Vanha talo öljystä maalämpöön

[juippi]

Puuttumatta nyt sen enempää juuri tähän kohteeseen, niin ihmettelen sitä että on sitten kohde kuin kohde niin ko. nimimerkki tarjoaa aina samaa ratkaisua eli isoa puskuria kv-esilämmityksellä. Tälläinen järjestelmä muistuttaa suuresti tulistusvaraajallista järjestelmää ja todellista vaihtoehtoa ei siis Suomipumpulle tule. Vaihtoventtiilipumpun edut mielestäni pääsee parhaiten esiin kun mennään vaihtuvalauhdutteisesti eikä turhaan kerätä lämpöä isoon pönttöön. Päätän aiheen käsittelyn tähän, vaikka Roorilta vielä vastine tuleekin.

[Roori]

Puuttumatta nyt sen enempää juuri tähän kohteeseen, niin ihmettelen sitä että on sitten kohde kuin kohde niin ko. nimimerkki tarjoaa aina samaa ratkaisua eli isoa puskuria kv-esilämmityksellä. Tälläinen järjestelmä muistuttaa suuresti tulistusvaraajallista järjestelmää ja todellista vaihtoehtoa ei siis Suomipumpulle tule. Vaihtoventtiilipumpun edut mielestäni pääsee parhaiten esiin kun mennään vaihtuvalauhdutteisesti eikä turhaan kerätä lämpöä isoon pönttöön. Päätän aiheen käsittelyn tähän, vaikka Roorilta vielä vastine tuleekin.

Ilman muuta tulee vastine koska väitteesi on väärä tai olet ymmärtänyt täysin väärin!

Ensinnäkin tietysti on aina tarkoitus keskittyä aina siihen asiaan joka on meneillään, eli tässä tapauksessa @Karsta jäsenen lämmityskaavailuihin.

Toiseksi esittämäni ratkaisu on niin kaukana tulistuspumpusta kuin vain voi olla, mielestäni ei ole semmoista kohdetta olemassakaan Suomen omakotiavaruudessa johon nykypumpuilla joku muu periaate olisi parempi kuin vaihtovena.
Nimenomaan on hyvä mennä vaihtuvalauhdutteisesti eikä kerätä energiaa puskuriin yhtään sen enempää kuin tilanne aiheuttaa, kun tarvitaan 60C vettä niin sitten tehdään 60C ja samalla tuossa sivussa tulee sillä kierukalla vaikka kaikki LKV riippuen kierukoitten mitoituksista, jos tarvitaan 35C niin sitten tehdään sitä 35C vettä ja esilämmitetään LKV jonnekin 30C paikkeille suurella COP:lla ja otetaan vain vähän täydennystä sieltä huonomman COP:n integroidusta varaajasta.
@Karsta oli sitä mieltä että integroitu on nafti, joten tuo esilämmityslisä korjaa tod.näk. sen naftiuden

Mielestäni 300-500L varaaja ei nyt ole patterilämmityspiirissä niin järin iso että ansaitsee mitään ISON leimaa. Sen takia sen vaihtuvalauhdutteisen
puskurin eslämmityskierukalla voi aina heittää kehiin kun se on ratkaisuna yksinkertaisesti niin HYVÄ 

[Karsta]

Älkää toki lopettako keskustelua! Tässähän saattaa vaikka oppia jotain. Tosiasiahan on se etten tiedä kuinka lämmintä vettä sinne pattereihin pitää ajaa, kun kiertovesipumppu(t) tulee kuvioihin. Viime talvena menovesi oli korkeimmillaan sen 60 astetta eikä se edes riittänyt, vaikka vedenkietoa ei rajoitettu kattilalta eikä pattereilta. Systeemi on siis vapaakiertoinen, eikä vesi tunnu kiertävän tarpeeksi että patterit olisivat samanlämpöiset ylhäältä ja alhaalta. Eli toiveissahan tietysti on se, että kiertovesipumppu parantaa pattereiden lämpösäteilyä niin paljon, ettei yli 60 asteen menovesiä tarvita, ja silloin perus 10 asteen pakkasella voisi riittää 50-55 astetta.

