Uutiset:

Kirjoittaja Aihe: Tyhmiä kysymyksiä  (Luettu 1117777 kertaa)

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 496
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Tyhmiä kysymyksiä
« Vastaus #560 : 07.06.15 - klo:23:02 »
Kait se tuo paisuntaventtiili säätää kylmäaineen määrää kierrossa...
Viessmann Vitocal 333-G, 2*180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa peki

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 433
  • IVT C7 168m kaivo. Maalämpöä kesäkuu 2004 alkaen
Vs: Tyhmiä kysymyksiä
« Vastaus #561 : 08.06.15 - klo:22:46 »
Tiedä häntä mutta kummajuttu kun näin ei ole.
Esim viessmannissa on kaksi eri tehoista vastusta, 3kW ja 6kW. Yhdessä sitten saadaan 9kW. Nibessä taisi olla jotakuinkin samalla tavalla....
Joo, kaikissa taitaa nuo vastukset toimia portaittain.
Yksi kompinaatio olisi vielä.
Laittaisi johonkin 16 kilowattiin yltävän invetterin ja sitten 15kw normikompuran kaveriksi.
Tulisi ikäänkuin puoli-ilmainen inventterimalli ja tehonsäätö melkein sama kuin oikeassa. :-X
Herää kyllä kysymys että miksi yksikään suomipumppuvalmistaja panosta oikeaan ohjaimeen, vaan
kaikki pyörii jonkin 1800 luvulla kehitetyn oumannin ympärillä :-[
Paljon puhutaan aivovuodosta ulkomaille, mutta taitaa olla niin että meiltä puuttuu se tekemisen meininki joka ennen 
toi hyvinvoinnin ja vaurauden tähän maahan.
Noista esittämistäni ideoista tulisi hyvä tuote vain JOS olisi hyvä ohjain.

Poissa Tudmas

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 17
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Tyhmiä kysymyksiä
« Vastaus #562 : 12.06.15 - klo:22:13 »
Pystyykö pumppua käyttämään sillä ns. hätäkäyttövastuksella, pidempää aikaa? Tuossa kun tuo öljy taas loppuu, niin haluttais heittää pumppu jo paikoilleen ja porata kaivo sitten 2016 vuoden puolella (mahdollisesti vasta keväällä). Pumppu on ivt x-15 ja lämmitettävät neliöt olis talvella 130 ja suihkuvedet 2 henkilöä. Viimeaikainen öljynkulutus on ollut semmonen 2000l/v. Sitten kun kaivo porataan niin neliöt kasvaa tallinmyötä 200m2 paikkeille.

Poissa euroshopperi

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 849
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Tyhmiä kysymyksiä
« Vastaus #563 : 12.06.15 - klo:22:58 »
Pitäisi pystyä käyttämään vaikka pelkillä vastuksilla niin kauan, kuin mielii.
350m², 1000m³, kaivot 2x165m
17kW Viessmann 300 G+
390 L KVV+ 500 L puskuri LV kierukalla+
Aurinkosähkö 2022. Fronius Gen24 10 kW + 34 kpl 375 W Doubleglass  12,75 kW.

Poissa Matias

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 672
Vs: Tyhmiä kysymyksiä
« Vastaus #564 : 12.06.15 - klo:22:59 »
Ei siinä vastuksen käyttöajan puolesta ole rajoituksia mutta manuaalin mukaan vastuksen teho on 6kw niin mahtaako lämpöteho riittää talviaikaan?
9kw Ekowell EPT400 vuodesta 1998
Jämä Kantikas 1250l Keruu 2X200m

Poissa euroshopperi

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 849
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Tyhmiä kysymyksiä
« Vastaus #565 : 12.06.15 - klo:23:20 »
No mä käyttelin tuota öljykattilaa viimeiset metrit suoraan laittamalla letkun 200 L tynnyriin, kun sahasin ensimmäiseksi tietysti öljysäiliön paloiksi pois tieltä. Eli jos pumppu ei tule täsmälleen sen öljykattilan paikalle, niin sitä voi käyttää suoraan tynnyristäkin, kun se pumppu imee kyllä öljyt mistä vain. 6 kW saattaa kuitenkin riittää yllättävän pitkälle, kun se polttaa 24/24, niin kilowatti tulee poikineen vuorokautta kohti kyllä. 2000 L öljyä noin niinkuin laskennallisesti peitotaan kevyesti 6 kW tehoilla, mutta huiput sitten on kysymysmerkki.
« Viimeksi muokattu: 13.06.15 - klo:11:25 kirjoittanut euroshopperi »
350m², 1000m³, kaivot 2x165m
17kW Viessmann 300 G+
390 L KVV+ 500 L puskuri LV kierukalla+
Aurinkosähkö 2022. Fronius Gen24 10 kW + 34 kpl 375 W Doubleglass  12,75 kW.

Poissa Tudmas

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 17
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Tyhmiä kysymyksiä
« Vastaus #566 : 13.06.15 - klo:09:59 »
juuri tuota vastuksen kokoa mietin itsekkin... Mulla tulee pumpulle kaveriksi tietenkin suihkuvedelle oma säiliö ja sitten vielä 300-500l puskurisäiliö. Niissäkin saattaisi olla lisävastukselle mahdollisuus.

