Keruu piirin lämpötilat...

[rrs]

Alla kuva kaivoon menevän keruunesteen lämpötilasta(ruudukko 15min). Kuvassa näkyy, että ensimmäiset kolme keruunesteen kaivokierrosta lämpötila laskee ja neljännellä ei ainakaan enää nopeasti.

Voiko tuosta tehdä sen johtopäätelmän, että keruunesteen ja kallion/kaivoveden lämpötilaero on niin suuri, että lämmönsiirto on tasapainossa.
Eli tuossa olisi kaivon maksimiteho sen hetkisellä kaivosta otetulla teholla jatkuvassa käytössä.
Tarkat arvot lopussa ovat 0,5C kaivolta ja -2,4 kaivolle(Geopron anturi näyttää liikaa)

Haen tuosta kaivon maksimitehoa.
Eli minulla KAIVON antoteho saattaisi olla suurinpiirtein 4,5kW 0,5C keruunesteellä talvikaudella.
Isommalla pumpulla se voisi olla esim. 6kW 0C
 
Tietysti kallio jäähtyy pikkuhiljaa keruuneste jäähtyy sen myötä, mutta ehkä tuon pisteen hakeminen pitkällä käyntijaksolla antaisi jotain osviittaa kaivon "hyvyydestä" ja maksimikuormituksesta ilman jäätymispelkoa.

Vai menikö aivan metsään?

[rrs]

Tossa mun vastaava. 1,6/-0,5 oli alhasimmillaan reilun viiden tunnin imutuksen jälkeen.
Tehoo taitaa antaa noin 5,5kw kaivolta,  noin 60m/kw on keruun pituus

Eli hyvä kaivo, 5,5kW 1,6C asteen keruunesteellä. Enemmänkin voisi ottaa.
Paljonkos tuolla on syvyyttä? varmaankin eteläsuomessa.

Edit: 5,5 * 60m = 330m ?

[peki]

Tossa mun vastaava. 1,6/-0,5 oli alhasimmillaan reilun viiden tunnin imutuksen jälkeen.
Tehoo taitaa antaa noin 5,5kw kaivolta,  noin 60m/kw on keruun pituus

Eli hyvä kaivo, 5,5kW 1,6C asteen keruunesteellä. Enemmänkin voisi ottaa.
Paljonkos tuolla on syvyyttä? varmaankin eteläsuomessa.

Edit: 5,5 * 60m = 330m ?

168m syvyys kaivolla. Kaivo on vissiin "ylimitoitettu" Tuo pumppu ei vaan taida pystyä enempään.
Helmikuun lopulla tulo on noin asteen plussalla ja lauhduttimen DT hiukan tippuu.

[rrs]

168m syvyys kaivolla. Kaivo on vissiin "ylimitoitettu" Tuo pumppu ei vaan taida pystyä enempään.
Helmikuun lopulla tulo on noin asteen plussalla ja lauhduttimen DT hiukan tippuu.

No tosiaan, tottakai. Unohdin, että putket menee sekä ylös, että alas 
Pumppu ilmeisesti 8kW tai jos isompi niin tosi hyvä kaivo.

[Renoo]

Tässä vielä tälläinen, laitoin kaivopiirin pumpun jatkuvalle käytölle ja tälläistä käyrää tulee. Täytyy koittaa näitä vielä eristellä lisää, koska nuo ovat niin oudon lämpöisiä verrattuna muiden vastaaviin.

[Opation]

Tässä vielä tälläinen, laitoin kaivopiirin pumpun jatkuvalle käytölle ja tälläistä käyrää tulee. Täytyy koittaa näitä vielä eristellä lisää, koska nuo ovat niin oudon lämpöisiä verrattuna muiden vastaaviin.

Oletko katsonut paluuputken pintaa pitkän lämmitysjakson jälkeen? Kyllä se ainakin metallipinnassa näkyy jos menee pakkaselle. Sullahan ei mittauksen mukaan mene missään vaiheessa miinukselle, eli putken pinta korkeintaan hieman hikoilee, mutta pysyisi sulana. Omassa systeemissä myös tuloputken pinta, eli se paisuntasäiliön liitosmöklä joka on messinkiä, menee aavistuksen jäähän pinnasta. Tulo on ollut kylmimmillään noin -1 tai hieman alle ja paluu -4,8. Ja aivan samalla tavalla käyttäytyy kuin rss:llä eli kolme noin 11 minuutin pituista kierrosta paluu laskee ja sen jälkeen voi rallattaa vaikka 2 tuntia, niin ei laske alle tuon 4,8 asteen.

