Mitoitusjuttuja

[Continen]

Meillä on tarkoituksena vaihtaa puulämmityksestä maalämpöön mukavuus/arjenhelpotussuistä. Talo on 2006 rakennettu 1,5 kerroksinen puutalo Joutsenossa, jossa 212m2 lämmintä pinta-alaa. Alakerrassa huonekorkeus 2,6m ja yläkerroksessa 2,5m. Talossa on lattialämmitys. Lisäksi autotallirakennus 70m2 on lämmintä tilaa lattialämmityksellä.

Mitoituksena ovat laskeneet tarjouksissa lämmöntarpeeksi 35000kwh sisältäen lämpimän käyttöveden. Omaa kokemusta on vasta vajaa vuosi; ostimme talon viime lokakuussa. Puita on mennyt sekalaista laatua ja sekalaisella kosteuspitoisuudella n. 28m3, joten mitoitus täsmännee jollakin tarkkuudella. Tosin lämmönhukka on tietysti ollut hieman suurempi kuin tulevaisuudessa, koska varaajan lämpötila tulee olemaan jatkossa matalampi. Käytössä on tähän saakka ollut myös lämpimän veden kierrätys, mutta siitä täytynee ainakin osittain luopua, vaikka matkaa varaajasta (autotallissa n. 7m päässä talosta) on matkaa keittiöön n. 20m.

Nykylaitteisto on Arimax 35 ja varaajana Jäspin 2400L ovaali.

Tähän rinnalle meille on tarjottu Oilonin GT11 pumppua, joka tuntuu olevan ainakin puheiden perusteella ihan käypäinen lataamaan tuota isoa varaajaa. Puukattila tosiaankin jää rinnalle ja käytetään tarpeen mukaan. Autotalli on tarkoitus eriyttää omaksi lämmityspiirikseen ja ajaa puolilämpimänä kun nykyään se on talvisin n. 18 asteessa (jajoo ei ole säätövaraa pienentää).

Kaivon syvyydeksi meille on ehdoteltu aktiivisyvyyksiä väliltä 187-210m.  Tarkoitus on tehdä järjestelmästä täysitehoinen ja käyttää puita vain sillon kun huvittaa tai tekee mieli nujertaa legioonalaisia.

Mitä mieltä raati on tarjotusta pumpusta ja kaivon syvyydestä? Toisena viahtoehtona meille tarjottiin Oilonin Geocube11 ja Danfossin 12kw pumppua kytkettynä niin, että ne lataisivat isoa varaajaa ja käyttövesi esilämmitettäisiin ison varaajan kierukoissa ja otettaisiin sieltä pumpun varaajaan loppulämmitykseen. Kaivoksi on tarjottu näissä tapauksissa tuota samaa syvyysväliä.


...
Editoinut "tomppeli.: poistin lisäämäni liitetiedoston, jotta liitetiedostokansio ei täyttyisi liiaksi!

[tomppeli]

Talo on 2006 rakennettu 1,5 kerroksinen puutalo Joutsenossa, jossa 212m2 lämmintä pinta-alaa. Alakerrassa huonekorkeus 2,6m ja yläkerroksessa 2,5m. Talossa on lattialämmitys. Lisäksi autotallirakennus 70m2 on lämmintä tilaa lattialämmityksellä.

Mitoituksena ovat laskeneet tarjouksissa lämmöntarpeeksi 35000kwh sisältäen lämpimän käyttöveden. Omaa kokemusta on vasta vajaa vuosi; ostimme talon viime lokakuussa. Puita on mennyt sekalaista laatua ja sekalaisella kosteuspitoisuudella n. 28m3, joten mitoitus täsmännee jollakin tarkkuudella. Tosin lämmönhukka on tietysti ollut hieman suurempi kuin tulevaisuudessa, koska varaajan lämpötila tulee olemaan jatkossa matalampi. Käytössä on tähän saakka ollut myös lämpimän veden kierrätys, mutta siitä täytynee ainakin osittain luopua, vaikka matkaa varaajasta (autotallissa n. 7m päässä talosta) on matkaa keittiöön n. 20m.