Poissa peki

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 433
  • IVT C7 168m kaivo. Maalämpöä kesäkuu 2004 alkaen
Vs: Tyhmiä kysymyksiä
« Vastaus #567 : 14.06.15 - klo:18:41 »
juuri tuota vastuksen kokoa mietin itsekkin... Mulla tulee pumpulle kaveriksi tietenkin suihkuvedelle oma säiliö ja sitten vielä 300-500l puskurisäiliö. Niissäkin saattaisi olla lisävastukselle mahdollisuus.
Näissä vanhemmissa on 9 kilowattiin yltävä vastus. Siis 3 ja 6kw tehoiset ja yhteisteho tuo 9kw. Minkähän takia ne on vähentäneet
tehoa? Luulisi että vastusten täytyisi riittää pumpun tuottamaan tehoon. Käy hullusti jos pakkasella kompura posahtaa ja
laitteesta tulee todella pahasti alitehoinen.
 Ainakin isommissa vehkeissä on sähkökattila turvana tälläiseen tapaukseen. Onko tuohon joku laki olemassa vai
laitetoimittajan harkinnassa oleva asia?

Poissa peki

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 433
  • IVT C7 168m kaivo. Maalämpöä kesäkuu 2004 alkaen
Vs: Tyhmiä kysymyksiä
« Vastaus #568 : 18.06.15 - klo:00:50 »
Tyhmän pähkäilyä inventteristä :)
Tuossa Niben osiossa Sailor sanoi että 4-16kw kone on oikeasti jotain 10kw. Ymmärrys hyvä.
Sähkön aallonpituutta/taajuutta muuttamalla siis saadaan noin 6kw lisää? Ei ymmärrä.
Eikö näissä inventtereissä täytyisi olla lämmönvaihtimetkin mitoitettu tuon huipputehon mukaan, vai
laskeeko hyötysuhde sitä mukaa mitä enemmän näistä revitään ulos tehoa?


Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 496
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Tyhmiä kysymyksiä
« Vastaus #569 : 18.06.15 - klo:00:58 »
Oman koneeni kompressorin käyntinopeus on 2900kierrosta minuutissa kun sähkön tajuus on se normaali 50Hz. Antoteho vaikka 10kW. Jos konetta ajettaisiin 60Hz:llä pyörimänopeus olisi 2900/50*60=3480 ja teho 10/50*60=12kW jne muidenkin taajuuksien osalta.

Tietysti asiaa monimutkaistaa että kylmäaineprosessi/moottori/kompressori ei toimi välttämättä kaikilla taajuuksilla yhtä hyvällä hyötysuhteella.

Lämmönvaihtimien koot ovat inverttereissä todennäköisesti kompromisseja. Pienillä tehoilla hyvät, keskiteholla ok ja suurilla hiukan pienet.
Viessmann Vitocal 333-G, 2*180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa euroshopperi

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 849
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Tyhmiä kysymyksiä
« Vastaus #570 : 18.06.15 - klo:09:17 »
juuri tuota vastuksen kokoa mietin itsekkin... Mulla tulee pumpulle kaveriksi tietenkin suihkuvedelle oma säiliö ja sitten vielä 300-500l puskurisäiliö. Niissäkin saattaisi olla lisävastukselle mahdollisuus.


Jos laskee vaikka ihan hihamenetelmällä, että Tammikuu tarve 4500 kWh ja jaetaan 30:llä, niin vuorokausi tarve käyttövesineen olisi 150 kWh. 6x24 tulee 144 kWh. Eli hyvinkin riittäisi vielä keskiarvoisesti normi pakkasilla. Miten sitten riittäisi, jos huippulämmön jako on vuorokaudessa -30/-10. Huipputehoja ei oikein pysty arvaamaan.
350m², 1000m³, kaivot 2x165m
17kW Viessmann 300 G+
390 L KVV+ 500 L puskuri LV kierukalla+
Aurinkosähkö 2022. Fronius Gen24 10 kW + 34 kpl 375 W Doubleglass  12,75 kW.

justus01

  • Vieras
Vs: Tyhmiä kysymyksiä
« Vastaus #571 : 18.06.15 - klo:09:57 »
Näissä vanhemmissa on 9 kilowattiin yltävä vastus. Siis 3 ja 6kw tehoiset ja yhteisteho tuo 9kw. Minkähän takia ne on vähentäneet
tehoa?

Muistelen jostakin lukeneeni, että ihan kaikkialla maailmassa ei olisi niin järeät sähköliittymät taloissa kuin Suomessa... ;)

Niben vanhoissa pumpuissa tehdasasetuksilla vastusteho 6 kW, mutta asennusohjeesta löytyy kytkentäohjeet 9 kW teholle. Meillä asentaja kysyi, että laitetaanko 6 vai 9 kW. Uudemmissa Nibeissä sähkövastuksen maksiteho voidaan säätää ohjelmallisesti, muistaakseni 1,5kW portailla.

Poissa peki

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 433
  • IVT C7 168m kaivo. Maalämpöä kesäkuu 2004 alkaen
Vs: Tyhmiä kysymyksiä
« Vastaus #572 : 29.06.15 - klo:23:48 »
Tälläinen ongelma?
Eli tuolla Tampereella on saman kadun varrella molemmat naapuritalot aikaisemmin siirtyneet maalämpöön
ja reikää alkaa olemaan kilometri kaupalla pienellä alueella.
Tontit on jokaisessa noin 1400 neliötä.
Mietin että mikä on soveliasta näissä porauksissa.
Jossain vaiheessahan kaivot oikeasti nimevät maaperän niin kylmäksi että lämpöä ei riitä yhdellekkään.