[Timo Karhu]

On se vaan kallio vuodessa parissa jäähtynyt kuten osattiin alussa neuvoa. Viime talven pakkasista muistan kuinka ei menty alle nollan mutta mut huidellaan jo -0,6C tuloviinassa (takaisin maahan -3,6C). -18C ulkona ja putkeen pari käyttövesikierrosta ja n. -500 asteminuutin lämmitystarve
Kaivo kanssa "hidasvetinen" eli täyttyi mutta kyllä siinä kuitenkin pari kolme päivää meni. Pitänee alkaa annostelemaan suorasähköä ettei jäädy.

[Xargo]

Mulla on pakkasöiden vähän pidemmät käyntijaksot tän näkösiä. Päivällä sitten menee sellasia 40min rykäsyjä ja niissä kaivolta nousee ekan vartin 2C litku ja laskee sitten jakson loppuun 1C lukemiin. Noissa yön pitkissä jaksoissa näkee, että ei satanen kaivo oikein pysy kasikilosen pumpun perässä, mutta jäteilmapatteri auttaa kyllä siinä näilläkin keleillä. Patterillehan menee noissa pitkissä jaksoissa n. -4C litku ja kuutiokoneella jäteilma on kuitenkin plussan puolella. Niin ja esilämmityskin revitään tosta kaivosta.

Tuo lämpöjen heiluminen johtuu termostaateista.

[peki]

168m syvyys kaivolla. Kaivo on vissiin "ylimitoitettu" Tuo pumppu ei vaan taida pystyä enempään.
Helmikuun lopulla tulo on noin asteen plussalla ja lauhduttimen DT hiukan tippuu.

No tosiaan, tottakai. Unohdin, että putket menee sekä ylös, että alas 
Pumppu ilmeisesti 8kW tai jos isompi niin tosi hyvä kaivo.

7 kw mylly.
Tein lyhyen ajon pelkästään kaivon kanssa ja näyttäisi olevan noin 2,5C vielä kaivon lämpötila.

[peki]

Mulla on pakkasöiden vähän pidemmät käyntijaksot tän näkösiä. Päivällä sitten menee sellasia 40min rykäsyjä ja niissä kaivolta nousee ekan vartin 2C litku ja laskee sitten jakson loppuun 1C lukemiin. Noissa yön pitkissä jaksoissa näkee, että ei satanen kaivo oikein pysy kasikilosen pumpun perässä, mutta jäteilmapatteri auttaa kyllä siinä näilläkin keleillä. Patterillehan menee noissa pitkissä jaksoissa n. -4C litku ja kuutiokoneella jäteilma on kuitenkin plussan puolella. Niin ja esilämmityskin revitään tosta kaivosta.

Tuo lämpöjen heiluminen johtuu termostaateista.

Miten sulla voi olla paluu 28C noilla pakkasilla? Itsellä jotain 32C jo -16 asteessa.

[JJ72]

Eilen illalla useamman tunnin käynnin jälkeen keruun meno n. -2 ja keruun tulo n. +2...

[Xargo]

Miten sulla voi olla paluu 28C noilla pakkasilla? Itsellä jotain 32C jo -16 asteessa.

Lämmönjaosta ja talon eristyksestähän tuo on kiinni. Mullahan on jonkin verran tuota urtsua taloon käytetty. Musta tuo tänhetkinen ei edes ole hirveän hyvä suoritus kun lämmönjaosta on vaan puolet käytössä niin tarvii pitää korkeampaa lämpötilaa. Tässä liitteenä mun lämpöpumppuhistorian kylmimmät kelit niin näkee mihin tuo lämmönjako pystyy kun on kokonaisuudessaan käytössä. Tuolloin tosin pinnat oli auki eli betoni pääsi luovuttamaan lämmön suoraan huonetilaan. Toisaalta talossa oli vielä melkosesti lämpövuotokohtia (on niitä joitain edelleen, kuten tallin ovi esimerkiksi). Kokeilin siis tuossa testimielessä raksa-aikana, miten korkean menoveen lämpötilan tarvitsee huippupakkasilla 20C sisälämpötilaan ja tuossa vastaus. Tuosta samasta käppyrästä näkee myös mihin lämpöihin kaivo on pahimmillaan mennyt. Tuolloin ei vielä ollut jäteilmapatteria käytössä. Tänä talvena ei ole kaivolta noussut pakkasen puolella olevaa litkua.