[Karsta]

Ei invertteri vaadi, sillä juuri saattais onnistua ilman puskuriakin, mutta mutta kun sulla on pattrit ja varsinkin se >60C halu työntää sinne niin verkostoon
niin ilman puskuria LKV teon aikana verkoston lämpötilan muutos voi olla tosi iso ilman puskuria, eli verkostoon menee 60C ja aletaan tehdä LKV:tä ja verkosto sitten jäähtyy noeaan tahtiin (ilman puskuria siis)
Toinen syy puskuriin on se mainintasi että integroitu varaaja voi olla nafti, eli sillä puskurin kierukalla saadaan sitä LKV tuotantoa parannettua...olikos tuo nyt ymmärrettävästi sanottu?

Tämä oli selkeästi sanottu, eli ymmärsin. Tuon integroidun varaajan koko on noin 180 l. Jos käyttöveden määrää kaavailee vaikka viidelle henkilölle normaalitilanteessa ja siten että kaksi suihkua saattaa olla päällä samaan aikaan, niin se tuntuu maallikosta vähän pieneltä. Vai onko? Vuosikulutus kolmella-neljällä henkilöllä on ollut aika tarkalleen 100 kuutioita tänä vuonna.

[Roori]

Tämä oli selkeästi sanottu, eli ymmärsin. Tuon integroidun varaajan koko on noin 180 l. Jos käyttöveden määrää kaavailee vaikka viidelle henkilölle normaalitilanteessa ja siten että kaksi suihkua saattaa olla päällä samaan aikaan, niin se tuntuu maallikosta vähän pieneltä. Vai onko? Vuosikulutus kolmella-neljällä henkilöllä on ollut aika tarkalleen 100 kuutioita tänä vuonna.

Ehkä nippa nappa, sinänsä tuo 100m3/vuosi ei kuulosta isolta, mutta jos on mahdollisuus sen kasvamiseen niin kannattaako yrittää mennä luita myöden?

Onhan sulla semmonenkin mahdollisuus että jos esmes tuo Nibe 1255 tarjous istuu tuohon tarpeeseesi, niin alotat ensin ilman puskuria ja varaat vain asiat ajatellen puskurin lisäämisen varalta, jos halu on kova etsiä rajoja. Miutta toisaalta puskuri jälkiasenteisena maksaa enemmän kuin heti laitettuna.

Itse en yrittäisi ilman puskuria.

[Karsta]

Talon alakertaan on suunnitteilla perinteiset tiilestä muuratut pystyuuni ja puuhella. En ole maininnut asiasta koska en halunnut sen sotkevan laskelmaa. Se on tosiaan vasta suunnitelman asteella. Alakertaa siis mahdollisesti lämmitetään tulevaisuudessa suht ahkerasti myös puulla. Puoltaisiko tämä myös invertteripumpun hankintaa, kun tehoa voisi säätää?

[Seagear]

Älkää toki lopettako keskustelua! Tässähän saattaa vaikka oppia jotain. Tosiasiahan on se etten tiedä kuinka lämmintä vettä sinne patterieihin pitää ajaa, kun kiertovesipumppu(t) tulee kuvioihin. Viime talvena menovesi oli korkeimmillaan sen 60 astetta eikä se edes riittänyt, vaikka vedenkietoa ei rajoitettu kattilalta eikä pattereilta. Systeemi on siis vapaakiertoinen, eikä vesi tunnu kiertävän tarpeeksi että patterit olisivat samanlämpöiset ylhäältä ja alhaalta. Eli toivessahan tietysti on se että kiertovesipumppu parantaa patteriden lämpösäteilyä niin paljon, ettei yli 60 asteen menovesiä tarvita, ja silloin perus 10 asteen pakkasella voisi riittää 50-55 astetta.

Kannattaa toki sisäistää myös se, että koska pumpun antoteho pienenee sitä mukaa kun mennään lämpötilassa ylöspäin niin jossain vaiheessa löytyy "tasapainotila", jossa pumppu käy koko ajan mutta koska patterit koko ajan luovuttavat lämpöä taloon niin kiertoveden lämpötila ei enää nouse (ainakaan ilman vastuksia). Esim. meillä tämä tilanne tulee eteen kun pyynti on joku 51-52 astetta eli ulkona pakkasta -23 tai enemmän. Vähän sama kuin huippunopeus autolla, "punarajalle" on vielä matkaa mutta ei vain jaksa kiertää tappiin vaikka kuinka olisi pedaali pohjassa.

