Puskurisäiliön optimointia

[erkka]

Saisitko vielä laitettua käyrää tilanteesta, jossa sisäinen pumppu olisi dt8 ja ulkoiset täydellä nopeudella.

Tässä pyytämäsi koeajo, sekä yksi lisää.

1. Sisäinen kiertopumppu käynninaikana dT 8K säädöllä, ja ulkoiset pumput täysillä.

2. Sisäinen kiertopumppu dT 6K säädöllä ja ulkoiset täysillä



Ajossa 1. lämmitykseen menevän ja pumpulta tulevan dT jopa suurempi kun ennen. Koeajossa 2. ollaan jälleen tutussa noin 4K erossa. Pitää yrittää saada juotettua ne 5 anturia piuhaan ja puskurin kylkeen, mutta näin hihasta rykäistynä voisi toivoa että 3-putki liitäntä voi antaa jotain apua. Sillä ainakin saisi tovittavasti hieman rauhoitettua pytyn elämää.

[Matias]

mutta näin hihasta rykäistynä voisi toivoa että 3-putki liitäntä voi antaa jotain apua.

Jos 3-putkikytkennällä saisi takaisku tms yksisuuntaventtiilillä pakotettua paluukierron siten että kompressorin käyntijakson aikana kaikki paluuvirtaus menisi lauhduttimen kautta (puskurivaraajan ohi) ja ainoastaan taukojakson aikana puskurivaraajan kautta niin silloin ei puskurivaraajassa voi tulla sellaista tilannetta että osa lauhduttimelta tulevasta vedestä "oikaisee"puskurivaraajassa takaisin  lauhduttimelle palaavaan veteen.

Muistelen että aikoinaan ns hullunkierto-ohitusputkessa oli joku tuollainen toiminta.

[rouda]

oma kytkentäni sulku  puskurin alaosaan kiinni
maalämmön kiertovesi pumppu päällä vain lämmitys ja käyttöveden teon yhteydessä.

[juippi]

Saisitko vielä laitettua käyrää tilanteesta, jossa sisäinen pumppu olisi dt8 ja ulkoiset täydellä nopeudella.

Tässä pyytämäsi koeajo, sekä yksi lisää.

1. Sisäinen kiertopumppu käynninaikana dT 8K säädöllä, ja ulkoiset pumput täysillä.

2. Sisäinen kiertopumppu dT 6K säädöllä ja ulkoiset täysillä



Ajossa 1. lämmitykseen menevän ja pumpulta tulevan dT jopa suurempi kun ennen. Koeajossa 2. ollaan jälleen tutussa noin 4K erossa. Pitää yrittää saada juotettua ne 5 anturia piuhaan ja puskurin kylkeen, mutta näin hihasta rykäistynä voisi toivoa että 3-putki liitäntä voi antaa jotain apua. Sillä ainakin saisi tovittavasti hieman rauhoitettua pytyn elämää.

Kyllä se siltä vaikuttaa, että et asiaan saa korjausta kv-pumppujen nopeussuhteiden muutoksilla. Kolmiputkikytkentä takaiskuventiilillä olisi seuraava toimenpide, jota jo oletkin suunnitellut. Varmaan kannattaa kytkeä mlp:ltä tuleva ylös ja verkostoon lähtevä myös ylös. Paluusta yhdysputki takaiskun läpi puskuriin alas.

[seppaant]

Oheisessa kuvassa olen hahmottanut kuinka virtausten luulisi kulkevan varaajassa erilaisilla MLP:n ja lämmönjaon virtaussuhteilla.
1,2 ja 3 ovat nykyinen kytkentä
4,5 ja 6 hieman muutettu kytkentä.

Säiliön sisällä on jotain sellaista mitä ei tiedetä, koska mikään näistä teoreettisista virtaustapauksista ei vastaa sitä mitä trendeistä voi päätellä.
Voisiko käyttövesikierukat ohjata vesiä epäedullisella tavalla?

Tapaus "2" on aika lähellä koeajoa, missä sisäinen kiertopumppu dT 8K säädöllä ja ulkoiset täysillä.

