Uutiset:

Kirjoittaja Aihe: Saneerausta Ruovedellä  (Luettu 3282 kertaa)

Poissa Esa saneeraus

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 3
  • Maalämpöfoorumi
Saneerausta Ruovedellä
« : 29.07.13 - klo:15:18 »
Tervehdys Foorumilaiset,

Ruovellä (Tampereen kupeessa) sijaitsevan loma-asunnon lämmitysjärjestelmän modernisointi pitäisi toteuttaa vielä tämän syksyn/ syystalven aikana ja wanhan öljylämmityksen tilalle olemme miettineet järvilämpöä hyödyntävää maalämpöratkaisua. Lämmitysasioissa, ja etenkin maalämpöasioissa, olen itse hieman noviisi, joten kaikki kokemukset, näkemykset, huomiot, vinkit ja mitoitusneuvot olisivat olisivat kultaakin kalliimpia.

Tässä hieman tietoja kohteesta:
-Vanha maatilan päärakennus, 3-kerrosta (kellari, maataso, yläkerta)
-Rakennettu n. 1954
-Kerrospinta-ala n. 110 m2
-Lämmitettäviä huonekuutioita yhteensä n. 550m3, kun kellari ei ole kokonaan lämmitetty
-Ikkunat uusittu 2010, 3-kerrosikkunat
-Muuten eristystä/ovia ei ole paranneltu
-Tyypillisesti 5hlö käyttää rakennusta samanaikaisesti
-Öljyn kulutus n. 3200 l vuodessa
-Etäisyys järveen 25 m

Vanha lämmitysjärjestelmä:
-Kattilana "vihreä Jämä 30", vm. 1969
-Polttimena Oilon Junior Pro JL10, 1,87 kg/h suuttimella (eli teho n. 20 kW?), vm.1999
-Patterivesikierto

Surffailin hieman foorumin keskusteluita läpi, niin tämä on varmaankin melko tyypillinen saneerauskohde mistä täällä ollaan keskusteltu. Millaisia ajatuksia teillä on, että toimiiko maalämpö noin keskimäärin vanhojen pattereiden kanssa vai pitäisikö patteritkin uusia nykyaikaisiksi ja isompi pinta-alaisiksi? Lämmitysveden meno- ja tuloveden lämpötiloista ei valitettavasti ole dataa viime talven ajalta. Rakennus pidetään 10C peruslämmössä talven aikana kun kohteessa ei lomailla ja lomailun ajaksi (lomailua myös siis keskellä talvea) lämpötila nostetaan normaalille asumistasolle. Eli millainenkohan pumppu riittäisi korvaamaan vanhan öljykattilan?

Lisähaasteena kohteessa on, että tyypillisesti loma-asuntoa käyttää 5hlö, mutta joskus tulee tilanteita, että talossa majoittuukin esim. 15hlö jolloin lämpimän veden kulutus on huimasti suurempi. Jos kuitenkin olisi toivottavaa, että kaikki saavat lämmintä suihkuvettä, niin millainen systeemin pitäisi tällöin olla? Jos hankkii perusjärjestelmän normaalilla lämpimän veden varaajalla, niin pystyykö lisäsähköllä tekemään riittävästi lämmintä vettä, jotta se ei loppuisi saunomisen aikana kesken?

Entäs järvipiirin toteutus? Onko tästä jollain foorumilaisella hyviä kokemuksia? Riittääkö, jos hankkii esim. yhden 400m kiepin putkea tämän toteuttamiseksi. Tällä hetkellä suunnitelmana on itse kaivaa osuus talolta järvelle ja tämän jälkeen kutsua urakoitsija kaivamaan järveen riittävän syvä ura putkelle, jotta putki olisi rannastakin vähintään reilun metrin syvyydessä nyt erityisen matalan veden aikaan.

Kiitoksia kommenteista jo etukäteen! :-)


...
Editoinut "tomppeli.: poistin lisäämäni liitetiedoston, jotta liitetiedostokansio ei täyttyisi liiaksi!
« Viimeksi muokattu: 09.03.14 - klo:20:33 kirjoittanut tomppeli »

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 8 865
  • yli-ikämies
Vs: Saneerausta Ruovedellä
« Vastaus #1 : 29.07.13 - klo:16:30 »
Tässä hieman tietoja kohteesta:
-Vanha maatilan päärakennus, 3-kerrosta (kellari, maataso, yläkerta)
-Rakennettu n. 1954
-Kerrospinta-ala n. 110 m2
-Lämmitettäviä huonekuutioita yhteensä n. 550m3, kun kellari ei ole kokonaan lämmitetty
-Ikkunat uusittu 2010, 3-kerrosikkunat
-Muuten eristystä/ovia ei ole paranneltu
-Tyypillisesti 5hlö käyttää rakennusta samanaikaisesti
-Öljyn kulutus n. 3200 l vuodessa
-Etäisyys järveen 25 m
Laitoin noita tietojasi taulukkoon ja liitin siitä PDF -tulosteen omaan viestiisi.