Kuten mainitsit, niin kiertopumpun nopeuden säädöllä voi jonkin verran kikkailla mutta vastaavasti pienempi kiertonopeus näkyy pattereiden heikompana lämmönluovutuskykynä (patterit eivät kauttaaltaan tasalämpöiset). Käyttöveteen jaksaa silti tehdä 58-59 asteista.

[Roori]

Talon alakertaan on suunnitteilla perinteiset tiilestä muuratut pystyuuni ja puuhella. En ole maininnut asiasta koska en halunnut sen sotkevan laskelmaa. Se on tosiaan vasta suunnitelman asteella. Alakertaa siis mahdollisesti lämmitetään tulevaisuudessa suht ahkerasti myös puulla. Puoltaisiko tämä myös invertteripumpun hankintaa, kun tehoa voisi säätää?

En tiedä puoltamisista, mutta ison lämpölisän se sinne paikallisesti tekee...laajan tai pienen riippuu avoinaisuudesta...jollakin tuota pitää sitten hallita paremminkin paikallisesti eikä pumpullisesti koska joku muu tila vaatinee edelleen sitä "normaalia" menovettä. Näkyyhän se tietysti Invertterilläkin pienempänä tehontarpeena kun osan lämmöstä tekee uuni, on/off tekee tossa kohtaa pidemmän paussin.

[tomppeli]

Tulistusvaraajallinen pumppu sietää hyvin termostaatteja, kunhan säätää termostaatit niin, että ne alkavat rajoittaa patterin kiertoa vasta, kun huonelämpötila alkaa nousemaan tarpeettoman korkeaksi.
Liian alhainen asetus huonontaa hyötysuhdetta.
Normaali huonelämpötilalla patteritermostaattien pitäisi olla ihan auki ja vasta parin asteen - parin ylilämmöstä alkaisi sulkeutuminen.
Tulistusvaraajallinen pumppu on hyvä valinta patteritaloon.
Lämmin käyttövesikin tuotetaan lämmityskaudella hyvällä hyötysuhteella.

[Karsta]

Meillä ei ole pattereissa varsinaisia termostaattejaa, vaan tuollaiset säätöventtiilit, joita kuristamalla saa menoa rajoitettua. Ajattelin että kun takka ja puuhella tulee taloon, niin voisin niillä kuristaa menon tarvittaessa pienelle niistä huoneista joita tulisijat lämmittäisi. Vai kannattaisiko lämpöpumpun ohjaukseen hankkia sisälämpötila-anturit, jotka myös ohjaisi pumpun toimintaa?

[Roori]

Näistä tulistuspumpuista ei oikein saa selvää miltään valmistajalta (ehkä erikseen kysyen onnistuu) kuinka kuumaa vettä ne pystyy tuottamaan lämmitysverkostoon...

[tomppeli]

Meillä ei ole pattereissa varsinaisia termostaattejaa, vaan tuollaiset säätöventtiilit, joita kuristamalla saa menoa rajoitettua. Ajattelin että kun takka ja puuhella tulee taloon, niin voisin niillä kuristaa menon tarvittaessa pienelle niistä huoneista joita tulisijat lämmittäisi. Vai kannattaisiko lämpöpumpun ohjaukseen hankkia sisälämpötila-anturit, jotka myös ohjaisi pumpun toimintaa?

Jos on vain yksi lämmönjakopiiri, elikkä sekä yläkerta, että alakerta on liitetty saman kolmitiesäätöventtiilin lähtöön, ei sisäanturista ole hyötyä.
Kun se ohjaa lämmitystä vähemmälle alakerran termostaatin pyynnöstä, viilenee myöskin yläkerta.

Jos hankitaan pumppuun 2 -jakopiiriä, L1 ja L2, voidaan toista ohjata erikseen ja hyöty on parempi.
Kahdesta jakopiiristä tulee lisähintaa.

Näistä tulistuspumpuista ei oikein saa selvää miltään valmistajalta (ehkä erikseen kysyen onnistuu) kuinka kuumaa vettä ne pystyy tuottamaan lämmitysverkostoon...

Käytännössä tulistuspumppu ei tuota lämmönjakoverkkoon sen kuumempaa kiertovettä, kuin vaihtoventtiilikonekaan.
Tulistusosan teho on siihen heikko.

