulkorakennuksen piiriin. Halvin ratkaisu.

Jos haluaa välttää puskurivaraajan, niin voi laittaa sen vaikka Oumannilla.

Laitteistomääritys 4, missä on pumppupiiri ja sekoitettupiiri, pakottaa laittamaan puskurivaraajan anturin. Sen seurauksena molemmille piireille pitää olla ulkoinen kiertovesipumppu.
Alkaa tulla hintaa kun laittaa puskurivaraajan, kiertopumput ja anturit.
Mlp: Oilon ja Viessmann. Vilp:Viessmann, Mitsubishi.

Poissa coppi5

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 7
  • Maalämpöfoorumi
Minulla on käytössä tuo laitteistoasetus 6. Siinä on siis anturi puskurivaraajassa ja 1-piiriin syötetään suoraan vesi puskurivaraajasta ja 2-piiriin sekoitusventtiiliin kautta. Lämmitys katkeaa kun tuo puskurivaraajan anturin antama arvo saavuttaa tavoitearvon. Tuon puskurivaraajan anturin voinee laittaa myös suoraan 1-piirin putkeen ja jättää 1-piirin pumpun ja puskurivaraajan laittamatta kokonaan ja ajaa sitä piiriä suoraan sekundääripumpulla, joka minulla siis kierrättää vettä puskurivaraajassa. 2-piiriin sitten oma pumppu, sekoitusventtiili ja anturi, niin saa säätää sen menoveden lämpöjä suoraan koneesta. Minulla on noissa molemmissa piireissä siis omat kiertopumput, mutta niiden kierrokset on säädetty suoraan pumpun kyljestä ja niille vain tulee virta maalämpöpumpusta. Puskurivaraajalle on myös oma parametri, jossa se otetaan käyttöön, niin kyllä tällainen esittämäsi kytkentä pitäisi saada tehtyä.


Poissa Hambula

  • Vanha jäsen
  • ****
  • Viestejä: 348
  • Maalämpöfoorumi


Minulla on käytössä tuo laitteistoasetus 6. Siinä on siis anturi puskurivaraajassa ja 1-piiriin syötetään suoraan vesi puskurivaraajasta ja 2-piiriin sekoitusventtiiliin kautta. Lämmitys katkeaa kun tuo puskurivaraajan anturin antama arvo saavuttaa tavoitearvon. Tuon puskurivaraajan anturin voinee laittaa myös suoraan 1-piirin putkeen ja jättää 1-piirin pumpun ja puskurivaraajan laittamatta kokonaan ja ajaa sitä piiriä suoraan sekundääripumpulla, joka minulla siis kierrättää vettä puskurivaraajassa. 2-piiriin sitten oma pumppu, sekoitusventtiili ja anturi, niin saa säätää sen menoveden lämpöjä suoraan koneesta. Minulla on noissa molemmissa piireissä siis omat kiertopumput, mutta niiden kierrokset on säädetty suoraan pumpun kyljestä ja niille vain tulee virta maalämpöpumpusta..

Mistä saat sekundääripumpulle PWM-signaalin sen jälkeen kun lämmitys loppuu? Jännite on helppo tuoda jompilla. 2XX-sarjan pumpussa onnistuu, kun kiertopumput on perinteisiä kyljestä säädettäviä.
Laitteistomäärityksissä x:llä valitut on valmiina ja niitä valvotaan, niinkuin kuvassa sanotaan.
Mlp: Oilon ja Viessmann. Vilp:Viessmann, Mitsubishi.

Poissa coppi5

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 7
  • Maalämpöfoorumi
Joo, tuo unohtui, että sekundääripumppu sammuu, kun lämmitys loppuu. Eli ei ollut apua tästäkään ja vähän vaikeaksi menee.