Uppopumpun käynnistyksen aiheuttamat liikahdukset voivat hiertää lämmönkeruuputkia. Ei kerralla paljon, mutta vuosien kuluessa saattaa joku putki kulua puhki, jos pahasti käy. Siksi kannattaa laittaa kaivon yllä oleva ejektoripumppu ja siitä sitten reilun 10 metriä veden pinnan tason alle ulottuva imuputki. Pitempi ei juuri hyödytä, koska korkeampaa vesipatsasta ei fysiikan lakien mukaan kuitenkaan jaksettaisi nostaa.
Jos kaivossa on riittävä vedentuotto, veden käyttäminen voi lisätä kaivon lämmöntuottoa, koska kaivon tienoille virtaa etäämpää vähän enemmän lämpöenergiaa sisältävää vettä. Tosin on hankala arvailla, virtaako tuota korvausvettä kallion ruhjeista läheltä pintaa vai syvemmältä. Syvemmällähän kallio ja pohjavesi on vähän lämpimämpää.
Kaivon lämmöntuotto voisi heiketä vain siinä tapauksessa, jos vedenotto pudottaisi kaivon aktiivisyvyyttä pitkäksi aikaa. Ehkä tämä voisi tulla kyseseen tilanteessa, jossa lämpökaivon seinämissä on vähän pohjavettä johtavia ruhjeita tai joissa alueen pohjavesi virtaa jostain syystä verkkaan eikä täytä kaivoa nopeasti.
Jos kaivon halkaisija on 160 mm ja jos siellä on kaksi noin 50 mm:n ulkohalkaisijallista keruuputkea, metrissä lämpökaivoa on noin 16 litraa vettä kaavan (8ˆ2*3,14 - (2 * 2,5ˆ2*3,14))*100 mukaan, kun kaivon halkaisijasta vähennetään keruuputket, mutta ei ejektoripumpun imuputkea, koska sehän on täynnä vettä. Eli jos kaivo ei ehtisi yhtään täyttyä sinä aikana kuin sieltä imetään vettä, sieltä saisi kerrallaan 150 litraa. Jos on hyvätuottoinen kaivo, pohjaveden pinta palautuu hyvin nopeasti, joten imuputkea ei ehkä saa pumppaamisella äkkiä tyhjäksi. Jos kaivon tuotto on noin 50 l / t, voidaan sieltä ottaa vettä ensimmäisenä tuntina 200 litraa ja seuraavina tunteina 50 litraa / tunti ilman, että imuputki tyhjenee.