Näiden mukaan koetin laskea ja liitin siitä laskelmasta PDF -tulosteen omaan viestiisi.
Jos olen laittanut laskelmaan vääriä lähtötietoja, kerro niistä, niin korjaan ne laskelmaan.

Lämpökaivoon tuli lisää syvyyttä. Kaivon syvyydestä ei kannata tinkiä.
Sain talon kulutukseksi vähän vähemmän, kuin tuo sinun kertomasi 35.000 kWh/vuosi.

Tämä laskelma on vain suuntaa antava, ei mikään sitova takuumitoitus.
Sitovan takuumitoituksen saat alan ammattisuunnittelijalta tai vastuulliselta maalämpötoimittajalta.

Edit.:
Muutin hiukan laskelmaa ja vaihdoin tulosteen. Muuttui ihan vähän..

[Isola]

Anteeksi pieni ketjun ryöstö, mutta liittyy se tähänkin yhtä lailla: minkäs takia minulle sanoi jokaisen pumpun myyjä, että noin isoa varaajaa ei ole järkevää käyttää maalämpöpumpun kanssa?

[Roori]

...., että ne lataisivat isoa varaajaa ja käyttövesi esilämmitettäisiin ison varaajan kierukoissa ja otettaisiin sieltä pumpun varaajaan loppulämmitykseen....

Tuo kertomasi olisi juurikin viksu tapa hoitaa lämmitykset...
Jos lämmitäisit sitä 2400:sta pelkästään, ilman LKV varaajaa MLP:ssä, niin joudut hehkuttamaan sitä pönttöä sen LKV:n takia kuumana jolloin Cop laskee reippaasti (versus lattialämmitteinen talo).

Vielä semmonen että sinne 7m päähän varaajasta tuvan puollelle olisi järkevämpää laittaa joku 60L sähkövaraaja (~60C asetuksella) kuin käyttää LKV kierrätystä, koska luultavasti menis
vähemmän sähköä ja olis nopeammin kuuma vesi tarjolla tuvassa.

[Continen]

Kiitokset ripeästä vastauksesta!

Onkohan nuo kauppiaat sitten laskeneet tarpeen alakanttiin kun yhdellä oli autotalli lämpimänä tilana laskettu lämmitystarve 33988kWh josta vastuksilla 264kWh ja kaivon mitoituksena 211m aktiivisyvyyttä? Muilla oli tarve samaa luokkaa ja tuo mainittu oli syvin tarjottu aktiivisyvyys.

Sen verran voisi muokata, että nuo neliöt ovat bruttoneliöitä. Tarkkaa nettoneliömäärää en tiedä kun en ole vielä löytänyt papereista muuta kuin bruttoalan ja "huoneistoalan" joka jättää pois ne alle 160cm korkeat tilat.

Talossa myös LTO vesipatteriesilämmityksellä. Esilämmitys lämmitysvesipiiristä. Lämpötila talossa talvella 20 astetta ja lämpötilaa nostettu tarvittaessa takka/leivinuuniyhdistelmällä.

Ilmeisesti tuo tarjottu riittää vastusten kanssa talon lämpimänä pitämiseen ja kaivoakin tulee suuren maaporausosuuden vuoksi reilusti yli tuon 210m. Tosin täytyy toivoa, että maata ei ole aivan ylettömästä niin saisi sitä kalliota porattua sitten tarpeeksi isompaan tarpeeseen. GT13 voisi olla myös vaihtoehto, kun hintaero ei ole montaa satasta.

Anteeksi pieni ketjun ryöstö, mutta liittyy se tähänkin yhtä lailla: minkäs takia minulle sanoi jokaisen pumpun myyjä, että noin isoa varaajaa ei ole järkevää käyttää maalämpöpumpun kanssa?

Minulle sanoi yksi, että ei ehkä kannata. Muut sanoivat että ei tuota ongelmia ja on jopa hyvä idea. Tiedä sitten mikä se totuus tässä asiassa on 

...., että ne lataisivat isoa varaajaa ja käyttövesi esilämmitettäisiin ison varaajan kierukoissa ja otettaisiin sieltä pumpun varaajaan loppulämmitykseen....