[peki]

Miten sulla voi olla paluu 28C noilla pakkasilla? Itsellä jotain 32C jo -16 asteessa.

Lämmönjaosta ja talon eristyksestähän tuo on kiinni. Mullahan on jonkin verran tuota urtsua taloon käytetty. Musta tuo tänhetkinen ei edes ole hirveän hyvä suoritus kun lämmönjaosta on vaan puolet käytössä niin tarvii pitää korkeampaa lämpötilaa. Tässä liitteenä mun lämpöpumppuhistorian kylmimmät kelit niin näkee mihin tuo lämmönjako pystyy kun on kokonaisuudessaan käytössä. Tuolloin tosin pinnat oli auki eli betoni pääsi luovuttamaan lämmön suoraan huonetilaan. Toisaalta talossa oli vielä melkosesti lämpövuotokohtia (on niitä joitain edelleen, kuten tallin ovi esimerkiksi). Kokeilin siis tuossa testimielessä raksa-aikana, miten korkean menoveen lämpötilan tarvitsee huippupakkasilla 20C sisälämpötilaan ja tuossa vastaus. Tuosta samasta käppyrästä näkee myös mihin lämpöihin kaivo on pahimmillaan mennyt. Tuolloin ei vielä ollut jäteilmapatteria käytössä. Tänä talvena ei ole kaivolta noussut pakkasen puolella olevaa litkua.

Rakennusaikasii ei lasketa
No onhan noissa muutakin eroo kun paluulämpö. Täytyy olla aika kova virtaus kun lauhduttimen yli DT 5K?
Mulla huitelee 6.5-7 välillä ja lauhduttimelta lähtee joku 37-38C vesi pumppu  kolmosella.
Tämä mun talo on 10 vuotta vanha kohta ja eristyksiä ei ihan vielä viittis lisäillä. Saisi ensin maksettuu noi entiset.

[Xargo]

No onhan noissa muutakin eroo kun paluulämpö. Täytyy olla aika kova virtaus kun lauhduttimen yli DT 5K?
Mulla huitelee 6.5-7 välillä ja lauhduttimelta lähtee joku 37-38C vesi pumppu  kolmosella.

Joo ja tietysti kun kivitalo kyseessä niin rakennusaikana tehontarve oli senkin takia suurempi kun oli märkää betonia useampi 100 tonnia kuivateltavana. Lauhdutinpumppua olen pitänyt täysillä kun ei se muistaakseni siltikään haukannut kuin jonkun 70W ja sekin menee pitkälti lämmityskiertoon. Kesällä se on sitten seis. Erillistä lämmönjaon pumppuahan mulla ei ole, eikä hullunkiertoa.

Mut eiköhän huippupakkasien menoveden pyynti asetu sinne jonnekin 30C paikkeille kunhan saan alakerrankin lämmönjaon kunnolla mukaan.

Mulla nää lämmöt menee nyt vähän hassusti kun plussakeleillä menovesi karkaa sinne jonnekin 37C paikkeille käyntijaksolla. Ei oo siis vielä(kään) sitä puskuria kytketty. Sehän korjaisi tuolta osin tilanteen. Näillä oikeilla pakkasilla taas ei puskuria kaipaisi muuhun kun käyttöveden esilämmitykseen.

[pecca]

Kun näkee muiden kaivojen lukemia, niin alkaa ihmettelemään oman kaivon huonoutta. Viime päivinä tulo kaivolta on ollut huonoimmillaan -1.7C. Mielestäni kaivoa ei ole kuormitettu paljoakaan, joten hieman parempia lukemia olisin odottanut. Ilmeisesti asialle ei ole mitään tehtävissä. Onko kaivon syvyyttä mahdollista tarkistaa jälkeenpäin?

Pumppu on nibe f1245 ja kaivo 172m (aktiivisyvyys 166m). Talo Pirkanmaalla v2013 valmistunut (135 huonesto + 30 lämmin autotalli/varasto). Porarin mukaan kallio alkoi 2m syvyydessä. Veden pintä myös siinä. Veden tuotto hyvä, kasteluvesi riittää hyvin.

Pumpulla on oma sähkömittari ja alla kulutus talvikuukausina. Jätelaudoista olen yrittänyt päästä eroon ja takkaa on poltettu pakkaspäivinä. Se varmaankin selittää kohtuullisen kulutuksen.