ATS

[erkka]

Voisiko käyttövesikierukat ohjata vesiä epäedullisella tavalla?

ATS

Kyllähän tuo on mahdollista, koska LKV-kierukka on MLP tulon ja lähdön välissä, joten voi olla että se muodostaa "tunnelin" MLP-veden "oikosululle".

[erkka]

Nyt on puskuri uudelleen kytketty 3-putki kytkennällä. MLP tulo (lämmin) sekä lämmityskierron lähdöt ylhäällä ja lämmityskierron paluut T-liitännällä pohjalta tulevaan MLP menoon (kylmä). Kytkentä tehty ilman takaiskua jotta MLP sisäinen kierto ei aiheuttaisi kohinaa patterikierrossa.

Muutaman koeajon jälkeen voin todeta että nyt MLP tulon ja lämmityskierron lähdön välinen dT on nyt 0,5-3 riippuen sisäisen ja ulkoisen kierron nopeudesta. Vasta MLP:n dT4K asetuksella (sisäinen pumppu +70%) alkaa puskurissa tapahtua sekoittumista (MLP meno nousee yli lämmityskierron paluun, muuten se pysyy patteri ja lattiatulojen keskiarvossa).

Vielä pitää säätää kiertojen nopeudet ja integraali sekä käyrä kohdalleen, nyt jo huomaa että kännistyskerrat ovat vähentyneet ja talo on lämpimämpi.

Seuraavaksi pitänee teettää muutama rele-kytkentä, että saadaan sisäinen kiertovesipumppu seis kun ei pumppu käy (vähemmän sekoitusta) sekä anturin siirto lämmitysjaon menoon taukojen ajaksi että integraali lasketaan todellisen lämpökierron lämpötilasta.

[NiceMan]

Seuraavaksi pitänee teettää muutama rele-kytkentä, että saadaan sisäinen kiertovesipumppu seis kun ei pumppu käy (vähemmän sekoitusta) sekä anturin siirto lämmitysjaon menoon taukojen ajaksi että integraali lasketaan todellisen lämpökierron lämpötilasta.

Tietääkseni ei hyvä kun silloin pumppu ei tiedä lämmityspuolen veden lämpötilaa jos pumppu ei käy vai onko sinulla anturi siirretty puskuriin?
Entä kun pitää tehdä käyttövettä kuumaksi?

Itse olen kyllä suunitellut muuttaa kytkentää niin että ulkoinen kv pumppu sammuu kun ei ole tarvetta talon lämmitykselle(kesä).

[erkka]

Ajattelin pitää sisäisen anturin joka on käytössä kun tehdään lämpöä ja asentaa ulkoisen anturin joka käytössä kun lasketaan integraalia alas. Eli NC NO rele ja anturit siihen kiinni ja heräte sisäiseltä pumpulta. Sisäinen pumppu taas rinnan kytketyillä releillä joiden herätteet maaliuospumpulta ja vastuksilta. Tällä tavalla pitäisi homma pelittää ihan OK.

[Roori]

Mulla on juuri releella anturin vaihto toiseksi, laitoin varmuudeksi "kituvirta" releen ettei tule ylimenosvastusta/virhettä/vaihtelua...hyvin on laulanna kohta 6v.
Meinasin sulle jo aikasemmin ehottaa, mutta oot hokannu itte.

[arihy]

Vanha ketju, mutta minulla näyttää olevan 4 putki kytkennällä ihan sama ongelma puskurivaraajan sisäisten virtausten kanssa kuin erkalla alkutilanteessa ja patteriverkostoon lähtevä vesi on kaikilla säädöillä selvästi viileämpää kuin pumpulta tuleva. Pitää mennä tällä kytkennällä tämä talvi ja tehdä kytkennän muutos kesän aikana. Minun puskurivaraaja on Energy Save BT200TC-1 ja siinä kaikki yhteet osoittaa rakennepiirustuksessa alaspäin ja se varmaan aikaansaa varaajan sisään pystysuunnassa pyörivän virtauksen.

