maalämpö mökille suunnitteilla

[mammutti77]

Suunnitteilla olisi lämmityjärjestelmön saneeraus mökille. Voisiko saada hyviä neuvoja.?

Pinta-ala 96m2
Lattiasta ei tietoa mutta pintana laminaatti kauttaaltaan
Wcssä ja kylpyhuoneessa laatat ja sähköinen lattialämpö.
Käyttövesi omasta kaivosta
Lämmitys nyt suoralla sähköllä ja ilmalämpöpumpulla kulutus n 17000 kwh
70% koko kulutuksesra menee lämmitykseen. Tyhjänä pidän ylläpitolämpönä 10 astetta.
Mökki on järven rannalla.
Sakokavot pitää laittaa kohta uusien standardien mukaisiksi

Kannattaako siis pintalämpö, vesistöputket vai kallio? Maapiiri tulisi varmaan halvimmaksi kun pihaa pitää kuitenkin muokata ja rinnetontille laittaa salaojat. Tontin koko 1,1 ha.
Voiko vanhan lattian päälle laittaa esim nereus levyt tms.?
Paljonko luulette että rahaa palaa edullisimmillaan ja paljonko säästää sähkössä?
Nyt ei ole siis vesikiertoista systeemiä
Mökki on koillismaalla ja käytössä noin 80-90 pv vuodess

[justus01]

Keruuputkesta olen sitä mieltä, että ihan sama laittaako järveen vai maahan. Järvestä saisi ehkä energiaa vähän paremmalla hyötysuhteella, mutta asennus todennäköisesti vähän kalliimpi kun ottaa huomioon että pihaa kaivetaan joka tapauksessa.

Säästöä minun laskimella voisi odottaa noin 500-1000€ vuodessa, riippuen siitä kuinka hyvin ja tehokkaasti ILP on ollut käytössä.
Maalämmön kustannukset oman työn osuudesta riippuen 8000-10000€ (6..8kw + 300..400m). Vesikiertoisen lämmönjaon kustannuksien en osaa juurikaan arvioida. Meidän 108m2 taloon pelkän tarvikkeet maksoi 2400€, mutta halvempiakin varmasti löytyy. Aika paljon teillä menee mökilllä sähköä muuhun kuin lämmitykseen, saman verran kuin meillä omakotitalossa 4 hengellä vuodessa.

Jos mökki on talvisin käytössä vain satunnaisesti, niin itse ehkä asentaisin vain toisen (ison/kunnollisen) ILP:n ja tilkitsisin isoimmat lämpövuodot.

[tomppeli]

Suunnitteilla olisi lämmityjärjestelmön saneeraus mökille.

Arvauksen varaan jää aika paljon!
Ala 96m2.
Lämmitys nyt suoralla sähköllä ja ilmalämpöpumpulla kulutus n 17000 kwh.
70% koko kulutuksesra menee lämmitykseen. Tyhjänä ylläpitolämpö 10 astetta.

70% 17000 kWh:sta = n.11.900 kWh.
Oletetaan COP -arvoksi 1,3 saadaan lämmitystatehoksi 1,3 x 11.900 = .n 15.470 kWh/vuosi.

Pumpun tehoksi n. 6 kW.
Porakaivoon aktiivisyvyyttä noin 165 m tai
maapiiriä noin 385 kosteaan savimaahan,
märkään saveen/veteen noin 320 m.

Näillä madonluvuilla ominaiskulutukseksi tulee 12,9 Wh/m3/astepäivä/vuosi.
Luvun vertailukelpoisuus on huono, koska huvilalla on paljon poissaololämmitystä +10 C -lämpötilassa.
Todellinen luku on huomattavasti suurempi. Huviloiden lämpöeristämisen taso ei yleensä ole kovin hyvä.

[mammutti77]

Kiitos vastauksista!

Muutama kysymys askarruttaa

-voiko ja kannattaako vanhan laian päälle rakentaa suoraan vesikiertoista?
-joulu-maaliskuussa keskilämpötila on n. -13 ja keskimääräineb alin lämpötila n. -17 ja kulutus esim viime talvena noina kuukausina oli yhteensä 6200kwh ja käytännössä 75 % oli ylläpitolämpöä.
Ilp hyötysuhde kun huonononee kovilla pakkasilla ja maalämmöllähän tämä ei vaikuta vai?

Mukavuuden vuoksin olisi kiva kun ei tarvisi pitää villasukkia talvella ja samalla voisi säästää...

[justus01]

-voiko ja kannattaako vanhan laian päälle rakentaa suoraan vesikiertoista?

Kaikkihan on mahdollista, mutta kannattavuus ja projektin laajuus riippuu ihan siitä mitä sieltä laminaatin alta löytyy. Laho/homeinen rossipohja tai routinut rikkinäinen betonilaatta varmaan ikävin/kallein vaihtoehto...