Tuo kertomasi olisi juurikin viksu tapa hoitaa lämmitykset...
Jos lämmitäisit sitä 2400:sta pelkästään, ilman LKV varaajaa MLP:ssä, niin joudut hehkuttamaan sitä pönttöä sen LKV:n takia kuumana jolloin Cop laskee reippaasti (versus lattialämmitteinen talo).

Vielä semmonen että sinne 7m päähän varaajasta tuvan puollelle olisi järkevämpää laittaa joku 60L sähkövaraaja (~60C asetuksella) kuin käyttää LKV kierrätystä, koska luultavasti menis
vähemmän sähköä ja olis nopeammin kuuma vesi tarjolla tuvassa.

Ollaan mietitty sitä varaajaa tuvan puolelle, mutta se ei jotenkin ole tuntunut kovin hyvältä ratkaisulta ahtaan teknisen tilan vuoksi. Taloudellisesti voisi olla hyväkin, mutta käytännön toteutus voisi olla hankala.  Itse pärjäisin ilman tuota kierrätystäkin, mutta kun parempi puolisko ei... Pikkuhiljaa tuonkin voisi poistaa kun nyt on jo saatu kierrätys keittiötä lukuunottamatta katkaistua ja on kuulemma ollut riittävä.

Eikä sitä pönttöä tarvitse niin kovin kuumana hehkuttaa, nyt kun puulla lämmittää niin lämmintä vettä tulee vielä "riiittävästi" kun varaajan lämpötila on 40 astetta. Eikä ole kertaakaan loppunut kesken. Legionella sitten niillä puilla 90 asteeseen kuumentaen.

[Roori]

Sulla on siinä varaajassa sitten ehkä isot kierukat, näetkö kyltistä mitkä ovat?
Vai mistä korkeudelta mittaat 40C?

Määräyksissä taitaa seistä että 55C tjsp pitäis saada verkostoon...eipä taida toteutua joka paikassa!

Kai sinne sisälle nyt 60L priimari sopii?

Vähän korkeilta kuuulostaa kulutus jos nuo neliö oli bruttoja ja vm2006 talo 

[Continen]

Nyt kun on sitten leivottu riittävästi tätä hanketta ja pyydelty lisää tarjouksia ja vaadittu tarkennuksia mitoituksiin yms. ollaan päädytty sellaiseen ratkasuun, jossa mlp lämmittää isoa varaajaa (varaajan lämpötila pidetään n. 5 astetta yli lattiaan menevän lämmön eli maks. 40 astetta). Käyttövesi esilämmitetään ison varaajan kierukoissa ja johdetaan talon tekniseen tilaan sijoitettavaan sähkövaraajaan priimattavaksi (totta, väitin että ei mahdu, mutta valikoimaa oli riittävästi ja pienellä järjestelyllä mahtuu jopa 220L varaaja). Tällä ratkaisulla päästää eroon käyttöveden kierrätyksestä ja saadaan sinne keittiöönkin sitä vettä siedettävällä viiveellä.

Ja ne pumpputarjoukset/mitoitukset ovat tällä hetkellä Stiebel-Eltron WPF 13 + 260m kaivoa ja Oilon GT 13 + 222m aktiivikaivoa (yht n. 270m. S-E oli alunperin n. 2k€ kalliimpi tarjous, mutta myyjä veti maaporauskortin hihasta ja sanoi, että 50m kuuluu hintaan. Nyt pitäisi saada sitten päätös tehtyä ja lupa viranomaisilta (ollut jo 3 viikkoa haussa ja kuulemma ainakin saman verran menee vielä).

S-E:n puolesta puhuu parempi COP, ja myyjä vielä painotti, että nuo mainosten COP:t on ilmoitettu kiertopumput huomioiden (pitääköhän oikeasti paikkansa). GT 13 ilmoitettu COP ei sisällä pumppuja. Aika iso on ero jos nuo millään pitävät paikkansa (4,9 pumppujen kanssa vs. 4,6 ilman pumppuja).

Pukattila jää edelleenkin rinnalle käyttöön, että saadaan ainakin nuo nykyiset vajaa 40m3 polteltua pois.