Ylin käyrä on pumpulta tuleva lämpötila ja toiseksi ylin patteriverkostoon lähtevä. Pumpulle menevässä putkessa ei ole anturia, mutta mitä olen seurannut arvoja näytöltä, niin se on nykyisillä pumppujen asetuksilla aikalailla sama kuin pattereille lähtevä.

[Pende]

Mortonki hyvät maalämmönystävät, nostanpa minäkin ylös tätä vanhaa ketjua, joka näyttää pullahtelevan aina aika ajoin esiin. Puskuri ja onko siitä hyötyä ja jos on miten se pitäisi kytkeä? Varsinkin pienet puskurit ( 50-150 L.)
Eli myö tavalliset tallaajat ostetaan maalämpölaiteet, ku ne on niin viksuja ja säästää sähkövä, mutta siinä on piäni ropleema, asennusfirmat ja asentajat eivät ole aina ajan tasalla   
Mitä asennetaan, miten saaraan paras hyöty asiakkaalle? 
Mutta mennään asiaani, 2019 laitettiin meillekin tua erullinen maalämpö + 50 L puskuri.
Eipä nyt oteta kantaa sen tilavuuteen ( piäni, mikä piäni), vaan puskurin käyttäytymiseen.
Meillä juurikin samanlainen, ku " arihy:llä", BT25 ( joka on puskurista lähtevässä putkessa) lämpö on 5 C alempi, ku MPL:stä tuleva lämpö.
Piäni pönttö ja sekoo täysin, 4-tiä kytkentä.
Voisiko 3-tie kytkennällä(+ takaiskuventtiili) saavuttaa parannusta Cop-lukuun.
Onko kellään kokemusta?
Nyt menee noin samaan tahtiin, ku arihy:llä, BT2 (pumpulta lähtevälämpö)= 50,1 C ja BT25( pattereillelähtevälämpö)= 46,4, yleensä ko. väli on noin 5 C.

Kokeiltu on, pudottamalla ulkoisen pumpun Wilo kierrokset melkein minimiin, sekoittuminen vähenee huomattavasti, mutta patterikierron litrat myös vähenee, niin jotta ei pysty pitämään pyydettyä lämpöä.
Sitten nostettu Wilo ( ulkoinen pumppu) kierrokset ylös ( jotta patterit vinku), ja tuloksena COP laski huomattavasti. ( Saattoi osin johtua siitä, että nosti mökin lämmön pyydettyyn lopulta ja joutui ajamaan korkeaa lämpöä pattereihin)?

Lopuksi kysymys, onko kellään kokemusperäistä tiatoa, jos muutan 4-tien 3-tiä liitännäksi ( ehkä myäs takaiskuventtiilillä varustetuksi), onko siitä mitään hyötyä COP-lukeman suhteen?

Anteeksi, jotta tuli erilaisia lähetyksiä, välillä lähtee lapasesta nää vastausten lähetykset, ku istuu pipapäässä rotvallin reunalla

[Pende]

Mortonki hyvät maalämmönystävät,...

Niin ilmeisesti kenelläkään ei ole lopuksikaan kokemusta mikä vaikutus on 4-tiekytkennän muutoksella 3-tiekytkentään ja sitä kautta  Cop arvoihin?
Itse pohdin asiaa niin, jotta, kun tua pikkupönttö sekoaa jatkuvasti palaavaan "kylmään paluuveteen", asteminuuttien nousu hidastuu ja joudutaan syöttämään pitkään "ylilämpöistä vettä" järjestelmään? Eli lämmitetään uudestaan jo kertaalleen lämmitettyä vettä?