Paikalla tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 8 864
  • yli-ikämies
Vs: Tyhmiä kysymyksiä
« Vastaus #573 : 30.06.15 - klo:07:50 »
Jossain vaiheessahan kaivot oikeasti nimevät maaperän niin kylmäksi että lämpöä ei riitä yhdellekkään.
Kun teette naapuria syvemmät porakaivot,
ei teillä ole niinkään huolta siitä, että naapurit imevät teidänkin kaivoista lämmöt.

justus01

  • Vieras
Vs: Tyhmiä kysymyksiä
« Vastaus #574 : 30.06.15 - klo:08:06 »
1400m2 (tontti) x 150m (kaivo) = 210 000 kuutiota varaavaa massaa jota aurinko lataa joka kesä ja "ydinvoima" ympäri vuoden.
Ei tuo taida ihan heti ikiroutaan paukahtaa yhdellä kaivolla  :D



Poissa peki

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 433
  • IVT C7 168m kaivo. Maalämpöä kesäkuu 2004 alkaen
Vs: Tyhmiä kysymyksiä
« Vastaus #575 : 30.06.15 - klo:08:20 »
1400m2 (tontti) x 150m (kaivo) = 210 000 kuutiota varaavaa massaa jota aurinko lataa joka kesä ja "ydinvoima" ympäri vuoden.
Ei tuo taida ihan heti ikiroutaan paukahtaa yhdellä kaivolla  :D
Niin mutta kun jokaisella tontilla on 3 kpl noin 200
metristä kaivoa :-[

Poissa peki

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 433
  • IVT C7 168m kaivo. Maalämpöä kesäkuu 2004 alkaen
Vs: Tyhmiä kysymyksiä
« Vastaus #576 : 07.07.15 - klo:00:28 »
Onkohan näitä kukaan tutkinut? Ruotsissa, maalämmön pioneerimaassa oli jotain juttua
kun porauksia oli tehty liian tiheään ja kaikki kaivot kärsivät.
Mikä mahtaa olla yksittäisen kaivon "keruualue"?

Paikalla tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 8 864
  • yli-ikämies
Vs: Tyhmiä kysymyksiä
« Vastaus #577 : 07.07.15 - klo:09:24 »
Mikä mahtaa olla yksittäisen kaivon "keruualue"?
Selvää rajaahan sillä alueella ei ole.
Vaikutusalue laajenee vuosien kuluessa.

Kaivon kallioperää jäähdyttävä vaikutus on porareiän lähellä suuri ja vaimenee vähitellen etäisyyden kasvaessa.
GTK :n tutkija Nina Leppäharju on selventänyt tätä vaikutusaluetta tämä esitelmänsä sivulla #32.

Noissa kuvissa on kaksi kaivojen kuormitusastetta: 10 W/m ja 15 W/m.
Energiakaivon keskikuorma koko vuodelle voi olla
Oulun korkeudella noin 10 W/m ja
ihan eteläisessä Suomessa lähes 15 W/m.

Poissa peki

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 433
  • IVT C7 168m kaivo. Maalämpöä kesäkuu 2004 alkaen
Vs: Tyhmiä kysymyksiä
« Vastaus #578 : 08.07.15 - klo:00:38 »
Kiitos taas linkistä.
Taitaa jonkin verran päällekkäisyyttä tulla noissa kaivoissa.
No, aika  näyttää riittääkö tehot. Onhan noissa tonteissa kumminkin vähintään kaksi sivua vapaana ja ei reikä kylmene
ehkä niin paljoo kuin pwlkään.
Täytyy lukea tuo ju4tu kokonaisuuessaan kun ehdin.

Poissa peki

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 433
  • IVT C7 168m kaivo. Maalämpöä kesäkuu 2004 alkaen
Vs: Tyhmiä kysymyksiä
« Vastaus #579 : 09.07.15 - klo:01:26 »
Voiko porareita ohjeistaa poraamaan reikiä tontin vapaina olevia sivuja kohti?
Vai kääntyykö pora automaattisesti reiän syvetessä suoraan alaspäin?

Poissa Large

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 96
  • Maalämpöfoorumi
Tyhmiä kysymyksiä
« Vastaus #580 : 09.07.15 - klo:09:29 »
Käsittääkseni kaivoja porataan ihan yleisesti "vinoon" että saadaan enemmän etäisyyttä lähistöllä sijaitseviin muihin kaivoihin. Naapuririvitalossakin taitaa olla reiät (3kpl) kolmen metrin etäisyydellä toisistaan maan pinnalla.

Paikalla tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 8 864
  • yli-ikämies
Vs: Tyhmiä kysymyksiä
« Vastaus #581 : 10.07.15 - klo:10:59 »
Jos kaivot porataan viuhkaan joko samasta pisteesrä tai varsin lähelle toisiaan, A -kirjaimen muotoon,
tulee kaivojen yläosaan aika pitkälle kohti syvyyttä keruualue, jota molemmat kaivot kuormittavat.
Lopputuloksena on kaksi kaivoa, joiden antama lämpöenergia on vain esimerkisi noin 70 - 80 % siitä,
mitä kaksi riittävän kauas toisistaan (väi 25 metriä) porattua kaivoa.

Tässä alla kuva, joka kertoo,
kuinka kallioperän lämpötila muuttuu useiden vuosien ( yli 5 -vuotta) kuluessa lämpökaivon ympäristössä.



Kuva kertoo lämpötilatilanteesta kaivon syvyyden puolivälissä (= 200 metrisellä kaivolla 100 metrin syvyydessä).
Isotermiset käyrät ympäröivät kaivoa lähes pisaran muodossa.
Kuva esittää tilannetta talvella, kovan kulutuksen ajankohtana.
Kaivo elpyy melkoisesti kesän aikana; lämpökäyrän alkupää lähtee nousemaan ylöspäin, punaisen käyrän tapaan.