Rakennus on ilmeisesti osan vuodesta täyslämpöisenä ja muulloin pidetään poissaololämpötilaa päällä.
Tämä seikka tekee laskelman vuosikulutusarviot mahdottomiksi.
Olen nyt tässä olettanut normaalilämpötilan kokovuotiseksi ja kulutuslukemat vastaavat normaalia asumista.
Käytännössä vuosikulutuslukemat ovat pienemmät, kuin nämä laskennasta saadut.!

Rakennusten lämmitystarve on vain 9,4 Wh/m3/astepäivä/vuosi. Se ei ole paljon. Kolme päällekkäistä kerrosta vähentää lämpövuotoa.

Pumpun teholuokka on luultavasti noin 12 kW ja keruupiiri järveen on laskettu märkään saveen olevan noin 550 metriä.
Jävikeruun on suunnilleen samaa luokkaa. Käytännössä keruuputki makaa pohjaliejun seassa.

Se, että paikalla saattaa olla 15 saunojaa, nostaa käyttöveden tarpeen sellaisina hetkinä suureksi.
En yleensä halua suositella jotain tiettyä pumppua.
Nyt kuitenkin ison hetkellisen käyttöveden tarpeen vuoksi ehdottaisin Oilon Geopro SH13 pumppua 700 litraisella tulistusvaraajalla.
Jos on tilaa ja varaajan saa sisään, voisi jopa ajatella 1000 litraista varaajaa.
( http://www.oilon.com/oilon-home/tuotteet/maalampo/geopro-sh/ )

Taasen huomautan, että tämä laskelma on vain suuntaa antava, ei mikään takuumitoitus!
Sitovan takuumitoituksen saat alan ammattisuunnittelijalta tai vastuulliselta maalämpötoimittajalta.



Poissa Esa saneeraus

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 3
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Saneerausta Ruovedellä
« Vastaus #2 : 30.07.13 - klo:15:35 »
Kiitoksia tomppelille arviosta! Juuri tuollaista 12kW +/-2kW tehoista konetta ollaankin kavereiden kanssa miettitty "Esson baarissa" käydyissä keskusteluissa. Nyt on armoton tarjousten kysely käynnissä, ja katsotaan millaisia vastauksia tulee ja miten projekti etenee.

Jos jollain foorumilaisella on kokemuksia etenkin tuosta järvihommasta niin kaikki näkemykset otetaan ilomielin vastaan!

Poissa Esa saneeraus

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 3
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Saneerausta Ruovedellä
« Vastaus #3 : 15.08.13 - klo:10:26 »
Ok, projekti etenee, joten päivitetäänpä tilanetta tännekin. Putki on hankittuna Meltexiltä (yksi 500m kieppi), viinat suoraan Altialta (1 tynnyri 60% ja yksi tynnyri valmista -17C liuosta), järvipainoiksi kaverin tontilta 600 x 198 x 89 kahitiiliä, jotka on katkaistu keskeltä ja porauttu neljä reikää kahta nipparia varten. Laskeskelin, että "puolikas" kahitiili painaa veden alla noin 4kg, niin niitä voi sopivasti laittaa 2,5-3m välein. Kiven ja putken väliin neobreenikumia (3mm paksu laatu Meltexiltä). Nippareista toinen on (säätäkestämätön = edullinen) valkoinen, muovilukollinen nippari ja toinen on kokonaan rst:tä oleva teräsnauhanippari (tarkoitettu vedenalaisiin asennuksiin). Jos se toinen nippari siellä sitten happanee muutaman vuoden kuluessa, niin mitä sitten. :-)

Lämpöpumppupaketiksi on jotenkin alkanut muotoutua tällaiset Niben kilkkeet (toki Danfossillakin olisi ihan vastaava paketti):
F 1145-12
VPB 300 R
UKV 200
KB R32

mutta päätöstä en ole vielä tekniikan suhteen tehnyt. Kohtapuoleen (= 2-4 viikon sisällä) pitäisi varmaan alkaa ruttaamaan putkea järveen, niin voin sitten laittaa kuvia (jos osaan), jos jotakuta kiinnostaa, että miten meillä sitä yritettiin. :-)

Jos pumppupaketin yms muiden juttujen suhteen on hyviä kommentteja niin ne kiinnostaa aina!