Marraskuu 369 kWh
Joulukuu 418 kWh
Tammikuu (22.1 asti) 328 kWh

Lisäksi keruunesteellä lämmitetaan tuloilmaa alle -6C pakkasilla, mutta johtuen osittain viileästä nesteestä teho ei ole suuri. Kun ilma on plussalla, niin tuloilma vastaavasti lämmittää keruuta. 

Onko muilla yhtä huonoja kaivoja?   

[seppaant]

Ei noilla kulutuslukemilla pitäisi kaivon näin kylmäksi mennä.
Paljonko on kaivoon menevä viina?

Onko epäilyjä kaivon syvyydestä tai putkien pituudesta?

ATS

[jonde]

6 Kw F1245 käytössä kaivo 125 joista 18m teräsputkea.
Täällä uudellamaalla omasta kaivosta tulee n. -20 pakkasilla käyntijakson lopussa(n.40-45min) -1c nestettä.
Tarkistelin viime talvenkin mittauksia ja suurinpiirtein samoilla lämmöillä mentiin silloinkin.
Talo 155 m3/5henkilöä viimevuoden kokonais sähkönkulutus 9348 Kwh.

[Xargo]

Kun näkee muiden kaivojen lukemia, niin alkaa ihmettelemään oman kaivon huonoutta. Viime päivinä tulo kaivolta on ollut huonoimmillaan -1.7C. Mielestäni kaivoa ei ole kuormitettu paljoakaan, joten hieman parempia lukemia olisin odottanut. Ilmeisesti asialle ei ole mitään tehtävissä. Onko kaivon syvyyttä mahdollista tarkistaa jälkeenpäin?

Nibessähän on aika kattava logitus. Eli yksi tapa arvioida kaivon syvyyttä on katsoa logista kuinka pitkään kestää käyntijakson alusta kun tulee hetken aikaa alkua lämpimämpää litkua kaivolta. Siitä näkee kuinka pitkään kestää yksi keruun kierros. Sitten vaan jostain datalehdestä kaivamaan kiertovesipumpun virtausnopeus ja sitä kautta pystyy laskemaan suurinpiirtein kaivon syvyyden.

Yksi juttu mistä voi johtua alhaiset lämmöt on huono lämmönsiirtyminen kaivovedestä maaviinaan. Se taas voi johtua alhaisesta virtausnopeudesta. Varmastikin ainakin esilämmityskäytössä keruussa on laminaarinen virtaus (huono lämmönsiirron kannalta) ellei sitten esilämmityskiertokin ole Niben keruupumpulla kunnon kierroksilla.

Mainitsit että olet ottanut kaivosta kasteluvesiä. Saatko nyt koitettua nostaa vettä sieltä? Itse nostelen vesiä kaivosta talvellakin eli pidän siis imuletkun kaivossa ympäri vuoden ja vesiautomaatti asuu sisällä teknisessä tilassa.

[pecca]

Ei noilla kulutuslukemilla pitäisi kaivon näin kylmäksi mennä.
Paljonko on kaivoon menevä viina?

Onko epäilyjä kaivon syvyydestä tai putkien pituudesta?

ATS

Pumppu on 8 kW mikä unohtu mainita. Kaivoon menevä neste on n. 3 astetta viileempää, kun pumpun nopeus 100%. Asteminuutit ovat 120.

En ollut paikalla kun kaivo porattiin. Syvyys raportista. Muuta syytä epäilyyn ei ole kylmä kaivo.

Veden ottaminen ei onnistu talvella. Pohjavesi on alueella korkealla. Tuli vastaan kun kaivettiin pihakiviä.

Pitääpä tehdä lokitus ja tarkistaa siitä syvyys.

[seppaant]

Ainoa varma tapa mitata kaivossa olevien putkien pituus lienee se, että avaat kaivolta liitoksen keruuputkesta ja pudotat putkeen siiman päässä olevan painon. Käytetyn siiman pituus kertoo putken pituuden.

ATS

[tomppeli]

Kun näkee muiden kaivojen lukemia, niin alkaa ihmettelemään oman kaivon huonoutta. Viime päivinä tulo kaivolta on ollut huonoimmillaan -1.7C. Mielestäni kaivoa ei ole kuormitettu paljoakaan, joten hieman parempia lukemia olisin odottanut. Ilmeisesti asialle ei ole mitään tehtävissä. Onko kaivon syvyyttä mahdollista tarkistaa jälkeenpäin?