Kuvassa on kaksi käyrää, joista sininen kertoo kaivosta, jota kuormitetaan runsaasti ja
punainen, joka kertoo kaivosta, jonka kuormitusaste on pienempi. ( = lievästi ylimitoitettu kaivo.)

Poissa Murre

  • Yrittäjä/Kylmämestari
  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 182
    • Jaahdytystekniikan asiantuntija
Vs: Tyhmiä kysymyksiä
« Vastaus #582 : 11.07.15 - klo:08:40 »
Suomen kylmäliikkeiden liiton sivuilta löytyy ohjeita:

Tämä lienee EU:n kuolleita kirjaimia eikä tule käytäntöön lämpöpumpputalouksissa  8)

Vuototarkastus

Asetusten 1187/2001 ja 842/2006 mukaan kaikki yli 3 kiloa CFC-, HCFC- tai HFC-kylmäainetta sisältävät kylmälaitteet on tarkastettava vuotojen varalta vähintään kerran vuodessa.

CFC- ja HCFC kylmäaineita ovat mm. R12, R502 ja R22. Näitä aineita sisältävät laitokset tarkastetaan kerran vuodessa.

HFC-kylmäaineita ovat mm. R134a, R404A, R407C, R410A ja R507. Näitä aineita sisältävät laitokset tarkastetaan kylmäainemäärän perusteella seuraavasti: >3 ... 30 kg laitokset kerran 12 kk:ssa, >30 ... 300 kg laitokset kerran 6 kk:ssa ja yli 300 kg laitokset kerran 3 kk:ssa. Yli 300 kg laitoksiin on kuitenkin asennettava vuotojen havaitsemisjärjestelmä. Tämän asentamisen jälkeen yli 300 kg laitokset tarkastetaan 6 kk:n välein. Jos >30 ... 300 laitokseen asennetaan vuotojen havaitsemisjärjestelmä niin se tarkastetaan kerran 12 kk:ssa. Vuotojen havaitsemisjärjestelmä on tarkastettava kerran 12 kk:ssa. Havaittu vuoto on aina korjattava välittömästi. Vuodon korjaamisen jälkeen laitos on tarkastettava kuukauden kuluessa korjauksesta sen varmistamiseksi, että korjaus on onnistunut.

Vuototarkastusten tekeminen on kylmälaitteen omistajan tai haltijan vastuulla ja sen saa tehdä vain rekisteröidyn toiminnanharkoittajan pätevä asentaja. Vuototarkastuksia ei tarvitse tehdä erikseen. Suosituksena on niiden tekeminen muiden huoltojen yhteydessä.

Tarkastuksen tekemisestä on Suomen Kylmäliikkeiden Liiton suositus. Sen mukaan mahdolliset vuodot tarkistetaan elektronisella vuodonilmaisimella kompressorikoneikolta, lauhduttimesta ja höyrystimistä. Sen lisäksi koko putkisto on tarkistettava, jos kylmäkoneistoon on lisätty kylmäainetta.

Vuototarkastusten tekemistä valvovat alueelliset ympäristökeskukset, kunnalliset ympäristönsuojeluviranomaiset sekä terveystarkastajat. Vuototarkastuksen laiminlyöjä syyllistyy rikoslain mukaiseen ympäristön turmelemiseen, josta rangaistuksena on sakkoa tai enintään 2 vuotta vankeutta.

Väärin, tämän hetkisen kylmälainsäädännön mukaan tulee suorittaa 3kg tai yli 3kg laitoksille VÄHINTÄÄN VUOTOTARKASTUS kerran vuodessa. Tämä sisällytetään myös automaattisesti suoritettavaan vuosihuoltoon, joka kohdistuu kylmätekniseen laitokseen, esim maalämpöpumppuun.
1.1.2017 nämä raja-arvothan muuttuvat, eli esim R-407C kylmäaineella toimivien kylmälaitosten alimmat raja-arvot alenevat 3,0kg->2,82kg (vähintään 5 t CO2-ekv. F-kaasuja sisältävät laitteet).
*Yrittäjä/Kylmämestari
*FISE Kylmäsuunnittelijan b-pätevyys
*Kylmätekniikan asennus-, huolto-, konsultointi-, suunnittelu- ja urakointi-palvelut.
*Climacheck energia-optimoinnit

Poissa peki

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 433
  • IVT C7 168m kaivo. Maalämpöä kesäkuu 2004 alkaen
Vs: Tyhmiä kysymyksiä
« Vastaus #583 : 13.07.15 - klo:01:43 »
Väärin, tämän hetkisen kylmälainsäädännön mukaan tulee suorittaa 3kg tai yli 3kg laitoksille VÄHINTÄÄN VUOTOTARKASTUS kerran vuodessa. Tämä sisällytetään myös automaattisesti suoritettavaan vuosihuoltoon, joka kohdistuu kylmätekniseen laitokseen, esim maalämpöpumppuun.
1.1.2017 nämä raja-arvothan muuttuvat, eli esim R-407C kylmäaineella toimivien kylmälaitosten alimmat raja-arvot alenevat 3,0kg->2,82kg (vähintään 5 t CO2-ekv. F-kaasuja sisältävät laitteet).
Mikä tuo automaattinen huolto on? Asennusfirma siis on velvollinen tekemään tuon huollon jos kylmiksen määrä ylittää raja-arvon?
Tai onko taloyhtiön hallitus vastuussa?