Varaajan kierukoista ei ole sen suurempaa tietoa, mutta varaajassa 3 kpl lämpömittareita (ylhäällä, keskellä ja alhaalla). Lämmintä tulee kun mittaukset 40, 35 ja 20. Tällöin Oumanin ilmoittaman mukaan käyttöveden lämpötila 38 astetta ja pysyy siinä kun joku laskee suihkussa vettä.

[Matias]

Käyttövesi esilämmitetään ison varaajan kierukoissa ja johdetaan talon tekniseen tilaan sijoitettavaan sähkövaraajaan priimattavaksi (totta, väitin että ei mahdu, mutta valikoimaa oli riittävästi ja pienellä järjestelyllä mahtuu jopa 220L varaaja)

Voishan tuon 220L:n sähkövaraajan tilalle laittaa sellaisen käyttövesivaraajan joka lämpiäisi lämpöpumpulla,samaa kokoluokkaakin ovat.
Eli Stiebel lämmittää vaihtoventtiilin kautta vuorotellen 2400L:n varaajaa ja 220l:n käyttövesivaraajaa.Tämähän on se yleisin lämmitystapa vaihtoventtiilipumpuilla

Varaajan kierukoista ei ole sen suurempaa tietoa, mutta varaajassa 3 kpl lämpömittareita (ylhäällä, keskellä ja alhaalla). Lämmintä tulee kun mittaukset 40, 35 ja 20. Tällöin Oumanin ilmoittaman mukaan käyttöveden lämpötila 38 astetta ja pysyy siinä kun joku laskee suihkussa vettä.

Meillä Jämä 1250l:n kantikas varaaja kahdella esilämmityskierukalla ja mittauksien mukaan kokolailla samat lämpötilat varaajan veden ja esilämmitetyn käyttöveden osalta kuin Continen 2400l:n Ovaalissa.
Laittelin eilen Ds1820 anturin esilämmitetyn käyttöveden putkeen ja pienoinen yllätys oli että kierukat lämmittää noinkin hyvin

[Roori]

Varaajan kierukoista ei ole sen suurempaa tietoa, mutta varaajassa 3 kpl lämpömittareita (ylhäällä, keskellä ja alhaalla). Lämmintä tulee kun mittaukset 40, 35 ja 20. Tällöin Oumanin ilmoittaman mukaan käyttöveden lämpötila 38 astetta ja pysyy siinä kun joku laskee suihkussa vettä.

Kylläpäs on makiat kerrostumat ja lämpötilat saada/tehdä lämmitysvettä, saat sen MLP:n hurisemaan tosi hyvällä COP:lla, kun saat alkuvaiheessa pumpulle +20C vettä varaajan pohjalta...tuolla tavalla ajatellen MLP:ltä varaajaan meno (~26C alussa) ei ehkä kannata olla yläreunaan vaan laittaisin jonnekin alemmas kuin lämmityslähtö.
Eikä sun tarvitse varmaankaan sitä varaajaa ajaa +5C korkeammalla kuin lattiaan meno, pienempikin ylitys riittäneen pitkiin käynteihin ja stoppeihin.
Taitais tommonen sun tapaus mennä ihan fixusti kiinteällä stop:lla eli stop +35C ja start kun lattiamenopyyntö ei enää täyty.

S-E on mainostellut jotain tosi hyvää coppia uusilla pumpuillaan, olikos se nyt jopa yli 5 (kiertopumput mukana) luokkaa 10kW:n pumpulla...kyllähän noita annettuja lukemia pitää uskoa muuten katoo
pohja kirjoitetusta tekstistä, ja saahan siitä jutun aikaiseksi jos puutaheinää kirjoittelevat...en usko Stiebelistä semmosta.

Niin miksei WPC? onko se muka paljon kalliimpi?...siinä tulis sitä käyttövettä valmiina tavarana...sitten se pikku-priimari sinne tupaan (60L) hoitamaan ne alkuviileet pois putkistosta...