Tulistusvaraajallinen pumppu on siksi hyvä patteriverkostoiseen järjestelmään, että se tuottaa patterikiertoon tasalämpöistä kiertovettä.
Alavaraajan lämpötila pidetään vain noin 2 astetta ( riippuu tehdystä valinnasta) lämpöisempänä, kuin patteriverkostoon tarvittavan kiertoveden lämpötila on.
Tämä siksi, että halutaan pitää pumpun hyötysuhde mahdollisimman korkeana.

Tulistuspumppu tuottaa kuumempaa käyttövettä.
Kun käyttövesi tehdään kiertoveden tuottamisen kylkiäisenä, tehdään käyttövesi tästä syystä paremmalla hyötysuhteella.
Käyttövesi esilämmitetään alavaraajan kierukalla ja loppukuumennetaan (tulistetaan) ylävaraajan kierukalla.

Edellisen sivun kuva vielä uudelleen:

[Roori]

Käytännössä tulistuspumppu ei tuota lämmönjakoverkkoon sen kuumempaa kiertovettä, kuin vaihtoventtiilikonekaan.
Tulistusosan teho on siihen heikko.

Tulistuspumppu sen sijaan tuottaa kuumempaa käyttövettä.
Kun käyttövesi tehdään kiertoveden tuottamisen kylkiäisenä, tehdään käyttövesi tästä syystä paremmalla hyötysuhteella.

Niinpä, pahoin pelkään että sieltä tulistuspumpuista ei saada ulos ollenkaan niin kuumaa kuin näistä lukamansa julkaisevista vaihtovenoista...eivät erikseen
julkaise numeroitaan kun joutuisivat yksinkertaisesti antamaan matalempia lukemia kuin jotkut muut.

[tomppeli]

Niinpä, pahoin pelkään että sieltä tulistuspumpuista ei saada ulos ollenkaan niin kuumaa kuin näistä lukamansa julkaisevista vaihtovenoista...eivät erikseen
julkaise numeroitaan kun joutuisivat yksinkertaisesti antamaan matalempia lukemia kuin jotkut muut.

Samaa tekniikkaa niissä on molemmissa perustyypeissä.
Se perustekniikka: kompressorit, kylmäaineet, lämmönvaihtimet, maakiertopumput jne.. ratkaisevat lopputuloksen.
Jos noissa fuskataan, voi tulos olla huonompi. Noissa fuskaaminen huonontaa myöskin hyötysuhdetta, COP.
Kumpikin perustyyppi pystyy samaan kiertoveden lämpötilaan.

[Roori]

Samaa tekniikkaa niissä on molemmissa perustyypeissä.
Se perustekniikka: kompressorit, kylmäaineet, lämmönvaihtimet, maakiertopumput jne.. ratkaisevat lopputuloksen.
Jos noissa fuskataan, voi tulos olla huonompi. Noissa fuskaaminen huonontaa myöskin hyötysuhdetta, COP.
Kumpikin perustyyppi pystyy samaan kiertoveden lämpötilaan.

Sama tekniikka juu ja teoriassa pystyy samaan, mutta kumminkin toinen tekee kuumempaa kuin toinen...toinen on valinnut ne haarukan huonomman pään komponentit ja toinen haarukan paremman pään komponentit...
Ilomielin jokainen julkaisi välittömästit korkeat lukemansa jos pystyisivät...sillä on mainosarvoa remonttikohteissa ei uudiskohteissa.

[Karsta]

Leikittelen nyt vielä tuolla pumpun mitoitus ja lämmöntarve asialla.

Vaihtoehto 1:
Hankin ns. täytehoisen pumpun (tulistus tai vaihtoventtiili) noin 14 Kw, jonka siis pitäisi jaksaa pitää talo lämpimänä noin 25:n miinus asteeseen asti. Lisäksi isohko noin 500 litrainen varaaja, johon voidaan ajaa lämpöä, ettei iso kone ala käydä pätkää. Sitten talon alakertaan rakennetaan isot varaavat tulisijat, jolloin talon tehontarve laskee, kun ne ovat aktiivikäytössä. Onko kone silloin ylitehoinen? Mitä tästä seuraa?

Vaihtoehto 2:
Hankin invertteriohjatun pumpun tehoilla 4-16 Kw ja kaveriksi noin 300 litrainen puskurivaraaja käyttöveden esilämmityskierukalla. Pumppu jaksaa pitää talon lämpimänä itsekseen kovillakin pakkasilla samalla tavalla kuin vaihtoehdossa 1. Lisäksi pienemmillä pakkasilla kone kävisi aina optimitehoilla, jolloin pätkäkäymisen vaaraa ei kai olisi? Ja samoin kun talon alakertaa lämmitettäisi puulla, osaisi pumppu mitoittaa tehontarpeensa optimiksi. Invertteri olisi kuitenkin ns. täystehoinen, jos puunpoltosta luovuttaisiin.