Poissa JPN

  • Vanha jäsen
  • ****
  • Viestejä: 281
  • Maalämpöfoorumilta tietoa
Vs: Tyhmiä kysymyksiä
« Vastaus #584 : 13.07.15 - klo:17:31 »
Lainaus
Väärin, tämän hetkisen kylmälainsäädännön mukaan tulee suorittaa 3kg tai yli 3kg laitoksille VÄHINTÄÄN VUOTOTARKASTUS kerran vuodessa. Tämä sisällytetään myös automaattisesti suoritettavaan vuosihuoltoon, joka kohdistuu kylmätekniseen laitokseen, esim maalämpöpumppuun.
1.1.2017 nämä raja-arvothan muuttuvat, eli esim R-407C kylmäaineella toimivien kylmälaitosten alimmat raja-arvot alenevat 3,0kg->2,82kg (vähintään 5 t CO2-ekv. F-kaasuja sisältävät laitteet).
Tarkastukset eivät näytä koskevan, edes periaatteessa, normiomakotitaloja esim. Nibe F1245/10 täyttömäärä on 2.5kg ja   LÄ:n Vm11:n 2800g.
LÄ V10.5/203, Enervent LTR-6 eco, maaviileällä

Poissa Matias

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 672
Vs: Tyhmiä kysymyksiä
« Vastaus #585 : 13.07.15 - klo:20:01 »
Lainaus
Väärin, tämän hetkisen kylmälainsäädännön mukaan tulee suorittaa 3kg tai yli 3kg laitoksille VÄHINTÄÄN VUOTOTARKASTUS kerran vuodessa.

Mitenhän tuollainen lakisääteinen vuototarkastus käytännössä tehdään?

Tuntuisi ettei maalämpökone taida kovin pitkään toimia jos siinä on kylmäainevuoto(?)

9kw Ekowell EPT400 vuodesta 1998
Jämä Kantikas 1250l Keruu 2X200m

Poissa peki

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 433
  • IVT C7 168m kaivo. Maalämpöä kesäkuu 2004 alkaen
Vs: Tyhmiä kysymyksiä
« Vastaus #586 : 17.07.15 - klo:22:18 »
Onkohan nämä valvontatehtävät ja tarkistukset taas niitä lakeja joita kukaan ei valvo..
Toisaalta pari kiloo kylmistä laskee muutenkin pallon ylikuumenneita osia :)
Niin no ympäristömyrkkyhan se on, mutta eikö nämä uudet aineet ole vaarattomia
ilmakehälle?
Vaiko vähemmän vaarallisia?

Poissa Kimmo_L

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 600
  • Stiebel Eltron WPC 7
Vs: Tyhmiä kysymyksiä
« Vastaus #587 : 17.07.15 - klo:23:16 »
Niin no ympäristömyrkkyhan se on, mutta eikö nämä uudet aineet ole vaarattomia
ilmakehälle?
Vaiko vähemmän vaarallisia?

Nykyiset (yleisimmät eli R407C ja R410A) ovat otsonikerrokselle vaarattomia, mutta aiheuttavat silti kasvihuoneilmiötä ja siten ilmaston lämpenemistä.

Joissain ilma/vesi-lämpöpumpuissa käytettään hiilidioksidia (CO2) kylmäaineena, joka on ympäristölle vaaraton (aiheuttaa tietysti jossain määrin ilmaston lämpenemistä, mutta sitä on ilmassa niin paljon muutenkin, että kylmäaineena käytetyn vuotaminen ei merkitse mitään).
215 m², 600 m³, 175 m kaivo, 7,5 kW Stiebel Eltron WPC 7, Nereus lattialämmitys betonilaatassa, vuodesta 2011

Poissa peki

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 433
  • IVT C7 168m kaivo. Maalämpöä kesäkuu 2004 alkaen
Vs: Tyhmiä kysymyksiä
« Vastaus #588 : 22.07.15 - klo:00:24 »
Kiitos Kimmolle :)
Tälläinen ongelma. Tontille, tänne kotiin mahtuisi pieni ok talo ja heräsi kysymys että voiko
tuosta olemassa olevasta kaivosta ottaa jonkin haaran keruulitkuista kun tuntuu olevan hieman
tarpeettoman tuottoisa omaan tarkoitukseen?
Vai onko parempi porauttaa oma kaivo?
Talon koko olisi noin 80m2 kahdessa kerroksessa joten lämmitystarve aika minimaalinen.
Toinen vaihtoehto olisi että vaihtaisi isomman pumpun tähän ja kanaalissa syöttäisi sitten tarvittavan lämmön
siltä koko kompleksille.

Poissa Kimmo_L

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 600
  • Stiebel Eltron WPC 7
Vs: Tyhmiä kysymyksiä
« Vastaus #589 : 22.07.15 - klo:10:17 »
Tälläinen ongelma. Tontille, tänne kotiin mahtuisi pieni ok talo ja heräsi kysymys että voiko
tuosta olemassa olevasta kaivosta ottaa jonkin haaran keruulitkuista kun tuntuu olevan hieman
tarpeettoman tuottoisa omaan tarkoitukseen?

Tulisiko tuo talo joidenkin uusien ihmisten vakituiseksi asunnoksi vai lisätilaksi teidän nykyiselle perheelle?

80m2 talon lämmitys ei kovin paljon vaadi, mutta käyttöveden lämmitys voi olla merkittävä, jos kyseessä on lisää asukkaita.

Molemmat esittämäsi tavat ovat varmaan mahdollisia. Kannattaako nykyistä pumppua vaihtaa isompaan riippuu sen nykyisen iästä; pitääkö se uusia joka tapauksessa joskus lähiaikoina vai onko vielä suhteellisen uusi.
215 m², 600 m³, 175 m kaivo, 7,5 kW Stiebel Eltron WPC 7, Nereus lattialämmitys betonilaatassa, vuodesta 2011

Poissa peki

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 433
  • IVT C7 168m kaivo. Maalämpöä kesäkuu 2004 alkaen
Vs: Tyhmiä kysymyksiä
« Vastaus #590 : 22.07.15 - klo:23:42 »
Tulisiko tuo talo joidenkin uusien ihmisten vakituiseksi asunnoksi vai lisätilaksi teidän nykyiselle perheelle?