[Continen]

No nyt on porattuna reikä ja ensiviikolla pitäisi pumppu asentua paikoilleen. Poraaminen ei tietenkään ollut ihan ongelmatonta, mutta 274m reikää tuli maahan. Putkitettua osuutta löytyi 54m, mikä oli kyllä ihan odotettua. Alunperin piti tulla 260m kaivoa, mutta tilasin porauksen aikana lisämetrejä 280 asti. Vähän jäi siitä uupumaan kun tuli kuulemma melko paljon vettä putkesta.

[seppaant]

mutta 274m reikää tuli maahan

Näillä "Saksa"-pumpuilla tahtoo keruupiirin virtaus jäädä vähän pieneksi näin syvässä kaivossa.
Älä ota 10bar putkea, ota 6bar putki, koska siinä on vähän isompi poikkipinta-ala.

ATS

[euroshopperi]

Tämänhetkisen kokemuksen mukaan saat unohtaa Saksalaiset pumput pois kokonaan ainakin niillä vakio pumpuilla. Tai sanotaan ainakin on Viessmanin kohdalla ihan selvä juttu tuo. Joten sillä Oilonilla sitten laitat tuon. Mulle laskettiin 250 m reikää 13 kW pumpulle, joten vaikuttaisi tuo reikäkin olevan aika hyvällä tolalla, jos putkituksesta lasketaan vaikka sellaiset 20m aktiivilisä tuohon 220 m:iin. Ja tietysti noin syvästä kaivosta saat jo pari astetta hyvänmiehen lisääkin. Saksalainenkin pumppu kyllä toimii, jos laitat siihen 2 luokkaa tehokkaamman pumpun. Jotenkin tuntuu kyllä hieman hölmöltä, että tuovat tänne niitä tuolta keskisestä euroopasta, eivätkä mitenkään huomioi olosuhteiden radikaalia muutosta. Kysyppäs siltä S-E myyjältä pokkan, että kun sulla on tiedossa, että tuo pumppu ei jaksa pyörittää maapiiriä, niin kuuluuko hintaan myös tehokkaampi liuospumppu. Jos siinä on siis valmiina esim Wilon 1-8:aa vastaava pumppu, joka juuri ja juuri riittää pyörittämään 2 x 165m kaivoa, niin takaan ja alleviivaan, ettei pyöritä lähellekkään tarpeeksi 1 x 300m:n(600m) lenkkiä.

[Roori]

S-E on jo varmaan ostettuna? ja samaten putkikin jo tontilla?...sitten vaan kissaa pöydälle ja ennakovarmistus/vaihto kiertopumppua koskien ennen asennuksia...helpompi sopia ja toimittaa etukäteen vrt siihen että nesteet sisällä yms turhaa tehtynä (saattaa vaikeuttaa sopimista jälkikäteen)

Onhan noilla vehkeillä jotkut speksit L/min ja jos kiertopumppu ei ole pystymässä spekseihin niin ei laskuakaan voi maksaa enenkuin kunnossa!

[Continen]

Vakiopumpun mitoitus otettiin huomioon jo tilausta tehdessä. Tietysti vähän heikentää hyötysuhdetta, mutta halvempaa se silti on kuin kahden reiän tekeminen

[fraatti]

Saksalainenkin pumppu kyllä toimii, jos laitat siihen 2 luokkaa tehokkaamman pumpun. Jotenkin tuntuu kyllä hieman hölmöltä, että tuovat tänne niitä tuolta keskisestä euroopasta, eivätkä mitenkään huomioi olosuhteiden radikaalia muutosta.

Asia ei ole aivan niin yksiselitteinen kuin itse myös luulin. Jossain välissä tulee sellainen kohta vastaan että suuremman pumpun vaatima "lisäsähkö" ei maksa itseänsä takaisin saavutettuna hyötynä.

Tarkoitan että jos alkuperäinen pumppu on 70 W ja uusi pumppu on 140w. Kone tuottaa tilassa b0w35 10000kW tehoa copilla 4. Tällöin ottoteho on 2500 W. Tuohon lisätään 70 W. Saadaan ottotehoksi 2570 W, tällöin antotehoksi pitää tulla 10280 W jotta edes tuo vanha cop 4 saavutetaan. Eli tehoa pumpusta pitää saada muutoksella enemmän kuin 280 W lisää tehoa että muutoksesta on jotain hyötyä. Jos lisätehona saataisiin vain 70W niin sehän olisi sama kun lämmittäisi asuntoa tuon kokoisella sähköpatterilla lisää.....