Pumppu on nibe f1245 ja kaivo 172m (aktiivisyvyys 166m). Talo Pirkanmaalla v2013 valmistunut (135 huonesto + 30 lämmin autotalli/varasto). Porarin mukaan kallio alkoi 2m syvyydessä. Veden pintä myös siinä. Veden tuotto hyvä, kasteluvesi riittää hyvin.

Kaivon pitäisi mitoitusohjelman mukaan olla riittävän syvä.
Syynä saattaa olla kallioperän kiviaineksen laatu.
Onko alueella mahdollisesti kalkkikiveä, tai jotain muuta lämpöä huonosti johtavaa kiviainesta?

GTK kartoittaa maamme kallioperää ja netissä on asiasta karttapalvelu:

http://www.gtk.fi/tietopalvelut/geologiset/kartta_aineistot/

http://ptrarc.gtk.fi/digikp200/default.html

[Mualämpö]

Täälläkin meno kaivoon -3.8 ja tulo -1.3. Ollu jo viisi vuotta tähän aikaan vuodesta. Ei ole ollut ongelmia, eo ole paisarin pinta paljon heilunut. Pumppu käy tauotta nyt kun pakkasta -25.

[pecca]

Onko alueella mahdollisesti kalkkikiveä, tai jotain muuta lämpöä huonosti johtavaa kiviainesta?

Kallioperän pitäisi olla graniittia.

Porausraportissa oli kaivon vedentuotoksi mainittu 2000 l/h.

Liitteenä loki yhdestä lämmitysjaksosta, jossa väliin tehdään myös käyttövettä. Pystyykö kuvaajasta päättelemään, että ensimmäinen kaivokierros kestää n. 13 min? 

[peki]

Täälläkin meno kaivoon -3.8 ja tulo -1.3. Ollu jo viisi vuotta tähän aikaan vuodesta. Ei ole ollut ongelmia, eo ole paisarin pinta paljon heilunut. Pumppu käy tauotta nyt kun pakkasta -25.

Aika samankokonen talo kun mulla. Itse tein vuonna 2003-2004, Pumppu sama, mulla kaivo 30 metriä syvempi.
Koko sähkö viime vuonna 10300kwh pumppu 2200h josta noin  500h käyttöveteen. arvio 4600kwh pumpulle.
keruulta 1.2C/-1.2C

[fraatti]

Ainoa varma tapa mitata kaivossa olevien putkien pituus lienee se, että avaat kaivolta liitoksen keruuputkesta ja pudotat putkeen siiman päässä olevan painon. Käytetyn siiman pituus kertoo putken pituuden.

ATS

Kollektorissa on myös juokseva metrinumero putken kyljessä. Siitä voi myös päätellä jotain. Tuskin kuitenkaan pätkistä ovat kollektoria tehneet vaan yleensä käyttävät valmiita ja leikkaavat sitten ylimääräisen pois.

[pecca]

Laskin, että jos yhteen kaivo kierrokseen kuluisi 13 min, niin silloin keruupumpun nopeus tulisi olla 0.44 l/s. Pumpun kaavion mukaan tuollainen nopeus on mahdollinen, tosin lähellä maksimia. Todellista virtausnopeutta voisin yrittää selvittää siten, että mittaa pumpun kuluttaman tehon, kun pelkästään keruupumppu käynnissä ja vertaa lukemaan sähkötehon/virtauksen käyrään.

Keruuputki on 40x2.4. Kaivon osuus 172m + vaakaveto 5m. Keruunestettä yhteensä 344l.

[peki]

Laitoin tuohon esimerkin miten voisi yrittää elvyttää kaivoa.
Yöllä tosin kävi 8h putkeen ja ymmärrettävästi meni kaivo aika kylmäksi. Laatan kytkentäerotus 3,5K
Aamulla muutin  kytkentäerotusta 3,2K  ja kaivo alkoi elpymään aika tavalla. Tosin ulkonakin lämpeni pari astetta mutta
tuota voisi kokeilla jos jollain alkaa pelottamaan keruun tilanne omalla kohdallaan.

[peki]

Tuohon edelliseen ketjuun jatkoa . Laatan kytkentäerotus 3.0C  ja ulkona -17--14.
Aika äkkiä lämpötila litkulla nousee. Taas tuli tuo bugi