80m2 talon lämmitys ei kovin paljon vaadi, mutta käyttöveden lämmitys voi olla merkittävä, jos kyseessä on lisää asukkaita.

Molemmat esittämäsi tavat ovat varmaan mahdollisia. Kannattaako nykyistä pumppua vaihtaa isompaan riippuu sen nykyisen iästä; pitääkö se uusia joka tapauksessa joskus lähiaikoina vai onko vielä suhteellisen uusi.
Olemme nykyisin kahdestaan tässä liian suuressa talossa ja kypsyttelen ajatusta että rakentaisi tuonne takapihalle sopivamman talon
joko myyntiin, jollekkin pojista tai sitten itselle.
Tuo käyttövesi rajaa kyllä tehokkaasti pois muut kuin oman pumpun molempiin version :-[ Kiitos huomiosta.
Toisaalta myynnin kannalta muutenkin on viisaampaa tehdä kaksi omaa systeemiä. Sama kaivo kumminkin.
Ajatuksena on että laittaisi tähän esim jonkin pienempitehoisen pumpun, mutta tuo kv puoli tökkii.
Tarvittaisi kumminkin tarvittaessa isossa talossa hyvää käyttöveden tuottoa.
Toisaalta pieneen taloon ei tarvitse mitään jättivaraajia kun neliöitäkään ei paljoo ole.
Pumpun ikä tässä nykyisessä on 11v, ja epäilen että toinen 11v menee vielä noilla tunneilla/käynnistyksillä kivutta.
Täytyy varmaan kehitellä sellainen pumppu jossa toinen kompura hoitaisi kv-ajot ja toinen lämmityksen :)

Poissa peki

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 433
  • IVT C7 168m kaivo. Maalämpöä kesäkuu 2004 alkaen
Vs: Tyhmiä kysymyksiä
« Vastaus #591 : 02.08.15 - klo:20:23 »
Onko kellään kokemusta tälläisestä.
Kaksi 400m2 tonttia, molemmille tulisi noin 150m2 talo kahteen kerrokseen.
Tonteille ei mahtuisi suojaetäisyyksien takia kaivoja, mutta jos poraisi yhden  syvän, esim 220m.
tonttien rajalle ja siitä ottaisi sitten neliputkikeräimellä talojen tarvitseman energian.
Ideaa on tuossa jo aikaisemmin sivuttu, mutta suunnittelisi tuon kaivon jo lähtökohtaisesti
kahdelle talolle. Tulisi säästöä porauskustannuksista ja tontit olisivat reiättömiä :-[
Toki tarvittaisi iso, 160mm reikä ja kahdet keruuputket.
Täälläkin kaupunki kaavoittaa tontteja ja niissä on kunnallistekniikka yms rajalla valmiina.
Miksi sitten voisi olla kaivokin valmiina vaikka pumpulla varustettuna?

Paikalla tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 8 864
  • yli-ikämies
Vs: Tyhmiä kysymyksiä
« Vastaus #592 : 02.08.15 - klo:20:41 »
Onko kellään kokemusta tälläisestä.
Kaksi 400m2 tonttia, molemmille tulisi noin 150m2 talo kahteen kerrokseen.
Jos talot rakennettaisiin Tampreen tienoille, tarvittaisiin yhtä taloa varten noin 150 aktiivimetrin syvyinen porakaivo.
Jos kaivoa kuormittaa 2 tuollaista taloa, tarvittaisiin yksi 277 aktiivimetriä syvä porakaivo
ja sinne molempien talojen U -muotoiset keruuputket.
Kaivon läpimitan pitäisi olla riittävän iso tuplakeräimille.

Pitäisi selvittää, kuinka pumppujen maakiertopumput selviävät noin 560-570 metrin pituisesta keruupiiristä.
Tavallisesti pumpun teho riittää noin 400-420 metriselle keruupiirille.
Jos isontaa putken läpimittaa hiukan, jaksaa pumppu kierrättää,
mutta silloin tarvitaan taasen vähän isompiläpimittainen porausreikä.

Poissa peki

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 433
  • IVT C7 168m kaivo. Maalämpöä kesäkuu 2004 alkaen
Vs: Tyhmiä kysymyksiä
« Vastaus #593 : 02.08.15 - klo:21:01 »
Kiitos.
Täällä pk-seudulla on nämä uudet tontit mitoitettu niin  pieniksi että
kunta voi tähän vedoten pakkoliittymään esim. kaukolämpöön, vaikka
tälläinen yhteiskaivo olisi ihan mahdollinen ratkaisu :-\

Paikalla tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 8 864
  • yli-ikämies
Vs: Tyhmiä kysymyksiä
« Vastaus #594 : 02.08.15 - klo:21:45 »
Pääkaupunkiseudulla kaivojen syvyys jää vähän pienemmäksi, kuin Tampesterin seudulla.

Poissa jm82

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 1 448
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Tyhmiä kysymyksiä
« Vastaus #595 : 03.08.15 - klo:01:22 »
277 metrinen saattaisi mennä niukin naukin neliputkikeräimellä ja kahdella maalämpöpumpulla. Kun kaksi maalämpöpumppua on yhtäaikaa päällä niin silloin liuos taitaa kiertää vähän liian hitaasti mutta toimisi vielä.
Yksi kohdehan täällä oli jossa kaksi  300 metrin kaivoa, kahdella putkella ja tuplakompura, olikohan 12kW x2.