Jossain kohtaa menee käännekohta kun ei kannata lisätä pumppaustehoa enempää koska hyösuhde alkaa kärsimään siitä.

Näitä asioita on muutenkin todella hankala miettiä jos ei tiedä oikeasti virtauksia ja koneen tehoja tietyissä olosuhteissa. Minäkin katsoin että lämpötilaero oli suuri höyrystimen yli (yli 5 astetta) mutta todellisuudessa pumppu on imenyt järjettömiä määriä energiaa kaivosta. Esimerkkinä mitattuna koneen koneen ottotehon ollessa 1910 W, kaivosta imutettiin yli 11 kW teholla energiaa. Nimellisteho mlp:ssa 10kW...


ja niin joku mainosti että uusissa stiebelin nordic malleissa olisi suuremmat pumput..

Näitä pystyy simuloimaan tuolla copelandin kompurasoftalla ja näin meinaankin tehdä jahka vain aika antaa periksi... kirjottelen sitten jossain välissä tuloksista tuonne omaan ketjuuni..


Ja laitetaan vielä sellainen yksia asia minkä kerkesin tuosta simuloinnista huomaamaan. 1 asteen dt muutos höyrystimen lämpötilaerossa oli sama asia kuin että liuos olisi 1 asteen lämpöisempää kun asiaa tutkitaan antotehon puolesta.

Eli maasta 0 astetta dT 4K  =  maasta 1 astetta dt 5k antotehon puolesta simulointisoftan mukaan..

[euroshopperi]

Saksalainenkin pumppu kyllä toimii, jos laitat siihen 2 luokkaa tehokkaamman pumpun. Jotenkin tuntuu kyllä hieman hölmöltä, että tuovat tänne niitä tuolta keskisestä euroopasta, eivätkä mitenkään huomioi olosuhteiden radikaalia muutosta.

 Kone tuottaa tilassa b0w35 10000kW tehoa copilla 4. Tällöin ottoteho on 2500 W.

Näitä asioita on muutenkin todella hankala miettiä jos ei tiedä oikeasti virtauksia ja koneen tehoja tietyissä olosuhteissa. Minäkin katsoin että lämpötilaero oli suuri höyrystimen yli (yli 5 astetta) mutta todellisuudessa pumppu on imenyt järjettömiä määriä energiaa kaivosta. Esimerkkinä mitattuna koneen koneen ottotehon ollessa 1910 W, kaivosta imutettiin yli 11 kW teholla energiaa. Nimellisteho mlp:ssa 10kW...


ja niin joku mainosti että uusissa stiebelin nordic malleissa olisi suuremmat pumput..



Ja laitetaan vielä sellainen yksia asia minkä kerkesin tuosta simuloinnista huomaamaan. 1 asteen dt muutos höyrystimen lämpötilaerossa oli sama asia kuin että liuos olisi 1 asteen lämpöisempää kun asiaa tutkitaan antotehon puolesta.

Eli maasta 0 astetta dT 4K  =  maasta 1 astetta dt 5k antotehon puolesta simulointisoftan mukaan..

Hienoa informaatiota ja oppimista tältä foorumilta kyllä saa. Suuret kiitokset kaikille, jotka viitsii aikaansa tänne uhrata.

 Kone tuottaa tilassa b0w35 10000kW tehoa copilla 4
Jäi tuossa kuitenkin muutama juttu mielee. Antaako pumppu tuon ensin mainitun 10 kW koneesta, jos esim ensiö kierto on vain osa minimistä? Eikös tuosta seuraa sellaine, että paluu kaivolle menee vain kylmemmäksi ja kohta on tulokin aina vain kylmempää, kun ei se putkien lämmönvaihtokaan ihan optimissaan ole.

