No niin palataan nyt oman projektin historiaan ja toteutuneisiin kulutuslukemiin. Maalämpöprojekti eteni kolme vuotta sitten kiivaasti helmikuussa 2011, kun pähkäilin minkälainen laitteisto kannattaisi hankkia ja mikä olisi sopiva kaivon paikka jne. Arvioin karkeasti lämmitystarpeen aikaisemman varaavan sähkölämmityksen kulutuksesta ja onneksi mitoitin hieman reilummin, enkä ole joutunut asiaa katumaan päinvastoin. Tuolloin oli käytössä vielä vanhan ajan pyörivällä kiekolla varustettu sähkömittari ja nyt jälkeenpäin täytyy todeta, että lukemat eivät olleet läheskään absoluuttisia, eikä virhekään lineaarinen, joten tämän onnistuin kompensoimaan omalla mitoituksella. MLP kauppa kävi tuohon aikaa hektisenä, kun uusi asetus kaivojen porausluvista ei ollut vielä voimassa, tuolloin tarjouksia kyseltiin kiihtyvään tahtiin ja samoin tarjottiin lähes mitä sattuu kuluttajille, myös ARA:n avustuksia oli saatavana lämmitysmuodon vaihtajille. Itse ilmoitin lämmityssähkön osuudeksi 33.000 kWh vuodessa ja minulle tarjottiin yleisimmin 9,0-10,0 kw vaihtoventtiilikoneita 50C lämmöillä, mutta sain myös tarjouksia LÄV13 koneista 210m kaivolla. Kokonaisurakat oli suolaisesti hinnoteltuja ja kaikki lisätyöt tai perusasennuksesta poikkeavat työt esim vanhan järjestelmän purku olivat korkealla tuntihinnalla, siis kermaa kuorrittiin myyjän markkinoilla.
Kun kyseessä on patterilämmitys, päädyin tulistimella varustettuun maalämpöpumppuun ja lopulta paloittelin projektin porauksen, laitehankinnan ja asennuksen osalta. Päädyin itse LÄV15 pumppuun ja kaivon mitoitin 250 metrin poraukselle. Kallio tuli vastaan noin 2,5 metrissä ja veden pinta noin 5 metrissä, teräsputkea 6 metriä, tekninen tila sijaitsee alakerrassa ja vaakaputket kaivoin n 1,5 syvyyteen, jotta sain koko matkalta nousevan linjan pumpulle, etäisyyttä reiällä 4 metriä seinästä. Huoltokaivoksi tuli 1 metrin pohjarengas jonka päällä 1000/600mm kartiorengas ja valurautakansisto, eristin vaakaputket koteloimalla kaivon sisällä 200mm Finnfoam:lla, samoin 100 mm kansistoon ja pohjarenkaan ympärille. Sulana ovat putket pysyneet, koska kaivosta vesiautomaatille tuleva 32mm imuputki ei ole jäätynyt talvisin.
Asensin järjestelmään myös TMR sisälämpötila-anturin, johon lisäsin lineaarisen säätöpotentiometrin, jolla saan reilun 4C kompensaation haluttaessa (asetusalueeksi valitsin -1..+3C). Esimerkiksi varaavaa takkaa lämmitettäessä ei sulje lämmityskiertoa koko talosta vaikka lämpötila anturin ympärillä nousee, koska kompensoin tilanteen lisäämällä vastusarvoa potentiometristä. Lämpötila tiilitalossa on pysynyt sisällä paljon tasaisempana kuin aikaisemmin, esim keväällä auringon lämmittäessä, yleensä poikkeama +/-0,1 asteen sisällä, joskus +/-0,3 astetta havaittu ja enimmillään ollut -0,7 astetta, kun maksimirajalla rajoittanut lähtevän kiertoveden lämpöä. Käytännössä miellyttäväksi peruslämmöksi valittu +22,2C anturin ympäristössä, vapaassa tilassa keskeisellä paikalla huoneistoa, makuuhuoneissa ainoat termostaatit laskemassa lämpötilaa samoin eteisen välioven takana tuulikaapissa.
Toteutuneita lukemia: 2012 2013 Tammikuu/-14 Helmikuu/-14
MLP sähkö 10.364 10.126 2.023 1.249 [kWh]
Käyntitunnit 1.833 1.820 365 232 [h]
Käynnistyskerrat 4.992 4.736 730 514 [krt]
Keskim.käyntiaika 22 23 30 27 [min]
Keskim.käynnistysväli - - 61 78 [min]
Käyntiaikasuhde 21 21 49 35 [%]
Lämmitystarveluku (Vantaa) 4.059 3.798 756 487
Paljon foorumilla ollut puhetta tulistin pumpun korkeasta kulutuksesta kesäaikaan, asiasta voinee olla monta mieltä. Heinäkuussa 2012 ja 2013 kumpanakin käyntiä vain 16 tuntia ja n 50 käynnistystä. Kesä-elokuun kulutus yhteensä on ollut meillä alle 500kWh=<5% (<60€=<20€/kk) vuotuisesta kulutuksesta 4 henkilön taloudessa. LÄV15 koneessa on integroitu 520 litran tulistinvaraaja ja lämminkäyttövesi tehdään kierukalla. Ilmoitetuissa lukemissa mukana kaikki mlp:n kuluttama sähkö, sisäiset kiertopumput, Ouman 201 säädin ja Grundfos Alpha 25-60 lämmönjakopumppu, joka pyörii 24/7/365 (7-32W).
Tammikuu oli mlp historian kylmin kuukausi, kun kohtalaista viileää riitti tänne eteläänkin, eikä luntakaan oikeastaan ollut, pakkanen kävi -20 asteessa ja -15C vuorokausiakin useita, vastaavasti helmikuu lämmin. Itselläni ollut maksimiraja +48 asteessa talvisin ja sillä vedenlämmöllä on pärjätty ilman muuta lämmitystä, mitä nyt saunottu kerran viikossa (saunassa on puulämmitteinen kiuas). Ouman on mielestäni ihan käypä säädin ja yksinkertainen käyttää, kun ensin opettelee sen toiminnan ja ymmärtää perusasiat maalämmöstä. Minulla ollut koko ajan ylä ero 6 ja jo pitkään ylämin 45 (alue +42---+48C) ja pakkaskaudella alamin 36, alaero 8 ja plussa-asteilla muutan alaeron 10 asteeseen ja lasken maksimirajan +39C, kun ulkona pysytään +5C yläpuolella lasken alamin 34 asteeseen. Säädin osaa loiventaa käyrää 8:n alaerolla, mutta 10:llä nelitieventtiili tyhjentää tulistinvaraajan latauksen. Käyrä +20/+21 0/+38 -20/+51, mutta nimenomaan sisäanturi ohjaa lämpötilan vakautta käyrästä huolimatta erittäin tarkasti, huonekompensointikerroin on 3.0. Vanha Nokia 6310i puhelin toimii modeemina moitteetta ja tarjoa etäyhteyden mlp hallintaan ja erityisesti ilmoittaa, mikäli häiriöitä ilmenee järjestelmän toiminnassa. Järjestelmä pelannut hyvin, koputetaan puuta kop, kop, toivottavasti jatkossakin.