Ei taida mahtua kahden 400 neliön tontin rajalle kaksi normaali kaivoa? Taitaa olla mahdotonta? Suojaetäisyys rajasta taitaa olla 7.5 metriä. Silloin kahden kaivon välille jäisi vain 5 metriä jos tontin pituus on 20 metriä.

Lainaus
" Kahden porareiän keskinäisen vähimmäisetäisyyden on syytä olla vähintään 15 metriä. Näin vierekkäiset reiät eivät vaikuta vähentävästi yhdestä reiästä saatavaan energiamäärään. Tästä syystä reikä tulisi porata vähintään 7,5 m:n etäisyydelle tontin rajasta. Tätä lähemmäksi tontin rajaa voi porata vain, jos naapuritontin omistaja antaa siihen suostumuksensa. Samoin menetellään, jos reikä porataan kaltevasti niin, että se jossakin kohden tulee lähemmäksi kuin 7,5 m tontin rajaa. Tontin rajan ylittäminen edellyttää rasitteen perustamista."

Eli periaatteessa kaivot saisi omalle puolelle tonttia aivan rajaan kiinni. 15 metrin suojaetäisyys ei toteudu mutta jos suostumuksella saisi lähemmäksikin.
« Viimeksi muokattu: 10.08.15 - klo:17:54 kirjoittanut jm82 »
nibe 1217-10 vm2008, 200m kaivo, vanha 400 L (puskuri)varaaja esilämmityskierukalla. Itse asenneltu 24.11.2014. -73 120m (165).

Paikalla tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 8 864
  • yli-ikämies
Vs: Tyhmiä kysymyksiä
« Vastaus #596 : 03.08.15 - klo:07:49 »
277 metrinen saattaisi mennä niukin naukin neliputkikeräimellä ja kahdella maalämpöpumpulla. Kun kaksi maalämpöpumppua on yhtäaikaa päällä niin silloin liuos taitaa kiertää vähän liian hitaasti mutta toimisi vielä.
Olisiko parempi, että kaksi U keräintä olisi laskettu samaan kaivoon.
Silloin molemmilla olisi täysin oma keruunsa.
Ajattelin lähinnä sitä, että keruupiirin ongelmat voivat muodostua liian suuriksi yhteisellä keräimellä.

Jos on yhteinen keräin, silloin kannattaisi ehkä laittaa huoltokaivoon, porauksen yläpäähän,
molemmille taloille yhteinen ekstra kiertopuppu auttamaan kaivokierrätystä.

Ei taida mahtua kahden 400 neliön tontin rajalle kaksi normaali kaivoa? Taitaa olla mahdotonta? Suojaetäisyys rajasta taitaa olla 7.5 metriä. Silloin kahden kaivon välille jäisi vain 5 metriä jos tontin pituus on 20 metriä.
Kaksi kaivoa 5 metrin etäisyydellä toisistaan on huono ratkaisu.
Kaivoille muodostuu yhteinen kuormitusalue, kaivot siis jäähdyttävät toisiaan.
Ensimmäisenä käyttövuotena yhteiskuorman haitta ei ole vielä kovin paha;
yhteiskuorman haitta pahenee muutamassa vuodessa ja 10 vuoden kuluttua haitta on jo paha.



Tässä kuvaaja kahdesta erilaisessa kallioperässä olevasta kaivosta, joista
- punainen käyrä kertoo tilanteesta, jossa kallioperän kiviaines on lämmöjohto-ominaisuudeltaan huono, lambda arvo noin 2,4 ja
- sininen kertoo tilanteen, kun lambda-arvo on noin 3,2.
Tilanne on teoreettinen, ei mitattu.
Käytännössä käyrä ei ole näin kauniisti kaartuva.
Käyrään tulee poimuja kallioperän erilaisten kerrostumien takia.
Myös mahdolliset kallion halkeamien kautta tapahtuvat veden läpivirtaukset aiheuttavat hoipertelua käyrän muotoon.

Yhteisen kuormittumisen vaikutus on niin suuri, että
10 vuoden kuluttua kahta 170 metristä ja toisistaan 5 metrin etäisyydellä olevaa kaivoa vastaa suunnilleen yksi 200 metrinen.
Lopputulos on kovasti riippuvainen kallioperän ominaisuuksista, lämmönjohtokyvystä ja mahdollisista kaivon läpi tapahtuvista veden virtauksista.
« Viimeksi muokattu: 03.08.15 - klo:13:40 kirjoittanut tomppeli »

justus01

  • Vieras
Vs: Tyhmiä kysymyksiä
« Vastaus #597 : 03.08.15 - klo:11:59 »
Kiitos.
Täällä pk-seudulla on nämä uudet tontit mitoitettu niin  pieniksi että
kunta voi tähän vedoten pakkoliittymään esim. kaukolämpöön, vaikka
tälläinen yhteiskaivo olisi ihan mahdollinen ratkaisu :-\

Täällä landella tontti on niin isoja, että kaukolämpöpakkoa ei tarvitse perustella millään muulla kuin kaukolämpölaitoksen "ylikapasiteetillä". Muutaman vuoden oli kaikilla kunnan myymillä tonteilla kaukolämpöpakko. Nyt ovat sitten nostaneet kaukolämmön hintaa oikein urakalla.