[Continen]

Pumppu saatiin käymään pienen säädön jälkeen ennen joulua. Pumpussa on vakio wilo 1-8 ja lisäksi asensivat piiriin tulopuolelle wilon 1-6 picon. Aika rajoilla mennään virtauksen riittävyyden kanssa kun omat lämpötila-anturit antavat eroa n. 5 astetta. Kaivosta tuleva neste on luokkaa 5 asteista ja menevä lähellä 0. Vielä ei ole pakkaselle mennyt meneväkään virtaus. Pumput pyöräyttävät nestettä koko lenkin vähän vajaassa 20 minuutissa.

Kivaa ja suhteellisen huoletonta oli kyllä etänä seurailla kuinka pumppu lähti aina käyntiin kun oli sille tarvetta ja talo oli reissusta tullessa lämmin. Vielä kun saadaan käyttövesivaraaja paikalleen niin alkaa elämä hymyillä.

Suuresta varaajasta johtuen pumpun käynnistysväli oli joulun aikaan n. 9h ja pumppu kävi kerralla 2h 10min. Varaajan lämpötila nousi tänä aikana n. 7 astetta. Pumpun läpi mennessään veden lämpötila nousee n. 9 asteella. Ohjeuksen uudessa ohjelmassa ei ilmeisesti ole ohjekirjasta poiketen enää noita pumppujen säätöjä, mutta lienevät vakiona täydellä teholla.

Lisää kokemuksia kunhan saa kunnollisen perehdytyksen ja käyttöveden sähkön perään. Nyt täytyy vielä puulla lämmitellä, että käyttövesi saadaan riittävän lämpimäksi "edullisesti".

[fraatti]

Suuresta varaajasta johtuen pumpun käynnistysväli oli joulun aikaan n. 9h ja pumppu kävi kerralla 2h 10min. Varaajan lämpötila nousi tänä aikana n. 7 astetta. Pumpun läpi mennessään veden lämpötila nousee n. 9 asteella. Ohjeuksen uudessa ohjelmassa ei ilmeisesti ole ohjekirjasta poiketen enää noita pumppujen säätöjä, mutta lienevät vakiona täydellä teholla.

Paljonko kaivosta tulevanliuoksen lämpötila on käyntijakson lopussa? Äkkiseltää tulisi mieleen että käyntijaksot voisivat olla hiukan lyhyempiä niin myös hyötysuhde pysyisi parempana. Pitkien käyntijaksojen aikana liuoksen lämpötila laskee usein melko paljon.

[Matias]

Suuresta varaajasta johtuen pumpun käynnistysväli oli joulun aikaan n. 9h ja pumppu kävi kerralla 2h 10min. Varaajan lämpötila nousi tänä aikana n. 7 astetta. Pumpun läpi mennessään veden lämpötila nousee n. 9 asteella. Ohjeuksen uudessa ohjelmassa ei ilmeisesti ole ohjekirjasta poiketen enää noita pumppujen säätöjä, mutta lienevät vakiona täydellä teholla.

Jos lämpöpumppu käy pari kertaa/vrk 2h10min niin tuo on niin hyvä käyntiaikasuhde ettei kannata mitään muutella,ennättää keruupiirikin hyvin palautumaan 9h:n taukojakson aikana

[Continen]

Suuresta varaajasta johtuen pumpun käynnistysväli oli joulun aikaan n. 9h ja pumppu kävi kerralla 2h 10min. Varaajan lämpötila nousi tänä aikana n. 7 astetta. Pumpun läpi mennessään veden lämpötila nousee n. 9 asteella. Ohjeuksen uudessa ohjelmassa ei ilmeisesti ole ohjekirjasta poiketen enää noita pumppujen säätöjä, mutta lienevät vakiona täydellä teholla.

Paljonko kaivosta tulevanliuoksen lämpötila on käyntijakson lopussa? Äkkiseltää tulisi mieleen että käyntijaksot voisivat olla hiukan lyhyempiä niin myös hyötysuhde pysyisi parempana. Pitkien käyntijaksojen aikana liuoksen lämpötila laskee usein melko paljon.

Käyntijakson lopussa maasta tulevan liuoksen lämpötila ollut minimissään omilla antureilla mitattuna 4,6 astetta. Muistaakseni. Meno minimissään 0,2 astetta plussalla.