Vaihtoehto 3:
Hankin reilummin osatehoisen pumpun noin 8-10 Kw, joka jaksaisi pitää talon lämpimänä itse aina jonnekkin miinus 15 asteeseen asti. Lisäksi pieni 100 litran puskuri. Lisälämpö tehtäisiin puulla kuten edelläkin. Jos tässä vaihtoehdossa puunpoltosta luovutaan jouduttaisiin kovilla pakkasilla turvautumaan vastuksiin.

[tomppeli]

Olisin sitä mieltä, että tavallinen on-off -tyyppinen pumppu on hyvä valinta, mutta siinä pitää olla riittävän suuri varaaja estämään pätkäkäyntiä.
Jos varaaja on riittävän suuri, ei haittaa, vaikka pumppu on isotehoinen.
Varaaja saisi olla 700 litraakin ja jopa 1000, jos tilaa löytyy ja ovista saa sen sisälle.
Tulistusvaraajallinen sietää paremmin vajaakuormitusta.

Kaikki pumput toimivat vajaakuormalla suurimman osan vuotta.
Vain kovimmilla pakkasilla mennään täysteholla, siis jatkuvalla käynnillä!

Invertteri on kalliimpi hankkia ja sen toiminta ei ole optimaalista koko teho alueellaan.

[Karsta]

Olisin sitä mieltä, että tavallinen on-off -tyyppinen pumppu on hyvä valinta, mutta siinä pitää olla riittävän suuri varaaja estämään pätkäkäyntiä.
Jos varaaja on riittävän suuri, ei haittaa, vaikka pumppu on isotehoinen.
Varaaja saisi olla 700 litraakin ja jopa 1000, jos tilaa löytyy ja ovista saa sen sisälle.
Tulistusvaraajallinen sietää paremmin vajaakuormitusta.

Varaajan maksimikoko alkaa olla tuo 500 litraa, silloinkin joutuu purkamaan palo-oven karmeineen pois. Pelkäänkin ettei varaajan koko riitä, varsinkin silloin kun mahdollinen puunpoltto vähentää tehon tarvetta. Silloin kai ylitehoisella pumpulla on vaarana liian useat käynnistymiset ja lyhyet käymisjaksot. Siksi invertteripumppu houkuttaisi tai tehottomampi pumppu.

Invertteri on kalliimpi hankkia ja sen toiminta ei ole optimaalista koko teho alueellaan.

Miksei toiminta ole optimaalista koko tehoalueella?

[Karsta]

Nyt on pyhät vietetty ja taas on pumppukauppiaita käynyt kylässä. Tällä hetkellä yksi varteen otettavimmista tarjouksista olisi Oilonin Geopro Gt13 ja sen kaveriksi Capitol M-BD600 energiavaraaja. Kaivo olisi 230 m (aktiivi). Mitä tulisi ottaa huomioon jos tuohon nyt päädymme? Onko tuo varaaja hyvä? Meneekö energiaa paljon hukkaan, kun kesälläkin pitää pitää isoa varaajaa lämpimänä, että saa käyttövettä?

Mitä lisälaitteita tuohon geoprohon kannattaa ottaa? Ainakin siinä on jokin smartweb mahdollisuus. Entä erillinen sähkömittari pumpulle vai mittaako se itse käyttämänsä energian?

[Roori]

Geopron GT13:sta on oikeastaan aika vaikea sanoa yhtään mitään kun ei siitä mitään tietoa tunnu missään olevan...
En uskaltaisi ostaa tarjolla olevan aineiston pohjalta.

[Selvittäjä]

GT5 - GT13 on tehty "samasta muotista" (kts. liite) eri tehoisilla komponenteilla. Siksi noista pienemmistä mahdollisesti löytyvät kommentit pätevät myös GT13:sta.

Käyttöohjeesta (sivu 22) voit katsoa eri tehoisten eroavuudet: http://oilon.com/uploadedFiles/OilonHome/Materials/GT%20FI%20Operation%20Manual_new.pdf)

(Itsellä GT20).