Mökin lämmöntarvehan ei tokiinsa pienen, mutta laitteiston hyötysuhde paranis, jos pattereihin syötettäs matalalämpöisempää  vettä?
Luin jostain aikaisemmista jutuista ( eri ketju), jotta joku oli halunnut BT25:n saavuttavan BT2:n arvon  ja myös päässyt tavoitteeseensa ( putkistomuutoksella), mutta siitäkään jutusta en saanut selvyytä, mikä oli saavutettu hyöty?  Mielestäni itseisarvo ei ole se, jotta BT25 saavuttaa arvon BT2, vaan BT2:n arvon alentuminen? Ainakin näin patteritalossa?
Koska BT25 nähdäkseni määrittää lähtevän veden lämpöä asterminuuttien kauta, pitäisi BT25 arvoa saada nostettua mähdollisimman nopeasti ( nopeati lämmintä vettä pattereihin), jolloin lähtevä BT2 alenisi? Näinhän ei käy, kuten minulla, kun pieni pönttö sekoaa jatkuvasti ja käyrät näyttää, jotta BT25 on 5 C alempi ( ja yleensä melkein sama kuin paluuvesilämpö).
Vielä kysymys, vaikuttaako paluuveden lämpö, lähtevänveden lämpöön?

[arihy]

Vaikka tuolloin aiemmin mietin kytkennän muutosta, niin en ole kuitenkaan teettänyt sitä kun on toiminut hyvin näinkin. Stiebel on paluuveden perusteella ohjautuva ja minulla anturi on pattereilta palaavassa linjassa ts. pattereissa kiertää sopivan lämpöinen vesi. Meillä lämmityksen pitkän ajan COP on ollut 4.2 mikä on parempi kuin odotin, joten senkään puolesta ei ole ollut painetta tehdä muutoksia.

[Pende]

Vaikka tuolloin aiemmin mietin kytkennän muutosta, niin en ole kuitenkaan teettänyt sitä kun on toiminut hyvin näinkin. Stiebel on paluuveden perusteella ohjautuva ja minulla anturi on pattereilta palaavassa linjassa ts. pattereissa kiertää sopivan lämpöinen vesi. Meillä lämmityksen pitkän ajan COP on ollut 4.2 mikä on parempi kuin odotin, joten senkään puolesta ei ole ollut painetta tehdä muutoksia.

Kiitos viestistäsi.
Sillä tässä pohtinut erilaisia vaihtoehtoja, kun Cop kokoajalta 7/2019- 11/2022 keskimäärin näyttää 2,82 ja tänävuonna tammi-/marraskuu 3,12. Jotain tarvis saada parannettua? Toki mittarivirhettäkin saattaa olla ( Jämän tuotto/ erillinen sähkönkulutus maalämpökoneelle), mutta ei mielestäni Cop noin huono saisi olla?
Mielestäni sinulla Cop patteritaloon on tosi hyvällä mallilla.
Tokiinsa, joka mökki on omanlaisensa, vaikeita verrrata suoraan toisiinsa.
Esim. itellä iso lämminvesivaraaja ja lämminvesikierto ( yöllä pois), syö energiaa ja vaatii aika kovan syöttölämmön, joka ei tee hyvää Cop arvolle.
Tuo pieni puskuri ja sen sekoittuminen paluuveteen itseäni eniten mietityttää. Mikä olisi lopputulos, jos paluuvesi menisi suoraan maalämpökoneelle, sieltä lämmitettynä puskuripönttöön ja pattereille, jolloin BT25 saisi aivan toisenlaisia arvoja kuin nyt, kun paluuvesi ei jäähdyttäisi puskuria. Silläpä kiinnostaisi kuulla, jos jollakin olisi kokemusta/dataa, kuin on käynyt putkimuutoksen kanssa, nousiko Cop / laskiko BT2 arvo muutoksen jälkeen?

[euroshopperi]

50 L puskurilla ei ole muita kykyjä, tai mitään taikaominaisuuksia otettavissa käyttöön kuin sen tarkoitus estää lämpösyöksy pattereille, joka aiheuttaa napsumista. Tuosta seuraavaksi kannattaa päätyä ajatelmaan, että se COP nousee laittamalla kierron täysille ja laskemalla lämpöä ensi 10 asteella ja jos liikaa, niin alkaa nostaa aste kerrallaan. 50 L puskurin käytöllä ei ole mitään tekemistä lämpötalouden kannalta tuolla, vaan ainoa tehtävä on napsumisen ehkäisy. 500 L olisi jo sellainen pienoisvaraaja, joka vaikuttaa on/off koneen käyntijaksoihin ja johon pystyy laittamaan esilämmityskierukan käyttövedelle ym puskurointia.