Poissa jm82

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 1 448
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Tyhmiä kysymyksiä
« Vastaus #598 : 03.08.15 - klo:12:27 »
Kyllä se kaksi u-keräintä yhteen syvään kaivoon kuulostaa paremmalta. Parempi "teho" kaivon syvyyden takia. Jos on kaksi toisistaan erillistä keruulenkkiä niin olisi toimintavarmempi. Jos toiseen taloon tulee jostain syystä jotain ongelmia niin toisessa lämmitys toimii vielä aivan samoin kuin ennen.

Ompas tuolla kaivojen etäisyydellä toisistaan todella suuri merkitys. Täällä pitkulaisella 3000 neliön tontilla olisi kannattanut porata kaksi kaivoa vastakkaisille puolille tonttia, jos siis olisi ollut tarvetta kahdelle kaivolle. Kun naapureiden kaivojakaan ei ole. Näyttää että 30 metrin etäisyydellä kaivot ei juurikaan viilennä toisiaan. Saisi kaksi kasteluvesikaivoa myös eri puolille tonttia.

Kuva päivittyi ja uudessa kuvassa on 10 vuoden tilanne. 40 metriä olisikin parempi etäisyys. Sekin taitaisi täällä onnistua kun jokirantaan päin oli jotain 50 metriä.

Se tuli vielä mieleen että tekisi vinoporauksen (jos kaksi kaivoa). Mutta eihän sekään onnistu. Vinoporaus ei varmaankaan saa ulottua talon alle tai 3 metriä lähemmäksi taloa?

Tuollainen löytyi mutta ei juuri hyödytä kun tilaa vaan ei ole riittävästi, ainakaan kahdelle kaivolle.
Lainaus
"10 metrin etäisyys rajasta on suositeltu minimietäisyys sen vuoksi, että etäisyys mahdolliseen naapurin kaivoon olisi  20 metriä. Muistion linjauksen mukaan kaivon saa porata lähemmäksikin rajaa jos tontti siltä osin rajoittuu tie- puisto- tai viheralueeseen."

Ideahan voisi olla aika fiksu. Vaikka kaupunki voisi porauttaa 250 metrisen kaivon kahdella u-keräimellä. Näin pienestäkin tontista tulisi maalämpökelpoinen.

Muistaakseni Lapualla on myös kaukolämpöpakko. Taisivat perustella pakkoa sillä että putkien vetämisestä on tullut kuluja. Laskin että 17 vapaata kaukolämpöpakko tonttia ja kolme tonttia johon saa valita itse lämmityksen. Nuo siis samalla alueella.
« Viimeksi muokattu: 10.08.15 - klo:17:53 kirjoittanut jm82 »
nibe 1217-10 vm2008, 200m kaivo, vanha 400 L (puskuri)varaaja esilämmityskierukalla. Itse asenneltu 24.11.2014. -73 120m (165).

Poissa peki

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 433
  • IVT C7 168m kaivo. Maalämpöä kesäkuu 2004 alkaen
Vs: Tyhmiä kysymyksiä
« Vastaus #599 : 04.08.15 - klo:00:36 »
Kyllä se kaksi u-keräintä yhteen syvään kaivoon kuulostaa paremmalta. Parempi "teho" kaivon syvyyden takia. Jos on kaksi toisistaan erillistä keruulenkkiä niin olisi toimintavarmempi. Jos toiseen taloon tulee jostain syystä jotain ongelmia niin toisessa lämmitys toimii vielä aivan samoin kuin ennen.

Ompas tuolla kaivojen etäisyydellä toisistaan todella suuri merkitys. Täällä pitkulaisella 3000 neliön tontilla olisi kannattanut porata kaksi kaivoa vastakkaisille puolille tonttia, jos siis olisi ollut tarvetta kahdelle kaivolle. Kun naapureiden kaivojakaan ei ole. Näyttää että 30 metrin etäisyydellä kaivot ei juurikaan viilennä toisiaan. Saisi kaksi kasteluvesikaivoa myös eri puolille tonttia.

Kuva päivittyi ja uudessa kuvassa on 10 vuoden tilanne. 40 metriä olisikin parempi etäisyys. Sekin taitaisi täällä onnistua kun jokirantaan päin oli jotain 50 metriä.

Se tuli vielä mieleen että tekisi vinoporauksen (jos kaksi kaivoa). Mutta eihän sekään onnistu. Vinoporaus ei varmaankaan saa ulottua talon alle tai 3 metriä lähemmäksi taloa?

Tuollainen löytyi mutta ei juuri hyödytä kun tilaa vaan ei ole riittävästi, ainakaan kahdelle kaivolle.
"10 metrin etäisyys rajasta on suositeltu minimietäisyys sen vuoksi, että etäisyys mahdolliseen naapurin kaivoon olisi  20 metriä. Muistion linjauksen mukaan kaivon saa porata lähemmäksikin rajaa jos tontti siltä osin rajoittuu tie- puisto- tai viheralueeseen."

Ideahan voisi olla aika fiksu. Vaikka kaupunki voisi porauttaa 250 metrisen kaivon kahdella u-keräimellä. Näin pienestäkin tontista tulisi maalämpökelpoinen.

Muistaakseni Lapualla on myös kaukolämpöpakko. Taisivat perustella pakkoa sillä että putkien vetämisestä on tullut kuluja. Laskin että 17 vapaata kaukolämpöpakko tonttia ja kolme tonttia johon saa valita itse lämmityksen. Nuo siis samalla alueella.
Tuli tuo koko kirjoitus lainaukseen, mutta tuon kaukolämpö pakon voisi ihan hyvin valjastaa uudelleen.
Maalämpöpakko.
Tontit menisivät ehkä hieman paremmin kaupaksi  :)
Tosin pakolla ei tätä kansaa pakoteta muutaku puollustusmielessä.
Tämä kumminkin selvä että kaivon voi jakaa.