Toinen juttu: Jos tarvitset varaajaa, vilkaise Akvatermia, heidän pyöreistä pytyistä saa tilauksesta sivuista 100mm siivut pois jolloin asennusvaiheessa mahtuu paremmin kapeista oviaukoista.

[Karsta]

Oletko Selvittäjä ollut tyytyväinen laitteeseen? Onko ollut vikoja ja kuinka paljon olet joutunut hakemaan säätöjä kohdilleen?

Varaajaksi on siis tarjottu Capito M-PD600 mallia (ei Capitol, niinkuin ylempänä lukee), joka minusta vaikuttaa aika samantyyliseltä kuin akvatermit. Vai onko?  Capito tulisi kahdella kierukalla. Tässä esite:

http://www.heatco.fi/pdf/Capito_esite.pdf

Onko kenelläkään tähän mielipidettä;

Onko tuo varaaja hyvä? Meneekö energiaa paljon hukkaan, kun kesälläkin pitää pitää isoa varaajaa lämpimänä, että saa käyttövettä?

[Roori]

Aiotko ottaa kaiken käyttöveden tuosta varaajasta vai onko se vain esilämmittäjä?

Millä tavalla tuo GT tekee käyttöveden, joudutko pitämään koko varaajan kuumana aina että saat käyttövettä?
Tuossa ei liene tulistusta eikä muutakaan herkkua!

[Karsta]

Jos olen oikein ymmärtänyt niin käyttövesi tehdään kahdella kierukalla, jotka ovat tuon ison varaajan sisällä. Eli varaaja olisi kokonaan ja kokoajan kuumana. Ei ole tulistusta gt:ssä.

[Roori]

Jos olen oikein ymmärtänyt niin käyttövesi tehdään kahdella kierukalla, jotka ovat tuon ison varaajan sisällä. Eli varaaja olisi kokonaan ja kokoajan kuumana. Ei ole tulistusta gt:ssä.

Sitten en vällttämättä tallettaisi Suosikkeihin tommosta pumppuajatusta, mieluummin VV-kone integroidulla LKV varaajalla tuohon pumpun paikalle ja vähän pienempi Capito 600L tilalle.

[euroshopperi]

Olisin sitä mieltä, että tavallinen on-off -tyyppinen pumppu on hyvä valinta, mutta siinä pitää olla riittävän suuri varaaja estämään pätkäkäyntiä.
Jos varaaja on riittävän suuri, ei haittaa, vaikka pumppu on isotehoinen.
Varaaja saisi olla 700 litraakin ja jopa 1000, jos tilaa löytyy ja ovista saa sen sisälle.
Tulistusvaraajallinen sietää paremmin vajaakuormitusta.

Varaajan maksimikoko alkaa olla tuo 500 litraa, silloinkin joutuu purkamaan palo-oven karmeineen pois. Pelkäänkin ettei varaajan koko riitä, varsinkin silloin kun mahdollinen puunpoltto vähentää tehon tarvetta. Silloin kai ylitehoisella pumpulla on vaarana liian useat käynnistymiset ja lyhyet käymisjaksot. Siksi invertteripumppu houkuttaisi tai tehottomampi pumppu.

Invertteri on kalliimpi hankkia ja sen toiminta ei ole optimaalista koko teho alueellaan.

Miksei toiminta ole optimaalista koko tehoalueella?

En tiedä tuosta purkamisesta, mutta kun mulle tuli se Viessmanin 390 L käyttövesipönttö taloon, niin se kyllä rakennettiin vasta siellä pannuhuoneessa. Aika juhlavan mittainen on kyllä eristyksineen, mutta tuli siis normi peltiovesta sisälle ensin. 92 cm on tuon halkaisija ja voisin melkein sanoa, että eristykseltään tuo pönttö on aivan yber. Sisään tuonti siis onnistuu alta 70 cm reiästä. Mulla on tuolla myös Rican 500 L uretaani puskuri, joka vaati sen peltioven irrottamista, jotta tuli sisälle. Joten älä nyt ainakaan etukäteen ala purkamaan mitään. Ja siihen kuumaan veteen voin sanoa, että tuo 390 L on riittänyt kaikkeen tarpeeseen ja vettä tulee COP 3:lla ainakin näin talvella. Otat vain nyt sellaisen varmuudella riittävän ison pumpun ja puskurilla voit vielä varmistaa, että sellainen ± 5 kW ei vielä heilauta juttua mihinkään suuntaan, jos rahat jätetään hieman sivummalle. Noita alitehoisia juttuja kun selaa, niin kyllä se kauppiaitten myyntiherkkyys iskee aina silmään. Mulla on nyt tuolla logissa tieto, että tälläkin selvästi ylitehoisella laitteella on tehoasteikolla 1-5, noin 80% energiasta tuotettu 4:n teholla. Mitähän mahtaa olla, kun pakkaset nousee sinne -20° alapuolelle. Älä nyt ainakaan pelästy noita yliteho juttuja. Ittellä on myös kovat halut laittaa termarit joka paikkaan ja saada kaikki lämmöt hallittaviksi vaikka hyötysuhteen muutaman promillen kustannuksella. Tuntuu välillä, että liika säästäminenkin on melkein jo sairautta. Maalämmön laittaminen vain pitää myöntää aivan järjettömän kalliiksi operaatioksi ja sillä hyvä. Itte tietäsin nyt, että maksaisin öljytalosta ostettaessa sen vähintään 30 000€ vähemmän, kuin maalämpö huushollista. Ja maksaisin vielä mielellään sellaisesta MLP talosta, jossa on selvästi reilusti mitoitettu systeemi, ihan oikean hinnan. Nyt kun on muutaman kuukauden ehtinyt perehtyä näihin juttuihin, niin kyllä nuo alitehot pistää räikeesti silmään ja ei voi muuta, kuin harmitella asianosaisten puolesta. Yhtään valitusta ei ole ylitehoista tullut luettua kyllä. 

[Karsta]

Mitä mieltä olisitte alla olevasta laitteistosta?

•   Stiebel Eltron wpf 13 e
•   SBP 400 L Puskurivaraaja
•   SBB 301 Käyttövesivaraaja

Kaivo 250m josta aktiivi arviolta 240 m.

Hyvät ja huonot puolet verrattuna tähän:

Oilonin Geopro Gt13 ja sen kaveriksi Capito M-BD600 energiavaraaja. Kaivo olisi 230 m (aktiivi).

[Roori]

Paremmalta kuulostaa, ainakin periaatteellisesti...eri säiliöt eri vesille, ymmärtääkseni LKV@300L ja puskuri@400L, puskurissa ei liene esilämmityskierukkaa mutta lienee kumminkin riittää LKV tuosta 300L:n säiliöstä?

Riittääkö sulle se max 60C menovesi...olitko parantamassa lämmönjakoa?

Mitens lämmityspiirien ohjaukset, oliko shunttitarpeita ja montako ja onko Stiebelissä ne valmiudet kunnossa?

Alpha Innosta saa max 65C menovettä, niinku mainosten perusteella tiedoksi...

[Karsta]

Lämmönjakoa parannetaan, jos on siihen tarvetta. Olen nyt lueskellut foorumia aika aktiivisesti ja tullut siihen käsitykseen, ettei mikään meille järkevän kokoinen lämpöpumppu pysty tuottamaan yli 60 asteista vettä lämmityskierron tarpeisiin tarpeeksi. Eli vaikka siellä mainostekstissä lukisi tuo 65 astetta, niin käytännössä sitä vettä ei tule tarpeeksi nopeasti lämmitystarpeeseen. Olenko jäljillä?

Kyllä tuo 300 litraa käyttövettä pitäisi riittää ja tuosta varaajasta saa myös 400 litran version. Lämmityspiirissä ei ole shunttitarvetta tällä hetkellä, ellei sitten kellarin paria patteria laittaisi matalammalle lämmölle. Nyt kellarin patterit ei ole ollut ollenkaan kierrossa, kun öljypannu käy kuumana kellarissa.

Stiebelin valmiuksisita en kyllä tiedä, eikä tuosta tuotelehtisestäkään kyllä paljoa selviä. Vai aukeaako sieltä asiantuntijoille jotain huomionarvoista?
http://www.stiebel-eltron.fi/ste_shared/pdf/data/E_7133_0_fi_Finnish.pdf

Tulevaisuudessa yksi mahdollisuus on kylpyhuoneiden ja eteisen lattialämmitys, kun lattiat joudutaan avaamaan putkiremontin yhteydessä. Eikö kaikissa pumpuissa ole mahdollista lisätä lattialämmityspiiriä myöhemmin kiertoon?